Jos elettiin 40 luvulla agraarikulttuurissa, niin paljonko maalaistolloista oli vasemmistolaisia, maalaisliittolaisia tai kokoomuslaisia.
Kerrohan sinä neropatti !
Valheellinen tieto maajusseista käpykaartissa
Anonyymi
14
74
Vastaukset
Todellakin, elettiin agraarikulttuurissa ja politiikalla ei ollut suurtakaan roolia tavallisen suomalaisen miehen elämässä. Mikä sitten teki hänestä kyvykkään sotilaan ? Ainakin 3 asiaa nousee mieleen: Maalla asuva oli tottunut liikkumaan luonnossamme, tehnyt paljon fyysistä työtä ja oli tottunut ampumaan liikkuvaan maaliin. Paha vastus sellainen ihan kenelle tahansa.
- Anonyymi
Tuollaisilla linjoilla minäkin asiaa arvioisin. Toisin kuin tuo kepua vastaan suuntautunut häirikkö.
Minua on askarruttanut kysymys että kuinka paljon työväenluokkaa taisteli valkoisten puolella eli kylvettiinkö ns. Asevelisosialismi jo silloin.
Sinänsä on huvittavaa että maanviljelijät tällä palstalla niputetaan automaattisesti kepulaisiksi.- Anonyymi
OikeistoSosDem kirjoitti:
Minua on askarruttanut kysymys että kuinka paljon työväenluokkaa taisteli valkoisten puolella eli kylvettiinkö ns. Asevelisosialismi jo silloin.
Sinänsä on huvittavaa että maanviljelijät tällä palstalla niputetaan automaattisesti kepulaisiksi.Maaseutuväestö oli jakautunut varsin tasan sekä valkoisten että punaisten puolelle, mutta ei koko maan mittakaavassa. Esim. Pohjanmaan seudulla maaseutuväki oli enemmänkin valkoisia, kun taas esim. Kymenlaaksossa punaisia. Sotien jälkeen suomalaisten poliittinen kannatus oli vahvasti punamultaista aina 1990-luvun alkuun tultaessa. Se on nähtävissä seuraavan linkin takana olevasta suurimpien puolueiden kannatuskäyrästöstä vuosilta 1945 - 2015.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_poliittinen_järjestelmä Anonyymi kirjoitti:
Maaseutuväestö oli jakautunut varsin tasan sekä valkoisten että punaisten puolelle, mutta ei koko maan mittakaavassa. Esim. Pohjanmaan seudulla maaseutuväki oli enemmänkin valkoisia, kun taas esim. Kymenlaaksossa punaisia. Sotien jälkeen suomalaisten poliittinen kannatus oli vahvasti punamultaista aina 1990-luvun alkuun tultaessa. Se on nähtävissä seuraavan linkin takana olevasta suurimpien puolueiden kannatuskäyrästöstä vuosilta 1945 - 2015.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_poliittinen_järjestelmäSuurissa kaupungeissa kuitenkin toimi tuo demareiden ja Kokoomuksen aseveliakseli jonka Koivisto sitten rehabilitoi koko maan tasolla 1987
Anonyymi kirjoitti:
Maaseutuväestö oli jakautunut varsin tasan sekä valkoisten että punaisten puolelle, mutta ei koko maan mittakaavassa. Esim. Pohjanmaan seudulla maaseutuväki oli enemmänkin valkoisia, kun taas esim. Kymenlaaksossa punaisia. Sotien jälkeen suomalaisten poliittinen kannatus oli vahvasti punamultaista aina 1990-luvun alkuun tultaessa. Se on nähtävissä seuraavan linkin takana olevasta suurimpien puolueiden kannatuskäyrästöstä vuosilta 1945 - 2015.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_poliittinen_järjestelmäVoi olla, mutta en ole tuollaiseen näkemykseen maaseutuväestön jakautumisesta sisällissodan aikana törmännyt. Johtuu ehkä siitä, että käsite maaseutuväestö on tutkijoillekin epämääräinen, koska maaseutuun kuului teollisuustaajamia, joilla ei ollut virallista kaupunki- tai kauppala-asemaa.
Poliittisesti vertailua vaikeuttaa, että valkoisen Suomen alueelta oli vaikea siirtyä taistelemaan punaisten joukoissa ja punaisen Suomen alueelta valkoisten joukoissa, vaikka siihen olisi ollut aatteellinen valmius. Ja toisaalta myös se, että koko vasemmisto ei yhtenäisesti kannattanut kapinaa.
Se nyt on joka tapauksessa selvitetty, että Väinö Linnan esille nostamia torppareita osallistui taisteluihin aika lailla yhtä suuri määrä molemmilla puolilla. Rengeistä en tiedä. Hehän muodostivat suurimman osan varsinaisen maaseudun työväestöstä.- Anonyymi
OikeistoSosDem kirjoitti:
Minua on askarruttanut kysymys että kuinka paljon työväenluokkaa taisteli valkoisten puolella eli kylvettiinkö ns. Asevelisosialismi jo silloin.
Sinänsä on huvittavaa että maanviljelijät tällä palstalla niputetaan automaattisesti kepulaisiksi.Pitäisi puhua tilallisista ja torppareista ja mäkitupalaisista. Maaseudulla oli väkeä, jotka tekivät töitä ja asuivat ylöspitoa vastaan, jos töitä oli tarjolla. Ja sitten aivan toisten armoilla olevia kulkijoita ja "vaivaisia". Orpoja kaupattiin "huutolaisina". Tämä oli ennen sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion aikaa, viime vuosisadan alkupuolella.
- Anonyymi
Oli toki. Pelkästään jo monelle kepulille annettu lempinimi 'korsu kustaa' tai 'rättimikko' kertoo miten paljon oli. Isännät eivät enää poromiesten kanssa muutamaa Karjalan isäntää lukuunottamatta Äyräpään ärjymisen jälkeen pyrkineet sankarikuolemiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maaseutuväestö oli jakautunut varsin tasan sekä valkoisten että punaisten puolelle, mutta ei koko maan mittakaavassa. Esim. Pohjanmaan seudulla maaseutuväki oli enemmänkin valkoisia, kun taas esim. Kymenlaaksossa punaisia. Sotien jälkeen suomalaisten poliittinen kannatus oli vahvasti punamultaista aina 1990-luvun alkuun tultaessa. Se on nähtävissä seuraavan linkin takana olevasta suurimpien puolueiden kannatuskäyrästöstä vuosilta 1945 - 2015.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_poliittinen_järjestelmäYlivoimaisesti noihin aikoihin teollistuneimmassa alueessa Kymeenlaaksossa oli hyvin vähän maaseudun köyhälistöä. Kymeen isännät olivat käytännössä kaikki Suojeluskunnassa.
- Anonyymi
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Voi olla, mutta en ole tuollaiseen näkemykseen maaseutuväestön jakautumisesta sisällissodan aikana törmännyt. Johtuu ehkä siitä, että käsite maaseutuväestö on tutkijoillekin epämääräinen, koska maaseutuun kuului teollisuustaajamia, joilla ei ollut virallista kaupunki- tai kauppala-asemaa.
Poliittisesti vertailua vaikeuttaa, että valkoisen Suomen alueelta oli vaikea siirtyä taistelemaan punaisten joukoissa ja punaisen Suomen alueelta valkoisten joukoissa, vaikka siihen olisi ollut aatteellinen valmius. Ja toisaalta myös se, että koko vasemmisto ei yhtenäisesti kannattanut kapinaa.
Se nyt on joka tapauksessa selvitetty, että Väinö Linnan esille nostamia torppareita osallistui taisteluihin aika lailla yhtä suuri määrä molemmilla puolilla. Rengeistä en tiedä. Hehän muodostivat suurimman osan varsinaisen maaseudun työväestöstä.Linnan kirja on vasemmistolaista maaseuturomantiikkaa. Vitivalkoisessa Keski-Suomessa oli Lounais-Suomen jälkeen eniten torppareita. Jämästäkin lähti punakaartiin vain porukkaa maalaisliittolaisen Saaren-Jallun aloitettua puolueettomien lahtaukset. Pekkarisen kotipitäjällä Kinnulassa köyhät torpparit rukoilivat kaikki punaisten häviötã. Muutenkin Pohjantähdessä on naurettavaa miten yltäkylläisiã etenkin muka Koskelat olivat.
- Anonyymi
Ainakin Akseli Koskela ja Esa Herneinen olivat vasemmistolaisen maaseuturomantiikan mukaan landepaukkuja. En tiedä sitten kiinnostiko poromiestä ja isäntää oikeassa elämässä vain oma perse. Eikös Koskelakin väitä Hellbergille yllyttäneensä köyhiä renkejä sotaan Pentinkulmalla saadakseen mökkinsä omaksi 1918.
En usko että Akseli Koskelaa aate kauheasti kiinnosti vaan hän oli hätki aseman ja omaisuuden perään.
Hän oli pragmaattinen luonne kuten poikansakin.- Anonyymi
OikeistoSosDem kirjoitti:
En usko että Akseli Koskelaa aate kauheasti kiinnosti vaan hän oli hätki aseman ja omaisuuden perään.
Hän oli pragmaattinen luonne kuten poikansakin.Eihän se varmaan aate ollutkaan siinä ajatus, vaikka tyhmät kommarit mokomaa roskaa ylistivät. Kysymys oli Maila Talvion Linnan päähän luomasta romantiikasta. Pimeäpirttikin omasi sellaisen elinvoiman jonka kepulit väittävät kuuluvan tukia ruinaavaan maaseutuun. Pimeässãpirtissä toki ämmät ovat kepuleiksi oppineita rotunaisia joita 'Otto herra' kopeloi, kun taas Kalle Aukustinpoika on jäyhä korvenraivaaja tyyppi. Linnahan teki lopulta ämmistã Pentinkulmalla pelkkiä panopuita.
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se varmaan aate ollutkaan siinä ajatus, vaikka tyhmät kommarit mokomaa roskaa ylistivät. Kysymys oli Maila Talvion Linnan päähän luomasta romantiikasta. Pimeäpirttikin omasi sellaisen elinvoiman jonka kepulit väittävät kuuluvan tukia ruinaavaan maaseutuun. Pimeässãpirtissä toki ämmät ovat kepuleiksi oppineita rotunaisia joita 'Otto herra' kopeloi, kun taas Kalle Aukustinpoika on jäyhä korvenraivaaja tyyppi. Linnahan teki lopulta ämmistã Pentinkulmalla pelkkiä panopuita.
Koko hommassahan oli kyse siirtymisestä sääty-yhteiskunnasta markkinatalouteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial21635Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1061597Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2391137Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221068- 128919
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2856- 10835
Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29827Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks48823- 69800