En ymmärrä miksi meillä on työttömiä niin paljon

Aivan jokos Koski, Linström, Soini ja kumppanit ovat oikeissa töissä?
"Työttömien lisäksi koko yhteiskunta tarvitsee aktivointia, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.
Senaatintorin perjantaisessa mielenosoituksessa näkyi juliste, jossa luki leipää ja työtä. Viime vuosisadan alussa taistelevan ay-liikkeen sanoma oli toisinpäin: työtä ja leipää. Ilmeisesti yhteiskunta on muuttunut: jonkun pitää kustantaa leipä – työstä ei ole niin väliä.

Mutta entäpä jos aktivoitaisiin yhteiskunnan rakenteita lisää?

Työvoima liikkeelle. Satoja tuhansia suomalaisia siirtyi 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin, nyt ei lähdetä mihinkään. Ei voi olla niinkään, että vain pohjoisesta ja idästä työtön pakotetaan etelään työn perässä, kyllä työttömän työnhakijan pitäisi liikahtaa myös etelästä pohjoiseen, vaikkapa Lappiin, jossa matkailussa on huutava pula sesonkityöntekijöistä.

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla karsii tulijoita, mutta pohjoisessa sen ei pitäisi olla este: tyhjiä vuokrataloja jopa puretaan. Talvella siellä ei ole edes hyttysiä, ja lunta riittää!

TE-toimistoihin ryhtiä. Työttömyysetuuden määrittely on valtavan paperisodan takana. Selvityksiä tarvitaan, varsinkin, jos sattuu pääsemään välillä töihin. Epäselvyydet katkaisevat korvausten maksun heti. Työtön ei tee mitään, koska ei hallitse pykäläviidakkoa.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina, että hänkään ei osaa korvausperusteita. Ei, vaikka on juristi! Miten tässä leikissä sitten pärjää uuninpankkopoika itärajalta?

Helposti töihin ja töistä pois. Työvoiman palkkaamista ja toisaalta irtisanomista on yksinkertaistettava. Työt muuttuvat, miksei myös työehdoista sopiminen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Samalla työn vastaanottaminen tulisi tehdä aina kannattavammaksi kuin loputtomassa tukiviidakossa kahlaaminen.

Ay-liikkeen uusi suunta. Liittojen toiminta ei voi enää perustua työehtojen vahtimiseen palkkaneuvotteluissa sekä lakkokassan kartuttamiseen. Liittojen tulisi ottaa isompaa roolia myös työttömien työnvälityksessä. Vai ovatko työttömät esillä vain liittojohtajien juhlapuheissa vappuna? Siltä vähän näyttää.

Yritystuet remonttiin. Yritysjohtajien osallistuminen palkanalennustalkoisiin taisi jäädä kovin ohueksi, sen sijaan noin neljän miljardin euron verovaroista maksettavat yritystuet kelpaavat. Nytpä tehdäänkin niin, että yritystukia leikataan – jos ne eivät kohdistu innovatiivisiin, yrityksen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin kehityshankkeisiin. Kilpailua vääristävät yritystuet ovat joko suoraa eurotukea tai verohelpotuksia.

Säästyvät verorahat käytetään työttömien palkkaamiseen eli yrityksille suunnattuun palkkatukeen, joka on samanlaista yritystukea kuin muutkin, paitsi, että se hyödyttää monella tasolla: työttömiä saadaan töihin, valtio saa verotuloja ja työllisyysaste nousee.

Eduskuntaan potkua. Työttömät eivät ole ainoa joukko, joka kaipaa aktivointia. Kyllä sitä soisi tapahtuvan työelämässä ja vakituisissakin työsuhteissa. Aloitetaan eduskunnasta, jossa pikkuhiljaa palaillaan joululomilta! Parlamentin lomat lyhyemmäksi.

Ehkä sen jälkeen vältytään koomisilta tilanteilta. Siis siltä, joka nousi esille Ylen A-talkissa torstaina ja joka oikeastaan kruunaa koko aktiivimallikeskustelun:

Mallista päättäneet ministerit eivät tienneet, mitä päättivät."

Anonyymi kirjoitti:

Aivan jokos Koski, Linström, Soini ja kumppanit ovat oikeissa töissä?
"Työttömien lisäksi koko yhteiskunta tarvitsee aktivointia, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.
Senaatintorin perjantaisessa mielenosoituksessa näkyi juliste, jossa luki leipää ja työtä. Viime vuosisadan alussa taistelevan ay-liikkeen sanoma oli toisinpäin: työtä ja leipää. Ilmeisesti yhteiskunta on muuttunut: jonkun pitää kustantaa leipä – työstä ei ole niin väliä.

Mutta entäpä jos aktivoitaisiin yhteiskunnan rakenteita lisää?

Työvoima liikkeelle. Satoja tuhansia suomalaisia siirtyi 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin, nyt ei lähdetä mihinkään. Ei voi olla niinkään, että vain pohjoisesta ja idästä työtön pakotetaan etelään työn perässä, kyllä työttömän työnhakijan pitäisi liikahtaa myös etelästä pohjoiseen, vaikkapa Lappiin, jossa matkailussa on huutava pula sesonkityöntekijöistä.

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla karsii tulijoita, mutta pohjoisessa sen ei pitäisi olla este: tyhjiä vuokrataloja jopa puretaan. Talvella siellä ei ole edes hyttysiä, ja lunta riittää!

TE-toimistoihin ryhtiä. Työttömyysetuuden määrittely on valtavan paperisodan takana. Selvityksiä tarvitaan, varsinkin, jos sattuu pääsemään välillä töihin. Epäselvyydet katkaisevat korvausten maksun heti. Työtön ei tee mitään, koska ei hallitse pykäläviidakkoa.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina, että hänkään ei osaa korvausperusteita. Ei, vaikka on juristi! Miten tässä leikissä sitten pärjää uuninpankkopoika itärajalta?

Helposti töihin ja töistä pois. Työvoiman palkkaamista ja toisaalta irtisanomista on yksinkertaistettava. Työt muuttuvat, miksei myös työehdoista sopiminen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Samalla työn vastaanottaminen tulisi tehdä aina kannattavammaksi kuin loputtomassa tukiviidakossa kahlaaminen.

Ay-liikkeen uusi suunta. Liittojen toiminta ei voi enää perustua työehtojen vahtimiseen palkkaneuvotteluissa sekä lakkokassan kartuttamiseen. Liittojen tulisi ottaa isompaa roolia myös työttömien työnvälityksessä. Vai ovatko työttömät esillä vain liittojohtajien juhlapuheissa vappuna? Siltä vähän näyttää.

Yritystuet remonttiin. Yritysjohtajien osallistuminen palkanalennustalkoisiin taisi jäädä kovin ohueksi, sen sijaan noin neljän miljardin euron verovaroista maksettavat yritystuet kelpaavat. Nytpä tehdäänkin niin, että yritystukia leikataan – jos ne eivät kohdistu innovatiivisiin, yrityksen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin kehityshankkeisiin. Kilpailua vääristävät yritystuet ovat joko suoraa eurotukea tai verohelpotuksia.

Säästyvät verorahat käytetään työttömien palkkaamiseen eli yrityksille suunnattuun palkkatukeen, joka on samanlaista yritystukea kuin muutkin, paitsi, että se hyödyttää monella tasolla: työttömiä saadaan töihin, valtio saa verotuloja ja työllisyysaste nousee.

Eduskuntaan potkua. Työttömät eivät ole ainoa joukko, joka kaipaa aktivointia. Kyllä sitä soisi tapahtuvan työelämässä ja vakituisissakin työsuhteissa. Aloitetaan eduskunnasta, jossa pikkuhiljaa palaillaan joululomilta! Parlamentin lomat lyhyemmäksi.

Ehkä sen jälkeen vältytään koomisilta tilanteilta. Siis siltä, joka nousi esille Ylen A-talkissa torstaina ja joka oikeastaan kruunaa koko aktiivimallikeskustelun:

Mallista päättäneet ministerit eivät tienneet, mitä päättivät."

Lue lisää

Palkkatukeen? älytön ajatus, että palkat yhteiskunnan maksettaviksi verovaroista? ei toimi, näivettää koko yhteiskunnan. Säästyvät verovarat voi käyttää esim infran rakentamiseen, verorahoilla on ostettava palveluja ja tuotteita, eri niin että ostetaan ja maksetaan siitä työstä vielä palkatkin.
Nythän yhteiskunta kerää veroja ja veroluoteisia maksuja noin 90 miljardia ja ostaa avoimelta sektorilta palveluja ja tuotteita noin 30 miljardilla, kilpailuttamalla pääosin, oikeaa meininkiä, ilman palkkatukia.
Palkan maksaa se joka työn ostaa, toki joitain vajaatyökykyisiä voi hieman avustaa, mutta vain hieman, ettei se johda keinotteluun.

Siis millä tuilla?
Normi kansalainen saa toimeentulotuen, asuminen maksetaan jos siihen ei ole varaa.
Ei ole mitään meheviä tukia, kerro mullekkin mitä ne on niin jätän työt samantien ja moni kuukin jättää.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan jokos Koski, Linström, Soini ja kumppanit ovat oikeissa töissä?
"Työttömien lisäksi koko yhteiskunta tarvitsee aktivointia, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.
Senaatintorin perjantaisessa mielenosoituksessa näkyi juliste, jossa luki leipää ja työtä. Viime vuosisadan alussa taistelevan ay-liikkeen sanoma oli toisinpäin: työtä ja leipää. Ilmeisesti yhteiskunta on muuttunut: jonkun pitää kustantaa leipä – työstä ei ole niin väliä.

Mutta entäpä jos aktivoitaisiin yhteiskunnan rakenteita lisää?

Työvoima liikkeelle. Satoja tuhansia suomalaisia siirtyi 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin, nyt ei lähdetä mihinkään. Ei voi olla niinkään, että vain pohjoisesta ja idästä työtön pakotetaan etelään työn perässä, kyllä työttömän työnhakijan pitäisi liikahtaa myös etelästä pohjoiseen, vaikkapa Lappiin, jossa matkailussa on huutava pula sesonkityöntekijöistä.

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla karsii tulijoita, mutta pohjoisessa sen ei pitäisi olla este: tyhjiä vuokrataloja jopa puretaan. Talvella siellä ei ole edes hyttysiä, ja lunta riittää!

TE-toimistoihin ryhtiä. Työttömyysetuuden määrittely on valtavan paperisodan takana. Selvityksiä tarvitaan, varsinkin, jos sattuu pääsemään välillä töihin. Epäselvyydet katkaisevat korvausten maksun heti. Työtön ei tee mitään, koska ei hallitse pykäläviidakkoa.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina, että hänkään ei osaa korvausperusteita. Ei, vaikka on juristi! Miten tässä leikissä sitten pärjää uuninpankkopoika itärajalta?

Helposti töihin ja töistä pois. Työvoiman palkkaamista ja toisaalta irtisanomista on yksinkertaistettava. Työt muuttuvat, miksei myös työehdoista sopiminen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Samalla työn vastaanottaminen tulisi tehdä aina kannattavammaksi kuin loputtomassa tukiviidakossa kahlaaminen.

Ay-liikkeen uusi suunta. Liittojen toiminta ei voi enää perustua työehtojen vahtimiseen palkkaneuvotteluissa sekä lakkokassan kartuttamiseen. Liittojen tulisi ottaa isompaa roolia myös työttömien työnvälityksessä. Vai ovatko työttömät esillä vain liittojohtajien juhlapuheissa vappuna? Siltä vähän näyttää.

Yritystuet remonttiin. Yritysjohtajien osallistuminen palkanalennustalkoisiin taisi jäädä kovin ohueksi, sen sijaan noin neljän miljardin euron verovaroista maksettavat yritystuet kelpaavat. Nytpä tehdäänkin niin, että yritystukia leikataan – jos ne eivät kohdistu innovatiivisiin, yrityksen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin kehityshankkeisiin. Kilpailua vääristävät yritystuet ovat joko suoraa eurotukea tai verohelpotuksia.

Säästyvät verorahat käytetään työttömien palkkaamiseen eli yrityksille suunnattuun palkkatukeen, joka on samanlaista yritystukea kuin muutkin, paitsi, että se hyödyttää monella tasolla: työttömiä saadaan töihin, valtio saa verotuloja ja työllisyysaste nousee.

Eduskuntaan potkua. Työttömät eivät ole ainoa joukko, joka kaipaa aktivointia. Kyllä sitä soisi tapahtuvan työelämässä ja vakituisissakin työsuhteissa. Aloitetaan eduskunnasta, jossa pikkuhiljaa palaillaan joululomilta! Parlamentin lomat lyhyemmäksi.

Ehkä sen jälkeen vältytään koomisilta tilanteilta. Siis siltä, joka nousi esille Ylen A-talkissa torstaina ja joka oikeastaan kruunaa koko aktiivimallikeskustelun:

Mallista päättäneet ministerit eivät tienneet, mitä päättivät."

Lue lisää

Eihän kaikki jos momå n ikaan ssitä työpaikoista oikeita.
Kokomuslaiset aan laitta ja kokeile milaisa ytyöntekijöitä sataisiin .
Ja milaisia jhakemuksia. Tulee.
Palkkojen ja työthtävine vesitytä.

Hain itsekkintodella pätevänä eräändåsen paikaan.
Ette tuleet valitksi.
Sama ilmoitus on ollut j o vuosia edeleen aukuki.

Suurin osa ilmpituksista on fake.

Tai sitten pitäisi suostua ilmaistöihin ja ja oleman ilm p alkkaa ns. Työharjoiy å ttek å lussa tekemäänm töitä


Seurtakaa nuyt näitä samat imoitaa ja k u itenkaan ketään ei palkata.

Ei ole tarjolla Suomessa tes-palkkatyötä 500 000 - 550 000 työttömälle. Alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ankarin sanktioin.

Anonyymi kirjoitti:

Palkkatukeen? älytön ajatus, että palkat yhteiskunnan maksettaviksi verovaroista? ei toimi, näivettää koko yhteiskunnan. Säästyvät verovarat voi käyttää esim infran rakentamiseen, verorahoilla on ostettava palveluja ja tuotteita, eri niin että ostetaan ja maksetaan siitä työstä vielä palkatkin.
Nythän yhteiskunta kerää veroja ja veroluoteisia maksuja noin 90 miljardia ja ostaa avoimelta sektorilta palveluja ja tuotteita noin 30 miljardilla, kilpailuttamalla pääosin, oikeaa meininkiä, ilman palkkatukia.
Palkan maksaa se joka työn ostaa, toki joitain vajaatyökykyisiä voi hieman avustaa, mutta vain hieman, ettei se johda keinotteluun.

Lue lisää

Kokoomus haluaa SOSIALISOIDA enenevän määrän yritysten palkkakuluista veronmaksajien ja yhteiskunnan maksettavaksi, se on sairaus, josta pitää päästä. Yritysten palkkakuluja ei pidä SOSIAALITUKEA, vaan maksaa työläisille aina alan tes-palkka.

sielusi on vihreä, lammen pohjan liman vihreä.

Eikä sekään sen halvempaa ole, kaikille joutuu maksamaan saman palkan.
Suomessa säännöt on joskus hyväkin asia, täällä ei voi kikkailla ja touhuilla mitä tykkää.

Koulutettuja maahanmuuttajia? Missä heidät on koulutettu ja nimenomaanko suomen työmarkkinoita ajatellen?
Jos ajatellaan niitä turvapaikanhakijoita pelkästään, heillä kellään ei ole juuri mitään sellaista anmattiosaamista, mikä soveltuisi suomen työmarkkinoille. Maksimissaan matalapalkka aloille. Mutta silloin iskee vastaan kielitaito.
Kestää joka tapauksessa 1 - 3 vuotta, ennen kuin kohde olisi tarpeeksi pätevä kielellisesti ja osaavasti alkamaan työhön. Kun suomalaisen voisi opastaa 1 - 4 kuukaudessa. Jopa kouluttaa.

Suomessa ei ole käytännössä lukutaidottomia. Voit tarkistaa asian vaikka YK:n lukutaitotilastoista. Meillä on noin 99% luku- ja kirjoitustaito, josta puuttuvat jotkut erikoisryhmät.

Se on sitten eri asia, pitääkö tai tarvitseeko joltain roskakuskilta tai siivoojalta odottaa kykyä wittgensteinilaiseen tekstianalyysiin tai freudilaiseen psykoanalyysiin. Suomen äidinkielenopettajat kun määrittelevät vähän eri tavalla tuon "lukutaidottomuuden" kuin YK. Toistetaan siis vielä uudestaan: Suomessa ei ole oikeita analfabeetteja.

Suomessa on ammatteja, joissa työskentelee joukkoa, joka osaa hädintuskin suomea. Päivälehdet ovat julkaisseet asiakkaiden kokemuksia siitä, miten Helsingissä ei esimerkiksi saa asiakaspalvelua suomeksi vaan pitäisi puhua englantia.

Ihan sama osaavatko tai eivät osaa lukea, koska keskeinen suomen kielitaito ja sanasto puuttuu kokonaan. Ja näköjään niitä töitä löytyy sitten niilläkin eväillä.

Joka päivä joku irtisanoo itsensä tai jää äitiyslomalle, vain muutamia esimerkkejä lainaten. Yleensä työpaikkaa ei täytetä heti, pitää järjestää rekrytointi ja etsiä sopiva työntekijä. Kuluu aikaa ja työpaikka on auki. Kun yksi työpaikka täyttyy, joku jossain muualla tekee saman, eli vapauttaa työpaikan kiertoon.

On siis jatkuvasti työpaikkoja auki, koska no... ilman avoimia työpaikkoja ei olisi työllistettyjä työntekijöitä :D

Tätä kutsutaan kitkatyöttömyydeksi. Täystyöllisyyttä ei ole olemassakaan oikeassa elämässä. Arvioidaan, että noin 5 %-yksikköä työttömyydestä lukeutuisi kitkatyöttömyyden piiriin.

Hallitus on puhunut vain päätösperustaisista työpaikoista, eli hallitus mm. päättää hoitajamitoitukseksi 0.7 ja toteaa tämän jälkeen että kas kummaa tästä tuli 10 000 uutta työpaikkaa.

Se on kokonaan toinen juttu että kuka nämä palkkaa tai onko hoitajia edes saatavilla!