Poikaystävän isä on hirveä tyranni poikaystävän äitiä kohtaan. Komentaa "no mene jo korjaamaan ruuat pois pöydästä!" jne. ihan kuin vaimonsa ei itse tajuaisi mitä tehdä milloinkin. En ole kuullut kenenkään miehen olevan noin pomottaja mitä tämä mies on.
Pahinta, että huomaan samaa käytöstä nyt poikaystävässäni. Kun tiskaan, hän tulee taakse katsomaan miten sen teen ja antaa neuvoja.. Ja sitten kun ottaa kaapista lasin juodakseen vettä ja mä olen tiskannu ko. lasin niin tarkastaa kunnolla että se on ihan varmasti puhdas ennen kuin uskaltaa juoda siitä. Sama homma tosi monessa muussa jutussa. Puhuukin helposti asenteella "no arvasinhan ettet sä osaa...".
Olen räyhännyt asiasta, jättänyt tiskaamiset sikseen ja sanonut että olepa hyvä ja tee itse jne. Poikaystävä loukkaantuu koska minä loukkaannun hänen sanomisista, mutta ehkä sanomiseni ovat jonkin verran tehonneet. Silti tuo asenne aina näkyvissä, ja vähintäänkin vahingossa lipsauttelee neuvojaan mulle useasti. Mietin, että nyt vielä menee kun jaksan olla skarppina, mutta entäs jos menemme naimisiin ja saamme lapsia, jaksaako mies yrittää sitten enää yhtään vai tuleeko nuo lapsuudenkodista opitut asiat näkyviin entistä enemmän? Hän ei ole koskaan maininnit mitään sellaista, että häpeäisi isänsä puheita tms. Minustakin vaikea alkaa morkkaamaan toisen vanhempia, joten sitä en ole kehdannut koskaan sanoa vaikka muuten olen käytöksestään valittanut.
Pahinta, että huomaan samaa käytöstä nyt poikaystävässäni. Kun tiskaan, hän tulee taakse katsomaan miten sen teen ja antaa neuvoja.. Ja sitten kun ottaa kaapista lasin juodakseen vettä ja mä olen tiskannu ko. lasin niin tarkastaa kunnolla että se on ihan varmasti puhdas ennen kuin uskaltaa juoda siitä. Sama homma tosi monessa muussa jutussa. Puhuukin helposti asenteella "no arvasinhan ettet sä osaa...".
Olen räyhännyt asiasta, jättänyt tiskaamiset sikseen ja sanonut että olepa hyvä ja tee itse jne. Poikaystävä loukkaantuu koska minä loukkaannun hänen sanomisista, mutta ehkä sanomiseni ovat jonkin verran tehonneet. Silti tuo asenne aina näkyvissä, ja vähintäänkin vahingossa lipsauttelee neuvojaan mulle useasti. Mietin, että nyt vielä menee kun jaksan olla skarppina, mutta entäs jos menemme naimisiin ja saamme lapsia, jaksaako mies yrittää sitten enää yhtään vai tuleeko nuo lapsuudenkodista opitut asiat näkyviin entistä enemmän? Hän ei ole koskaan maininnit mitään sellaista, että häpeäisi isänsä puheita tms. Minustakin vaikea alkaa morkkaamaan toisen vanhempia, joten sitä en ole kehdannut koskaan sanoa vaikka muuten olen käytöksestään valittanut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Metsä vastaa kuin siihen huudetaan.
Joten jos homma oikein pahaksi äityy, niin kohtelepa samoin poikaystävääsi, ja kysy häneltä vaikkapa parin viikon kuluttua miltä tuntuu.
Sitten voit kertoa hänelle mistä olet mallisi saanut ja miten poikaystäväsi sitä toteuttaa.
Joten luulisi hänenkin ymmärtävän mikä on silloin homman nimi.
Ja sitten kehitätte omat toimintamallit.