Olen 25-vuotias nainen ja ollut mieheni kanssa parisuhteessa viisi vuotta. Meillä on mennyt yleisesti ottaen hyvin, lukuunottamatta ajanjaksoa joka kesti n. puolisen vuotta - hän valehteli minulle eräästä naisesta.
Kyseinen nainen on tuttuni, olimme mm. illanistujaisissa samassa porukassa ja mieheni ystävystyi häneen kyseisen naisen hänen miehensä kautta.
Alkoivat aluksi pyörimään satunnaisesti yhdessä, tämä oli minulle ok. Aluksi viettivät aikaa porukoissa, mutta alkoivat olemaan kahdestaankin. Kahdenkeskeinen aika heidän välillään lisääntyi, ja tuntui että kaikki pyöri kyseinen naisen ympärillä - mieheni ei enää viettänyt aikaa muiden kavereidensa kanssa, vaan joko tämän naisen kanssa kahdestaan tai porukassa. Minua ei kutsuttu mukaan.
Tämän vielä jotenkin siedin, mutta sitten kuvioihin tuli valehtelu. En ollut miehelleni sanonut, että heidän jatkuva ajanvietto yhdessä häiritsee minua joten hän ei tästä tiennyt - valehteli silti. Kuulin jatkuvasti ystäviltäni esimerkiksi 'näin muuten (mieheni nimi) ja (kys. naisen) kaupassa'' , kuulin myös että kun piti pakosti käydä tankkaamassa niin hän oli käynyt moikkaamassa matkalla tätä naista yms.
Kaverini alkoivat huolestua, kun he näkivät näitä kahta niin useasti yhdessä ja pari ystävääni ilmaisi huolensa. Varmaan kaikista törkein oli, kun mieheni sanoi minulle että hänellä ei ole autossaan bensaa ajaa minun luokse kotoaan yöksi mutta kuulin että oli ollut tämän naisen luona viettämässä aikaa, johon siis suunnilleen sama matka kuin minun luokseni.. Jos mieheni oli minun luona, niin ei ollut kertonut kyseiselle naiselle sitä jne.
Päätin puhua miehelleni. Sanoin hänelle, että hänen ja tämän naisen yhteinen ajanvietto herättää ihmetystä ja huolta niin minussa kuin kavereissani - hän sanoi, että liioittelen tai olen vainoharhainen. Ystäväni, jotka olivat nähneet heidät yhdessä olivat hänen mielestään ''kyttääviä agentteja'' jotka vahtivat jokaista hänen tekemistään.. Hermostui siis, kun jäi valheistaan kiinni.
Puhuin huolestani myös kyseisen naisen kanssa, hän yllättyi ja sanoi mieheni hänelle vain hyvä ystävä. Hän oli vihainen miehelleni, kun oli keksinyt valheita heidän ajanvietostaan.
Ajan mittaan tilanne helpottanut, he eivät enää vietä aikaa kahdestaan koska mieheni sanoi kunnoittavansa minun tunteita ja siksi minimoinut heidän ajanviettonsa. Tästä kaikesta on aikaa n. puoli vuotta, en vain vieläkään pysty luottamaan. Mietin aina itsekseni, jos mieheni sanoo että hänellä kestääkin töissä pari tuntia suunniteltua pidempään että valehteleeko taas? Pelkään, että tilanne menisi siihen mitä se pahimmillaan oli, koska en tiedä miten jaksaisin sitä jatkuvaa valehtelua enää. Pelkäsin sitä ennen niin paljon, että itkin itseni uneen öisin mutta tilanne helpottanut.. Mitä pitäisi tehdä? Olen mielestäni umpikujassa. Rakastan miestäni todella paljon, mutta tuntuu että koko parisuhteelta on mennyt pohja valehtelun myötä.
Kyseinen nainen on tuttuni, olimme mm. illanistujaisissa samassa porukassa ja mieheni ystävystyi häneen kyseisen naisen hänen miehensä kautta.
Alkoivat aluksi pyörimään satunnaisesti yhdessä, tämä oli minulle ok. Aluksi viettivät aikaa porukoissa, mutta alkoivat olemaan kahdestaankin. Kahdenkeskeinen aika heidän välillään lisääntyi, ja tuntui että kaikki pyöri kyseinen naisen ympärillä - mieheni ei enää viettänyt aikaa muiden kavereidensa kanssa, vaan joko tämän naisen kanssa kahdestaan tai porukassa. Minua ei kutsuttu mukaan.
Tämän vielä jotenkin siedin, mutta sitten kuvioihin tuli valehtelu. En ollut miehelleni sanonut, että heidän jatkuva ajanvietto yhdessä häiritsee minua joten hän ei tästä tiennyt - valehteli silti. Kuulin jatkuvasti ystäviltäni esimerkiksi 'näin muuten (mieheni nimi) ja (kys. naisen) kaupassa'' , kuulin myös että kun piti pakosti käydä tankkaamassa niin hän oli käynyt moikkaamassa matkalla tätä naista yms.
Kaverini alkoivat huolestua, kun he näkivät näitä kahta niin useasti yhdessä ja pari ystävääni ilmaisi huolensa. Varmaan kaikista törkein oli, kun mieheni sanoi minulle että hänellä ei ole autossaan bensaa ajaa minun luokse kotoaan yöksi mutta kuulin että oli ollut tämän naisen luona viettämässä aikaa, johon siis suunnilleen sama matka kuin minun luokseni.. Jos mieheni oli minun luona, niin ei ollut kertonut kyseiselle naiselle sitä jne.
Päätin puhua miehelleni. Sanoin hänelle, että hänen ja tämän naisen yhteinen ajanvietto herättää ihmetystä ja huolta niin minussa kuin kavereissani - hän sanoi, että liioittelen tai olen vainoharhainen. Ystäväni, jotka olivat nähneet heidät yhdessä olivat hänen mielestään ''kyttääviä agentteja'' jotka vahtivat jokaista hänen tekemistään.. Hermostui siis, kun jäi valheistaan kiinni.
Puhuin huolestani myös kyseisen naisen kanssa, hän yllättyi ja sanoi mieheni hänelle vain hyvä ystävä. Hän oli vihainen miehelleni, kun oli keksinyt valheita heidän ajanvietostaan.
Ajan mittaan tilanne helpottanut, he eivät enää vietä aikaa kahdestaan koska mieheni sanoi kunnoittavansa minun tunteita ja siksi minimoinut heidän ajanviettonsa. Tästä kaikesta on aikaa n. puoli vuotta, en vain vieläkään pysty luottamaan. Mietin aina itsekseni, jos mieheni sanoo että hänellä kestääkin töissä pari tuntia suunniteltua pidempään että valehteleeko taas? Pelkään, että tilanne menisi siihen mitä se pahimmillaan oli, koska en tiedä miten jaksaisin sitä jatkuvaa valehtelua enää. Pelkäsin sitä ennen niin paljon, että itkin itseni uneen öisin mutta tilanne helpottanut.. Mitä pitäisi tehdä? Olen mielestäni umpikujassa. Rakastan miestäni todella paljon, mutta tuntuu että koko parisuhteelta on mennyt pohja valehtelun myötä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sun on varmaan parempi että olet sinkku koska oot mustasukkainen kyttäävä akka. Jos mies ei ole nussinut toisia naisia niin avot ei ole syytä huoleen. Ketään ei voi omistaa joten kai saa tavata toisia naisia ja kertomukses perusteella ette ole kovin vakavassa suhteessakaan joten rauhoitu.
Voit myös jättää miehen jos olet niin mustis ettet kestä. Naiset ei koskaan kerro tunteistä ja tuo teidän juttu vaikuttaa enemmän kaverisuhteelta. Kerro sille että haluat parisuhteen ja sitten se että parisuhteessa käyttäydytään niin ettei yövytä toisten naisten luona. Parisuhteen säännöt on aika monella hakusessa.
Olet nii väärässä kuin olla voi. Toivottavasti aloittaja ei ota todesta sun vastausta.
Aloittajalla on täysin oikeutetut tunteet, eikä ole yhtään sellainen kuin kirjoitit.
Saikohan mies pakit siltä toiselta kun tapailu väheni minimiin.
Kiitos sinulle kauniista sanoista.
Tiedän, että olivat keskustelleet tästä asiasta mutta pakeista en tiedä :/
/AP
Oletko S 😊
Mielestäni parisuhteessa ollessa oma kumppani on tärkein mies tai nainen. En siis hakeudu viettämään aikaa muitten miesten kanssa, kun seurustelen, en myöskään haluaisi, että mieheni hakeutuisi toisten naisten seuraan. Ystävien kanssa vietän aikaani, he ovat naisia ja mieheni viettää aikaansa miespuolisten ystävinesä kanssa. Näin meillä suhteessa toimitaan.
Tapoja on monia, mutta olis varmaan helpoin suhteen alussa sopia pelisäännöstä näistä asioista, että ollaan samoilla linjoilla. Jos kumpaakaan ei haittaa, että aikaa vietetään sekä naisten, että miesten kanssa niin silloinhan asia on kunnossa.
Minun tyttöystävällä on mies kavereita joita tapaaa. Minäkin tapaan naisia mutta se ei tarkoita että panemme tai petämme. Aloittajalla on huono itsetunto ja luulee että mies pettää eikä luota. Mies kyllä vaikuttaa pelimieheltä eikä teillä ole vakavaa parsiuhdetta kertomukses perusteella. Kannatta puhua mitä haluatte parisuhteelta ja mitä ei saa tehdä.
Mulla tollanen frendien erottelu miehiin ja naisiin on täysin vierasta.
Päiväkodissa oli enemmän poikia kuin tyttöjä ja kun olen vauvasta saakka ollut hyvin liikkuva ja urheilullinen, mulle oli jo sillon luontevaa leikkiä poikien kanssa. Siitä mentiin samalle ala-asteelle, yläasteelle ja lukioon. Jatko-opiskelujakin käytiin samoissa kouluissa. Ei meidän viiden tyypin ystävyydessä oo ollu katkoja. Armeija-ajoilta mulle tuli pari ystävää lisää ja heidänki kanssaa treffataan säännöllisesti harrastuksen tiimoilta viikottain sillon kun oon himassa.
Nyt jatko-opiskelen toisella paikkakunnalla ja täältä on kans tullut pari uutta miespuolista frendiä. Ei mulla oo ollut minkäänlaisia seksuaalisia eikä ihastustason virityksiä ikinä niiden kanssa. Kimpassa on kivampi vetää treeniä, lenkkeilyä, kuntosalia, pyöräilyä yms kuin yksin. Eikä mun naispuoliset ystävät edes oo kiinnostunu niin kovista treeneistä kuin mitä mä.
Muut asiat, opiskelu, iltatyöt ja harrastukset, vievät niin paljon aikaa etten seurustele, mutta jos seurustelisin, en kattelis sekuntiakaan sellasta tyyppiä joka alkais erotteleen ja bannaamaan mun frendejä sukupuolen mukaan.
Kiitos kaikille vastauksista. Parisuhteemme on vakaalla pohjalla, siksi tämä minua huolestuttaakin. Jäi siis mainitsematta, että molemmilla on vastakkaisia sukupuolia ystävinä mutta tämä on siis eri asia, koska hän on valehdellut minulle kyseisestä ihmisestä eikä meidän parisuhteeseen ole ikinä kuulunut valehtelu.
Kiitos kuitenkin mielipiteestä. En kuitenkaan ole kyttäävä akka, vaan enemmänkin peloissaan oleva ihminen..
/AP
Sinulla itselläsi on kaikki kortit käsissäsi. Vain sinä itse VALITSET ystäväsi, he eivät sinua. Huomatessasi VALINTASI menneen hakoteille, sinulla on kaikki maailman valta muuttaa suuntaa jat arvioida uudelleen valintojesi mahdollisuuksia.
On tarpeetonta syyttää muiden käyttäytymistä. Hei eivät vain sinun takiasi luovu omista kaavoistaan. Siksi sinun on tehtävä muutos ystäviesi suhteen. On paljon ihmisiä jotka kaipaavat sinunlaistasi ystävää, arvostavat tunteitasi ja mielipiteitäsi ja ovat muutenkin samalla aaltopituudella kanssasi. Miksi et ottaisi yhdenheistä ystäväksesi?
Miksi?
Kyllä on mennyt maailma erikoiseksi että mies seurustelee ja käyttää aikaa muiden naisten kanssa, se ei ikinä ole puhdasta!
Ei ole vakaa pohja jos mietit pettääkö mies ja miksi se onmuiden naisten kanssa enemmän kun sun kanssa. Olet tyhmä ja sokea, se pettää sinua heti kun saa tilaisuuden