Luonnossa tapahtuva muuntelu on satunnaista. Se seikka, voivatko samoista elinehdoista kilpailevat yksilöt jättää geneettisen perinnön jälkipolville määräytyy sen perusteella, mitä etuja näillä yksilöillä on muihin verrattuna. Nämä edut yksilöt ovat saaneet ainoasataan satunnaisen muuntelun tietä. Mitään paremmuutta muussa mielessä näilä lajeilla ja alalajeilla ei ole ollut. Ne lajit ja alalajit säilyvät, jotka sattuman kautta ovat sellaisia, että ne voivat säilyttää itsensä.
Ihminen ei ole tilivelvollinen tekemisistään jumalalle, koska jumalaa ei ole olemassa ja luonto on sokea ja tomii mekanistissti ja tarkoituksettomasti luomisprosessissaan, jossa sattumanvarainen luonnonvalinta säätelee lajien kehitystä ja syntyä satunnaisen muuntelun tietä, niiden yksilöiden jäädessä eloon, jotka ovat saaneet sattumalta paremman geneetisen perinnön taistelussa elinehdoista. suuimmalla osalla on heikentynyt kyky elää muiden joukossa elintilassaan satunnaisen muuntelun vuoksi jääden taistelussa tappiolle. Luonto tomii siis luomisprosessiin täysin sokeasti, mekaanisesti ja sattumanvaraisesti vaille tarkoitusta tai jumalallista tarkoitusta, kuten harhaanjohtavasti jo Aristoteles kuvitteli teleologisen oppinsa mukaisesti.Luonnon tarkoituksenmukaisuus oli hänelle Jumala. mutta pahasti meni metsään hänen utopistiset haaneensa.
Darwin edellytti, että pieniä muutoksia syntyy jatkuvasti kautta koko luomakunnan kaikissa lajeissa. suurin osa näistä muutoksista on kuitenkin sellaisia, jotka vähentävät yksoilön kyukyä elää muden joukossa omassa ewlintilassaan. nämä ykslöt jäävät sis taistelussa tappiolle. Eloon jäävät ja sukuaanjatkavat ne yksilöt, jotka ovat saaneet suhteelisesti paremman perinnön, muut, ylivimaisesti suurin osa, ei jätä geneetyistä perintöä jälkipolville. darwinin teoria on myöhemmin joutunut eräiden tarkistusten kohteeksi, mutta pääasia ei ole muuttunut.
Ihminen ei ole tilivelvollinen tekemisistään jumalalle, koska jumalaa ei ole olemassa ja luonto on sokea ja tomii mekanistissti ja tarkoituksettomasti luomisprosessissaan, jossa sattumanvarainen luonnonvalinta säätelee lajien kehitystä ja syntyä satunnaisen muuntelun tietä, niiden yksilöiden jäädessä eloon, jotka ovat saaneet sattumalta paremman geneetisen perinnön taistelussa elinehdoista. suuimmalla osalla on heikentynyt kyky elää muiden joukossa elintilassaan satunnaisen muuntelun vuoksi jääden taistelussa tappiolle. Luonto tomii siis luomisprosessiin täysin sokeasti, mekaanisesti ja sattumanvaraisesti vaille tarkoitusta tai jumalallista tarkoitusta, kuten harhaanjohtavasti jo Aristoteles kuvitteli teleologisen oppinsa mukaisesti.Luonnon tarkoituksenmukaisuus oli hänelle Jumala. mutta pahasti meni metsään hänen utopistiset haaneensa.
Darwin edellytti, että pieniä muutoksia syntyy jatkuvasti kautta koko luomakunnan kaikissa lajeissa. suurin osa näistä muutoksista on kuitenkin sellaisia, jotka vähentävät yksoilön kyukyä elää muden joukossa omassa ewlintilassaan. nämä ykslöt jäävät sis taistelussa tappiolle. Eloon jäävät ja sukuaanjatkavat ne yksilöt, jotka ovat saaneet suhteelisesti paremman perinnön, muut, ylivimaisesti suurin osa, ei jätä geneetyistä perintöä jälkipolville. darwinin teoria on myöhemmin joutunut eräiden tarkistusten kohteeksi, mutta pääasia ei ole muuttunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luontoko sokea ja sokeudessaan toimiii mekaanisesti ja tarkoituksettomasti luomisprosessissa.
Tämän päivän valkoinen apina on suhteessaan luontoon sokea, kuuro ja mykkä ja toimoinnoissaan luonnon kanssa täysin vastuuton ja tietämätön.
Tuhoaako suuri valkoinen apina itse itsensä?