Sata vuotta sitten Joulu...

En muista kuin 70 v takaisen joulun. Ensin arvailtiin tuleeko valkoinen vai musta joulu. Yhtenä vuonna (1950?) satoi ensilumen jouluaattona. Aamulla herätessä löytyi pirtin lattialta lastuja. Aattoiltana sitten selvisi, mitä isä oli vuoleskellut. Aaattona päivällä käytiin hakemassa joulukuusi naapurin metsän reunasta. Sellainen puolimetrinen, joka ripustettiin kattoon ompelukoneen päälle. Jotakin lasipalloja koristeeksi, narussa olevia eri maitten lippuja, karamellipaperin sisällä puupalikat lisäkoristeiksi ja tähti ylimmäksi. Yritettiin niitä oikeita kynttilöitäkin saada ensin langalla oksaan solmittuna, loppuaikoina oli läkkipeltiset nipistinjutut. Joulukinkusta oli kuultu, mutta ei meillä sellaista koskaan ollut. Jotain muuta lihaa ja vähään veteen keitettuä jäykkää hernekeittoa, joskus sekaan käristystäkin. Sinapista kuulin ensimmäisen kerran kansakoulun 1. tai 3. luokalla lukkarin tyttäreltä. Maistaa sain joskus 1960 -luvulla. Jossain vaiheessa oli riisipuuroakin ja siinä sekahedelmäsoppaa. Saattoi vanhemmilla olla oikeaa kahviakin jouluna. Arkena keitettiin vanhoista kahvinporoista sakkavettä, siihen jatkoksi oikeaa kahvia vähän. Oli myös sikuria vihreässä paperipötkössä. Ja korviketta paahdettiin uunipellillä ohranjyvistä. Ja olen minä rännärillä paahtanut kahvinpapujakin puuhellassa. Ja pyörittänyt separaattoria. Sokeri oli toppasokeria josta suutarinvasaralla sopiva lohkare joka pienennettiin sokerisaksilla. Sirkut ja Pulmut tulivat myöhemmin.
Joulupäivänä ei saatu mennä kylään, Tapaninpäivä oli sitä varten, mutta tuskin käytiin missään. Joulukirkossa emme käyneet, jotain 3-4 km olisi pitänyt kävellä auraamatonta tietä.

Joulu kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.