Ananas on mielenkiintoinen hedelmä. Se muistuttaa mansikkaa siinä että kokonainen hedelmä on itseasiassa monen eri hedelmän yhdistelmä.
Tosin Ananasta ei ole koskaan suunniteltu toimimaan samoin kuin miten mansikka toimii.Toisinkuin mitä supermarketeissa myytävät Ananakset ehkä antavat olettaa, luonnossa oleva alku-"ananas" oli paljon vaatimattomampi.
Kenties jopa niin ettei alkuperäistä hedelmää voi edes "ananakseksi" kutsua. Lajike lähinnä alkuperäistä Ananasta, bromelia pinguin, näet muistuttaa edelleenkin tavallista marjaa.
Itse Ananas-hedelmää sanana voidaankin hyvillä pitää kuvauksena uudesta, joskin herkullisesta (ainakin, jos syöt oikeaa lajia) epämuodostuneesta hedelmästä, niin ironiselta kuin se saattaa kuulostaakin.
Tämä on tyyppiesimerkki siitä, että miten maailmassa asiat joskus menee. Kaikki ei ole täydellistä, ja joskus geneettisiä epämuodostumiakin esiintyy, joista on hyötyä, tai haittaa, myös ihmisille.
Mutta mikä mahtaa olla geneettinen mekanismi Ananaksen syntymiselle, joka johti usean hedelmän sulamiseksi yhteen?
Bromaliini on ananaskasveille tyypillinen, proteiineja syövyttävä happo. Hyönteiset, jotka tippuvat hedelmäruusukkeeseen, ja purevat lehteä päästäkseen pois, saavat happokylvyn, joka ajan myötä sulattaa hyönteiset kasvin ravinnoksi.
Kenties joku mutaatio johti ananashedelmien kasvamiseen lähemmäs runkoa, jossa ollut bromaliini olisi sulattanut ne osaksi runkoa. Bromaliinin vaikutuksesta myös muut hedelmät olisivat sulaneet yhteen. Mutatoitunut kasvi olisi jatkanut sokerin pumppaamista hedelmiin, vaikka kiintiö normaalisti olisi "täynnä," luoden pohjan valtavalle, ylimakealle ananakselle, jota nykyäänkin supermarketeissa myydään.
Evot ovat varmaankin mieltäneet tämän yhdeksi todisteeksi evosta, vaikka kyse ei ole edes pelkästään geenimutaatiosta vaan myös puhtaasta kasvin kemiasta, haposta, jota kasvi tuottaa, jossa sitten sattui tämä onnellinen yhteensattuma.
Tässä onkin esimerkki siitä, mitä rappeutuminen voi saada aikaan. Ylimakea hedelmä, vaikka se onkin rappeutumisen seurausta. Tosin kuoren puutteessa taitaa menee pilalle nopeammin kuin alkuperäinen hedelmä.
Ananasta ei siis voida käyttää todisteena mansikan väitetystä evoluutiosta, koska Ananaksen muodostuminen on puhtaasti kemiallinen prosessi.
Tosin Ananasta ei ole koskaan suunniteltu toimimaan samoin kuin miten mansikka toimii.Toisinkuin mitä supermarketeissa myytävät Ananakset ehkä antavat olettaa, luonnossa oleva alku-"ananas" oli paljon vaatimattomampi.
Kenties jopa niin ettei alkuperäistä hedelmää voi edes "ananakseksi" kutsua. Lajike lähinnä alkuperäistä Ananasta, bromelia pinguin, näet muistuttaa edelleenkin tavallista marjaa.
Itse Ananas-hedelmää sanana voidaankin hyvillä pitää kuvauksena uudesta, joskin herkullisesta (ainakin, jos syöt oikeaa lajia) epämuodostuneesta hedelmästä, niin ironiselta kuin se saattaa kuulostaakin.
Tämä on tyyppiesimerkki siitä, että miten maailmassa asiat joskus menee. Kaikki ei ole täydellistä, ja joskus geneettisiä epämuodostumiakin esiintyy, joista on hyötyä, tai haittaa, myös ihmisille.
Mutta mikä mahtaa olla geneettinen mekanismi Ananaksen syntymiselle, joka johti usean hedelmän sulamiseksi yhteen?
Bromaliini on ananaskasveille tyypillinen, proteiineja syövyttävä happo. Hyönteiset, jotka tippuvat hedelmäruusukkeeseen, ja purevat lehteä päästäkseen pois, saavat happokylvyn, joka ajan myötä sulattaa hyönteiset kasvin ravinnoksi.
Kenties joku mutaatio johti ananashedelmien kasvamiseen lähemmäs runkoa, jossa ollut bromaliini olisi sulattanut ne osaksi runkoa. Bromaliinin vaikutuksesta myös muut hedelmät olisivat sulaneet yhteen. Mutatoitunut kasvi olisi jatkanut sokerin pumppaamista hedelmiin, vaikka kiintiö normaalisti olisi "täynnä," luoden pohjan valtavalle, ylimakealle ananakselle, jota nykyäänkin supermarketeissa myydään.
Evot ovat varmaankin mieltäneet tämän yhdeksi todisteeksi evosta, vaikka kyse ei ole edes pelkästään geenimutaatiosta vaan myös puhtaasta kasvin kemiasta, haposta, jota kasvi tuottaa, jossa sitten sattui tämä onnellinen yhteensattuma.
Tässä onkin esimerkki siitä, mitä rappeutuminen voi saada aikaan. Ylimakea hedelmä, vaikka se onkin rappeutumisen seurausta. Tosin kuoren puutteessa taitaa menee pilalle nopeammin kuin alkuperäinen hedelmä.
Ananasta ei siis voida käyttää todisteena mansikan väitetystä evoluutiosta, koska Ananaksen muodostuminen on puhtaasti kemiallinen prosessi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi ananasta pitäisi käyttää todisteena mansikan evoluutiosta? Ainakin alkuperäinen ananas sopii hienosti siihen Jyrpäleen ihasteluun, miten makeita ja käteen ja suuhun sopivia Luajan luamat marjat ja hedelmät ihan luannostaan ovatkaan. Siinä on Jyrpäleellä hommaa kun hän kurkottelee ananasta oksilta ja yrittää 1800-luvun kivikirveellään kuoria sitä.
Ananas isolla A:lla on muuten erisnimi vain kun tarkoitetaan 1960-luvun neuvostopoliitikkoa Ananas Mikojania.
Vai mikä se nyt olikaan?
Anastas.
Mielenkiintoista, kuin Kirjaimen koko vaikuta kokonaisuuteen. Ikään kuin aminohapon kiraalisuus olisi vaihtunut tehden proteiinin toiminnan mahdottomaksi, aiheuttaen koko genomin kuoleman.
Eri asiathan ovat eri asioita. On yksi asia sanoa että usko siirtää vuoria, ja on aivan toinen asia sanoa että Usko siirtää Vuoria koska Usko on Vuoren perheen pyörätuolipotilaiden autonkuljettaja.
On muitakin asioita joissa isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkittävä ero.
- Ilkimyksen filologisetä
Eri asia on vielä sekin, että Usko siirtää vuoria koska Usko on suururakoitsija.
Ananas kuten muutkin luonnon hedelmät ja marjat vaikuttavat jäänteiltä Eedenin paratiisista. Siellä kaikki oli hyvää. Mutta vieläkin saamme nauttia Luojan luomista antimista. 🍓🍍🍊🍏🍄🥒🥑🥔🧄🥕🥝🍇🥥🥙
Kun siis syöt seuraavan kerran jotain luonnon vitamiinipitoista ja herkullista anninta, niin muista tämä raamatunkohta: "Katso, mitä olen huomannut: hyvää ja sopivaa on ihmisen syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla hän vaivaa itseään auringon alla vähinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut. Se on hänen osansa. Sekin on Jumalan lahja, jos hän antaa jollekin ihmiselle rikkautta ja varallisuutta ja sallii tämän nauttia siitä, saada siitä osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa" (Saarnaaja 5:17-18).
"Mutta vieläkin saamme nauttia Luojan luomista antimista."
...🍄... (!!!)
Nammm... Kärpässieni. Suunniteltu juuri minua varten.
Tuore korvasienisalaatti myrkkykeisolla ja näsiän kukilla koristeltuna on minun suosikkini.
"Kenties joku mutaatio johti ananashedelmien kasvamiseen lähemmäs runkoa..."
Jep. Eli hyvä esimerkki evoluutiosta!
Kasvin perimä on muuttunut, mikä vaikutti sen ilmiasuun ja muutos on periytyvä. Juuri näin evoluutio toimii.
Se, katsotaanko muutos haitalliseksi vai hyödylliseksi, ei ole relevanttia.
Lisäksi haitallisuus ja hyödyllisyys ovat suhteellisia käsitteitä.