Valon nopeus vs sijainti

Anonyymi

Valonsäteen nopeus tunnetaan, kun se on aina c. Eikö tämä Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaisesti tarkoita sitä että fotonin sijainti on aina äärettömän epätarkka? Johtuuko tästä epätarkkuudesta puolestaan valon nopeus? Eli valon tietyssä ajassa kulkema matka on se epätarkkuus jonka välillä fotoni voi sijaita?

Pahoittelen jos sekavia kysymyksiä.

15

200

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kun puhutaan Heisenbergistä niin et voi käyttää käsitettä valosäde. Se kun ei ole hiukkanen. Fotoni sen sijaan on kelvollinen tarkastelun kohde.

      Fotoni etenee aina valon nopeudella eli sen nopeus v on aina c.
      Epätarkkuusperiaate kytkee toisiinsa hiukkasen liikemäärän p ja sijainnin x epätarkkuudet. Fotonin liikemäärän p itseisarvo on sidoksissa fotonin energiaan E seuraavalla tavalla:

      p=Ec

      Fotonin liikemäärä p on kuitenkin vektori eli sillä on suuruus ja suunta.

      Jos yrität määrittää fotonin sijainnin sivusuunnassa liikkeeseen nähden niin se aiheuttaa fotonin sivusuuntaisen liikemäärän epämääräisyyden. Käytännössä se ilmenee niin, että kun fotoni osuu kapeaan rakoon se ei raon toisella puolella enää etenekään välttämättä suoraan vaan voi diffraktoitua satunnaiseen suuntaan epätarkkuusperiaatteen käskyttämänä.

      Jos yrität määrittää fotonin sijainnin liikkeen suunnassa (tuotetaan hyvin lyhyt valopulssi) niin se aiheuttaa fotonin liikemäärään ja siten energiaan epämääräisyyden. Mitä lyhyemmän valopulssin saa tuotettua sitä suurempi on siihen pulssiin kuuluvien fotonien energiahajonta.

      • Anonyymi

        Fotonilla on tarkka sijainti joka hetki. Vain sijainnin MÄÄRITTÄMINEN on epätarkkaa nykymenetelmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fotonilla on tarkka sijainti joka hetki. Vain sijainnin MÄÄRITTÄMINEN on epätarkkaa nykymenetelmillä.

        Ei. Fotonilla ei todellakaan ole tarkkaa sijaintia joka hetki. Kvanttimekaniikassa sama valitettavasti koskee kaikkia hiukkasia eli millään hiukkasella ei ole tarkkaa sijaintia. On vain todennäköisyyksiä sille, että hiukkanen on jossakin paikassa jollakin hetkellä. Siksi lasketaan käyttäen aalfofunktioita hiukkasten sijaintien ja nopeuksien sijaan.

        Tämä näkyy ihan käytännön mittauksissakin:

        en.wikipedia.org/wiki/Double-slit_experiment

        Miten fotonilla voisi olla tarkka sijainti joka hetki kun mittauksen perusteella yksittäinen fotoni menee lävitse kahdesta vierekkäisestä raosta samanaikaisesti? Kahden raon systeemin aiheuttama interferenssikuvio tulee näkyviin silloinkin, kun on aivan varmaa että laitteistossa on vain yksi fotoni kerrallaan liikkeellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Fotonilla ei todellakaan ole tarkkaa sijaintia joka hetki. Kvanttimekaniikassa sama valitettavasti koskee kaikkia hiukkasia eli millään hiukkasella ei ole tarkkaa sijaintia. On vain todennäköisyyksiä sille, että hiukkanen on jossakin paikassa jollakin hetkellä. Siksi lasketaan käyttäen aalfofunktioita hiukkasten sijaintien ja nopeuksien sijaan.

        Tämä näkyy ihan käytännön mittauksissakin:

        en.wikipedia.org/wiki/Double-slit_experiment

        Miten fotonilla voisi olla tarkka sijainti joka hetki kun mittauksen perusteella yksittäinen fotoni menee lävitse kahdesta vierekkäisestä raosta samanaikaisesti? Kahden raon systeemin aiheuttama interferenssikuvio tulee näkyviin silloinkin, kun on aivan varmaa että laitteistossa on vain yksi fotoni kerrallaan liikkeellä.

        Tuurilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Fotonilla ei todellakaan ole tarkkaa sijaintia joka hetki. Kvanttimekaniikassa sama valitettavasti koskee kaikkia hiukkasia eli millään hiukkasella ei ole tarkkaa sijaintia. On vain todennäköisyyksiä sille, että hiukkanen on jossakin paikassa jollakin hetkellä. Siksi lasketaan käyttäen aalfofunktioita hiukkasten sijaintien ja nopeuksien sijaan.

        Tämä näkyy ihan käytännön mittauksissakin:

        en.wikipedia.org/wiki/Double-slit_experiment

        Miten fotonilla voisi olla tarkka sijainti joka hetki kun mittauksen perusteella yksittäinen fotoni menee lävitse kahdesta vierekkäisestä raosta samanaikaisesti? Kahden raon systeemin aiheuttama interferenssikuvio tulee näkyviin silloinkin, kun on aivan varmaa että laitteistossa on vain yksi fotoni kerrallaan liikkeellä.

        Minkä mittauksen perusteella?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minkä mittauksen perusteella?

        Lue tuo Wikipedia - sivu niin saat vastauksen kysymykseesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä mittauksen perusteella?

        Esimerkiksi tämän mittauksen perusteella:

        https://sciencedemonstrations.fas.harvard.edu/files/science-demonstrations/files/single_photon_paper.pdf

        Nykyiset detektorit ovat niin herkkiä että on mahdollista havaita yksittäisiä fotoneita fotoni kerrallaan. Laitteistossa on hyvin heikko valonlähde joka päästää liikkeelle yksittäisiä fotoneita niin, että laitteistossa on vain yksi fotoni kerrallaan liikkumassa.

        Valonlähteen edessä on kaksoisrako, jonka lävitse matkalla oleva yksittäinen fotoni kulkee. Jotta yksittäinen fotoni voisi tietää toisen raon olemassaolosta on sen kuljettava samanaikaisesti molempien lävitse. Yksittäisiä fotoneita keräämällä muodostuu varjostimelle tavanomainen interferenssikuvio. Jos toinen rako suljetaan niin interferenssikuviota ei muodostu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi tämän mittauksen perusteella:

        https://sciencedemonstrations.fas.harvard.edu/files/science-demonstrations/files/single_photon_paper.pdf

        Nykyiset detektorit ovat niin herkkiä että on mahdollista havaita yksittäisiä fotoneita fotoni kerrallaan. Laitteistossa on hyvin heikko valonlähde joka päästää liikkeelle yksittäisiä fotoneita niin, että laitteistossa on vain yksi fotoni kerrallaan liikkumassa.

        Valonlähteen edessä on kaksoisrako, jonka lävitse matkalla oleva yksittäinen fotoni kulkee. Jotta yksittäinen fotoni voisi tietää toisen raon olemassaolosta on sen kuljettava samanaikaisesti molempien lävitse. Yksittäisiä fotoneita keräämällä muodostuu varjostimelle tavanomainen interferenssikuvio. Jos toinen rako suljetaan niin interferenssikuviota ei muodostu.

        Edelleenkin fotonilla on tarkka sijainti joka hetki, vaikka se jakautuisi hilassa useaan osaan. Meidän kykymme määrittää fotonin sijaintia on puutteellinen, mutta fotoni ei ole yhtä aikaa läsnä kaikkialla - koko maailmankaikkeudessa, vaan tietyssä tarkassa, fotonin kokoisessa paikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleenkin fotonilla on tarkka sijainti joka hetki, vaikka se jakautuisi hilassa useaan osaan. Meidän kykymme määrittää fotonin sijaintia on puutteellinen, mutta fotoni ei ole yhtä aikaa läsnä kaikkialla - koko maailmankaikkeudessa, vaan tietyssä tarkassa, fotonin kokoisessa paikassa.

        Kvanttimekaniikan perustason oppikirjat kertovat että ei fotonilla eikä millään muullakaan hiukkasella ole samanaikaisesti tarkkaa sijaintia ja tarkkaa liikemäärää. Syyllinen tilanteeseen on se matematiikka, jota kvanttimekaniikka noudattaa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Uncertainty_principle

        Saat toki olla asiasta eri mieltä mutta en koe mielekkääksi käydä vänkäämään peruskurssien asioista palstalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kvanttimekaniikan perustason oppikirjat kertovat että ei fotonilla eikä millään muullakaan hiukkasella ole samanaikaisesti tarkkaa sijaintia ja tarkkaa liikemäärää. Syyllinen tilanteeseen on se matematiikka, jota kvanttimekaniikka noudattaa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Uncertainty_principle

        Saat toki olla asiasta eri mieltä mutta en koe mielekkääksi käydä vänkäämään peruskurssien asioista palstalla.

        Olen hyvin perillä siitä, että kvanttitasolla fotonin tarkan sijainnin MÄÄRITTÄMINEN on mahdotonta. Itse mittaaminen vaikuttaa liikaa mitattavaan asiaan. Niinpä emme voi olla varmoja siitä, missä fotoni kulloinkin on. On kuitenkin varmaa, että fotonilla on jokin sijainti, jossa se kulloinkin on aika-avaruudessa, ja se on fotonin tarkka sijainti, vaikka emme voi sitä saada selville.


    • Anonyymi

      Jos etäännymme alkuräjähdys pisteestä lähigalaksiemme kanssa samaa vauhtia. Alkuräjähdys pisteestä toiseen suuntaan etääntyvät Galaksit menisi aika isoolujaa. Mehän lastetaan vain galaksin etäisyys meihin. Kaikkeuden etäisin galaksi on mitattuna 13.8 Miljardin valovuoden päässä. Onko tämä alkuräjähdys pisteestä erisuuntaan sinkoutuva galaksi vai samaan suuntaan menevä kuin me. Erolla että etäisyyttä on, ei lasketa vielä ihan kaikkea.

      Kaukaisin galaksi 13.8 miljardia valovuotta. Jos se etääntyy meistä alkuräjähdys pisteestä erisuuntaan. mikä on maailmankaikkeuden ikä. Jos se liikkuu alkuräjähdys pisteestä samaan suuntaan. Mikä on maailman kaikkeuden ikä.

      • Anonyymi

        Ei ole erillistä alkuräjähyspistettä, mistä kaikki etääntyisi. Alkuräjähdys on tapahtunut avaruuden jokaisessa pisteessä ja laajeneminen on avaruuden metrisen koordinaatiston laajenemista.

        Kaukaisin galaksi on satoja miljoonia valovuosia lähempänä kuin 13, 8 miljardia valovuotta. Sillä etäisyydellä on kosminen tausta, joka syntyi universumin ollessa vajaa 400 000 vuotta vanha. Siitä kului ensimmäisten galaksien syntyyn vielä satoja miljoonia vuosia.

        Sinun kannattaisi etsiä kirjastosta pari kosmologiaa käsittelevää kirjaa. Nyt perustietosi ovat pahasti vääriä.


    • Anonyymi

      Alkuräjähdysteoria taitaa juontaa juurensa raamatun luomiskertomukseen. Loputtoman ymmärtäminen taitaa tuottaa tiedemaailmalle tuskaa joten keksittiin alkupamaus. Loputtomassa avaruudessa jossainpäin aina paukkuu ja jytisee ja ihminen on kuin muurahainen keossaan yrittäen ymmärtää tapahtumat ympärillään.

      • Anonyymi

        Olliko se siellä ikuisine avaruuksineen ja nykyavaruudessa syntyvine "alkupaukkuineen"?
        Avaruus voi olla loputon, mutta tutkimallamme avaruudella on alku ja se laajenee. Mitään alkuräjähdystä edes etäisesti muistuttavaa ei voi olemassa olevassa avaruudessa tapahtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olliko se siellä ikuisine avaruuksineen ja nykyavaruudessa syntyvine "alkupaukkuineen"?
        Avaruus voi olla loputon, mutta tutkimallamme avaruudella on alku ja se laajenee. Mitään alkuräjähdystä edes etäisesti muistuttavaa ei voi olemassa olevassa avaruudessa tapahtua.

        Onhan tuommoinen alkupaukku joskus voinut olla mutta tuskinpa siitä kovin isoa ääntä on tullut kun kerran ääni syntyi sotkan munan särkymisestä. Ja kyllä kai sotkan munat voivat vieläkin säkyä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onko kaivattusi ulkonäkö

      tarpeeksi miellyttävä? 🥕
      Ikävä
      55
      1196
    2. Toivotko koskaan mies...

      Että nähtäis ja aloitettais alusta, puhtaalta pöydältä tutustuminen. Olit oikeassa ei me kunnolla tunnettu. Olin hölmö.
      Ikävä
      90
      1167
    3. Tämän päivän puukotusuutinen

      Epäillyn tuntomerkit? Nisti vai matu? Laittaisin betsit jälkimmäiselle.
      Seinäjoki
      17
      1040
    4. Svty paska työpaikka

      Elekää kukaan hakeku sinne töihin.
      Suomussalmi
      17
      878
    5. Olisin valmis salaisiin tapaamisiin

      Juuri sinun kanssasi mies. Olet saanut minun pääni pyörälle ja ajatukseni pyörimään ympärilläsi. Hittoon velvollisuudet
      Intohimo
      45
      793
    6. Kyllä näin 45 vuotiaana miehenä pitää sanoo, että 40-50v naiset näyttää vanhoilta

      Niin väsynyttä, silmäryppyä, harmaata hiusta jne jne
      Ikävä
      112
      768
    7. Olisit voinut olla...

      ....ihan tavallinen ihminen, terve mieleltään ja kropaltaan, hyvä seuraihminen ja luotettava kumppani. Mutta ei, olit n
      Ikävä
      64
      722
    8. Onko viisikko aktivoitunut

      Taas ruumis !! Viisikko ryskää kukaan ei pärjää
      Seinäjoki
      12
      707
    9. Olet ihana mies

      Mun söpöliini 🙊😘
      Ikävä
      38
      609
    10. YT skoda Transtech

      Noin 200 saa potkut. Saksikäsipetturi ajoi suomen konkkaan ja tarkkikselle. Totaalinen Petosjytky..
      Kajaani
      70
      591
    Aihe