Diabetes, onko ollut "ennenvanhaan" ?

Tuttavani, parikymppinen tyttö, kuoli 60-luvulla kun ei hoitanut tautiaan vaan juopotteli. Kyllä tauti on tunnettu, kakkostyyppiä vasta viime kymmeninä ruvettu ehkäisemään ja hoitamaan. Ihmiset vaan sokeutuivat, sairastivat, saivat munuaisvikoja, sydärin, kuolivat nuorempina.

Hörönlöpsis. Diabetes on tunnettu jo antiikin Roomassa ja Egyptissä. Ei se mikään uusi sairaus ole. Aiemmin puhuttiin tosin sokeritaudista ja sitä ennen makeavirtsaisuudesta, koska diabeetikon virtsan mukana poistuu niin paljon sokereita.

Tyypin 1 diabetes oli kuolemantuomio ennen kuin insuliinilääkitys keksittiin Kanadassa 1921. Sen jälkeen tyypin 1 diabetes on ollut hoidettavissa, mutta ei parannettavissa.

DIABETES - lyhyt oppimäärä!

Tyypin 1 diabetes on erityisesti lasten ja nuorten tauti, vaikka siihen voi sairastua vanhallakin iällä. Se on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä toimii virheellissti ja kohdistaa aktivaationsa insuliinia erittäviin haiman Langerhansin saarekkeiden beetasoluihin. Näiden tuhouduttua keho ei tuota joko ollenkaan tai riittävästi insuliinia.

Insuliini on välttämätön hormoni. Kun ihminen syö, hiilihydraatit pilkotaan ruoansulatuskanavassa sokereiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon. Glukoosi kohottaa verensokeria. Haima reagoi verensokerin lisääntymiseen erittämällä insuliinia. Insuliinimolekyylit kiinnittyvät solujen insuliinireseptoreihin ja toimivat hieman kuin avaimena glukoosimolekyyleille. Insuiinin ja vain insuliinin avulla glukoosimolekyyli pääsee solun sisälle. Solulimassa tapahtuvassa glykolyysissä glukoosimolekyyli pilkotaan kahdeksi pyruvaatiksi. Tämä tuotaa kahden ATP-molekyylin verran energiaa solun käyttöön. Anaerobinen energintuotanto loppuu tähän ja pyruvaatit pelkistyvät maitohapoksi. Aerobinen soluhengitys jatkuu soluissa, joilla on käytettävissään happea ja mitokondrioita. Sitruunahappokierrossa pyruvaattien prosessointi jatkuu ja niisä puserretaan vielä kolmisenkymmentä ATP-molekyyliä energiaa. Soluhengityksen lopputuotteena on hiilidioksidida ja vettä, jotka poistuvat ihon ja hengityksen kautta. Tämä on lyhyesti se, mitä tarkoitetaan kun ruoka palaa tai ruoasta tuotetaan energiaa. Myös rasvaa ja proteiineja voidaan käyttää energianlähteenä, mutta en mene siihen.

Tyypin 1 diabetes kehittyy yleensä hyvin nopeasti ja se edellyttää geneettisen alttiuden sekä yhden tai useamman taudin laukaisevan ympäristötekijän. Altistuminen sikoaudille, vihurirokolle ja tavalliselle herpesvirukselle ovat todennäköisimpiä taudin laukaisijoita. Oireina on heikkous, nopea laihtuminen, jatkuva jano ja toisaalta lisääntynyt virtsaamisen tarve. Ilman insuliinihoitoa tyypin 1 diabetes on tappava tauti.

Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on myös tunnettu kauan, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt järkyttävällä tavalla 1970-luvun jälkeen. Nykyään aikuistyypin diabetesta sairastavia on yli 400 miljoonaa.

Aikuistyypin diabetes kehittyy esidiabeteksesta (verensokerit jatkuvasti koholla) varsinaiseksi diabetekseksi hyvin hitaasti ja huomaamatta. Suurimpia riskitekijöitä ovat lihavuus, liikkumattomuus ja huonot ravintotottumukset. Aikuistyypin diabeteksen kanssa käsi kädesä kulkee metabolinen oireyhtymä, rasvamaka ja erilaiset tulehdukselliset suolistosairaudet.

Myös tyypin 2 diabetekseen liittyy tihentynyt virtsaamisen tarve ja jano. Taududille on perinnöllinen alttius, mutta lähinnä se on lihomiseen ja matala-asteiseen tulehdukseen liittyvä sairaus, jossa jatkuvasti koholla oleva verensokeri ja insuliini aiheuttavat insuliiniresistenssin - eli tilan, jossa solut eivät enää reagoi insuliinin oikealla tavalla. Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana ikävä tauti, koska se tuhoaa ääreisverenkiertoa, elimiä ja kasvattaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä merkittävästi. Pahimmillaan hoitamaton tyypin 2diabetes johtaa varpaiden, sormien ja jalkojen amputaatioon puuteellisen verenkierron ja solujen puutteellisen energiansaannin aiheuttamien kuolioiden vuoksi. Suomessa arviolta 100 000- 200 000 ihmistä sairastaa esidiabetesta tai tyypin 2 diabetesta tietämättään, koka alussa oireet ovat vähäisiä tai huomaamattomia.

Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Anonyymi kirjoitti:

Hörönlöpsis. Diabetes on tunnettu jo antiikin Roomassa ja Egyptissä. Ei se mikään uusi sairaus ole. Aiemmin puhuttiin tosin sokeritaudista ja sitä ennen makeavirtsaisuudesta, koska diabeetikon virtsan mukana poistuu niin paljon sokereita.

Tyypin 1 diabetes oli kuolemantuomio ennen kuin insuliinilääkitys keksittiin Kanadassa 1921. Sen jälkeen tyypin 1 diabetes on ollut hoidettavissa, mutta ei parannettavissa.

DIABETES - lyhyt oppimäärä!

Tyypin 1 diabetes on erityisesti lasten ja nuorten tauti, vaikka siihen voi sairastua vanhallakin iällä. Se on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä toimii virheellissti ja kohdistaa aktivaationsa insuliinia erittäviin haiman Langerhansin saarekkeiden beetasoluihin. Näiden tuhouduttua keho ei tuota joko ollenkaan tai riittävästi insuliinia.

Insuliini on välttämätön hormoni. Kun ihminen syö, hiilihydraatit pilkotaan ruoansulatuskanavassa sokereiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon. Glukoosi kohottaa verensokeria. Haima reagoi verensokerin lisääntymiseen erittämällä insuliinia. Insuliinimolekyylit kiinnittyvät solujen insuliinireseptoreihin ja toimivat hieman kuin avaimena glukoosimolekyyleille. Insuiinin ja vain insuliinin avulla glukoosimolekyyli pääsee solun sisälle. Solulimassa tapahtuvassa glykolyysissä glukoosimolekyyli pilkotaan kahdeksi pyruvaatiksi. Tämä tuotaa kahden ATP-molekyylin verran energiaa solun käyttöön. Anaerobinen energintuotanto loppuu tähän ja pyruvaatit pelkistyvät maitohapoksi. Aerobinen soluhengitys jatkuu soluissa, joilla on käytettävissään happea ja mitokondrioita. Sitruunahappokierrossa pyruvaattien prosessointi jatkuu ja niisä puserretaan vielä kolmisenkymmentä ATP-molekyyliä energiaa. Soluhengityksen lopputuotteena on hiilidioksidida ja vettä, jotka poistuvat ihon ja hengityksen kautta. Tämä on lyhyesti se, mitä tarkoitetaan kun ruoka palaa tai ruoasta tuotetaan energiaa. Myös rasvaa ja proteiineja voidaan käyttää energianlähteenä, mutta en mene siihen.

Tyypin 1 diabetes kehittyy yleensä hyvin nopeasti ja se edellyttää geneettisen alttiuden sekä yhden tai useamman taudin laukaisevan ympäristötekijän. Altistuminen sikoaudille, vihurirokolle ja tavalliselle herpesvirukselle ovat todennäköisimpiä taudin laukaisijoita. Oireina on heikkous, nopea laihtuminen, jatkuva jano ja toisaalta lisääntynyt virtsaamisen tarve. Ilman insuliinihoitoa tyypin 1 diabetes on tappava tauti.

Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on myös tunnettu kauan, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt järkyttävällä tavalla 1970-luvun jälkeen. Nykyään aikuistyypin diabetesta sairastavia on yli 400 miljoonaa.

Aikuistyypin diabetes kehittyy esidiabeteksesta (verensokerit jatkuvasti koholla) varsinaiseksi diabetekseksi hyvin hitaasti ja huomaamatta. Suurimpia riskitekijöitä ovat lihavuus, liikkumattomuus ja huonot ravintotottumukset. Aikuistyypin diabeteksen kanssa käsi kädesä kulkee metabolinen oireyhtymä, rasvamaka ja erilaiset tulehdukselliset suolistosairaudet.

Myös tyypin 2 diabetekseen liittyy tihentynyt virtsaamisen tarve ja jano. Taududille on perinnöllinen alttius, mutta lähinnä se on lihomiseen ja matala-asteiseen tulehdukseen liittyvä sairaus, jossa jatkuvasti koholla oleva verensokeri ja insuliini aiheuttavat insuliiniresistenssin - eli tilan, jossa solut eivät enää reagoi insuliinin oikealla tavalla. Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana ikävä tauti, koska se tuhoaa ääreisverenkiertoa, elimiä ja kasvattaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä merkittävästi. Pahimmillaan hoitamaton tyypin 2diabetes johtaa varpaiden, sormien ja jalkojen amputaatioon puuteellisen verenkierron ja solujen puutteellisen energiansaannin aiheuttamien kuolioiden vuoksi. Suomessa arviolta 100 000- 200 000 ihmistä sairastaa esidiabetesta tai tyypin 2 diabetesta tietämättään, koka alussa oireet ovat vähäisiä tai huomaamattomia.

Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Lue lisää

Ennenvanhaan tauti todettiin maistamalla: Onko virtsa makeaa?

Maito on todellisuudess aika rikas ravinnelähde - kuten tavataan sanoa: kun on lasin täysmaitoa juonut, on kuin olisi vähän syönyt. Sillä jo jaksaa.
En mitään niin kadu kuin maidon juonnin lopettamista kouluaikana; hampaat alkoivat reikiintyä yms.

Anonyymi kirjoitti:

Maito on todellisuudess aika rikas ravinnelähde - kuten tavataan sanoa: kun on lasin täysmaitoa juonut, on kuin olisi vähän syönyt. Sillä jo jaksaa.
En mitään niin kadu kuin maidon juonnin lopettamista kouluaikana; hampaat alkoivat reikiintyä yms.

Lue lisää

Tämä kevytmaito/rasvaton versio mitä ihmiset juo on terveydelle haitallista.

Tämä oli diabetes II, kun elintaso alkoi nousta aikoinaan niin diabetes II alkoi yleistyä. 1900 luvun alkupuolella liikuttiin paljon, kaikki piti tehdä eikä ajeltu autoilla ja maattu päivät pitkät sohvalla, istumatyötä on ollu aika vähän.

Paljon sokeria, vehnätuotteita ja muita hiilareita, kasvisrasvat (rypsi, palmu, margariini) yhdistettynä liikkumattomuuteen niin soppa on valmis.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon sokeria, vehnätuotteita ja muita hiilareita, kasvisrasvat (rypsi, palmu, margariini) yhdistettynä liikkumattomuuteen niin soppa on valmis.

Sokeritauti ei tule sokerista vaan toistaiseksi syyt ovat tuntemattomia mikä estää parantavan hoidon kehittämistä.

PS
Miksi kaikki haluavat hienostella ulkomaisella sanalla kun taudilla on hyvä ja kaikkien ymmärtämä suomalainen nimi?

Anonyymi kirjoitti:

Paljon sokeria, vehnätuotteita ja muita hiilareita, kasvisrasvat (rypsi, palmu, margariini) yhdistettynä liikkumattomuuteen niin soppa on valmis.

Tuolla konstilla voi saada tyypin 2 diabeteksen, joka on geneettisen altistumisen ja elintapojen ydistelmä.

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jota ei voi välttää terveillä elintavoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla konstilla voi saada tyypin 2 diabeteksen, joka on geneettisen altistumisen ja elintapojen ydistelmä.

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jota ei voi välttää terveillä elintavoilla.

Lue lisää

Vaikka alttius vanhuuden sokeritautiin on voimakkaasti periytyvää ja elintavoilla voidaan osoittaa tilastollisia riippuvuuksia ei näillä kuitenkaan voi osoittaa yksittäisen hemkilön sairastumisen syytä

Autoimmuunisairaus taas on hieno termi peittää tosiasia ettei elimistön oudon ja vahinhollisen toiminnan syytä tunneta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka alttius vanhuuden sokeritautiin on voimakkaasti periytyvää ja elintavoilla voidaan osoittaa tilastollisia riippuvuuksia ei näillä kuitenkaan voi osoittaa yksittäisen hemkilön sairastumisen syytä

Autoimmuunisairaus taas on hieno termi peittää tosiasia ettei elimistön oudon ja vahinhollisen toiminnan syytä tunneta.

Lue lisää

Autoimmuunisairaus tarkoittaa autoimmuunisairautta. Se on sairaus, jonka aiheuttaa ihmisen oman immuunijärjestelmän "ylilyönti".

Nyt on tuttkimuksissa huomattu, lainaus:"Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka johtuu haiman beetasolujen tuhoutumisesta. Sairastumisriski syntyy geneettisen alttiuden kautta, mutta sairauden puhkeamiseen tarvitaan lisäksi jokin ympäristötekijä. Vankin näyttö on nyt enteroviruksista, ja tämäkin väitöstutkimus vahvisti sitä.

– Enterovirusinfektiot ovat yleisempiä tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla kuin terveillä verrokkilapsilla. Verrokit olivat terveitä, vasta-ainenegatiivisia lapsia, joilla ei siis ollut merkkejä diabeteksesta, Sami Oikarinen kertoo."