Elävä aurinkokunta

Anonyymi

Kuinka kaukana on se aurinko jonka ympärillä puörivällä planeetalla on samanlaista elämää kuin on meidän maapallolla?

25

260

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miksi jossain muualla olisi samanlaista elämää kuin täällä?

      • Anonyymi

        No minkätähen ei?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minkätähen ei?

        Tämä ei taida olla ainoa mahdollinen perusta elämälle. Ja vaikka olisikin, evoluutio kehittäisi elämää ehkä hyvinkin erilaiseksi. Mahdollisuuksia on lähes äärettömästi.

    • Anonyymi

      Oikea vastaus on todennäköisesti, että karkeasti noin
      10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10 valovuoden päässä Maasta.

      • Anonyymi

        10^10 = 10 miljardia
        10^10^10 = 10^10 000 000 000
        10^10^10^10 = Niin iso luku että sitä on vaikea ilmaista muulla tavalla.

    • kekek-kekek

      Ei tiedetä, mutta voi olla melko lähelläkin, kun planeettoja on vaikea havaita, ja "havaitutkin" voi olla virhetulkintoja.

    • Anonyymi

      Aurinkoja on vain yksi, tuo meitä lähinnä oleva tähti. Muita tähtiä onkin sitten enemmän.

      • Anonyymi

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.

        Oman aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinko eli Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuitenkin vain tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä.

        Esimerkiksi kun joku käyttää aurinkolaseja auringon häikäisevän vaikutuksen vuoksi, niin tällaisessa asiayhteydessä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – kuten edellä tässä lauseessa, vaikka kysymyksessä olisikin nimenomaan tämän aurinkokunnan eli Aurinkokunnan aurinko.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinko eli Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuitenkin vain tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä.

        Esimerkiksi kun joku käyttää aurinkolaseja auringon häikäisevän vaikutuksen vuoksi, niin tällaisessa asiayhteydessä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – kuten edellä tässä lauseessa, vaikka kysymyksessä olisikin nimenomaan tämän aurinkokunnan eli Aurinkokunnan aurinko.

        Lisäksi myös tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella vaikka tarkoitettaisiinkin nimenomaan meidän aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinkoa, mikäli ei ole tarkoitus kirjoittaa Auringon/auringon erisnimeä, vaan aurinkoyleiskäsitteenä.

      • Rmtob
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.

        Mistä olet saanut päähäsi, että aurinko tarkoittaa mitä tahansa tähteä, jota kiertää planeetta? Laita toki linkki.

      • Anonyymi
        Rmtob kirjoitti:

        Mistä olet saanut päähäsi, että aurinko tarkoittaa mitä tahansa tähteä, jota kiertää planeetta? Laita toki linkki.

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).

        Tuollaiseksi lämmittämiseksi lasketaan myös kaikenlainen fiktiivinen tai metaforinen lämmittäminen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiseksi lämmittämiseksi lasketaan myös kaikenlainen fiktiivinen tai metaforinen lämmittäminen.

        Suomalaiskantainen nimi Maata lähimpänä olevalle auringolle on Päivänkehrä.
        Aurinko ei ole suomalaiskantainen, mutta sitä silti käytetään synonyymina kiintotähdestä. Silloin kun päivänkehrä ei paista, taivaalla näkyy aurinkoja ja kuu.
        Kuu on suomalaiskantainen sana.

      • Rmtob
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).

        Laita toki linkki, mikä vahvistaa noin lavean aurinko-sanan käytön.

      • Anonyymi
        Rmtob kirjoitti:

        Laita toki linkki, mikä vahvistaa noin lavean aurinko-sanan käytön.

        Voit toki itse googlata ja tarkistaa asian kielioppiaiheisilta tietosivustoilta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiskantainen nimi Maata lähimpänä olevalle auringolle on Päivänkehrä.
        Aurinko ei ole suomalaiskantainen, mutta sitä silti käytetään synonyymina kiintotähdestä. Silloin kun päivänkehrä ei paista, taivaalla näkyy aurinkoja ja kuu.
        Kuu on suomalaiskantainen sana.

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

      • Rmtob
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit toki itse googlata ja tarkistaa asian kielioppiaiheisilta tietosivustoilta.

        Harmi, en löytänyt, auta toki meitä muita tietämättömiä. Olisihan kurjaa jos emme saisi tietoa, ja siten leimaisimme sinut valehtelevaksi luuseriksi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        Suomalais-permiläinen auringon synonyymi oli "ume".

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalais-permiläinen auringon synonyymi oli "ume".

        Suomen kielisiä perinteisiä synonyymeja auringolle ovat olleet "päivä", "päivyt" ja "päivänkehrä".

        Tässä lähde väitteideni tueksi. Wikipedia on tutkimusten mukaan maailman luotettavin tietosanakirja.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

        Katso sieltä väliotsikon "Nimi" alta.

      • Anonyymi
      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        "Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?"

        Sanan aurinko kehitti Mikael Agricola, ja se tulee latinankielisestä sanasta aurum joka tarkoittaa kultaa. Missään muissa kielissä ei auringosta käytetä samankaltaisia aurum-kantaisia nimiä.

        "Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä"."

        Sanoja rengas tai rinki ei löydy Kalevalasta ollenkaan.
        Kehrääminen viittaa langan valmistukseen värttinällä. Kalevalassa kerrotaan, miten auringon ja kuun jumalattaret valmistavat Ainolle hopeisia ja kultaisia vaatteita (Kuutar kutoo, Päivätär kehrää).

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        Muinaisenglannissa on sana 'ymbryne' merkityksessä ympyrä, niin että eiköhän sana ole germaanilaina. Mutta sitä väitetään myös suomen omaperäiseksi uudissanaksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Old_English

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisenglannissa on sana 'ymbryne' merkityksessä ympyrä, niin että eiköhän sana ole germaanilaina. Mutta sitä väitetään myös suomen omaperäiseksi uudissanaksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Old_English

        Mistä tulee sana pyörä, tai pyöreä?

        Värttinän iso pyörivä rengas kuitenkin on nimeltään kehrä. Ei ympyrä, rengas tai pyörä.

    • Anonyymi

      Samanlaista elämää, tai elämää yleensäkään, ei ole löydetty mistään muualta kuin täältä. Eli se aurinko on tämä meidän aurinko, joka on melko lähellä. Ja se planeetta on ihan käsin kosketeltavissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      336
      7412

    2. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      77
      4769

    3. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      208
      3225

    4. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      24
      3117

    5. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      76
      2016

    6. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      153
      1896

    7. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      220
      1841

    8. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      166
      1597

    9. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      120
      1558

    10. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      89
      1478
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt