olen 21v mies ja alkaa jo tuntua ettei taida sitä oikeaa naista löytyä koskaan. Lähes kaikki naiset joihin olen tutustunut (yleensä kavereiden kautta) tulevat hyvin toimeen ja pystyn puhumaan heidän kanssaan melkein mistä vain. olen saanut kehuja että olen hyvää seuraa ja siitä kuinka mukava ihminen olen, mutta siltikään en vain onnistu itselleni ketään saamaan. pukeudun mielestäni siististi tai ainakin pyrin siihen ja peilistäkään ei mielestäni mitään hirviötä takaisin katso. baarista en kuitenkaan tahtoisi oikein naista etsiä, vaikka siellä usein aikaani vietänkin. taidan olla hiukan ujo enkä oikein uskalla ventovieraille mennä puhumaan kun ei vain ole mitään mistä puhua.
missä ihmeessä ne kaikki sinkut mukavat/kiltit naiset ovat kun tuntuu ettei niihin törmää normaali elämässä?
kaipa se aurinko joskus tänne risukasaankin paistaa, ainakin toivottavasti =/
missä ihmeessä ne kaikki sinkut mukavat/kiltit naiset ovat kun tuntuu ettei niihin törmää normaali elämässä?
kaipa se aurinko joskus tänne risukasaankin paistaa, ainakin toivottavasti =/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Täällähän meitä kivoja miehiä on rutkastikin pimentoon jääneinä kun ei ole hinkua astua esiin. Naistenkaan ei tarvitsisi valittaa sikamiehistä, jos osaisivat katsoa kulissien taakse :)
Olen täysin samassa tilanteessa, olen vain vuoden sinua vanhempi. Olen kaverustunut muutaman naisen kanssa - lähinnä netissä tutustunut heihin, ja olen myös saanut kehuja, olen mukava ja nykyään myös kohtuullisen sosiaalinen.
Mutta olen silti ujo ja estynyt, enkä pysty luomaan kovin helposti kontaktia naisiin, tai ylipäätään uusiin ihmisiin. Yksi naiskaveri yritti kerran parittaa minua uudelle kaverilleen, ja tulinkin hyvin juttuun tämän tytön kanssa. Paha vain, että ajauduin "pelkäksi kaveriksi" omaa typerää herrasmiesmäisyyttäni. Tytöllä kai olisi ollut mielessä muutakin. Hän ei tosin ollut "kiltti" nainen, sellainen josta itsekin hakisin kumppania. Merkityksetön seksi olisi varmaan kivaa, mutta en oikein osaa "tyytyä" siihen, se ei tunnu oikealta, vaikka näinkin nuorena (tunnen itseni kyllä ikälopuksi) tarkoitus olisi kai vain mennä viilettää ja pitää hauskaa.
millainen on "kiltti" nainen ja millainen on vähemmän kiltti??
Kukin taaplaa tavallaan.. Jokainen tehköön niin kuin itsestä tuntuu parhaalle! Hauskaa voi pitää monella tavalla, ei vain harrastamalla niitä yhden yön juttuja jos siltä ei tunnu.
Kiltti, no jaa. Ehkäpä minun tapauksessani "kiltti nainen" tarkottaisi jotain sellaista, jonka elämä tai edes viikonloput eivät pyörisi juhlimisen ympärillä. Vaikea sanoa. Kukin taaplaa tyylillään ja kaikki määrittelevät kiltteyden, jännittävyyden, ja melkein kaiken itse. Mitäpä sitä selittelemään, tärkeintä, että itsellä on "intuitivinen tieto", vaikka sen joskus voisikin kyseenalaistaa.
Ehkä se on niin, sekä naisten että miesten suhteen, että ne, jotka eivät pidä mölyä itsestään ja tuo itseään voimakkaasti esille, jäävät vähän pimentoon. Mutta syy on usein etsijässä, jos ei jaksa/tajua kaivaa helmiä sieltä pimennosta :)
Ja koska selvästikin olet kunnon mies, johon naisten kannattaa tutustua, niin tulet varmasti löytämään oman puoliskosi. Siihen saattaa mennä aikaa mutta jossain vaiheessa kuitenkin.
Sillä aikaa voit keskittyä nauttimaan elämästäsi. Tutustu itseesi ja tee itsestäsi sitä kautta onnellinen. Seurustelu ei ole ainoa oikea tapa elää vaikka jotkut niin väittävätkin.
Kyllä ne mukavat ja hyväsydämiset sinkkunaiset elävät ihan normaalia elämää, niitä löytyy satavarmasti :)
en mä tiedä onko tuo kiltti nyt oikea sananvalinta mut lähinnä siis tarkoitan naisia jotka arvostavat parisuhdetta oikeasti, eli eivät petä ja arvostavat tosissaan toista puoliskoa eivätkä tahallaan pahoita toisen mieltä pitämättömillä lupauksilla ym vastaavaa. tuon olen kokenut ja tiedän sen sattuvan siinämäärin etten haluaisi sitä uudelleen kokea enää. yhden yön suhteet eivät kiinnosta koska luultavasti ihastuisin naiseen ja seuraavana päivänä olo olisi taas masentunut.
Olen yrittänyt pitää hauskaa ja elää vain miettimättä koko asiaa, mutta jotenkin tuntuu vain tyhjältä elämä kun ei ole ketään kenen kanssa sen jakaa, mutta tosiaan kyllä mä uskon sen oikean joskus löytäväni vaikka nimimerkki muutakertookin.
kun usein tulee yksin oltua niin ehtii vähän liikaakin miettimään tätä asiaa. =/
Ei koskaan on muuten aivan käsittämättömän pitkä aika. JA sulla on muutenki väärä asenne.
ujous on vaan tekosyy olla tarttumatta tilaisuuteen. Miten muka voit olla
hyvää seuraa ja ujo samaan aikaan? Mitä sulla voi olla hävittävää kun et uskalla asettaa itseäsi peliin täysillä...
meitä on monia. mulla on vielä yliaktiivinen sydän, ihastun suhteellisen helposti ja innostun aivan liikaa, uskon liikaa ihmisten hyvyyteen..tyttö-poikapeli on aika usein hyväksikäyttöä, himojen tyydytystä, ihmeellistä itsetunnon kohotusta. tai siis minun kokemuksen mukaan. Pari kertaa on minusta joku ollut kiinnostunut (siis niin että tiedän), mutta tuntuu väärältä seurustella vain sen takia ettei halua olla yksin. ei sellaista "oikeaa" ole löytynyt..ja tuntuu ettei baarista ainakaan löydä kuin näitä pillunvonkaajia. tai siis diskuoista yms..rauhallisemmissa paikoissa saattaa käydä "normaalimpia" ihmisiä mutta siellä kynnys mennä/tulla juttelemaan saattaa olla suurempi ja useissa paikoissa joissa itse käyn, on ikähaarukka jotain 30-40..itse olen 22..kavereiden kautta ei paljon onnaa, ei ole uusia ihmisiä tullut sitä kautta mukaan vuosiin. pitänee vain olla ihmisten ilmoilla ja ehkä välillä myös uskoa siihen että netistä voisi joku löytyä! :) ollaan me vielä nuoria..toivo elää.