Jos mies loukkaa, valehtelee,tai sanoo törkeästi tai tekee jotain sellaista joka loukkaa minua niin mies ei koskaan tule pyytämään anteeksi. Mies huomaa kyllä että olen loukkaantunut mutta omasta mielestään jos asia on vähäpätöinen niin ei loukkaantumiselle tai asialle tarvitse tehdä mitään . sitten loppujen lopuksi minä olen se joka joutuu ottamaan asian puheeksi ja pyytämään puhumaan asiasta ja pyytämään anteeksi. montakin päivää saattaa mennä ja ne kaikki päivät on minulta pilalla. olen monta kertaa sanonut ja toivonut että jos teet jotain ja minä loukkaannun niin voitko tulla selvittämään asiaa ja puhumaan siitä,ei loukatun osapuolen tehtävä ole ruveta anelemaan anteeksi. mutta ei.
Miksi mies ei osaa pyytää anteeksi vaikka loukkaa?
Anonyymi
3139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos toinen sanoon ikävästi toistuvasti, eikä osaa pyytää anteeksi koskaan, niin sitten se on sen luonteinen tyyppi ja that's it. Joko se ei ole kasvanut vielä aikuisen miehen mittoihin tai sitten sille anteeksipyytely on vain hyvin vaikeaa. Ihan sama loppukädessä kummasta on kyse.
Jos minä olisin sinä, noissa tilanteissa jättäisin "loukkaantumisen" sikseen ja sanoisin oman mielipiteeni keskustelun tai riidan aikana riittävän selkeästi ja suorasanaisesti toiselle. En todellakaan menisi mököttämään minnekään odottelemaan että toinen ryömii perässä anteeksipyytelemään.
Suoraa puhetta silloin kun siihen on tarvetta, keskustellaan asia loppuun, jatketaan sen jälkeen puhtaalta pöydältä.
Elä tässä hetkessä, eikä koko aikaa muistella mitä tai miten joku toinen toinen teki tai oli tekemättä viimeksi tai joskus vuosi sitten.
Todellakin, miksi et raota sanaista arkkuasi kun tunnet tulevasi loukatuksi?
Jäätyykö kielesi niin totaalisesti ettet kykene edes sanomaan :
"Yrjö, tuollaista sanavaraston käyttöä en koskaan halua enää kuulla sinun suustasi. Valehtelusi saa loppua tähän päivään. Tajuatko?
Tiedät millilleen millainen kielenkäyttösi on loukkaavaa ja halventavaa. Minä en halua kuulla sitä KOSKAAN, siis en KOSKAAN enää sinun suustasi. Ymmärrätkö?"
Ei muuta. Ei anteeksipyyntöjen kerjäystä. Ei mitään muuta. Vain astu rauhallisesti sivuun ja salli Yrjölle tilaisuus sulatella kuulemaansa. Yrjö kuulostaa hiukan typerältä, Sinulla on työmaata treenatessasi hänestä humanistisen ystävän.
Ellei viestisi uppoa yrjön korvien väliin, on vain ja ainoastaan sinun itsesi valittavissa jaatko tuon tason ja tollon yrjon kanssa elämääsi.
Jos ottaa alkoholia kaksin käsin tai vetää huumeita ja valehtelee peittääkseen jälkiään, jos minä olisin sinä, jättäisin kaverin heti.
Jos muuten vain valehtelee mitättömistä pikkuasioista, niin se on kyseisen henkilön tapa selviytyä elämässään. On lapsena oppinut saamaan haluamansa valehtelemalla, tai vähemmän selkään kun kaunistelee asioita, riippuu vanhemmista kummasta syystä valehtelee.
Sanoo ilkeästi... riippuu mistä sanoo.. jos jatkuvasti kaivaa aloittajasta vikoja ja huonoja puolia ja iskee niihin, eikä usko kun sanot, että lopeta tuollainen.. jättäisin miehen saman tien. En siis jäisi päiväkausiksi odottamaan että huomasiko mies miten ikävästi se sanoi ja miten sinua loukkaa sen käytös. Ei muuta kuin saman tien sanot nätisti - et huuda- ja ihan normaalilla äänellä, että toi oli viimeinen kerta kun minulle puhut noin. Jos jatkat tuota, niin tämä suhde oli tässä.
Sanoo ilkeästi jostain mistä olisi aihetta huomauttaa... kuten jos et tee omaa osaasi kotitöistä tms sellaista mistä olette sopineet aihemmin... en loukkaantuisi vaan ottaisin opikseni.
Parisuhteessa pitää kestää suoraakin puhetta - asiasta - mutta henkilökohtaista vittuilua ja ihon alle menevää keljuilua ei tarvitse sietää.
Mököttäminen ja anteeksi pyytelyn odottelu ei kuulu parisuhteeseen. Vanha sanonta sanoo, että älä anna auringon laskea vihasi ylitse. Riidat kannattaa tasan tarkkaan sopia saman tien pois eikä päiväkausia samaa pas*aa pyöritellä mykkänä kumpikin omissa nurkissaan ollen.