Olette sinkkuja ensi vuodenkin vielä. Ei siitä mitään tule että haaskatte aikaa palstalla ettekä tapaile ktään oikeetä ihmistä kasvotusten. Opetelkaa sosiaaliseksi ja jutelkaa vaikka tuntemattomille kadulla. Pyytäkää tuttuja syömään tai kaljalle ettette ole ihan rampana ihmisten kanssa.
Joka tapauksessa
Anonyymi
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei naisia uskalla lähestyä ku saa pakit, ja kun ei oo elämäs kaikki kunnos jatkuvaa työpaikkaa tai koulua, niin miksi lähestyä naista ku ei niitä kiinnosta.
T. Allu
Aivan takuulla olen sinkku ensi vuodenkin. Ja sitä seuraavan vuoden, omasta halustani kuten tähänkin asti.
Ihan oikeita ihmisiä tapaan päivittäin kymmeniä työssäni sairaalassa. Juttelen tuntemattomille ja suoritan aika intiimejäkin hoitotoimenpiteitä joten hyvin läheiseen kontaktiin pääsen. Juttelen myös työtovereilleni joka päivä sekä ystävilleni ja perheelleni soittelen aika ajoin. Jos en nyt joka päivä niin pari kolme kertaa viikossa kuitenkin.
Työssäni vaaditaan sosiaalisuutta, muuten sitä ei voi tehdä. Tuttujen kanssa käydään välillä pitsalla, kapakoissa en käy.
Ihan kaikki sinkut eivät ole suuttomia ja sanattomia, meitä on monen laisia. Itse asiassa sinkut jotka ovat sinkkuuden vapaaehtoissti valinneet ovat varmasti yhtä sosiaalisia kuin nekin jotka ovat parisuhteessa. Ehkä jopa sosiaalisempiakin.
Olet ainoastaan potilaana sairaalassa. yksikään lääkäri ei tälläiselle palstalle kirjoittelisi.
"Olet ainoastaan potilaana sairaalassa. yksikään lääkäri ei tälläiselle palstalle kirjoittelisi."
Missä kohtaa sanoin olevani lääkäri?
Olen suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon 1996, ja sen jälkeen työskennellyt ensin sijaisena terveyskeskuksessa, sitten kaupunginsairaalassa eri osastoilla ja saatuani vakiviran keskussairaalassa nyt viisitoista vuotta. Työpaikkana neurokirurgian vuodeosasto.
Tämä tiedoksi, vaikka asia ei sinulle millään tavalla kuulu.
Miksi pitäisi olla sosiaalinen? Helpommalla pääsee kun on mahd. vähän ihmisten kanssa tekemisissä. Vain läheisimmät riittää.
Tänä vuonna sain koittaa Pillua ensi kertaa moneen vuoteen! Naidakin olisin saanut vaan kun kyvyt meni jostakin syystä. Sinisiä pillereitä kävin arvauskeskuksen reseptillä ostamassa kaiken varalta. Saas nähdä, miten ensi vuonna käy...
Sinkkuhan minä kuitenkin olen ensi vuodenkin, siitä ei epäilystäkään.
Jos kävisitte kerrankin huorissa niin avautuisi teille uusi maailma. Sitä ennen olette vain onnettomia ihmisiä jotka eivät uskalla tehdä mitään uutta elämässä.
Ainoa tärkeä asia kumppanin löytämisessä on se, että juo viinaa ja käy yökerhossa tai bileissä juomassa. Sieltä ne parisuhteet saavat alkunsa.
Joku voi sanoa tavanneensa kumppanin töissä, mutta tällöinkin totuus on se, että työkaveriin on törmätty baarissa kun ollaan oltu juomassa viinaa tai sitten pikkujouluissa juomassa oltaessa.
t. viinamies
Epätosi yleistys.
Menin työkaverin kotiin selvin päin ja kysyin että mitä mieltä on minusta ja aletaanko seurustelemaan.
Sinkkuus on tavoite.
Elä pelottele!!
tosi on että ette tutustuu naisiin oollenkaan ja surkuttelette kun naiset ei tee alotteita. Suomes naiset ei tee laotteita vaan se on täysin miesten vastuulla jotta kumppani löytyisi.
Vain viinaa juomalla ja yökerhosa käymällä voi tutustua naisiin. Se on kaiken lähtökohta.
t. viinamies
Varmaan samat tyypit kirjoittelee täällä ensi joulunakin koska eivät uskalla lähteä sinne missä naisia voisi tavata. Jotkut purjehtii maailman ympäri, uskaltavat myydä kotinsa ja omaisuutensa mutta te emppani löytyisi.tte uskalla jutella tuntemattomille naisille jotta se ku
Ootellaan, että joku nainen hakee kotoa. 😌
Ei sitä naista mistään purjeveneestä löydy vaikka kotinsa ja omaisuutensa myisikin.
Kotia ei pidä myydä, vaan pitää ensin juoda pohjat kotona ja sen jälkeen lähteä yökerhoon tapaamaan naisia. Ajatukset että naisen voisi löytää matkailemalla ovat vain romanttista haaveilua joka johtaa yksinäiseen loppuelämään.
t. viinamies
Olen tajunnut että ongelma ei johu omasta huonoudesta vaan siitä että kilpakumppaneita on liikaa.
Ongelmaan olen keksinyt ratkaisuksi kilpakumppaneiden lukumäärän harventamisen.
Minäpä taas en usko että ätmilauman karsiminen toisi muuta tulosta kuin vähemään ätmejä, mikä hyvä tietysti sekin. Vähemmän ruikuttajia.
Mutta pariutumiseen se ei vaikuta sitä eikä tätä. Kukaan ei ätmiä huoli.