mietin

Ilman järjestöä tulin.

joo kyselempäs järjestöistä..kits vinkistä.
Mulla on ehkä vähä isompi kynnys täällä tutustua kun maan kieli on englanti ja jotenki englantia äidinkielenä puhuville on hankalempaa mennä puhumaan. Sitä on jotenki pelkää ettei osaa yhtään:)

kirjotin enkusta äMMän:) mutta siltiii...ääk.

Miten niihin järjestöihin voi ottaa yhteyttä että saisi niitä au pairien tietoja?

järjestöihin kirjoitti:

Miten niihin järjestöihin voi ottaa yhteyttä että saisi niitä au pairien tietoja?

Netin kauttaa vaan webbisivuilta puhelinnumeroita katselemaan.
Paatoimiston kautta saa sitten sen alueen (missa olet) tukihenkilon numeron.

....jotenki ois kuitenki kiva tutustua paikallisiinki:)

meenkö vaan sanomaan mukavan näköselle tyypille että "näytätpä mukavalta,mennäänkö kävelylle/juhlimaan/mihin vaan??"?
Toisaalta miksipä ei....eikai siinä mitään menetäkkään:) Paitsi jos teenki virhearvioinnin mukavuuden suhteen ja löydän itteni kilon palasina katuojasta:)

pula kirjoitti:

....jotenki ois kuitenki kiva tutustua paikallisiinki:)

meenkö vaan sanomaan mukavan näköselle tyypille että "näytätpä mukavalta,mennäänkö kävelylle/juhlimaan/mihin vaan??"?
Toisaalta miksipä ei....eikai siinä mitään menetäkkään:) Paitsi jos teenki virhearvioinnin mukavuuden suhteen ja löydän itteni kilon palasina katuojasta:)

nii ittekkin mietin tota aika paljon aupair aikana että mistä niitä kavereita sitten oikeen löytää mutta tossa tuli jo noita hyviä tapoja tutustua ihmisiin elikkä alota joku uus harrastus tai mee kielikurssille tai sitten jossain ostarilla tms.näät jonkun nuorten porukan meet vaan rohkeesti jutteleen ja kysyt voisko ne näyttää sulle vähän paikkoja tuskin ne pistää yhtään pahakseen ja jos ne sanoo ei niin sitten ei...mutta musta ainakin tuntu aupair aikana että helpompi oli tutustua poikkin tuntu että tytöt vähän katteli nenänvarttaan pitkin.Kyllä niitäö kavereita varmasti löytää kun jaksaa vaan olla aktiivinen eikä heti lannistu vaikka ei löytyiskään!ja yks hyvä tapa on myös kysellä perheeltä tunteeko ne ketään nuoria tai tunteeko ne ketään joka vois tuntee jotakin nuoria.ja kun saa ees yhden kaverin niin kyllä se varmasti esittelee sut sitten omille kavereilleen ja saat lisää kavereita!
onnea etsintöihin:)

minä kirjoitti:

nii ittekkin mietin tota aika paljon aupair aikana että mistä niitä kavereita sitten oikeen löytää mutta tossa tuli jo noita hyviä tapoja tutustua ihmisiin elikkä alota joku uus harrastus tai mee kielikurssille tai sitten jossain ostarilla tms.näät jonkun nuorten porukan meet vaan rohkeesti jutteleen ja kysyt voisko ne näyttää sulle vähän paikkoja tuskin ne pistää yhtään pahakseen ja jos ne sanoo ei niin sitten ei...mutta musta ainakin tuntu aupair aikana että helpompi oli tutustua poikkin tuntu että tytöt vähän katteli nenänvarttaan pitkin.Kyllä niitäö kavereita varmasti löytää kun jaksaa vaan olla aktiivinen eikä heti lannistu vaikka ei löytyiskään!ja yks hyvä tapa on myös kysellä perheeltä tunteeko ne ketään nuoria tai tunteeko ne ketään joka vois tuntee jotakin nuoria.ja kun saa ees yhden kaverin niin kyllä se varmasti esittelee sut sitten omille kavereilleen ja saat lisää kavereita!
onnea etsintöihin:)

itekin aina ulkomailla pitempia aikoja ollessa huomannu saman, että poikiin on paljon helpompi tutustua, en tiä sit mitä ne aattelee, mutta jos tytön sit tapaan, niin siitä tulee kunnon ystävyys.

enkä tykkää ulkomaalaisista niin paljoo jos oon kuukauden pitempään paikassa, vaan pakko saada aina paikallisia tuttuja.

minä kirjoitti:

nii ittekkin mietin tota aika paljon aupair aikana että mistä niitä kavereita sitten oikeen löytää mutta tossa tuli jo noita hyviä tapoja tutustua ihmisiin elikkä alota joku uus harrastus tai mee kielikurssille tai sitten jossain ostarilla tms.näät jonkun nuorten porukan meet vaan rohkeesti jutteleen ja kysyt voisko ne näyttää sulle vähän paikkoja tuskin ne pistää yhtään pahakseen ja jos ne sanoo ei niin sitten ei...mutta musta ainakin tuntu aupair aikana että helpompi oli tutustua poikkin tuntu että tytöt vähän katteli nenänvarttaan pitkin.Kyllä niitäö kavereita varmasti löytää kun jaksaa vaan olla aktiivinen eikä heti lannistu vaikka ei löytyiskään!ja yks hyvä tapa on myös kysellä perheeltä tunteeko ne ketään nuoria tai tunteeko ne ketään joka vois tuntee jotakin nuoria.ja kun saa ees yhden kaverin niin kyllä se varmasti esittelee sut sitten omille kavereilleen ja saat lisää kavereita!
onnea etsintöihin:)

jops. Mulla oli sama juttu jo suomessa että tosi harvoista tytöistä tuli kavereita. Poikiin on aina ollu helpompi tutustua.
Ehkä se on vaan sitä että pojat odottaa jotain säpinäsutinaa:) tiiä häntä:D

ainakin oon huomannu että kun tuon lapsosen kans liikuskelee niin ihmiset tulee helpommin juttelemaan. 2 vuotias tyttö vaan rokkaa menemään ja sanoo söpöille pojille että WAUUU! :)