Vuosikausien voimakas ahdsitushäiriö, mikäpä avuksi?

Anonyymi

Epämääräinen huimaava,keinuttava tunne, siitä se lähti noin 20 vuotta sitten, tällä hetkellä ikää 48v ja mies henkilö. Viime vuosina 5-10v oireet ovat moninaistuneet ja tällä hetkellä jo melkein invalidisoivat, vaikka työelämässä vielä sinnittelenkin.. Tuon huimauksen ohessa, sydämmen tykyttelyä,kohonnutta pulssia, heikotusta, joka voi kestää muutaman päivänkin, painon tunnetta rinnassa, voimakasta väsymystä ja nyt melkoista aikaansaamattomuutta työn ulkopuolella, vaikka aiemmin olin melkoinen "sähköjänis" ja suorittaja. Hirveatä pingottuneisutta,hermostuneisuutta ja pelkoa milloim mistäkin syystä.
Herätessä olo voi olla suht ok, mutta samoin tein kun ovesta astuu ulos, se epätodellinen huimaava olo iskee,eikä mene pois päivän mittaan.
Ainoat hetket,jolloin olo "normaali" on muutaman alkoholiannoksen jälkeen, mutta tämä ei tietenkään ratkaisu tähän.
Joudun ajamaan autolla työn puolesta melko paljon ja jo siksi tämä mietityttää aika rankasti, vaikka hallitsen täysin ajoneuvot, eikä edes läheltäpiti tilanteita ole liikenteessä tullut.
Ruokakaupat ovat täysiä koettelemuksia ja tietynlainen sosiaalisten tilanteiden karttelu on päivittäistä.
15v sitten söin kuukausia Cipralex tai jotain ei auttanut. n.10 v sitten tuli triptyl unettomuuteen ja muutaman vuoden päästä alkoi erektio heikkenemään..tämän johdosta vaihdettiin eri lääkärin toimesta Mirtazapiini 15-30mg iltaisin. nämä "nukkumis lääkkeet" toimineet unen suhteen viime kuukausiin saakka, mutta ei enää edes siihen. Erektiokykyni alkoi hitaasti palautumaan Mirtaan siirryttyäni, kunnes taas lekurissa oireiden ollessa pahempia määrättiin Venlafaxin ja reilun viikon jälkeen erektio oli täysin poissa!! Ei edes auttanut sininen pilleri silloin!

Venlat jäi samointein ja siitä lähtien Lääkkeenä vain tuo Mirta ,annoskoko ennallaan. Seksikyvyt taas onneksi palasivat ja kykyisyys on tallella.
Terapiassa kävin noin 1,5 vuotta, diagnoosi Keskivaikea ahdistuneisuushäiriö, paniikki häiriö, Mielialalääkkeitä tarjottiin monenmoisia, mutta halusin aina tuon seksuaalipuolen vaikutukset tarkistaa hoitaneen psykiatrisen hoitajan kanssa ja kas kummaa, käikki näyttivät heikentävän sitä. Kerran pykiatrin juttusilla (julkinenpuoli)Ei ollu tarjota mulle mitään...

Siis tässä pyörittelen, valmis kyllä lääkitykseen, mutten em. impotentti lääkkeisiin, mikä lääkitys? ,että miehuuskin säilyisi, koska seksuaalinen kyvyttömyys itsellä pahensi koko ahdistushäiriötä melkoisesti kestonsa ajan.
Mitkään autoiluun vaikuttavatkaan lääkkeet tuskin käy, koska silloin työ lähtisi alta, vai onko joku kohtuullinen annos reseptillä hyväksytty liikenteessä?
Psyykkisiin kuormitustekijöihin, joita on paljon on vaikea saada muutosta, koska silloin voisi melkein sanoa arjen romahtavan, niin henkisesti kuin taloudellisestikin, mikäli vaan "antaisi periksi" Tätä käytiin terapiassa läpi laihoin tuloksin,, Mutta että näin! Jotain lääkäriä tms kyllä lähiaikoina taitaa tarvita, koska nyt todella raskas ja paha vaihe tässä "taudissa". Ideoita kuunnellaan!

2

164

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kiire, huolet, suorittaminen prioriteettina, univelat, huono ravinto, hedonismi jne... kroonistuva stressi. Siinäpä ne yleiset elämäntapavinoutumat, mistä voi seurata vakaviakin ikävyyksiä. Se alkaa pienestä, kehittyy hitaasti ja siihen vähitellen sopeutuu, josta lähtee pitkään jatkuva vakiintunut huonovointisuus, kunnes voimistuvat oireet alkaa aiheuttaa itsessään huolta ja lisää stressiä. Oireet aiheuttaa paitsi huolta myös epätietoisuutta, on sairaalloinen olo ja muuta mukavaa, kunnes sitten se muuttuu myös yleistyneeksi ahdistukseksi ja masennukseksi, jotka tuo mukanaan taas lisää omia ongelmiaan. Tällä tavalla joutuu hitaasti mutta varmasti siihen sitkeästi pysyvään kierteeseen, jossa jopa jatkuvat oireet ei lähde edes levolla tai lääkkeillä. Tämän itse läpikäyneenä tiedän sen monitasoisen ja sekavan helvetin.

      Huimaus, keinutus tms. oireet liittyy jatkuvaan ylirasitustilaan ihan normaalisti. Siihen yleensä kuuluu mukaan hartiajäykkyys ja muu kehon jännittyneisyys, mikä on yksi jatkuvan stressin aiheuttamista tavoista olla. Stressihormoni yms.

      Näissä psykosomaattisissa yms. oireissa yksi suurimmista vaikkuttajista on oma hengitys. Kun on jatkuvaa stressiä, niin vaikka et selvästi hyperventiloi, niin saatat huomaamattas ylihengittää koko ajan. Se ei tarvitse olla kovinkaan suuri ero normihengitykseen, kun se vaikuttaa kroppaan ja mieleen. Olo voi olla jatkuvasti lievästi sekava, huippaava, näköaisti hieman outo, sormet, kädet, naama jne. saattaa lievästi puutuilla ja kipinöidä, lihasvoima ja koordinaatio heikkenee. Ylihengittäminen myös nostaa verenpainetta. Lisäksi tämä olo aiheuttaa lisää huolta, mikä entisestään aiheuttaa lisää oireita. Siksi tää on v..mäinen, kun se on kierre, jossa moni asia johtaa toiseen oireeseen, jotka johtaa taas toiseen oireeseen, jotka taas ylläpitää aiempia oireita jne.

      Kun ylihengityksessä veren hiilidioksidipitoisuus laskee, se pitää happimolekyylejä tiukemmin kiinni punasoluissa. Tästä johtuu mm. lievä hapettomuuden tunne ja sitten hyperventilaatiossa tukehtumisen tunne, sekä raajojen ja kasvojen puutuminen ja se särinä ja vapina koko kehossa rytmihäiriöt kuolemanpelko yms.

      Oireesi kuulostaa myös osittain CFS:ltä, johon vuosia jatkunut ylirasitus voi johtaa. Se on hankalahoitoinen ja invalidisoiva sairaus, jonka hoito voi kestää useita vuosia ja joillain se ei koskaan parane täysin, tai ollenkaan.

      Sulla on vähän vaihtoehtoja. Älä nojaa liikaa lääkkeisiin ja poppakonsteihin tai joihinkin yksittäisiin terveyskikkoihin, vaan hidasta tahtia, vähennä suorittamista, fiksaa ruokavaliosi, liiku enemmän, nuku enemmän ja paremmin, ja joka viikko 1-2 kertaa suunnitelmallista rentoutusta, sekä tietoisesti hengitystä vahtimalla. Eli menet sinne, mistä ne ongelmatkin on lähtöisin. Projekti voi olla iso ja vaativa, mutta sitkeällä duunilla jokainen positiivinen tunne/olo, oireen lievittyminen tai poistuminen, kannustaa eteenpäin. Tsemppiä ja uskoa itseesi. Maalaisjärki on paras lääke.

      • Anonyymi

        Kiitos asiallisesta ja pohdintaa tuottavasta vastauksesta, tuo hengittämisen tärkeys tuntuu olevan yleisesti suositeltua ja tullut tässä sairaushistoriassa aiemminkin esiin. Yrittänyt tuota ihan ohjeidenkin mukaan, kuitenkaan siinä juurikaan onnistumatta/oloa helpottamatta.

        Noihin mielialalääkkeisiin en todellakaan halua enää koskea, toisaalta rauhoittavat, joiden tarpeessa ehkä enemmän ajoittain olisin, taitasivat entistä enemmän estää normaalia elämistä ja liikkumista? Kotosalla, silloin kun ei ole mitään ohjelmaa ja ennenkaikkea sellaista ei ole tulossakaan seuraavaan vuorokauteen, oireet ovat TODELLAKIN lievempiä. Mutta nykyään jo positiivisetkin menot ja tapahtumat aiheuttavat todella voimaikkaita aiemmassakin tekstissä kuvailemiani oiteita ja näin kaventavat elämänlaatua / -iloa...

        Tuo tahdin hidastaminen on todellakin se, mihin tulisi omasta mielestänikin pyrkiä ja tulen sen eteen tekemään lähitulevaisuudessa jotakin, toivottavasti paljonkin :) Ehkä lääkärissä käydä sen verran, että mahdollinen sairaus- / toipumisloman tarve tulisi selvitettyä. Pelkään vaan, että jos noista mielialalääkkeistä kieltääntyy, hoitosuhde taitaa loppua siihen?? No ainkin voisi lähetettä johonkin terapiaan pyytää ja siellä ajan kanssa perustellla kantaansa lääkitykseen..

        Tuo CFS ei vielä ole omaan mieleen tullutkaan, vaikka uupuneisuutta ollut enenevissä määrin. Tosiasia on, että kynttilä on palanut molemmista päistä ja ehkä siitä välistäkin jo likipitäen parikyt vuotta. Tämän olen kokoajan tiedostanut ja silti toiminut niinkun toiminut, vastuuntunnosta lähes kaikkea kohtaan..vieläkun löytäisi itsestään sen huithapelin puolen:) ja jättäisi murehtimiset muille.

        Koitan löytää ulospääsyä edes hivenen tähän uuvuttavaan tilanteeseen tavalla tai toisella.
        Se jo auttaa hieman, että lukee jonkun toisen kirjoitttamana noita asiota ja ne läpikäyneenä ilmeisimmin selvinnyt paremåaan elämään. Se on myös tavoitteeni tässä.

        Kiitos vielä tsempistä ! ja maalaisjärkeä onneksi myös löytyy, Ehkä näillä eheytyminen osaltaan voi päästä vauhtiin :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      134
      6090
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      57
      4366
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      59
      2801
    4. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      2698
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1875
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1534
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      34
      1402
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      24
      1371
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      27
      1197
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      1141
    Aihe