Autistin päiväkirja

Anonyymi

Olen kirjoittanut ennenkin tänne päiväkirjaa ja nyt päätin aloittaa sen uudelleen kun edellinen vaikutti suositulta.
Tänä vuonna minulla on diagnosoitu määrittämätön hyperkineettinen häiriö ja lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö. Ensimmäinen häiriö käsittää tietääkseni sen, etten saa aikaan melkein mitään ellei asia enemmän kiinosta. Toinen häiriö käsittää taas sen, että en osaa oikein toimia vuorovaikutustilanteissa. Siitä huolimatta olen onnistunut saamaan miehen ja hänen kanssaan lapsen, toinenkin on jo matkalla. Miehen oikeastaan hankin juuri sen ensimmäisen häiriön takia, sillä toivoin, että hän saisi aktivoitua minua sen verran, että saisin jotain aikaiseksi, se ei ole kyllä juuri toiminut.
Tällä hetkellä tilanteemme on sellainen, ettei meillä kummallakaan ole töitä. Mies on käynyt paljon korkea-asteen kouluja mutta ei ole onnistunut työllistymään siitä huolimatta. Minun työnsaantiani on hankaloittanut juurikin nuo edellämainitut häiriöt. Rahatilanteemme on ollut vaikea minun jäätyä hoitovapaalle. Mieheni aikoo taas ruveta opiskelemaan ja minä pelkään, että miten rahamme riittävät jos mieheltäni taas evätään päivärahat. Hän kuitenkin käy kuntouttavassa työtoiminnassa mutten tiedä, että voiko hän jatkaa sitä opiskeluaikanakin.
Meidän täytyisi ostaa uusi auto, koska miehelläni on pari muutakin lasta emmekä mahtuisi enää nykyiseen autoon uuden lapsen tultua. Ajattelin aluksi ostaa sen säästöilläni, mutta en tiedä, että millä sitä sitten eläisi, koska nykyisillä tuloilla ei pärjää. Voisimme myös hakea hoitolisää ja asumistukea mutta mieheni ei jaksa nähdä niiden takia vaivaa. Kai pitää yrittää saada hänet suostuteltua, koska hän on itsekkin todennut, että saan liian vähän rahaa.

66

181

    Vastaukset

    • AP

      Poika on aamuvirkku ja herää joskus jo viiden aikoihin eikä enää nukahda. Minulla taas on autismista johtuen runsas unentarve enkä muutenkaan ole aamuihmisiä. Mieheni taas on myös aamuvirkku ja herää silloin kun poikakin mutta silti hän aina herättää minut huolehtimaan pojasta. Huolehdittuani hänestä saan kuitenkin yleensä mennä uudestaan nukkumaan mutta en yleensä kerkeä saada unta ennenkuin mieheni tulee käskemään aamupuurolle. Siitä johtuen olen sekä aamuisin että iltaisin väsynyt.
      Aika loppui kesken kirjoittaa joten jatkan myöhemmin ehkä jostain muusta aiheesta

    • AP

      Olen vastikään tajunnut, että ehkä olen sittenkin masentunut. Olen kyllä joutunut vähän väliä tekemään masennustestejä mutta niistä ei ole löytynyt mitään. Syy on siinä, että masennus on onneksi vain ajoittaista. Luulen olevani masentunut sen takia, että elämässäni ei tapahdu tarpeeksi jännittäviä asioita. Autistit kuulemma yleensä pitävät rutiineista mutta minä en. Minusta se on tylsää, että joka ikinen päivä on samanlainen. Emme melkein koskaan käy missään ja talo on täynnä miehen hamstraamaa tavaraa. Kotona voisi olla mukavampaa jos täällä olisi edes siistiä. Onneksi taidamme saada konkreettista apua diagnoosini takia.
      Taidan taas jatkaa jonain muuna päivänä kirjoittamista.

    • AP

      Meillä käy perheohjaaja n. kerran viikossa ja hän sanoi, että olisi hyvä jos pojan kanssa kävisi kerran päivässä ulkona. Olisihan se sinällään ihan mukavaa, mutta tuntuu vain työläältä pukea ulkovaatteita n. 10 minuuttia päälle sen takia, että kävisi ulkona muuten vain pyörähtämässä. Sekin ulkona käymisessä haittaa, kun on hankala tietää, että onko pojalla kylmä.
      Siihenkin varmaan pitäisi keksiä joku järkevä ratkaisu, että miten poikaa kuljettaa autossa. On raskasta pukea pojalle toppavaatteet päälle jos ne joutuu heti autossa riisumaan. Ja autossa niitä on vielä hankalampi pukea takaisin. Tällä hetkellä otamme toppavaatteet vain erittäin pitkillä matkoilla pois. Lyhyemmillä annamme olla päällä ja keskipitkillä otamme esim. pipon ja hanskat pois ja avaamme haalarista vetoketjua. Toivottavasti tilanne helpottuu kun löydämme isomman auton, siellä sentään olisi vähän enemmän tilaa pukea.

    • AP

      Tiedän sen, että raha ei tee onnelliseksi, vaikkakin se edesauttaa siinä. Nykyisillä tuloillani olenkin joutunut puntaroimaan pojan ja rahan välillä. Valitsisinko yhteisen ajan pojan kanssa ilman mitään hupia vai valitsisinko rahan jolloin voin tarjota hänelle kaiken mitä hän tarvitsee. Silloin en kuitenkaan näkisi poikaani kuin muutaman tunnin päivässä lukuunottamatta viikonloppuja. Mietin myös, että onko minun edes mahdollista saada töitä kun ei löydy mitään mukavaa työpaikkaa ja epämukavalle työpaikalle minua tuskin haluttaisiin palkata. Ei siinä, ettenkö tekisi töitä vaan pelkään saavani työuupumuksen. Miten voisin jaksaa tehdä töitä jos kotitöidenkin tekemiseen pitää nähdä vaivaa enemmän kuin muiden. Minun diagnoosiani kuitenkin alettaisiin tarkemmin tutkia mikäli en saisi töitä tai saisin mutta en pärjäisi vaaditulla tasolla. Lääkärikään ei suositellut että kertoisin diagnooseista heti työhakemuksessa vaan hän sanoi, että kyllä sen haastattelussa huomaa, että poikkean muista. Huolestuttaa vain, että joudunko jatkamaan monta vuotta tylsää elämää jos hupiin ei ole rahaa. Toisaalta, jos hakisin töitä enkä saisi niin ehkä saisin työkyvyttömyyseläkettä, vaikka en vielä mikään vanha olekkaan. Luulisi, että sillä tulisi edes paremmin toimeen kuin nykyisellä kotihoidontuella.

    • AP

      Minä haluaisin käydä paikallisessa näkötornissa erään vuoren huipulla katsomassa miten valot näkyvät alhaalta näin vuoden pimeimmän ajan kunniaksi. Mieheni kuitenkin sanoo, että jos menen niin saan mennä yksin. Minä en tajua sitä, että miten hän ei voi suoda minulle edes sitä pientä huvia. Eihän se edes maksa mitään. Minä kyllä menen mieheni vuoksi kaikkiin inhottaviin paikkoihin mutta hän ei voi tehdä samaa minulle. Hän sanoo, ettei varmastikkaan mene minnekkään mihin hän ei halua. Olen toteuttanut hänen unelmansakkin mutta siitä ei näy merkkiäkään, että hän aikoisi toteuttaa minun. En voi tajuta, että miten mieheni viihtyy koko ajan sisällä sellaisessa paikassa mikä on niin täynnä tavaraa, että hyvä jos edes liikkumaan pääsee. Joudunkohan elämään koko elämäni näin etten pääse käymään missään ja koskaan ei tapahdu mitään. Pelkkä kaupassa käyntikin on viikon kohokohta. Toivottavasti mieheni tajuaa joskus antaa arvoa minunkin unelmille ja haaveille. Eihän mikään suhde voi toimia niin, että annetaan arvoa vain omille mieltymyksille ja toisen mielipiteet ovat taas niitä toissijaisia joille ei tarvi antaa mitään arvoa.

    • AP

      Mielessä on monia asioita joista voisi kirjoittaa. Tänään kuitenkin voisin kertoa joulusta.
      Itse en ole mikään jouluihminen. Ennen olin, kun en tiennyt, ettei joulu ole oikeasti Suomalainen perinne.
      Nykyään tiedän, että ennen joulua Suomessa vietettiin talvipäivänseisausta ja keskitalvea. Niitä haluaisin itsekkin viettää mutta muu perhe haluaa sokeasti viettää joulua. Pyrin kyllä siihen, ettei omat lapset tule koskaan viettämään joulua muuta kuin pakotetusti. Mieheni on kyllä sanonut, että voimme lopettaa joulun viettämisen heti, kun hänen vanhemmat ovat kuolleet. En kuitenkaan oikein usko, että se pitää paikkansa. Tuntuu siltä, että mieheni on yhtä innokas juhlimaan joulua mitä hänen vanhemmat lapsensakkin. Miten muka mieheni voisi yhtäkkiä lopettaa joulunvieton jos hän innostaa nykyään lapsiaankin viettämään sitä. Toivottavasti koko tämä jouluhössötys on kohta ohi, että pääsemme palaamaan normaalin arkeen joka ei saa hermoja yhtä kireälle.

    • AP

      Tarkistin tämän kuun menot ja näyttää siltä, että minulla olisi varaa kuluttaa vielä n. sata euroa ennenkuin eläisin yli varojeni. Uskomatonta jos tosiaankin onnistun säästämään näin pienistä tuloista. En ole kyllä käynyt missään muualla kuin ruokakaupassa ja tankkaamassa. En edes kerran käynyt kirpputorilla vaikka siihen oli mahdollisuus. Toivottavasti pystyn säästämään nykyisistä tuloistani jotta jäisi varaa siihen autoon ja huvituksiin.

    • AP

      Minun muistini on välillä pelottavankin huono. En ole vielä kovin vanhakaan mutta silti tuntuu, että minulla on paljon huonompi muisti kuin ikäisilläni. Olen kuitenkin käynyt testauttamaan muistini muttei siittä löytynyt mitään niin ihmeellistä, että sitä oltaisiin alettu enemmänkin tutkia.
      Nyt illallakin harjasin hampaat kahteen kertaan ja tajusin sen vasta, kun mieheni huomautti asiasta. En sitten tiedä, että onko huonolla muistilla yhteys niihin neurologisiin häiriöihin. Voisin kysellä siitä perheohjaajalta kun hänellä on kuulemma neuropsykiatrin pätevyys ja tietojeni mukaan hänen pitäisi alkaa "valmentamaan" minua.

    • AP

      En tiedä, että johtuuko autismista vai mistä, mutta en osaa ollenkaan arvioida pelkän itkun perusteella mikä pojalla on hätänä. Kuulemma ainakin jotkut vanhemmat kyseiseen pystyvät. Minusta joko itku ei muutu mitenkään tai jos muuttuu niin samalla lailla muuttuu itkun syykin. Silloin asia erityisesti haittaa, jos kaikki on kokeiltu mutta itku vielä jatkuu. Silloin yleensä ajattelen, että kai hampaita on tulossa tai sitten on mahavaivoja. Onneksi poika sentään tuntuu harjoittelevan jo kovasti puhumista niin silloin viimeistään alkaa tietämään, että mikä on hätänä kun hän osaa siitä kertoa. Mutta ei kai ne mahavaivatkaan luulisi enää kauan kestävän jos se sen itkun aiheuttaa.

    • Laskin äsken, että minun pitäisi alkaa saamaan huhtikuussa enemmän rahaa. Siihen asti pitäisi yrittää elää edes jotenkin säästäväisesti. Sentään viime kuussa selvisi, ettei se olekkaan aivan mahdotonta. Jos tosiaankin aikoisin pysyä tavoitteessa, niin sitten en kyllä voisi käyttää rahaa mihinkään muuhun kuin ruokaan ja bensaan. Yllätysmenoihinkin silloin saattaisi jäädä edes vähän rahaa. Lasten tilillekkin pitäisi laittaa 100 euroa, mieheni ei vain ole vielä päättänyt, että kumpi laittaa. Toivottavasti säästäminen onnistuu ettei auton oston takia tili menisi tyhjäksi.

    • AP

      Tänään kävimme Suomen suurimmassa leikkipaikassa lapsipuolten loman päätteeksi ettei heidän tarvitsisi viettää koko lomaa sisällä. Kun pääsimme perille niin kumpikaan ei edes suostunut menenään sinne. Poikapuolikin vain valitti, että hän haluaa äkkiä kotiin pelaamaan. Ärsyttää kun nykyään kännykkä on tärkeämpi kuin kaikki muut asiat. Oli sitten kyse huvipuistosta, harrastuksesta, tapahtumasta tai tivolista. Vaikka ulkona olisi koko vuodenajan paras sää niin siltikin halutaan vain pelata sisällä.

      • AP

        Tietenkin ymmärrän, että se on vanhempien tehtävä rajoittaa lasten pelaamista. Itse en kuitenkaan koe sitä tehtäväkseni vaan minusta mieheni pitäisi asettaa rajat heidän pelaamisellensa. Mieheni on kuitenkin lähes yhtä riippuvainen pelaamisesta kuin lapsensakkin.


    • AP

      Tänään olen tehnyt pitkästä aikaa kansallispukua kotona. Haluaisin saada sen mahdollisimman nopeasti valmiiksi, että voisin alkaa tekemään miehelleni ja minulle muinaispukuja. Minulla on kyllä yksi itse suunnittelema puku mutta haluaisin saada aivan oikean muinaispuvun. Ei sekään olisi kyllä mikään virallinen muinaispuku vaan siitä tehtyjen kahden eri version yhdistelmä. Minä en pidä alkuperäisen puvun mallista joten haluan tehdä sen toisen version mallisen puvun. Pidän myös eniten sen yhden version väreistä joten haluan yhdistää yhden version mallin ja toisen värit. Miehelleni tulisi samanlainen puku mutta vain sovellettuna niin, että mekon tilalla olisi tunika ja päällysmekon tilalla olisi päällystunika. Tekisin myös miehelleni housut ja kummallekkin säärisiteet. Tekisin alupuvut alkuperäisestä poiketen nokkoskankaasta. Tekisin sen lisäksi villasta mekon, tunikan ja housut niin, että kylmällä kelillä ei palelisi niin helposti. Voisin yrittää suunnitella mieheni pukuun myös jonkinlaisen viitan.
      Olisi myös mukava yrittää joskus neulakinnastekniikkaa. En tiedä kuitenkaan, että tuleeko siitä mitään, koska en osaa ainakaan kutoa. Jos ei onnistu, niin pitäisi ehkä teettää jollain lapaset ja villasukat.

    • AP

      Kävimme sunnuntaina kaupungissa ja huomasin, että kuinka ikävää on jos rahat eivät riitä muuta kuin pakollisiin menoihin. Kävimme syömässä eräässä paikassa missä mieheni oli luvannut että kävisimme. Siellä oli kuitenkin tehty remonttia ja hinnat olivat nousseet pilviin. Mieheni kuitenkin oli sitä mieltä, että menisimme silti kerta hän oli luvannut. Mietin myös, että raskinko edes käydä kirpputorilla. Turhaan kai sitä kaupungissa edes käy jos ei ole varaa käydä missään. Tykkään silti käydä siellä, koska se tuo niin paljon vaihtelua tylsään arkeen. Olen ikionnellinen siitä, että huhtikuussa minun pitäisi alkaa saada enemmän rahaa niin ei tarvi kituuttaa olemattomilla tuloilla.
      Harrastukseni vie myös paljon rahaa. Siinä on sellainen perusmaksu. En muista, että oliko se vuodelle vai puolelle vuodelle kerrallaan. Se ei ole kuitenkaan kallis. Siinä vain pitää tehdä todella kalliita hankintoja. Nytkin minulle tilataan eräs tarvittava asia, johon menee n. koko kuun tulot.
      En tiedä, miten selviän sinne huhtikuuhun asti. Vielä kun pitää se autokin joskus ostaa. Mieheni ehkä pitää maksaa siitä osa jos säästöni eivät riitäkkään.

    • AP

      Tänään loppui viimeinen vauvanruokapurkki. Pitäisi tästä lähtien yrittää saada joka päivä jotain ruokaa aikaiseksi. En tiedä, että tuleeko se onnistumaan vai pitääkö yrittää tarjota sitä mitä kaapista löytyy. Olisihan se ruuan teko helppoa jos saisi käyttää niitä kaupan puolivalmiita ateria-aineksia. Mieheni ei kuitenkaan oikein tykkää niistä, hän tykkää, että ruoka tehdään mieluiten alusta asti itse. Olen sentään saanut yleensä käyttää niitä kauppojen valmiita tomaattikastikepurkkeja. Joitain muitakin puolivalmiita ruokia olen joskus saanut tehdä. Onneksi sentään anoppi toi juuri lihaperunalaatikkoa niin ei tarvitse ihan heti vaivaantua tekemään ruokaa.
      Toinen kerrottava asia voisi olla, että vauvastamme tuli viimeviikon aikana taapero. Ajattelin, että voisimme koittaa jättää bodyt pois kun hän alkaa käyttämään housuvaippoja. En kuitenkaan tiedä, että miten ne pysyvät päällä ilman bodyä. Poikamme on melko laiha muttei ole kyllä kovin pitkäkään. Toinen huolenaihe on se, ettei meillä ole kuin pari T-paitaa. Nekin näyttävät niin isoilta, että mietin mahtuuko normaali paita sen päälle. Ylihuomenna voisin päästä käymään kirpputoreilla, en kyllä tiedä, että raskiiko niistä ostaa mitään.

    • AP

      Minua häiritsee se, että lapsipuolet vain pelaavat täällä koko olonsa ajan. Poikapuolikin jätti kännykän äitinsä luo ja otti vain tablettinsa mukaan. Huomaa kyllä, että eivät he kännyköitä käytä oikeastaan muuhun kuin pelaamiseen. Mietin, että pitäisi keksiä aina jotain mielekästä tekemistä kun he ovat täällä. Sitten muistin, että olenhan aina välillä sitä yrittänytkin mutta kummatkin haluavat vain mielummin pelata kännyköillään. Nytkin mieheni sanoi, että heidän pitäisi tulla ulos auttamaan häntä kotiaskareissa mutta tytärpuoli on jäänyt siitä huolimatta sisälle pelaamaan.
      Olemme aloittaneet perhepartion ja lapsipuolet olivat mukana aloituskerralla. Samaan aikaan siellä oli sudenpenturyhmä eli siellä oli samanikäisiä lapsia jotka leikkivät keskenään. Lapsipuolia ei kuitenkaan kiinnostanut leikkiä heidän kanssaan. Huomaa, että heidän mielikuvituksensa ovat kärsineet jatkuvasta pelaamisesta jos enää normaalit lasten asiat eivät kiinosta vaan aina pitäisi olla kännykkä kourassa.
      Ärsyttää kun miehenikin on yhtä riippuvainen pelaamisesta. Hän kyllä sanoo, että olisi hyvä jos lapset tekisivät jotain muutakin muttei kuitenkaan tee asialle mitään. Aina kun lapsipuolet ovat täällä niin kaikki vain pelaavat ja minä joudun olemaan yksin pojan kanssa yrittäen tehdä normaaleja askareita.

    • AP

      Tänä talvena on selvinnyt, että asumme hometalossa. Meidän oli tarkoitus rakentaa lapsille huoneita vintille mutta nyt en tiedä, että onko se turhaa jos talo on asuinkelvoton. Mieheni tuskin kuitenkaan voisi kuvitellakkaan poismuuttoa. Hän ei myöskään usko, että homeesta olisi minkäänlaista terveydellistä haittaa joten hän tuskin edes suostuu ottamaan selvää, että voiko ongelmaa korjata.
      Asiasta toiseen. Minua inhottaa kun lapsipuolet käyttävät täällä äitinsä luota tulleita vaatteita. Tuntuu turhalta ostella heille päälle pantavaa jos he eivät edes käytä niitä. Nytkin tytärpuolella oli repussaan toppahousut äitinsä luota. En tiedä, että täytyikö heidän olla ulkona ennen tänne tuloa vai oliko toppahousut otettu varta vasten mukaan. En sitten tiedä, että onko täällä olevissa vaatteissa heidän mielestään jotain vikaa vai miksi he käyttävät mieluummin muualta tulleita vaatteita.

    • AP

      Neuropsykiatri kehotti minua lukemaan kirjan erään aspergerin omaavan henkilön ajatuksista ja elämästä. Mieheni kuitenkin sanoi, ettei hän oikeasti olettanut, että lukisin sen. En sitten tiedä, että miksi hän sen kehotti lukemaan. Neuropsykiatri vaikutti myös siltä, että hän haluaa tulla mielummin kutsutuksi nepsyksi. En sitten tiedä, että onko sillä neuropsykiatri-nimikkeessä hänen mielestään jotain vikaa. Voinhan sitten täälläkin kutsua häntä pelkäksi nepsyksi.
      Nyt olen lukenut sen kirjan ja siitä jäi mieleen ainakin kaksi asiaa. Toinen on se, että ihmisten kommunikointi kuulemma perustuu 80%:sesti kehonkieleen. Minusta tuo lukema kuulostaa aivan utopistiselta.
      Toinen on se, että hänkin mietti, että miksi ihmiset valehtelevat niin usein ja pettävät todella helposti lupauksensa. Kuulemma ihmiset elekielellä osoittavat, etteivät he edes tarkoita koko asiaa. Mieheni selitti, että muiden mielestä on hauskaa valehdella ja samalla osoittaa elekielellä, ettei tarkoita sitä mitä on sanonut. En kyllä tajua, että mitä hauskaa siinä voisi olla mutta kai sen ymmärtävät vain sellaiset henkilöt jotka osaavat elekieltä.
      Olemme riidelleet mieheni kanssa monesti asiasta ja olen sanonut, että hänen pitäisi olla sellainen henkilö johon pystyn eniten luottamaan. Nyt kuitenkin tajuan, ettei hän valehtele minulle tarkoituksella. Kunpa hänkin tajuaisi sen, ettei voi kertoa minulle elekielellä noita sanattomia asioita.
      Haluaisin myös tällä kertaa kertoa mieheni peliriippuvuudesta. Ärsyttää, kun mieheni sanoo, että hänen pitää keretä tekemään esim. kotitöitä mutta oikeasti hän menee vain pelaamaan. Saunassakin jää usein moni asia hoitamatta, koska mieheni mieluummin pelaa.
      Olen yrittänyt sanoa hänelle, että eikö hänenkin kannata mennä ottamaan selvää siitä onko hänellä jokin häiriö tai vastaava. Hän hamstraa tavaroita, hän ei saa asioita aikaiseksi, tavalliset valot ottavat häntä silmiin, hän tressaantuu sellaisista asioista mistä muut rentoutuvat ja hän suostuu ajattelemaan joitain asioita vain tietyn määrän päivässä. Hankalaa yrittää suunnitella menoja, jos hän suostuu vasta viime tingassa päättämään, että olemmeko edes menossa jonnekin. Joskus meiltä jää menemättä joihinkin paikkoihin, koska mieheni ei saanut päätettyä, että menemmekö sinne vai emme. Yleensä olemme hänen takiaan valmiiksi myöhässä paikoista vaikkemme ole edes vielä lähteneet.
      Tästä voisin jatkaa erääseen toiseen mieleen tulleeseen asiaan. Nepsy sanoi, että se ei ole minun vikani, etten jaksa tehdä asioita enkä voi sille mitään. Tästä minulla on ristiriitaiset tunteet. Tavallaan se on lohduttavaa, ettei minun tarvitse yrittää tehdä mitään koska en jaksa kuitenkaan mutta samalla asia vaivaa minua. Tottakai haluaisin pystyä pitämään kotini siistinä mutta se ei vain onnistu, varsinkaan kun mieheni hamstraa turhaa tavaraa. Olisi paljon helpompaa jos voisin siivota ilman, että minun täytyisi välittää mieheni mielipiteistä.
      Tästä tuli mieleen taas eräs toinen asia. Mieheni usein valittaa, etten auta häntä kodin askareissa. Aina kuitenkin kun kysyn miten voisin auttaa häntä niin hän ei suostu kertomaan. Sitten jos yritän auttaa häntä omatoimisesti niin hän suuttuu ja sanoo että teen jotain väärin. Siksi en uskalla auttaa häntä jos meille tulee taas riitaa siitä, etten olisi tehnyt jotain oikein. Ennen autismin diagnoosia kävin terapiassa juttelemassa elämästäni. Siellä sanottiin, että minun kuuluukin olla kyseisessä tilanteessa hämmentynyt ja että mieheni on se joka käyttäytyy oudosti.

    • Todella fiksun oloisesti puhut ja analysoit asioita. Kyllä miehesikin pitäisi tehdä muuta kuin vain pelata. Ja jos talossanne on homeongelma, se on aika vaarallista hengitysteille. Missä askareissa sinun pitäisi miestäsi auttaa? Onhan sinulla kotityöt ja vauva hoidettavana. Ja miehesi pitäisi osata luopua liiasta tavarapaljoudesta. Haittaa siivoamista todella paljon.

      Mira

      • AP

        En ole oikein varma, että missä kaikessa minun täytyisi auttaa häntä. Ainakin hän haluaisi, että pitäisin ruokapöydän tyhjänä ylimääräisestä tavarasta. Se on kuitenkin hankalaa, koska en tiedä, että minne tavarat laittaa, koska kaikki muutkin paikat ovat täynnä. Pöydällä on myös hänen tavaroitaan enkä ainakaan tiedä niistä minne ne kuuluvat. Pöydälle myös kertyy nopeasti uutta tavaraa, tuntuu muutenkin vähän turhalta pitää vain pöytä paljaana jos joka ikinen paikka pursuaa tavaraa. Mieheni hamstraa esim. tyhjiä leipäpusseja ja muovirasioita jotka suurin osa heittäisi roskiin. Nyt ne täyttävät keittiön laskupinnat ja niitä löytyy monesta laatikosta. Hän myös haluaa minun huolehtivan esim. siitä ettei tee jää laittamatta. Tähän olen sanonut, että teen valmistukseen tarvitsisi käytännön ohjeet. Mieheni joka ikinen aamu neuvoo minua esim. siinä, että missä järjestyksessä minun tarvii kaataa vettä mihinkin. Teetä juo välillä neljä henkilöä ja miehenikin juo sitä niin paljon, ettei yksi kannu riitä. Minulla myös unohtuu tehdä jotkin asiat, esim. eilenkin unohdin pistää termospullon korkin kiinni. Melkein aina unohtuu siirtää teepannu keskemmäs levyä jottei se jäähdy. Hän myös haluaa, että auttaisin laittamaan puita pesään tai huuhtelemaan astioita. Voisin kyllä tiskatakkin, mutta hanasta ei vain tule lämmintä vettä vaan sitä täytyy erikseen lämmittää isossa kattilassa hellalla. Sen takia mieheni aina hoitaa tiskaamisen. Meiltä kyllä löytyy lämminvesivaraaja mutta mieheni ei jonkun takia halua käyttää sitä. Hänestä se vesi lämpenee tarpeeksi helposti hellallakin. Sitä paitsi joko varaajassa tai vesimittarissa on jotain vikaa mitä mieheni ei ole saanut korjattua. Aina kun varaajan laittaa päälle niin vettä ei meinaa tulla kunnolla, kuitenkin jos tarpeeksi kauan laskee niin sitä saattaa alkaa tulla hyvin.
        Tässä oli nyt muuta mieleen tullut esimerkki.


    • AP

      Mielessä käy paljon asioita mistä voisin kirjoittaa, jos nyt kuitenkin kertoisin ajankohtaisimmista. Viime päiväkirjassa kerroin meidän asunnostamme kaupungissa. Mietimme, että sen voisi koittaa laittaa vuokralle matkustajien käyttöön. Mieheni ei ole kuitenkaan saanut sitä vielä aikaiseksi. Siihen ei varmaankaan menisi kuin muutama minuutti kun siitä tekisi ilmoituksen. Mieheni ei kuitenkaan jaksa miettiä niin lyhyttä aikaa päivässä asuntoa. Hän kuitenkin valittaa, että meillä menee turhaa rahaa siihen, että asunto on tyhjillään. Minä voisin muuten tehdä ilmoituksen, mutta mieheni sanoo, että hänen pitäisi tarkistaa millainen siitä tulee. Taitaa sitten kestää kauan ennenkuin saamme asunnon hyötykäyttöön.
      Tänään tulimme käymään asunnolla, koska miehelläni on asioita kaupungilla. Keksin myös ainoan hyvän asian tässä asunnossa. Tämä sijaitsee katutasolla mitä inhoan. Nyt kuitenkin kun tulimme niin huomasin, että sehän on oikeastaan kätevää. Poika nukahti matkalla ja ikkunasta näkyy hyvin autoon niin tietää milloin hän herää. Sitten ei tarvi kävellä kuin ovesta ulos niin on jo auton luona.
      Toinen asia mistä voisin kertoa on se, että ajattelin jos menisin pojan kanssa uimakouluun. Uimakoulun sivuilla kuitenkin lukee, että poika menisi vanhempien ryhmään kun taas ilmoittautumissivulla lukee, että poika menisi nuorempien ryhmään. Olen lähettänyt jo jonkin aikaa sitten viestiä uimakoulun opettajalle, että kumpaan ryhmään minun täytyisi poika ilmoittaa mutta sieltä ei ole kuitenkaan vielä tullut vastausta. Kai menemme sitten siihen nuorempien ryhmään jos vastausta ei tule. Niihin molempiin on kyllä vasta ilmoittautunut yksi perhe. En tiedä, että mikä on minimi, että se uimakoulu järjestetään. Mieheni sanoi, että hän ei välttämättä jaksa tulla joka viikko mukaan enkä minäkään oikein ainakaan aluksi tiennyt, että jaksanko minäkään mennä ilman miestäni. Olen kuitenkin ajatellut, että nythän poika kuitenkin jo kävelee niin hänen kanssa voisi olla ihan mukavaa kahdestaankin. Sitä paitsi käymme uimassa niin harvoin, että meidän ei oikein tulisi muuten käytyä. Olimme kyseisessä uimakoulussa kun poika oli aivan pieni. Ajattelin, että voisimme käydä paikallisessa uimapaikassa kun opimme tekniikat. Emme ole kuitenkaan vuoteen saaneet aikaiseksi käydä siellä.
      Nyt mieheni tuli asioilta niin täytyy lopettaa.

    • En tiedä lasten uimakouluista mitään, mutta oletan että koska lapsesi osaa jo kävellä, eli on siis ihan pieni taapero vielä, niin luulen että teille on paras se vauva- tai perheuinti. Luin että vauva- ja perheuinti on tarkoitettu 3 kk - 3v lapsille. Olette siis jo vauvauinnissa varmaan käyneet, eli vauvasi ei pelkää vettä.

      Toivottavasti pääset sinne nuorempien ryhmään, että ilmoittautuneita on tarpeeksi.

      Mira

    • AP

      Emme ole vieläkään saaneet pojalle nimeä. Minä tein miehelleni pitkän listan kauan ennen pojan syntymää jossa oli kaikkia hyviä nimiä. Halusin, että pojalle olisi jo nimi kun hän syntyy. Mieheni ei kuitenkaan suostunut miettimään nimiä. Kun olin sairaalassa niin mieheni sitten laittoi minulle viestillä nimen, jonka oli kuulemma päättänyt jo kauan sitten. En tajua, miksi hän ei sanonut ennen pojan syntymää, että minkä nimen hän halusi jos kerta tiesi sen valmiiksi. Minä en pidä nimestä eikä mieheni ole suostunut miettimään mitään muuta nimeä. Minusta on uskomatonta, että hän on koko ajan yrittänyt saada vain oman ehdotuksensa läpi ilman, että hän on suostunut miettimään mitään muuta nimeä. Tänään meillä kävi pari henkilöä kyseisen asian tiimoilta ja ajattelin, että nyt asia vihdoin ratkeaisi. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan he vain yrittivät saada jonkinlaisen kompromissin aikaan. Miehelleni ei kuitenkaan mikään ehdotus sopinut. Mieheni kuitenkin ihme kyllä suostui allekirjoittamaan paperin missä pojalle haetaan edunvalvojaa, jotta hänelle saataisiin nimi. Minua kyseinen ei haittaa, että joku muu päättäisi nimen, koska sitten minä ja mieheni varmaan pitäisimme siitä yhtä paljon tai vähän. Mieheni oli kuitenkin vihainen, toivottavasti hän ei taas ala olemaan kyseisen asian takia monta päivää huonolla tuulella. Itse haluaisin pojalle perinteisen nimen, perinteiden kunnioittaminen kuuluu jopa uskontoommekin. Silti mieheni haluaa pojalle nimen jonka hän on keksinyt omasta päästään. Toivottavasti poika saisi pian jonkun nimen, ettei meidän tarvitsisi enää miettiä asiaa.
      En ole varma, että muistinko kertoa kaikkea mutta voin jatkaa myöhemmin jos tulee jotain mieleen.

    • Minusta on aika outoa, jos lapsellanne, joka osaa jo kävellä ei ole vielä virallista nimeä. Mikäli kuuluu kirkkoon, on aika tyypillistä, että lapsi kastetaan noin 3 kuukauden ikäisenä. Jos ei kuulu kirkkkoon, vaan johonkin muuhun uskontoon taikka lahkoon, kyllä väestörekisteriin on lapsen syntymän jälkeen tietyssä ajassa ilmoitettava lapsen nimi. Eri asia mitä hellittelynimiä vanhemmat lapsestaan käyttävät, on oltava myös vähintään yksi virallinen nimi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, on vanha sanonta. Kyllä lapsi teidän puheistanne huomaa, että tarkoitatte häntä, vaikka nimittäisitte eri nimillä.

      Mira

    • AP

      Kuten arvasin mieheni rupesi pitämään mykkäkoulua. Toivottavasti hän leppyy iltaan mennessä tai viimeistään aamulla.
      Meidän pitäisi käydä tapaamassa ystäviämme seuraavalla viikolla, toivottavasti mieheni ei ole ainakaan silloin vihainen. Ei se kyllä periaatteessa haittaisi, sillä miehelläni on yhtenä päivänä menoa juuri silloin kun meillä olisi mahdollisuus tavata ystäviämme. Voisinhan mennä pojan kanssa kahdestaan. Ystävämmekään tuskin epäilisivät, että meillä olisi riitaa, koska olen jo aiemmin ilmoittanut heille etten tiedä pääsemmekö käymään kolmestaan.

    • AP

      Mieheni piti mykkäkoulua vielä eilen illalla ja tänäänkin näyttää siltä, että hän aikoo jatkaa. Eilen hän kuitenkin sen sanoi, että on pettynyt minuun ja meinaa jatkaa mykkäkoulua vielä monta päivää. Minusta on lapsellista alkaa pitämään mykkäkoulua jos ei saa tahtoaan läpi. Mieheni on muutenkin sellainen ettei hän yleensä suostu kompromisseihin. Jos olemme onnistuneet riitelemään jostain asiasta tarpeeksi kauan niin hän joskus sanoo suostuvansa tulemaan puolitiehen vastaan. Myöhemmin hän kuitenkin saattaa sanoa ettei ole tyytyväinen lopputulokseen ja että hän sanoi suostuvansa kompromissiin vain sen takia, että olisin hiljaa kyseisestä asiasta. Minusta on älytöntä, että kaiken pitäisi mennä juuri niin kuin hän haluaa. Minusta suhteen pitäisi perustua kompromisseihin eikä vain toisen mielipiteisiin. Välillä tuntuu, että tekeekö hän kuitenkin kaiken tahallaan vaikka sanoo, että olemme tasa-arvoisia tässä suhteessa.
      On tässä mykkäkoulussa kuitenkin se hyvä puoli, että saa nukkua tarpeeksi. Poika heräilee vieläkin öisin emmekä tiedä syytä. Mieheni on herkkäunisempi joten hän yleensä käy peittelemässä pojan öisin. Joskus hän kuitenkin herättää minut laittamaan pojalle peiton päälle. Nyt hän ei tietenkään herättänyt mykkäkoulun takia joten sain nukkua kunnolla koko yön. Hän ei myöskään herättänyt puurolle joten sain nukkua niin pitkään kuin halusin.
      Sunnuntaina olisi perhepartio ja mietin, että meinaakohan mieheni pitää sinne asti mykkäkoulua. Yleensä kun mieheni pitää mykkäkoulua ja meidän pitäisi lähteä käymään jossain niin sen jälkeen mieheni saattaa käyttäytyä normaalisti. En kuitenkaan muista, että onko hän joskus jatkanut mykkäkoulua vaikka olisimme tulleet kotiin.

    • Tasa-arvoinen suhde on sitä, että välillä tehdään miehen mielen mukaan ja välillä vaimon mielen mukaan päätökset. Ei voi olla niin, että kaikki päätökset ovat miehen mielen mukaiset. Ja vaikka välillä päädytään kompromissiin, mutta sen jälkeen mies alkaa sanomaan, ettei ole tyytyväinen päätökseen ja alkaa mököttää ja pitää mykkäkoulua, ei se ole ollut sitten mikään kompromissi. Saa vain aikaan sen että sillä kertaa riita päättyy, mutta jatkuu taas hetken kuluttua. On hyvä, että miehesi antaa sinun välillä nukkua yöt hyvin, että hoitaa lasta välillä, eikä aina herätä sinua.

      Mira

    • AP

      Voisin tällä kertaa kertoa jostain eri aiheesta. Minulla nimittäin on kännykän muisti vähissä. Olen miettinyt, että pitäisikö minun ostaa uusi vain kyseisen asian takia. Kännykkä kuitenkin muuten toimii kunnolla. Minun kuitenkin täytyy välillä poistaa tärkeitä sovelluksia jotta tila riittäisi. Välillä näyttölle tulee ilmoitus ettei kännykkä välttämättä toimi normaalisti vähäisen muistin takia. Ostin muistikortin ja luulin ongelman ratkeavan sillä. Kävi kuitenkin ilmi ettei kortille saa kuin pienen osan sovelluksista. En sitten tiedä, että pitääkö yrittää pärjätä tällä poistellen välillä sovelluksia vai ostaa uusi.
      Toinen asia on se etten tiedä mitä homeongelmalle kannattaisi tehdä. Pitäisiköhän siitä kertoa nepsylle. En halua, että kukaan sairastuu sen takia, että talossa on hometta. Varsinkaan lapset. Inhottaa kun mieheni ei välitä muiden terveydestä. Mietin välillä, että kannattaako tänne ostaa mitään jos kaikki menevät homeeseen. Välillä inhottaa kun tarvitsee jotain esinettä ja huomaakin sen olevan homeessa.

    • AP

      Yrittiköhän mieheni taas jotenkin sanattomasti viestittää jotain kun hän sanoi, että hänen mykkäkoulunsa jatkuu vielä monta päivää. Nyt nimittäin vaikuttaa siltä, että hän olisi jo lopettanut mykkäkoulun.
      Muutenkin nykyään tulee aina mietittyä, että mitä kaikkea muut tarkoittavat. Sitäkin olen miettinyt, että missä tilanteissa valehtelu on sallittua ja missä ei. Itse ajattelisin ettei koskaan saa valehdella mutta muut ihmiset tuntuvat valehtelevan jatkuvasti eikä kukaan välttämättä kiellä heitä vaikka tietäisivätkin, että joku valehtelee.
      Hankala varmaan poikaakin kasvattaa jos mieheni opettaa hänelle, että valehtelu on sallittua jos elekielellä vain osoittaa valehtelevansa. Minähän en sitä valehtelua siinä tapauksessa ymmärtäisi vaan sanoisin hänelle, ettei hän saa valehdella.
      Lapsipuoletkin valehtelevat jatkuvasti ja olen aina miettinyt, että miksei mieheni kiellä heitä. Tytärpuolikin teki uudenvuodenlupauksen ettei valehtele kuukauteen. Mietin, että miksei mieheni sanonut hänelle, ettei hän saisi valehdella koskaan. Kaippa kyse on sitten taas niistä sanattomista vitseistä mitä en ymmärrä. En ymmärrä kyllä sitäkään, että miksi jotkut lupaavat olla valehtelematta jos se on kuitenkin sallittua.

    • Kyllä mielestäni voisit sanoa sille nepsylle, että teillä on hometta. Se on helppo todeta, onko sitä vai ei. Esim monet talon ostajat tuovat paikalle homekoiran, joka vainuaa, onko hometta vei ei. Eivät sitten osta, mikäli hometta on todettu. Voihan homevauriot korjatakin, tiedän monta taloa, joihin on homeen takia tehty remontti ja ovat nyt ihan asuttavassa kunnossa lapsiperheelle.

      Mira

      • AP

        Mieheni ei kuitenkaan usko, että home voisi olla millään lailla terveydelle haitallista joten en tiedä, että suostuisiko hän testauttamaan minkälaisesta homeesta on kyse. Sitä paitsi en ole varma, että olisiko meillä edes varaa remonttiin. Nytkin pitää tehdä useita hankintoja uutta lasta varten. Itsekkin olen niin huono säästämään jos rahaa ei ole käytettäväksi mihinkään muuhun kuin bensaan ja ruokaan. Viime kuussa ainakin tuli käytettyä vähän päälle sata euroa enemmän mitä sain rahaa. Tässä kuussa taas rahaa on tainnut jäädä ihmeen paljon säästöön.


    • AP

      Mieheni on vielä välillä piikitellyt vaikkakin lopetti sen mykkäkoulun. En sitten tiedä, että vaivaako häntä jotkut yksittäiset asiat vai vieläkin se, etten hyväksynyt pojalle inhoamaani nimeä.
      Sekin on hankala tajuta, että miksi jostain yksittäisestä asiasta täytyy pahoittaa toisenkin mieli. Esimerkkinä vaikka se jos on nukkunut huonosti. Nykyään kyllä jos mieheni on jostain vihainen ilman, että tiedän syytä niin ajattelen, että miestäni varmaan ärsyttää joku. Ennen luulin aina, että olin tehnyt jotain väärin ja se oli minun vikani, että mies on vihainen. Nykyään kuitenkin yritän olla pahoittamatta mieleni jos mies piikittelee, koska tiedän, ettei se välttämättä ole vikani. Joskus mieheni taas sanoo joitain loukkaavia asioita joista pahoitan mieleni. Myöhemmin hän kuitenkin sanoo ettei tarkoittanut sitä. Se onkin juuri ongelma kun en voi tietää mitä mieheni tarkoittaa ja mitä ei. Sekin olisi helpottavaa, jos hän aina kertoisi miksi on vihainen niin ei tarvisi yrittää arvailla.
      Sitäkin olen miettinyt, että onkohan se normaalia, että hyväkin suhde voi päättyä yhtäkkiä. Joskus miehelläni ja minulla on ollut sellaisia riitoja, että melkein on laittanut jo eroanomuksen vireille vaikka suhteemme toimii muuten hyvin. Jotkut asiat ovat vain sellaisia joita ei hyväksy. Onneksi ei ole kuitenkaan koskaan ollut kyse pettämisestä vaan lähinnä siitä, että arvomaailmat risteävät. Miehenikin välillä sanoo, että pitäisi erota jos emme saa sopua aikaiseksi. Silti hän aina peruu eroehdotuksen. Minusta on älytöntä ehdottaa eroa jos sitä ei oikeasti tarkoita. Tuntuu, että hän vain haluaa nähdä, että kuinka pitkälle olen valmis menemään.
      Onneksi tuollaisia riitoja tulee todella harvoin ja toivon, että jos niitä tulee vielä tulevaisuudessa niin niistäkin selvitään.

    • AP

      Minua häiritsee se, etteivät lapsipuolet käytä täällä olevia vaatteita. He melkein aina laittavat päällensä vaatteet jotka heillä oli päällä tänne tullessa. Mieheni sanoi, että kyse on oma-alotteisuuden puutteesta. Hänen mukaansa he eivät itse osaa ottaa kaapista vaatteita vaan kaikki tarvii laittaa heille valmiiksi. Luulisi nyt, että kouluikäiset lapset osaisivat itse ottaa tarvittavat vaatteet kaapista, ja jos kyse on tosiaankin vain oma-alotteisuuden puutteesta niin miksi he ottavat sieltä kaapista aina ne vaatteet jotka eivät ole täältä vaikka ne ovat laitettu perimmäiseksi kaappiin. Pitää seuraavalla kerralla sitten vielä koittaa, että laittaa ne vaatteet taas kaapin perälle ja täältä olevat vaatteet esille. Inhottaa pitää kaapin täytteenä turhaan sellaisia vaatteita joita ei edes käytetä.

    • AP

      Tämä aamu on taas ollut yhtä riitelyä. Aluksi mieheni valitti kun en heti noussut hakemaan poikaa sängystä. Sanoin sitten hänelle, että kerta hän pystyy nousemaan salamana sängystä niin minusta hänen pitäisi hakea poika.
      Avattuani kännykän selvisi myös, että mieheni on ilmoittanut sinne perhepartioon ettemme olisikaan tulossa. Ärsyttää kun hän tekee kaikkia koskevia päätöksiä kysymättä minulta tai edes ilmoittamatta kyseisestä päätöksestä. Harmittaa sitten kuulla joltain toiselta henkilöltä ettemme olisikaan tulossa.
      Perhepartio on muutenkin taas peruttu koska kaikilla on muuta menoa. En voi ymmärtää sitä, että näinkö tämä yhteiskunta tosiaankin toimii, että vaikka jostain on sovittu kuukautta aiemmin niin siltikin siihen päälle keksitään jotain muuta menoa. Ihan niinkuin ketään ei edes kiinnostaisi koko partio.
      Samalla lailla kävi yhden kokouksen kanssa minne mieheni ja minun piti kerran mennä. Ei sinne olisi tullut paljon ketään paikalle niin sekin jouduttiin siirtämään.
      Mieheni myös tänään uhkaili erolla jos pojalle ei saataisi hänen haluamaansa nimeä. Olen jo niin kyllästynyt tuohon, että uhkaillaan erolla jos ei saa tahtoaan läpi. Sanoin sitten, että hänen uhkailunsa ei tehoa minuun.
      Tänään pitäisi käydä miehen vanhemmilla syömässä mutta en tiedä, että jääkö minulta menemättä. Mieheni on ollut taaskin niin vihainen, että minunkin päiväni on pilalla.
      En ole varma, että jäikö tästä joku asia kertomatta mutta lisään sen sitten myöhemmin jos tulee mieleen.

    • AP

      Tämä aamu on taas ollut yhtä riitelyä. Aluksi mieheni valitti kun en heti noussut hakemaan poikaa sängystä. Sanoin sitten hänelle, että kerta hän pystyy nousemaan salamana sängystä niin minusta hänen pitäisi hakea poika.
      Avattuani kännykän selvisi myös, että mieheni on ilmoittanut sinne perhepartioon ettemme olisikaan tulossa. Ärsyttää kun hän tekee kaikkia koskevia päätöksiä kysymättä minulta tai edes ilmoittamatta kyseisestä päätöksestä. Harmittaa sitten kuulla joltain toiselta henkilöltä ettemme olisikaan tulossa.
      Perhepartio on muutenkin taas peruttu koska kaikilla on muuta menoa. En voi ymmärtää sitä, että näinkö tämä yhteiskunta tosiaankin toimii, että vaikka jostain on sovittu kuukautta aiemmin niin siltikin siihen päälle keksitään jotain muuta menoa. Ihan niinkuin ketään ei edes kiinnostaisi koko partio.
      Samalla lailla kävi yhden kokouksen kanssa minne mieheni ja minun piti kerran mennä. Ei sinne olisi tullut paljon ketään paikalle niin sekin jouduttiin siirtämään.
      Mieheni myös tänään uhkaili erolla jos pojalle ei saataisi hänen haluamaansa nimeä. Olen jo niin kyllästynyt tuohon, että uhkaillaan erolla jos ei saa tahtoaan läpi. Sanoin sitten, että hänen uhkailunsa ei tehoa minuun.
      Tänään pitäisi käydä miehen vanhemmilla syömässä mutta en tiedä, että jääkö minulta menemättä. Mieheni on ollut taaskin niin vihainen, että minunkin päiväni on pilalla.
      En ole varma, että jäikö tästä joku asia kertomatta mutta lisään sen sitten myöhemmin jos tulee mieleen.

    • Nyt kyllä miehesi teki ruman tempun sinulle, kun oli perunut teidän perhepartion käyntinne, kertomatta edes sinulle. Jospa se oli peruttu varsinkin siksi, että on kenties hiihtoloma ja ei ole tarpeeksi osanottajia. Mutta olisi miehesi siitä pitänyt sinulle kertoa ennen kuin se oli ajankohtaista.

      Mira

    • Mitähän mieltä ne miehesi vanhemmat ovat siitä nimestä, jota et hyväksy lapsellenne ja miehesi vihoittelee sinulle siitä. Ei kyllä vanhemmilla ole mielstäni mitään osaa eikä arpaa siitä, mitä nimiä heidän lapsensa omille lapsilleen antavat.

      Mira

      • AP

        Mieheni äiti ainakin on sanonut, ettei se ole mikään oikea nimi. En tarkemmin tiedä heidän mielipidettään kun en ole kysynyt.


    • Tuo miehesi äidin mielipide, ettei se ole oikea nimi, paljastaa jo sen, ettei lapsen isoäitikään pidä nimestä. Eihän isoäidin tarvitse pitää, mutta jos sinä, lapsen äitikään et pidä nimestä, niin se on jo pahempi este. Kyllä miehesi pitää jo antaa periksi ja tulla vastaan ilman mykkäkoulua.

      Mira

    • AP

      Kerroin aiemmin, että meidän pitäisi tavata tällä viikolla ystäviämme. Nyt sekin on kuitenkin peruuntunut. Tällä kertaa se ei ole kuitenkaan mieheni vika. Sen eilisen riidan jälkeen meillä on onneksi taas mennyt hyvin. Keskiviikkona sitten varmaan käymme kolmistaan kaupungilla. Olisi kyllä ollut varmaan mukavampaa käydä tapaamassa ystäviä, koska käymme siellä niin harvoin mihin he olisivat tulleet. Muutenkaan melkein koskaan ei tapahdu mitään ihmeellistä. Mieheni menee seuraavan viikon loppuna koulun lähipäivään. Hänellä kestää siellä pari päivää. Mietin, että voisinkohan silloin itsekkin lähteä käymään jossain pojan kanssa tai voisikohan toinen ystävistämme tulla käymään täälläpäin. En kuitenkaan tiedä, että viitsiikö parin päivän takia lähteä minnekkään kauas. Ihottaa, kun nyt tästäkin tulee vain tavallinen tylsä viikko. Olisi kiva jos joskus edes tapahtuisi jotain mutta mieheni viihtyy vain kotona emmekä saa täällä melkein koskaan mitään aikaiseksi. Mieheni on kyllä sanonut, että voisin joskus lähteä lomalle ilman häntäkin. Minusta se ei olisi kuitenkaan yhtä mukavaa jos mieheni ei tulisi mukaan. Olen kyllä miettinyt, että jos ystävämme joskus pyytävät meitä lähtemään jonnekkin heidän kanssaan eikä miestäni huvita lähteä niin voisin ehkä silloin lähteä ilman miestäni.

    • AP

      Miehelläni on kohta synttärit ja mietin pitäisikö minun yrittää tehdä täytekakku. En ole kuitenkaan koskaan tehnyt sellaista joten en tiedä miten se onnistuisi. Toinen vaihtoehto on, että voisin ostaa sellaisen. Ei ole kuitenkaan enää paljon aikaa emmekä käy usein kaupassa ja haluaisin, ettei mieheni saa vihiä asiasta.
      Toinen asia on se uimakoulu. Se alkaisi tässä kuussa mutta sieltä ei ole vieläkään tullut vastausta, että kumpaan ryhmään täytyisi ilmoittautua. Ihmeellistä, että joissain yrityksissä asiakaspalvelu on noin huonoa. Mitenhän he luulevat saavansa uusia asiakkaita jos edes viesteihin ei vastata. Kumpaankin ryhmään on nyt kuitenkin ilmoittautunut kaksi perhettä.

    • AP

      Kyty on entinen autokauppias joten mieheni haluaisi, että hän arvioisi millainen auto meidän pitäisi ostaa. Mieheni ei ole kuitenkaan saanut aikaiseksi kysyä häneltä. Mietin, että saammeko ajoissa ostettua autoa koska sellaisia tulee harvoin vastaan millaisen ajattelimme ostaa. Pelkään, että joudumme ajamaan kahdella autolla jos haluaisimme käydä jossain.

    • AP

      Lähetin tänään äitiysrahahakemuksen enkä malta odottaa, että kohta minulla on taas varaa muuhunkin kuin vain pakollisiin menoihin.
      Minusta se on järjetöntä miten tulot pienenevät puoleen kun tulee lapsia. Työtön saa mukavasti rahaa niin, että niiden pakollisten menojen jälkeen jää varaa muuhunkin mutta sitten jos on lapsia niin sitä rahaa ei saa senkään vertaa. Kuvittelisi, että kun ruokakunta kasvaa niin myös tulot kasvaisivat mutta jonkun takia se ei mene niin. Lapsia täytyy olla todella monta, että rahat riittäisivät hyväntasoiseen elämiseen. Onneksi meidän ei todennäköisesti enää koskaan tarvitse pärjätä näin pienellä summalla.

    • Ei Suomessa suuria rahoja yhteiskunnalta saa, olet sitten äitiys- tai vanhempainvapaalla. Nehän ovat sidoksissa työuraasi ja sieltä saatuun palkkaan. Jos on työtön, saa ansiosidonnaista jonkun aikaa ja loppuu tietyn ajan kuluessa sekin ja putoat peruspäivärahalle. Osa saa toimeentulotukea ja osa asumistukea. Nekin heti alenevat, mikäli toinen on hetken vaikka sijaisena töissä muutaman viikon. Myös opiskeluaika ja kurssit vaikuttavat kaikkiin näihin. On se melkoinen viidakko.

      En ole itse perehtynyt niihin, kun ei ole ollut ajankohtaista. Joillakin läheisilläni on kyllä ollut tälläkin hetkellä. Pitäisi olla Kela-asiantuntija, että osaa nämä kaikki kiemurat.

      Mira

    • AP

      Mieheni on jostain löytänyt ilmoituksen eräästä teemamatkasta vai miksi sitä sanoisi. Se on kyllä vain Suomessa ettei sen kauempana. Se olisi jo ensi viikolla ja tänään olisi viimeinen ilmoittautumispäivä. Mieheni eilen lähetti matkanjärjestäjälle sähköpostin jossa hän kysyi, että voiko matkalle ottaa lapsen mukaan, koska emme muuten pääsisi sinne. Minä voisin vaikka jäädä hotellille tapahtumien ajaksi jos poika ei saisi olla niissä mukana. Mieheni myös ehdotti, että voisimme kysyä vanhemmiltani, että haluaisivatko hekin tulla hotellille niin he voisivat vahtia poikaa.
      Jos matka ei onnistu niin äiti on kutsunut meidät silloin heille kylään elleivät he itse lähde minnekkään muualle. Mieheni ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, että kävisimmekö siellä jos matka ei onnistuisi.
      Kiva, että miehenikin välillä yrittää järjestää jotain tällaista ettei tarvitsisi olla koko ajan kotona tekemättä mitään.

    • AP

      Miehelleni on vastattu matkasta, että poika saisi tulla mukaan mutta sinne pitäisi lähteä todella aikaisin niin mieheni ei ole vielä päättänyt, että lähdemmekö siltikin.
      Pojalle tarvitsisi myös ostaa uudet aurinkolasit. Ajattelin, että voisin ostaa joko Real Shadesit tai Julbot. En kuitenkaan osaa päättää, että kummat olisivat paremmat.

    • AP

      Mieheni sanoi, että emme menisi matkalle liian aikaisen lähdön takia. Kysyin sitten, että käymmekö vanhemmillani mutta mieheni sanoi ettemme kävisi sielläkään, koska sitten joutuisimme jättämään pojan musiikiikoulun väliin. Minusta voisimme kyllä jättää kerran käymättä kun olemme käyneet kaikilla muilla kerroilla. Olisimme kyllä varmaan voineet käydä vanhemmillani hiihtolomallakin mutta silloin emme päässeet perhepartion takia mikä sitten kuitenkin peruttiin, koska melkein kukaan muu ei olisi ollut tulossa muiden menojen takia. Inhottaa, kun ei voi käydä lomalla kun olettaa, että silloin olisi joku harrastus mutta sitten se perutaankin kun kaikilla muilla on jotain muuta tekemistä keksittynä juuri sille päivälle. Pitää kuitenkin katsoa, että meinaako mieheni myöhemminkin ettemme olisi menossa sillä saattoihan hän taas sanoa sen vain jonain vitsinä mitä minä en tajunnut.

    • AP

      Varasin tänään pojalle sen uimakoulun nuorempien ryhmään. Mieheni sanoi, että hänkin ehkä voi tulla jos pojalla on siihen mennessä nimi.
      Pitäisi kokeilla, että vieläkö uimavaatteet mahtuvat päälle. Minun pitäisi kehdata mennä sinne bikineissä mikäli sellainen tavallinen uimapuku ei enää mahdu. Muutenkin se on ollut melko tiukka vaikka numeron mukaan sen pitäisi olla vähän iso.
      Kai sitä ryhmää voi myöhemmin vaihtaa jos uimaopettaja olisikin sitä mieltä, että poika sopisi paremmin vanhempien ryhmään. Siellä on vähemmän uijiakin. Vanhempien ryhmä on heti pienempien ryhmän jälkeen joten aikakaan ei paljon muuttuisi.

    • Millä nimellä poikanne on tähän mennessä ollut? Onko hän vain poika se ja se. Tai joku lempinimi? Jos odotat jo toista lasta, kai ne bikinit paremmin sopivat nyt kuin kokouimapuku? Hyviä uimahetkiä teille.

      Mira

      • AP

        Poikaa on aiemmin kutsuttu lempinimellä.
        Mietin vain, että ovatkohan bikinit liian paljastavat.


    • Eivät bikinit todennäköisesti liikaa paljastavat ole, ajattelin vain, että jos on masu hiukan kasvanut, on normaali uimapuku liian kireä vatsan kohdalta. Ei vatsalla raskauden näkyminen mikään häpeä ole.

      Mira

    • AP

      Itse ainakaan en pidä mahaa mitenkään näyttelytavarana. Rannallakin kun näkee naisia joilla maha löytyy niin mietin, että eivätköhän he voi peittää sitä mitenkään paremmin.
      Nyt tulee kuitenkin itse sorruttua esittelemään sitä joten en tiedä, että voiko siitä vastaisuudessa valittaakkaan.
      Olen miettinyt, että pitäisiköhän uimaopettajalta kysyä, että osaako hän suositella pojalle jotain kelluntapukua. Toinen vaihtoehto olisi uimarengas jossa ollaan ikäänkuin uima-asennossa. Olisi hyvä kuulla, että kumpi olisi järkevämpi hankkia.
      Sekin huolettaa, että poika ei syö kovin monipuolista ruokaa. En jaksa oikein tehdä mitään ja jos kysyn mieheltä mitä tekisin niin hän saattaa vastata vain että: "ei kai sitä mitään tarvitse tehdä jos syömme huomenna karjalanpiirakoita ja ylihuomenna makkaraa". Mies sitten yleensä keittää pojalle porkkanaa, perunaa ja/tai lanttua mutta eihän niillä pelkästään kovin hyvin toimeen tule.
      Olisi mukavaa jos jaksaisin tehdä edes kerran päivässä ruokaa. Kerran sain tehtyä joka päivä jotain mutta sitten helpot reseptit loppuivat kesken eikä oikein huvittanut syödä heti samoja ruokia.
      Joskus jos teen jotain ruokaa niin huomaan, että eihän se edes ollut kovin vaivalloista, jotkut ruuat ovat taas melko työläitä. Joka viikolle pitäisi myös keksiä kaksi ruokaa mitkä sisältävät kalaa. Yleensä vaikka tietäisin, että joku ruoka valmistuu melko helposti niin en silti jonkun takia jaksa tehdä sitä. Voihan kyse olla ainakin siinä, että mieheni haluaa, että ruoka tehtäisiin pääsääntöisesti puuhellalla. Se tarkoittaa sitä, että ruokaa täytyisi tehdä aikaisin ja nopeasti ettei talo lämpene liikaa. Olisi paljon helpompaa tehdä ruokaa jos sen saisi valmistaa sähköhellalla.
      Muutenkin on hankala suunnitella puolen viikon ruokalista etukäteen ja jos ostaa ainekset niin sitten anoppi saattaa käskeä syömään. Silloin ruokatarvikkeet meinaavat vanheta kaappiin ja entä jos ei enää haluaisikaan syödä kyseistä ruokaa mitä päätti tehdä puoli viikkoa sitten.
      Sitten jos tekee jotain niin on hankala päättää että mitä sen kanssa syö enkä tiedä ainakaan sitä, että millainen kastike pitäisi tehdä mihinkin ruokaan.

    • Miksi miehesi haluaa, että ruoka tehdään nimenomaan puuhellalla? Haluaako sästää sähköä? Sytyttääkö itse hellaan tulet ja hakee puut liiteristä. Onhan pikkulapsille paljonkin monipuolisia ruokia kaupasta ostettavissa, joita voi lämmittää vaikka mikrossa siihen sopivassa astiassa. Aikuisten ruokailuaineet eivät välttämättä edes sovi pikkulapselle, ovat liian rasvaisia taikka liian vahvoja maultaan. Monet lapset pitävät siitä, että saavat ns sormiruokaa, pilkottu sopivia paloja vaikka kurkusta, melonista taikka omenasta. Ovat sopivia välipaloja heidän järsiä omilla pikkuhampaillaan. Puurot ovat myös sopivia, samoin vaikka karjalanpiirakat. Pienet puuroannokset on todella helppo tehdä mikrouunissa, muutaman minuutin vain vie, ei tarvita sen paremmin sähköhellaa, eikä varsinkaan puuhellaa.

      Mira

      • AP

        En ole varma, että miksi mieheni haluaa, että ruuat tehdään juuri puuhellalla. Hän kyllä yleensä itse sytyttää hellaan tulet ja hakee puut.
        Emme ole mieheni kanssa oikein sen kannalla, että pojalle ostettaisiin kaupasta valmisruokia, koska hän saa syödä jo aivan oikeaa ruokaa. Minä ainakin haluaisin, että poika söisi mahdollisimman samaa ruokaa kuin mekin. Kuitenkin aina kun syömme leipää niin mieheni antaa leikata pojalle vain leivänsiivuja. Itse laittaisin siihen voita, juustoa ja kurkkua päälle mutta mieheni sanoo ettei niitä voi laittaa kun poika kuitenkin tiputtaisi kaikki pois ja sotkisi.
        En myöskään pidä joitain yksittäisiä ruokia kunnollisena välipalana, koska ne eivät ole monipuolisia. Olisi hyvä, jos välipala sisältäisi useita erilaisia ainesosia. Puuroakaan en oikein laske välipalaksi, koska poika syö joka aamu puuroa joten siinäkin voi olla päivän aikana liikaa toistoa jos hän söisi sitä kahdesti päivässä.
        Karjalanpiirakat voisivat muuten olla hyvä välipala mutta yleensä kun niitä on niin mieheni haluaa syödä niitä pääruuaksi. Yleensä sitten syömme päivässä "oikeaa" ruokaa 1,5 karjalanpiirakkaa henkeä kohden jos sinä päivänä satumme syömään niitä. Sen lisäksi syömme myöhemmin ehkä sitä makkaraa. Vaikka miehen vanhemmat lapset eivät olisikaan käymässä niin emme siltikään välttämättä syö koko pakettia kerralla, hänen mielestä söisimme liikaa jos söisimme kaikki.


    • AP

      Minua pitkästyttää olla kotona koska emme saa melkein koskaan mitään aikaan. Olisi mukava jos voisimme tehdä suursiivouksen mutta kun mieheni on hamstraaja niin se ei tietenkään onnistu. Hän kyllä aina joka kesä lupaa että siivotaan mutta ikinä emme pääse kuin vähän alkuun. Jos saisin siivota yksin niin ei menisi varmaan kuin muutama kuukausi kun täällä olisi jo puhdasta.
      Sekin myös haittaa etten itse jaksa ruveta tekemään mitään. Nytkin voisin harjata tuvan maton mutta koska miehenikään ei melkein koskaan tee kotitöitä niin en minäkään jaksa.
      Ihmettelen, että miten muut jaksavat ensin käydä töissä 8 tuntia ja sen jälkeen tehdä vielä 5 tuntia kotitöitä. Minä tuskin jaksan tehdä kotitöitä edes viittä tuntia viikossa.
      Kotityötkin vievät ihmeen paljon aikaa. Minulla menee esim. lattian lakaisuun koko päivä. En voi ymmärtää, että miten muut saavat asiat hoidettua niin nopeasti. Yleensä olen aina viimeinen jos aloittaa jonkun jutun samaan aikaan muiden kanssa.

    • AP

      Mieheni lähti tänään sinne koulun lähipäivään. Yritin löytää mielenkiintoisia tapahtumia lähialueilta tälle ajalle mutta en löytänyt. Pari tapahtumaa kiinnosti vähän mutta en tiedä, että saako niihin tuoda lapsia.
      Juuri tällaiset päivät ovat niitä masentavia. Kotona ei ole oikein muutenkaan viihtyisää kun on niin sotkuista ja nyt minun pitäisi olla täällä pari päivää kahdestaan pojan kanssa.
      Tuntuu, että pitäisi siivota kun mies on poissa mutta mieli tekee vain rentoutua. Tällaista ongelmaa ei välttämättä olisi jos täällä olisi jo valmiiksi siistiä.

    • Meillä mies imuroi asunnon noin kerran viikossa. Hän myös pesee pesuhuoneen lattian ja seinät noin kerran kuukaudessa todella tehokkaasti ja desinfioi höyrypesimellä. Samalla hän pesee lattiakaivon ja vaihtaa siihen uuden nukkasihdin, joka täyttyy siinä ajassa hiuksista, sen huomaa, kun se ei enää vedä kovin hyvin.

      Emme myöskään hamstraa mitään, varsinkaan muovipusseja ja erilaisia ruuista tulevia kertakäyttökippoja, vaan roskiin heti, kun on tyhjentynyt. Meillä on taloyhtiössä todelle hyvin järjestetty erilaisten jätteiden keräys. On roskahuoneessa erikseen astiat biojätteelle, muoville, lasille, peltipurkeille, lehdille ja pahville sekä sekajätteelle.

      Kauppaan viemme tyhjät pullot ja kaupan aulassa on paikka, minne viedään esim vanhat paristot.

      Mira

    • AP

      Mekin olemme harkinneet hörypesurin ostoa. Pitäisi vain selvittää, että mikä olisi paras. Sillä olisi hyvä pystyä pesemään monta eri paikkaa.
      Musiikkikoulussa sanottiin, että seuraava kerta saattaa peruuntua, sitä ei kuitenkaan vielä osattu sanoa varmaksi. Se olisi hyvä siinä mielessä, että sitten pääsisimme käymään vanhemmillani. He kyllä kuitenkin ajattelivat, että hekin voisivat tulla käymään täällä. Minä haluaisin, että menisimme mieluummin sinne, koska käymme niin harvoin missään. Anoppi kuitenkin sanoi, että vanhempani ovat joskus luvanneet käydä siellä kylässä. En sitten tiedä, että jääkö meiltä menemättä sinne vai tulevatko he tänne.

    • AP

      Ennenkuin mieheni lähti, mietin, että mitä söisimme pojan kanssa tänään. Appiukko oli ostanut pojalle purkin pennepastaa joten ajattelin syöttää sen. Mieheni kuitenkin sanoi, että voinhan keittää itselleni makaronia. Aiemmin mieheni sanoi ettei minun tarvitse tai kannata tehdä ruokaa silloin kun hän ei ole kotona koska enhän tee sitä aina muutenkaan. Nyt kuitenkin mietin, että pitäisikö minun keittää pojalle ja minulle makaroneja ja sekoittaa siihen paistettua kanamunaa. Sähköhella on kuitenkin tavaran peitossa joten se täytyisi raivata ensin. Sitä pidetään suurimmaksi osaksi laskutilana kerta sitä käytetään niin harvoin. Minä kyllä tekisin sillä paljon mieluummin ruokaa kuin puuhellalla.

    • AP

      Eilen tuli viesti, että musiikkikoulu on peruttu. Huomenna myös saattaa mennä lapsipuolilta koulu kiinni. Mieheni haluaisi selvittää, että pääsevätkö he tänne jos koulu menee kiinni. Junavuoroja on kuulemma kuitenkin peruttu joten en ole varma, että miten he tänne tulisivat. Toisesta autosta on varmaan akku pilalla ja toisessa pakoputki rikki. Inhottaa, kun näiden asioiden takia miehelläni kestää niin kauan miettiä, että lähdemmekö käymään vanhemmillani. Kohta heiltä kerkeää loppua loma ennenkuin mieheni saa päätettyä, että olemmeko menossa käymään siellä.
      Uimakouluakin on siirretty parilla viikolla. Toivottavasti sitä ei enää siirretä, että kerkeämme edes käymään siellä.
      En muista, että jäikö tästä taas jotain kertomatta mutta kerron myöhemmin jos mieleen tulee jotain.

    • AP

      Kuulemma lapsipuolten koulu on kuukauden kiinni. He kuulemma voivat tulla tänne siksi aikaa. Saa nähdä, että milloin he tulevat tänne mutta vaikuttaa siltä, ettemme välttämättä kerkeä käydä vanhemmillani. Sen kuitenkin näkee vasta myöhemmin.
      Toivottavasti lapsipuolet eivät vietä koko kuukautta pelaten vain kännyköillä mutta mitä muuta voisi olettaakkaan. Olisi mukava jos he etsisivät täältä päin kavereita mutta täällä se ei kuulemma ole tapana, että lapset etsivät itse kaverinsa vaan kaverit täytyisi aina löytää esim. tapahtuman kautta. Tulee mieleen entisaika milloin ihmiset täytyi esitellä toisilleen että he saivat edes jutella keskenään. Lapsipuolet kyllä kävivät kesällä joka päivä viikon ajan yhdessä tapahtumassa mutta kavereita ei löytynyt. Tytärpuoli kuulemma vietti aikaa joidenkin kanssa mutta hänellä on kuulemma tarpeeksi kavereita. Poikapuoli taas ei ole kiinnostunut mistään tapahtumista tai harrastuksista joten tuskin hänkään kavereita löytää.
      Inhottaa kun mieheni ei puutu lastensa pelaamiseen, koska on yhtä riippuvainen pelaamisesta. Minusta olisi paljon mukavampaa tehdä yhdessä asioita niinkuin ennen ennenkuin lapsipuolet saivat kännykät mutta nykyään kaikki vaan istuvat omien laitteidensa ääressä pelaamassa.

    • AP

      Mieheni on vihdoin saanut päätettyä, että menemme käymään vanhemmillani. Heiltä kyllä kerkeää loma loppua ennenkuin lähdemme takaisin.
      Isä meinasi vaihtaa autoon laturin jos pääsemme lähtemään sillä. Jos pitää lähteä toisella autolla niin siitä hän aikoi korjata pakoputken.
      Mieheni myös taas tänään piti luennon siitä miksi pojalle pitäisi valita hänen keksimänsä nimi ja sanoi, ettemme voi lähteä käymään vanhemmillani jos en suostu allekirjoittamaan nimipaperia. Sanoin sitten jotain, että "taas sinä uhkailet". Siihen mieheni vastasi, että minä muka uhkailisin häntä kun en hyväksy pojalle sellaista nimeä mistä en edes pidä.
      Minä olen jo niin kyllästynyt tuohon jatkuvaan uhkailuun jos mieheni ei saa tahtoaan läpi että mielestäni voisimmekin erota jos hän olisi tosissaan. Tiedän kuitenkin, ettei hän tarkoita sitä mitä sanoo, sen olen näiden vuosien aikana oppinut.
      Tuo on juuri ärsyttävää, kun ensin päätetään jotain ja sovitaan kaikki ja sitten ollaankin yhtäkkiä perumassa koko hommaa. En tiedä miten elekielellä osoitetaan ettei tarkoiteta jotain asiaa jos luvataan jotain mutta mieheni pitäisi ymmärtää se, että kaikki mitä hän minulle sanoo myös tarkoittavat minulle sitä, että jokin asia on niin kuin sanotaan. Ärsyttää jos tulee luvattua vaikka kavereillekkin jotain ja myöhemmin mieheni sitten keksii yhtäkkiä ruveta perumaan lupauksiaan. Yleensä mitä aiemmin hän lupaa jotain niin sitä aiemmin hän yrittää sen perua. Se taitaa olla melko lailla vakio. Jos jostain on sovittu esim. viikkoa aiemmin niin päivää ennen lupauksen täyttöä hän yrittää perua sen. Jos taas jostain on sovittu puolta vuotta aiemmin niin hän yrittää perua lupauksensa kuukautta aiemmin.

    • AP

      Tänään taas laitoin lapsipuolten vaatteet kaappiin jotka heillä oli tänne tullessaan ja sieltä kaapista laitoin kaikki muut vaatteet esille. Saa nähdä, että valitaanko päälle täältä olevat vaatteet vai käydäänkö taas hakemassa kaapista ne toiset. En tiedä, että viitsinkö tulevaisuudessa enää ostaa heille vaatteita jos nykyisiäkään ei aleta käyttämään. Inhottaa, kun kaapit ovat täynnä vaatteita joita ei edes välttämättä käytetä. Silti aina kun heiltä kysyy, että käyttävätkö he niitä vaatteita niin he aina vastaavat käyttävänsä mutta siltikään he eivät käytä niitä.

    • Ihmeellistä, painostavaa uhkailua miehesi harrastaa sinua kohtaan, kun uhkaa että ette lähdekään vanhemmillasi käymään, jos et suostu hänen keksimäänsä pojan nimeen ja allekirjoittaa jopa suostumuksesi paperille.

      Nuo miehesi lapset kasvavat varmaan sellaista vauhtia tällä hetkellä, että turhaan ostat heille vaatteita, nehän jäävät jo pian pieniksi kaapin hyllyssä lojuessaan. Jospa eivät jostain syystä pidä niiden kuosista, mutta eivät kehtaa sanoa. Eivät he kaiketi kovin usein teillä edes ole. Jos ostat heille jotain uutta vaatetta, mene heidän kanssaan yhdessä kauppaan ja itse valitsevat mieleisensä. Silloin varmaan kelpaa.

      Mira

    • AP

      Lapsipuolet valitsivat päällensä täältä olevat takit mutta poikapuoli laittoi päällensä tullessa päällä olleet rikkinäiset ja likaiset housut vaikka täällä olevat ovat ehjiä. Tytärpuoli laittoi täältä olevat kengät mutta poikapuoli ei. Molemmilla on mukana tulleet pipot päässä. Tytärpuoli on käyttänyt mukana tullutta huivia ja hanskoja ja poikapuoli on käyttänyt sekä mukana tulleita hanskoja että täältä olevia.
      Haluaisin, että lapsipuolilla olisi kuivat vaatteet mitkä laittaa päälle jos edelliset kastuvat mutta kai voin tehdä niinkin, että ostan heille vain yhdet vaatteet varalle jotta heidän ei tarvitsisi käyttää märkiä vaatteita. Nykyään olen pyrkinyt siihen, että täältä löytyy molemmille vähintään kahdet ulkovaatteet.
      Kaupassa käynti yhdessä olisi muuten hyvä idea, mutta useimmiten tytärpuoli ainakin haluaa odottaa autossa kun muut käyvät kaupassa. Sitä paitsi, he tuskin viitsivät edes katsella itselleen mieluisaa päällepantavaa.
      Uimakoulua on myöskin taas siirretty mutta vielä ei ole tietoa, että mihin asti se siirtyy. Pitäisiköhän sinne laittaa viesti ettemme pääse tulemaan vai katsoisiko, että saako sen jotenkin järjestettyä.

    • AP

      Tytärpuoli on kaivanut taas mukana tulleen takin kaapin perältä, tiesin kyllä jo aluksi, että niin tulee käymään. Olisi mukavaa jos lämpenisi niin paljon, että he voisivat käyttää välikausivaatteita. Silloin he joutuisivat käyttämään täällä olevia vaatteita, koska heillä ei ole mukana välikausivaatteita.
      Lapsipuolet ovat tehneet täällä koulutehtäviä ja mietin, että valittavatkohan opettajat, että he eivät ole tehneet niitä kunnolla vai eikö niitä edes tarvi tehdä niinkuin ohjeessa käsketään. Jos esim. käsketään kirjoittaa joka päivä 30 sanaa niin kaikkia ei aina kirjoiteta. Minusta jos käsketään tehdä noin niin se tarkoittaisi vähintään kolmeakymmentä sanaa mutta se ei haittaisi jos kirjoittaisi sanan tai pari enemmän.
      Inhottaa myös ettei mieheni ole vieläkään laittanut kytylle viestiä siitä autosta. Oikeanlaisia ei tule melkein koskaan vastaan ja nytkin myynnissä on vain se yksi. Kohta sekin varmaan myydään.
      Ajattelin myös, että kun saamme sen auton ostettua ja jos siitä jää vielä rahaa säästöön niin voisimme ostaa niillä sisarusrattaat. Nyt niiden hankinta venyy ties vaikka kuinka pitkälle. Toivottavasti saamme ostettua nekin ennen uutta lasta. Voisihan rattaat ostaa kyllä ennemminkin mutta sitten ei välttämättä jäisi tarpeeksi rahaa siihen autoon.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut