Mitä sähköautoihin tulee...

Martilla asiat niin hyvin ettei tarvita ydin eikä vesivoimaa.
Elää siinä vihreässä haavemaailmassa. Kunhan vaan sähköautolla huristellaan heidän mukaansa saatteettomasti, eivät osaa sähköntuontanto sotkuja laittaa siihen. Suomi tarvitsee silloin yli 10 uutta ydinvoimalaa, kun parikolme vanhaakin pitää poistaa.

Sähköautoon piiska antenni vain katolle ja siitä saa voimansa -vihreää todellisuutta. Sillä ajellaan seinästä ottamaan sähköä ja rahaa.

Suomen kokonaissähkönkulutus tulee olemaan vuonna 2019 karvan alle 90 TWh. Nyt ei siis puhuta mistään valtakuntaa hetkauttavista sähköauton energian tarpeista. Kiireisimmilläänkin siirtymä kokonaan sähköautoihin kun veisi noin 30 vuotta.

Aurinkosähkö tuottaa kyllä nettohyötyä paljonkin tulevaisuudessa, kunhan teknologiat kehittyvät ja/tai fossiilinen kallistuu. Älä ole näistä huolissasi. Ne tahot, jotka näitä suunnittelevat, ovat asiantuntioita niin täällä kuin muualla, ja pitkässä juoksussa parhaat teknologiasovellukset kuitenkin ratkaisevat ne teknologiat, jotka ovat optimaalisia.

Anonyymi kirjoitti:

Martilla asiat niin hyvin ettei tarvita ydin eikä vesivoimaa.
Elää siinä vihreässä haavemaailmassa. Kunhan vaan sähköautolla huristellaan heidän mukaansa saatteettomasti, eivät osaa sähköntuontanto sotkuja laittaa siihen. Suomi tarvitsee silloin yli 10 uutta ydinvoimalaa, kun parikolme vanhaakin pitää poistaa.

Sähköautoon piiska antenni vain katolle ja siitä saa voimansa -vihreää todellisuutta. Sillä ajellaan seinästä ottamaan sähköä ja rahaa.

Lue lisää

Et sitten lukenut kirjoitustani. En edes nyt suositellut sähköautoja.

Environment kirjoitti:

Suomen kokonaissähkönkulutus tulee olemaan vuonna 2019 karvan alle 90 TWh. Nyt ei siis puhuta mistään valtakuntaa hetkauttavista sähköauton energian tarpeista. Kiireisimmilläänkin siirtymä kokonaan sähköautoihin kun veisi noin 30 vuotta.

Aurinkosähkö tuottaa kyllä nettohyötyä paljonkin tulevaisuudessa, kunhan teknologiat kehittyvät ja/tai fossiilinen kallistuu. Älä ole näistä huolissasi. Ne tahot, jotka näitä suunnittelevat, ovat asiantuntioita niin täällä kuin muualla, ja pitkässä juoksussa parhaat teknologiasovellukset kuitenkin ratkaisevat ne teknologiat, jotka ovat optimaalisia.

Lue lisää

Ei me voida koko vuoden sähköä laskea keskiarvona, kun maamme säät niin vaihtelee 30 ja -40 välillä. Sähkö pitää sovittaa kylmimpään aikaan, jolloin juuri kiihkeimmin sitä tarvitaan. Nyt Ruotsi jo sanoi ettei voi myydä enää meille sähköä kun tarvitsevat sen itse kun ydinvoimaa vähennetään. Kylmimpänä aikana meidän kohdalla maapallon kylki ei ole aurinkoon päin, joten ei tule auringosta mitään hyötyä. esim. Helsiki ei voi luopua hiilivoimasta, ja onko edes tarviskaan, hiili on kätevä aine voimaloissa. Pienydinvoimaloista ollut puhetta, mutta nekin vielä kauaskantoisia ajatuksia, vaikka Venäjä jo niitä kokeileekin.
Kyllä se ydinvoima on ainoa joka voi vastata sähkön kulutuksen tarpeisiin, sille kannalle jo EUkin alkaa kallistua. Puu yhä silti myös kohdallamme lämmitys muoto, josta myös sähköä saadaan paikoin, ja sitä tulisi yhä kehittää. Olin taannoin eräässä ulkomaan tilaisuudessa jossa " mörkö " MENI METSÄSSÄ JA TEKI HAKKEEKSI SAMAN TIEN, TOISESSA MALLISSA OLI PERÄVAUNU " MÖRÖN " PERÄSSÄ, JA TOINEN ESITELTY MALLI JOSSA TRAKTORI AJOI PERÄSSÄÄN, JA NAKKASI HAKKEEN SEN PERÄVAUNUUN NUPIN YLI.
Tällainenkin yksi malli jossa voi liikkua metsässä hyvin. Ja myös kuorma-auton puoliperävaunu ison traktorin perässä johon ei kuorma-auton nupilla pääse, sen tuo tien laitaan josta rekkaveturi jatkaa. Heille ei voimalaitoksella haittaa tuorepuu, jota sekoittelevat kuivempaan, ja myös turpeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei me voida koko vuoden sähköä laskea keskiarvona, kun maamme säät niin vaihtelee 30 ja -40 välillä. Sähkö pitää sovittaa kylmimpään aikaan, jolloin juuri kiihkeimmin sitä tarvitaan. Nyt Ruotsi jo sanoi ettei voi myydä enää meille sähköä kun tarvitsevat sen itse kun ydinvoimaa vähennetään. Kylmimpänä aikana meidän kohdalla maapallon kylki ei ole aurinkoon päin, joten ei tule auringosta mitään hyötyä. esim. Helsiki ei voi luopua hiilivoimasta, ja onko edes tarviskaan, hiili on kätevä aine voimaloissa. Pienydinvoimaloista ollut puhetta, mutta nekin vielä kauaskantoisia ajatuksia, vaikka Venäjä jo niitä kokeileekin.
Kyllä se ydinvoima on ainoa joka voi vastata sähkön kulutuksen tarpeisiin, sille kannalle jo EUkin alkaa kallistua. Puu yhä silti myös kohdallamme lämmitys muoto, josta myös sähköä saadaan paikoin, ja sitä tulisi yhä kehittää. Olin taannoin eräässä ulkomaan tilaisuudessa jossa " mörkö " MENI METSÄSSÄ JA TEKI HAKKEEKSI SAMAN TIEN, TOISESSA MALLISSA OLI PERÄVAUNU " MÖRÖN " PERÄSSÄ, JA TOINEN ESITELTY MALLI JOSSA TRAKTORI AJOI PERÄSSÄÄN, JA NAKKASI HAKKEEN SEN PERÄVAUNUUN NUPIN YLI.
Tällainenkin yksi malli jossa voi liikkua metsässä hyvin. Ja myös kuorma-auton puoliperävaunu ison traktorin perässä johon ei kuorma-auton nupilla pääse, sen tuo tien laitaan josta rekkaveturi jatkaa. Heille ei voimalaitoksella haittaa tuorepuu, jota sekoittelevat kuivempaan, ja myös turpeeseen.

Lue lisää

Soita niin selitän puhelimessa. Yhteystietoni löydät.

Noh, karkeasti sanoen, fossiilisia ei joka tapauksessa kannata polttomoottoreissa polttaa, hyötysuhde on niin alhainen, ennemin vaikka sähköksi kannattaa jauhaa voimalaitoksissa, tai lämmityskattiloissa lämmöksi, hyötysuhde yli 90%. Sähköauto on joka tapauksessa tulevaisuutta kaupungeissa, paikallisen ilmansaastumisen takia, varsinkin suurissa sellaisissa. Sieltä niitten käyttö leviää myös muualle. Sähköauto on luotettava, huollon tarve vähäinen. Ilmansaasteista kärsivässä Kiinassa sähköautot lisääntyvät nopeasti, tulevaisuuden suunta on selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei me voida koko vuoden sähköä laskea keskiarvona, kun maamme säät niin vaihtelee 30 ja -40 välillä. Sähkö pitää sovittaa kylmimpään aikaan, jolloin juuri kiihkeimmin sitä tarvitaan. Nyt Ruotsi jo sanoi ettei voi myydä enää meille sähköä kun tarvitsevat sen itse kun ydinvoimaa vähennetään. Kylmimpänä aikana meidän kohdalla maapallon kylki ei ole aurinkoon päin, joten ei tule auringosta mitään hyötyä. esim. Helsiki ei voi luopua hiilivoimasta, ja onko edes tarviskaan, hiili on kätevä aine voimaloissa. Pienydinvoimaloista ollut puhetta, mutta nekin vielä kauaskantoisia ajatuksia, vaikka Venäjä jo niitä kokeileekin.
Kyllä se ydinvoima on ainoa joka voi vastata sähkön kulutuksen tarpeisiin, sille kannalle jo EUkin alkaa kallistua. Puu yhä silti myös kohdallamme lämmitys muoto, josta myös sähköä saadaan paikoin, ja sitä tulisi yhä kehittää. Olin taannoin eräässä ulkomaan tilaisuudessa jossa " mörkö " MENI METSÄSSÄ JA TEKI HAKKEEKSI SAMAN TIEN, TOISESSA MALLISSA OLI PERÄVAUNU " MÖRÖN " PERÄSSÄ, JA TOINEN ESITELTY MALLI JOSSA TRAKTORI AJOI PERÄSSÄÄN, JA NAKKASI HAKKEEN SEN PERÄVAUNUUN NUPIN YLI.
Tällainenkin yksi malli jossa voi liikkua metsässä hyvin. Ja myös kuorma-auton puoliperävaunu ison traktorin perässä johon ei kuorma-auton nupilla pääse, sen tuo tien laitaan josta rekkaveturi jatkaa. Heille ei voimalaitoksella haittaa tuorepuu, jota sekoittelevat kuivempaan, ja myös turpeeseen.

Lue lisää

Kerran eräs katsoi kuvaamaasi korjuulinjaa.
Totesi märästä hakkeesta tulevan hirvittävä
homepommi.

Environment kirjoitti:

Et sitten lukenut kirjoitustani. En edes nyt suositellut sähköautoja.

Homot pois hallituksesta

Hyvinkin näin, tai ehkä jotakuinkin siihen suuntaan. En ole tuolta kantilta edes pohdiskellut asiaa. Hyvä pointti. Nu måste jag tänka på den här saken.

on on

Environment kirjoitti:

on on

Kuules Environment, minäpä kerron. Minä aikoinaan haastatin ja haastatin näitä "juhoja" ja koetin saada heidät ymmärtämään vähän monimutkaisempia asioita. Kuvittelin jotenkin lapsellisesti, että luovaa ajattelua ja omasta pikkukehästä ulostautumista (?) voi opettaa. Opettaa ikäänkuin houkuttelemalla ihmisiä ajatusleikkeihin ja hankkimaan tietoa.
Ei se onnistunut. Hyvä etten itse pudonnut siihen samaan tynnöriin jossa he olivat.
No ehkä se putoaminen olisi ollut aika mahdonta tällä taustalla, vaik eihän tuota ikinä tiedä.

Hiukan huvittuneena seurailen näitä keskusteluja. Hyvä kun edes yrität valaista asioita, harvempi viitsii.
Olen ihan eri alan miehiä, joten minä en tuosta sinun alastasi tiedä paljonkaan, mutta koko ajan enemmän kuitenkin.
Minusta on suorastaan huikeaa elää maailmassa joka muuttuu vauhdilla johon en kykene reagoimaan. Voi olla, että huomenna taas kuulen uuden jutun jostakin asiasta jonka suhteen olen vielä ainakin tällä hetkellä 70-luvulla.

Eivät ole kansanautoja vielä pitkään pitkään aikaan. Joku kiinalainen mopoauton kokoinen kauppakassi voi olla duunarinkin tai kaulusköyhällistön tavoitettavissa, mutta jo keskikokoiset sähköautot vaativatkin sitten jo purkkitolkulla hilloa...

Environment kirjoitti:

Eivät ole kansanautoja vielä pitkään pitkään aikaan. Joku kiinalainen mopoauton kokoinen kauppakassi voi olla duunarinkin tai kaulusköyhällistön tavoitettavissa, mutta jo keskikokoiset sähköautot vaativatkin sitten jo purkkitolkulla hilloa...

Lue lisää

40 000e laina, ilman vakuuksia, laina-aika 12v, kuukausierä 344e. Kyllä tuohon moni pystyisi no problemos, mutta ei ole tapana. Jos tuosta summasta arvioisi mututuntumalla keskivertoautoilijalle käyttökuluplussana (vrt polttomoottorilla varustettu) satasen/kuukausi, niin kuukausieräksi jäisi about 250, sillä saa tänä päivänä osamaksulla 15 000 maksavan uuden bensakärryn. Sähköautojen hinnat tulevat koko ajan alaspäin, joten sinun "pitkään aikaan" (tulkinnanvarainen käsite) saattaakin muuttua varsin lyhyeksi.
Tuo tietysti edellyttää 12 vuoden akunkestoa, siihen on vielä hiukan kehittelyä, mutta ei välttämättä sitä "pitkää aikaa".
Tätä nopealla tahdilla tehtyä, suurinpiirtein faktoihin perustuvaa mutuiluani ei ole tieteellisesti vahvistettu (vielä)

Anonyymi kirjoitti:

40 000e laina, ilman vakuuksia, laina-aika 12v, kuukausierä 344e. Kyllä tuohon moni pystyisi no problemos, mutta ei ole tapana. Jos tuosta summasta arvioisi mututuntumalla keskivertoautoilijalle käyttökuluplussana (vrt polttomoottorilla varustettu) satasen/kuukausi, niin kuukausieräksi jäisi about 250, sillä saa tänä päivänä osamaksulla 15 000 maksavan uuden bensakärryn. Sähköautojen hinnat tulevat koko ajan alaspäin, joten sinun "pitkään aikaan" (tulkinnanvarainen käsite) saattaakin muuttua varsin lyhyeksi.
Tuo tietysti edellyttää 12 vuoden akunkestoa, siihen on vielä hiukan kehittelyä, mutta ei välttämättä sitä "pitkää aikaa".
Tätä nopealla tahdilla tehtyä, suurinpiirtein faktoihin perustuvaa mutuiluani ei ole tieteellisesti vahvistettu (vielä)

Lue lisää

Ei tule mittään. Sähköautot vaan maksavat vielä liikaa. Nykyään työllisyystilannekin heittelee niin niin sipilästi, ettei tavan duunari ota 40 tonnin lainaa autoonsa.

Verrataanpa... Kansa ei myöskään kurlaa XO konjakilla, se kun vaan maksaa niin niin sähköautosti.

Environment kirjoitti:

Ei tule mittään. Sähköautot vaan maksavat vielä liikaa. Nykyään työllisyystilannekin heittelee niin niin sipilästi, ettei tavan duunari ota 40 tonnin lainaa autoonsa.

Verrataanpa... Kansa ei myöskään kurlaa XO konjakilla, se kun vaan maksaa niin niin sähköautosti.

Lue lisää

Riippuu tavan duunarista, ostaako "samalla rahalla" 40 tonnin sähköauton, vai 15 tonnin pikkubensa-auton.
Tuosta tuli mieleeni nuoruusvuoteni, kun kansa kertoi vielä vanhan markan tarinoita, siis sen oikeasti vanhan. Kyse oli maatilakaupoista: "kyllä minä 500 tuhatta voin maksaa, mutta puoli miljoonaa on jo liikaa".

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu tavan duunarista, ostaako "samalla rahalla" 40 tonnin sähköauton, vai 15 tonnin pikkubensa-auton.
Tuosta tuli mieleeni nuoruusvuoteni, kun kansa kertoi vielä vanhan markan tarinoita, siis sen oikeasti vanhan. Kyse oli maatilakaupoista: "kyllä minä 500 tuhatta voin maksaa, mutta puoli miljoonaa on jo liikaa".

Lue lisää

Aika hyvän muistelon heitit :-)

Environment kirjoitti:

Ei tule mittään. Sähköautot vaan maksavat vielä liikaa. Nykyään työllisyystilannekin heittelee niin niin sipilästi, ettei tavan duunari ota 40 tonnin lainaa autoonsa.

Verrataanpa... Kansa ei myöskään kurlaa XO konjakilla, se kun vaan maksaa niin niin sähköautosti.

Lue lisää

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pakkanen-syo-sahkoauton-akkuja-odotettuakin-pahemmin-amerikkalaiset-tekivat-hatkahdyttavia-loytoja/09fd365d-75e5-4aa0-a299-535aee575dd6

Talven tullen totuus selviää. Akut ovat sähköauton heikoin lenkki ja pakkanen, jopa alle kymmenen asteen, vie suhteettomasti virtaa. Menepä verekseltään starttaamaan kolmenkymmenen asteen pakkasessa kaksi vuorokautta taivasalla ollut sähköauto, kun apuvirtaa ei ole missään.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu tavan duunarista, ostaako "samalla rahalla" 40 tonnin sähköauton, vai 15 tonnin pikkubensa-auton.
Tuosta tuli mieleeni nuoruusvuoteni, kun kansa kertoi vielä vanhan markan tarinoita, siis sen oikeasti vanhan. Kyse oli maatilakaupoista: "kyllä minä 500 tuhatta voin maksaa, mutta puoli miljoonaa on jo liikaa".

Lue lisää

Elävästä elämästä joskus kaukaa kaukaa.
Olin poikasena naapurissa, ja romaaniseurue uli taloon, siihen aikaan hevosilla liikkuivat.ö
" hai hyvä emäntä, anna leipä, jos et raaski kokoleilää antaa niin pane kahtia ja anna molemmat puolet ".

Sähköautoilijat ne eduskunnan pimut ja pimu mieliset pojat, ei osaa puhua että miten sähkö tehdään ettei se maksa mitään, kun vasta sähköauton kulua kertoneet. Kun yleistyy niin pitää tehdä ydinvoimaloita useita että latausvirta riittää kaikille. Ja ihan voi jo nyt laskea suuntia mitä maksaa sekin puoli. Nyt on laitettu kaapelia maahan, riittääkö sen kapasiteetti kun sähköä alkaa kulumaan paljon lisää ?

Minun tätyy kertoa oma heikkouteni, en nyt tiedä paljonko moottoripolaineita kuluu, siitä voisi keskiarvoa ottaa kun muuttaa kW muotoon. Mutta sekään ei totuutta kerro kun on keskiarvoinen kulutus, kun liikenetteessä on huippuaikansa, jolloin polttoainetta kuluu enemmän.., kun äyssähköauton kapasiteteti on kuitenkin paljon pienempi, noin yleensä, esim tuollainen keskikokoinen-pieni auto vie n 4-4½ litraa diesel ainetta /100 km. Helposti mennään yli tuhatkilometriä täydellä tankilla. Tuollainen 150 kW kapasiteetillä oleva akku kuljettaa vastaavasi n 350 - 450 km. Mitä olen sähköllä kulkenut, kulutusmittari näyttää 35-40 kW nätillä ajolla / 100 km. Eli, meillä täytyy olla sähköautot pääosin hydridejä, vaikka siinä moottorin ja vaihdelaatikon paino tulee lisänä, ei muuten tulla pärjäämään. Teoriassa voi kuvitella..ajatellen että olisi akkulataamoja, josta vaihtoakku pikakiinnitteillä, vanha akku jäisi taas seuraavalle asiakkaalle, ihan kuin nestekaasupullotkin vaihdetaan, mutta se maksaa kaikki huolto siinä paljon. Nykyisellään ajo-akku ei ole ihan helppo vaihdettava.
Mutta kaikki ei kulje " VIRKA-AIKANA, SEKIN HUOMIOITAVA.

Miksi ihmeessä tarvitaan pohjavettä. Eikö Etelä-Amerikassa ole järviä? Käsittääkseni litiumvarannoistakin suurin osa on järvien pohjassa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Miksi ihmeessä tarvitaan pohjavettä. Eikö Etelä-Amerikassa ole järviä? Käsittääkseni litiumvarannoistakin suurin osa on järvien pohjassa.

Kyllä vihreät menneet halpaan, kun kieltätä kaivokset ja suosivat sähköautoja.
Metalleja kaivetaan maasta lapsityövoimalla

Lähes 60 prosenttia koboltista tulee tällä hetkellä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaivoksissa kaivetaan metalleja vaarallisissa oloissa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä. Koboltin kaivuu on myös yhdistetty korruptioon, aseellisiin ryhmiin ja verovälttelyyn.

Reilu puolet litiumtuotannosta tulee Etelä-Amerikasta, pääasiassa Argentiinasta ja Chilestä. Samaan aikaan kuin kaivosala tuo paikallisille työpaikkoja, litiumin tuotanto kuluttaa valtavia määriä vettä jo ennestään kuivilla alueilla. Lisäksi louhinta-alueilla asuvat alkuperäiskansat saattavat jäädä paitsi litiumin tuomista rikkauksista.

Akkuihin tulee myös grafiittia, josta kaksi kolmasosaa tulee Kiinasta, missä kaivuu on saastuttanut juomavesiä ja peittänyt kyliä tummaan tomuun.”

Teslan akkua varten haihdutetaan 80 000 litraa aavikon pohjavettä.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä käytettävät lääkkeet
https://www.terveyskirjasto.fi › terveyskirjasto
- Litiumin antimaaninen teho huomattiin jo 1940-luvun lopulla, ja se onkin vanhin nykyisin käytössä olevista psyykenlääkkeistä.

Näin sähköauton akkujen päästöt syntyvät
Malmin louhinta kaivoksista
Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia.
Malmin louhinta, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa, ja siitä syntyy päästöjä. On arvioitu, että yhden litiumtonnin irrottaminen maaperästä Chilessä vaatii 1250 tonnia painavan maamassan nostamista suola-aavikolla sijaitsevasta kaivoksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vihreät menneet halpaan, kun kieltätä kaivokset ja suosivat sähköautoja.
Metalleja kaivetaan maasta lapsityövoimalla

Lähes 60 prosenttia koboltista tulee tällä hetkellä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaivoksissa kaivetaan metalleja vaarallisissa oloissa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä. Koboltin kaivuu on myös yhdistetty korruptioon, aseellisiin ryhmiin ja verovälttelyyn.

Reilu puolet litiumtuotannosta tulee Etelä-Amerikasta, pääasiassa Argentiinasta ja Chilestä. Samaan aikaan kuin kaivosala tuo paikallisille työpaikkoja, litiumin tuotanto kuluttaa valtavia määriä vettä jo ennestään kuivilla alueilla. Lisäksi louhinta-alueilla asuvat alkuperäiskansat saattavat jäädä paitsi litiumin tuomista rikkauksista.

Akkuihin tulee myös grafiittia, josta kaksi kolmasosaa tulee Kiinasta, missä kaivuu on saastuttanut juomavesiä ja peittänyt kyliä tummaan tomuun.”

Teslan akkua varten haihdutetaan 80 000 litraa aavikon pohjavettä.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä käytettävät lääkkeet
https://www.terveyskirjasto.fi › terveyskirjasto
- Litiumin antimaaninen teho huomattiin jo 1940-luvun lopulla, ja se onkin vanhin nykyisin käytössä olevista psyykenlääkkeistä.

Näin sähköauton akkujen päästöt syntyvät
Malmin louhinta kaivoksista
Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia.
Malmin louhinta, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa, ja siitä syntyy päästöjä. On arvioitu, että yhden litiumtonnin irrottaminen maaperästä Chilessä vaatii 1250 tonnia painavan maamassan nostamista suola-aavikolla sijaitsevasta kaivoksesta.

Lue lisää

Tuossa kriittisessä jutussa, josta pätkän lainasit, ei mainita pohjavesiä ympäristöongelmana:

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/484381c5-53a3-4a6a-b337-5c54c75b8959

Luulisi että jutussa olisi nostettu esille makean veden ongelmat Etelä-Amerikassa. Eikä Kaustinenkaan toki missään Järvi-Suomessa sijaitse, mutta kai siellä on kuitenkin makeita pintavesiä riittävästi litium-kaivoksen tarpeisiin.

Mutta ihan riittävän suuri ympäristöongelma sähköautojen akut ovat noissa jutussa mainituistakin syistä. Ja päälle tulee vielä kysymys, millä itse sähkö tuotetaan. Koko hypetys vaikuttaa pahasti ydinvoimamiesten lobbaukselta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Tuossa kriittisessä jutussa, josta pätkän lainasit, ei mainita pohjavesiä ympäristöongelmana:

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/484381c5-53a3-4a6a-b337-5c54c75b8959

Luulisi että jutussa olisi nostettu esille makean veden ongelmat Etelä-Amerikassa. Eikä Kaustinenkaan toki missään Järvi-Suomessa sijaitse, mutta kai siellä on kuitenkin makeita pintavesiä riittävästi litium-kaivoksen tarpeisiin.

Mutta ihan riittävän suuri ympäristöongelma sähköautojen akut ovat noissa jutussa mainituistakin syistä. Ja päälle tulee vielä kysymys, millä itse sähkö tuotetaan. Koko hypetys vaikuttaa pahasti ydinvoimamiesten lobbaukselta.

Lue lisää

En tiedä ?..

Ainakin kun silmiä avataan, ei ne sähköautot olekkaan mitään parantajia.
Näyttää jopa päinvastoin. Niihin annetaan joitain etuja ostaessa ja käytössä, jotka nyt joutuu kummaan valoon kun ovat noin saasteisia kokonaisuutena. Kuitenkaan meille ei käy täyssähkö autot, kuin joihinkin kaupunkeihin pienen piirin pyöritykseen.

Liikenteessä kuluu noin 20 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta, mutta 40 % öljyllä tuotetusta energiasta. Liikenne kuluttaa jo puolet kaikesta öljystä. Meillä on lisätty kymmenkunta vuotta uusiutuvien raaka-aineiden osuutta bensiiniin ja dieseliin. Kasvun syy on selvä: ihmiset haluavat liikkua mahdollisimman nopeasti. Menopelit kuluttavat jonkin verran vähemmän polttoainetta kuin ennen, mutta kulutetut kilometrit ratkaisevat öljyn kulutuksen.


Naapurimaa Ruotsilla on palvelutaloutta, vesivoimaa. Ruotsi röyhistelee sillä, että se on onnistunut kasvattamaan talouttaan, samalla päästöjä vähentämällä. Mutta Ruotsi on harvinainen poikkeus niin sanotussa talouden ja päästöjen irtikytkennässä. Meilläkin olisi varaa lisätä ns "ALAMÄKI SÄHKÖÄ" ELI VESIVOIMAA YHDEN YDINVOIMALAN VERRAN AIEMPINA VUOSINA PUHUIVAT 1700 MW LISÄSYS MAHDOLLISUUDESTA, JOSTA LÄHES PUOLET LAITOKSIEN PARANTAMISINA.
SE OLI NORJAN VESIVOIMAN RAKENTAMISEN AIKAAN KUIN RUOTSISSAKIN SAMA, VIHREÄT LEIREILI JA VASTUSTI SITÄ. ENÄÄ EIVÄT VASTUSTA, KUN MEKIN OSTETAAN ILMAN YDINVOIMAA OLEVAN NORJAN SÄHKÖÄ.

Sähkön kotimainen tuotanto vuonna 2018 oli 67 TWh, joka oli 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ydinvoimalla tuotettiin jälleen noin kolmannes sähköstä. Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh.
https://www.stat.fi/til/ehk/2018/04/ehk_2018_04_2019-03-28_fi.pdf

Sähköautojen aikaan tulee entistä tärkeämmäksi vesivoimman säätöenergia, tarkoittaa Vuotos, Kollaja ym altaiden rakentamista. Jokunen ydinvoimala rakenteluun mahdollisimman pian Pyhäjoen jälkeenkin. Jos kaikki 3 miljoonaa sähköautoa on latauksessa samaan aikaan 40 kW latureissa, se vie 10 ydinvoimalan tuoton a 1200 MW.-Kuin suuntia antava tuo pää. Käytäntö sitten eri toista, mutta sekin ottaa paljon niinä huippuhetkinä sähköä autot sisuksiinsa. Joka paikoissa on autot latingissa silloin kun demari mallinen polttomoottori on kielletty.

Lataamiseen liittyy kovin monta muuttujaa enkä lähde nyt tarkemmin niitä selittämään. Kiinnitän nyt huomion vain seuraavaan tekstiisi:

"esim. siinä 10 kW akku, ja pieneen autoon pienitehoinen sähkömoottori; 25-30 kW.
Otan esimerkin vaikkapa niissä vakiona oleva laturi joka 1-vaihe rasiaan, siinä 16 A sulake. Jos akku ihan tyhjä, se vie 10 A latausteholla eilun 40 tuntia. "

Oletettavasti tarkoitat akkua, jonka kapasiteetti on 10 kWh.

(vertailun vuoksi, esim. 60Ah 12V auton akun kapasiteetti on 60Ah*12V=720VAh=0,72kWh jonka täyteen lataaminen pistorasiasta maksaisi häviöt huomioiden noin 20 senttiä kun sähkön hintana käytetään 25senttiä/kWh.)

Jos akun lataus 10A virralla kestää rapiat 40h ja akun kapasiteetti on 10KWh eli 10kVAh, niin latausjännite on 10kVAh/(10A*40h)=0,025kV eli noin 24V.

Lataustehoksi saadaan nyt (P=UI) 24V*10A=240VA=240W ja sähkön määräksi 240W*40h=9600Wh eli noin 10kWh mikä oli oletusarvo. Ja 10kWh sähköä maksaa 2,5 euroa. Huomioiden monituiset häviöt tulee lataushinnaksi jotakuinkin 3 euroa tyhjästä täydeksi.

3-vaiheisten pikalaturien tehonkulutuksiin en tässä nyt puutu, mutta korkeat lataustehot eivät ole edullisia akkujen kestonkaan kannalta, ja täyssähköautojen korkeajänniteteknologia ja latausproseduurit ovat monimutkainen kokonaisuus.

Kuten huomaat, esimerkissäsi akkua ladataan tyhjästä täyteen 240W teholla 40 tuntia.

Eli jos lataat puolet akun kapasiteetista, menee siihen se 20 tuntia samalla 240W teholla. Nykyteknologialla homma toteutuisi käytännössä kodin 1-vaihevirralla esim. näin:
Ladataan 2,4kW teholla 2 tuntia ja saadaan puoli akkua ladattua, eli sen minkä todennäköisesti tarvitsee esimerkkitapauksessasi. Tämä 2,4kW latausteho on riittävän pieni takaamaan akulle pitkän käyttöiän.

Sen vielä sanon, kuten itsekin otit kantaa, että kalliit ja raskaat sähköautot tulevat aina olemaan harvojen tavoitettavissa (onneksi). Homma tulee kuitenkin olemaan erittäinkin toimivaa ja ympäristöystävällistä normaalikokoisten ja pikkuautojen kokoluokassa. Ja senkin sanon, että sähköautojen merkitys hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on pitkälti liioiteltu.

Tulevaisuudessa, esim. 30 vuoden päästä, jos meillä olisi 2 miljoonaa maksimissaan 30kW eli 40 hevosvoiman tehoista sähköautoa käytössä, silloin luonto kiittäisi, mutta ei silläkään vielä maailmaa pelasteta :-)

Environment kirjoitti:

Lataamiseen liittyy kovin monta muuttujaa enkä lähde nyt tarkemmin niitä selittämään. Kiinnitän nyt huomion vain seuraavaan tekstiisi:

"esim. siinä 10 kW akku, ja pieneen autoon pienitehoinen sähkömoottori; 25-30 kW.
Otan esimerkin vaikkapa niissä vakiona oleva laturi joka 1-vaihe rasiaan, siinä 16 A sulake. Jos akku ihan tyhjä, se vie 10 A latausteholla eilun 40 tuntia. "

Oletettavasti tarkoitat akkua, jonka kapasiteetti on 10 kWh.

(vertailun vuoksi, esim. 60Ah 12V auton akun kapasiteetti on 60Ah*12V=720VAh=0,72kWh jonka täyteen lataaminen pistorasiasta maksaisi häviöt huomioiden noin 20 senttiä kun sähkön hintana käytetään 25senttiä/kWh.)

Jos akun lataus 10A virralla kestää rapiat 40h ja akun kapasiteetti on 10KWh eli 10kVAh, niin latausjännite on 10kVAh/(10A*40h)=0,025kV eli noin 24V.

Lataustehoksi saadaan nyt (P=UI) 24V*10A=240VA=240W ja sähkön määräksi 240W*40h=9600Wh eli noin 10kWh mikä oli oletusarvo. Ja 10kWh sähköä maksaa 2,5 euroa. Huomioiden monituiset häviöt tulee lataushinnaksi jotakuinkin 3 euroa tyhjästä täydeksi.

3-vaiheisten pikalaturien tehonkulutuksiin en tässä nyt puutu, mutta korkeat lataustehot eivät ole edullisia akkujen kestonkaan kannalta, ja täyssähköautojen korkeajänniteteknologia ja latausproseduurit ovat monimutkainen kokonaisuus.

Kuten huomaat, esimerkissäsi akkua ladataan tyhjästä täyteen 240W teholla 40 tuntia.

Eli jos lataat puolet akun kapasiteetista, menee siihen se 20 tuntia samalla 240W teholla. Nykyteknologialla homma toteutuisi käytännössä kodin 1-vaihevirralla esim. näin:
Ladataan 2,4kW teholla 2 tuntia ja saadaan puoli akkua ladattua, eli sen minkä todennäköisesti tarvitsee esimerkkitapauksessasi. Tämä 2,4kW latausteho on riittävän pieni takaamaan akulle pitkän käyttöiän.

Sen vielä sanon, kuten itsekin otit kantaa, että kalliit ja raskaat sähköautot tulevat aina olemaan harvojen tavoitettavissa (onneksi). Homma tulee kuitenkin olemaan erittäinkin toimivaa ja ympäristöystävällistä normaalikokoisten ja pikkuautojen kokoluokassa. Ja senkin sanon, että sähköautojen merkitys hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on pitkälti liioiteltu.

Tulevaisuudessa, esim. 30 vuoden päästä, jos meillä olisi 2 miljoonaa maksimissaan 30kW eli 40 hevosvoiman tehoista sähköautoa käytössä, silloin luonto kiittäisi, mutta ei silläkään vielä maailmaa pelasteta :-)

Lue lisää

Selvennän vielä:

Sähköautojen korkeajänniteakuissa on useiden satojen volttien jännitteet. Esim. Volkswagen Golf GTE plug-in-hybridissä on 1,4 litrainen 110 kW bensakone sekä 8,6 kWh akku (345 V ja 25 Ah). Tällaisen noin 10 kWh kokoluokan korkeajänniteakun hintaluokka on 10 000 euroa. Tämä kokoluokka riittää pienten ja jopa keskisuurtenkin täyssähköautojen tehonlähteeksi kunhan pitäydytään maksimissaan 30kW:n sähkömoottoritehoissa. Tällöin tilanne vastaisi esittämääsi.

Keskisuurissa täyssähköautoissa akun kokoluokka on tyypillisesti 60 kWh ja akun hinta 30 000 euron tietämissä. Vaihteluväli on kuitenkin suuri. Nämä ökyvehkeet tehokkaine moottoreineen eivät ole ekologisesti kestävällä pohjalla.

Ennusteet muuttuvat, jos akkuteknologia tekee harppauksen kevyempään ja halvempaan suuntaan. Siltikin, raskas auto ja kova vauhti on yhdsistelmä, mikä on kallis ja epäekologinen nyt ja aina, sillä se sähkö pitää kuitenkin tuottaa.

Palaan vielä kerran esimerkkitapaukseesi. Jos täyssähköauton kokonaispaino on vaikkapa 1200 kiloa, moottoriteho alle 30 kW ja käyttö kuten sanoit, niin tällöin auto maksaa ostettaessa noin normiauton verran 10 000 euroa eli noin 25 000-30 000 euroa. Tuo 10 000 lisä on pian säästetty polttoainekuluissa.

Environment kirjoitti:

Selvennän vielä:

Sähköautojen korkeajänniteakuissa on useiden satojen volttien jännitteet. Esim. Volkswagen Golf GTE plug-in-hybridissä on 1,4 litrainen 110 kW bensakone sekä 8,6 kWh akku (345 V ja 25 Ah). Tällaisen noin 10 kWh kokoluokan korkeajänniteakun hintaluokka on 10 000 euroa. Tämä kokoluokka riittää pienten ja jopa keskisuurtenkin täyssähköautojen tehonlähteeksi kunhan pitäydytään maksimissaan 30kW:n sähkömoottoritehoissa. Tällöin tilanne vastaisi esittämääsi.

Keskisuurissa täyssähköautoissa akun kokoluokka on tyypillisesti 60 kWh ja akun hinta 30 000 euron tietämissä. Vaihteluväli on kuitenkin suuri. Nämä ökyvehkeet tehokkaine moottoreineen eivät ole ekologisesti kestävällä pohjalla.

Ennusteet muuttuvat, jos akkuteknologia tekee harppauksen kevyempään ja halvempaan suuntaan. Siltikin, raskas auto ja kova vauhti on yhdsistelmä, mikä on kallis ja epäekologinen nyt ja aina, sillä se sähkö pitää kuitenkin tuottaa.

Palaan vielä kerran esimerkkitapaukseesi. Jos täyssähköauton kokonaispaino on vaikkapa 1200 kiloa, moottoriteho alle 30 kW ja käyttö kuten sanoit, niin tällöin auto maksaa ostettaessa noin normiauton verran 10 000 euroa eli noin 25 000-30 000 euroa. Tuo 10 000 lisä on pian säästetty polttoainekuluissa.

Lue lisää

Noin 100 000 ajokilometristä eteenpäin pienitehoinen noin 1200 kilon painoinen sähköauto on kokonaiskustannuksiltaan halvempi kuin vastaava bensiinikäyttöinen ja alkaa tuottaa "voittoa" omistajalleen :-)

Environment kirjoitti:

Noin 100 000 ajokilometristä eteenpäin pienitehoinen noin 1200 kilon painoinen sähköauto on kokonaiskustannuksiltaan halvempi kuin vastaava bensiinikäyttöinen ja alkaa tuottaa "voittoa" omistajalleen :-)

Lue lisää

Jatkan vielä

Niin ja nythän puhun täyssähköautoista, joiden akun kapasiteetti on suuruusluokkaa 10 kWh. Perinteinen lyijyakku painaa noin 24 kg/kWh ja uutta parasta teknologiaa oleva sähköauton suurjänniteakku 8 kg/kWh. Siispä 10 kWh:n suurjänniteakku painaa noin 80 kg kun vastaava kapasiteetti lyijyakkuja painaisi 240 kg.

Ei paha, yhden matkustajan painoinen akku joka maksaa 10 000 euroa ja jolla voi ajaa 1200 kilon kokonaismassalla liki 200 km ja maksaa alle 3 euroa lataushäviöineen kaikkineen. Paukkupakkasilla en kuitenkaan panisi vehjettä edes käyntiin... tai no, pakon edessä kyllä, mutta hyvinkin puolet akkukapasiteetista silloin kaikkoaa, joskin onneksi vain tilapäisesti.

Mutta mikä onkaan akun kesto? Entäpä jos se simahtaa jo 100 000 kilometrin kohdalla? Silloin koko touhun elinkaarikustannukset ovat osapuilleen samat kuin polttomoottoriautoissa ja ekologinen hyötykin valuu hukkaan, koskapa suurjänniteakkujen valmistuksen ympäristövaikutukset ovat mittavat.

Jos siis suurjänniteakut saadaan pitkäikäisiksi ja mielellään nykyistä halvemmiksi, homma hyvinkin pelittää kansanauton kokoluokissa.

Environment kirjoitti:

Jatkan vielä

Niin ja nythän puhun täyssähköautoista, joiden akun kapasiteetti on suuruusluokkaa 10 kWh. Perinteinen lyijyakku painaa noin 24 kg/kWh ja uutta parasta teknologiaa oleva sähköauton suurjänniteakku 8 kg/kWh. Siispä 10 kWh:n suurjänniteakku painaa noin 80 kg kun vastaava kapasiteetti lyijyakkuja painaisi 240 kg.

Ei paha, yhden matkustajan painoinen akku joka maksaa 10 000 euroa ja jolla voi ajaa 1200 kilon kokonaismassalla liki 200 km ja maksaa alle 3 euroa lataushäviöineen kaikkineen. Paukkupakkasilla en kuitenkaan panisi vehjettä edes käyntiin... tai no, pakon edessä kyllä, mutta hyvinkin puolet akkukapasiteetista silloin kaikkoaa, joskin onneksi vain tilapäisesti.

Mutta mikä onkaan akun kesto? Entäpä jos se simahtaa jo 100 000 kilometrin kohdalla? Silloin koko touhun elinkaarikustannukset ovat osapuilleen samat kuin polttomoottoriautoissa ja ekologinen hyötykin valuu hukkaan, koskapa suurjänniteakkujen valmistuksen ympäristövaikutukset ovat mittavat.

Jos siis suurjänniteakut saadaan pitkäikäisiksi ja mielellään nykyistä halvemmiksi, homma hyvinkin pelittää kansanauton kokoluokissa.

Lue lisää

Kyllä minä tuon kuittaan. Siinä nyt pohtivat suola akkujen mahdollisuuksia. Nämä akku asiat ei ole helppoja. Akku on akilleen kantapää. Joskus voisi olla että maantiestä ladataan?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä minä tuon kuittaan. Siinä nyt pohtivat suola akkujen mahdollisuuksia. Nämä akku asiat ei ole helppoja. Akku on akilleen kantapää. Joskus voisi olla että maantiestä ladataan?

Lue lisää

Näinpä :-)