Kuinka kaukana on se aurinko jonka ympärillä puörivällä planeetalla on samanlaista elämää kuin on meidän maapallolla?
Elävä aurinkokunta
Anonyymi
25326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miksi jossain muualla olisi samanlaista elämää kuin täällä?
No minkätähen ei?
Tämä ei taida olla ainoa mahdollinen perusta elämälle. Ja vaikka olisikin, evoluutio kehittäisi elämää ehkä hyvinkin erilaiseksi. Mahdollisuuksia on lähes äärettömästi.
Oikea vastaus on todennäköisesti, että karkeasti noin
10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10 valovuoden päässä Maasta.
10^10 = 10 miljardia
10^10^10 = 10^10 000 000 000
10^10^10^10 = Niin iso luku että sitä on vaikea ilmaista muulla tavalla.
Ei tiedetä, mutta voi olla melko lähelläkin, kun planeettoja on vaikea havaita, ja "havaitutkin" voi olla virhetulkintoja.
Aurinkoja on vain yksi, tuo meitä lähinnä oleva tähti. Muita tähtiä onkin sitten enemmän.
Kun et tiedä.
Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.
Oman aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinko eli Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuitenkin vain tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä.
Esimerkiksi kun joku käyttää aurinkolaseja auringon häikäisevän vaikutuksen vuoksi, niin tällaisessa asiayhteydessä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – kuten edellä tässä lauseessa, vaikka kysymyksessä olisikin nimenomaan tämän aurinkokunnan eli Aurinkokunnan aurinko.
Lisäksi myös tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella vaikka tarkoitettaisiinkin nimenomaan meidän aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinkoa, mikäli ei ole tarkoitus kirjoittaa Auringon/auringon erisnimeä, vaan aurinkoyleiskäsitteenä.
Mistä olet saanut päähäsi, että aurinko tarkoittaa mitä tahansa tähteä, jota kiertää planeetta? Laita toki linkki.
Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.
Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).
Tuollaiseksi lämmittämiseksi lasketaan myös kaikenlainen fiktiivinen tai metaforinen lämmittäminen.
Suomalaiskantainen nimi Maata lähimpänä olevalle auringolle on Päivänkehrä.
Aurinko ei ole suomalaiskantainen, mutta sitä silti käytetään synonyymina kiintotähdestä. Silloin kun päivänkehrä ei paista, taivaalla näkyy aurinkoja ja kuu.
Kuu on suomalaiskantainen sana.
Laita toki linkki, mikä vahvistaa noin lavean aurinko-sanan käytön.
Voit toki itse googlata ja tarkistaa asian kielioppiaiheisilta tietosivustoilta.
Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.
Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".
Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?
Harmi, en löytänyt, auta toki meitä muita tietämättömiä. Olisihan kurjaa jos emme saisi tietoa, ja siten leimaisimme sinut valehtelevaksi luuseriksi.
Suomalais-permiläinen auringon synonyymi oli "ume".
Suomen kielisiä perinteisiä synonyymeja auringolle ovat olleet "päivä", "päivyt" ja "päivänkehrä".
Tässä lähde väitteideni tueksi. Wikipedia on tutkimusten mukaan maailman luotettavin tietosanakirja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko
Katso sieltä väliotsikon "Nimi" alta.
Tässä lisää lähteitä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/242
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?SearchWord=aurinko&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
"Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?"
Sanan aurinko kehitti Mikael Agricola, ja se tulee latinankielisestä sanasta aurum joka tarkoittaa kultaa. Missään muissa kielissä ei auringosta käytetä samankaltaisia aurum-kantaisia nimiä.
"Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä"."
Sanoja rengas tai rinki ei löydy Kalevalasta ollenkaan.
Kehrääminen viittaa langan valmistukseen värttinällä. Kalevalassa kerrotaan, miten auringon ja kuun jumalattaret valmistavat Ainolle hopeisia ja kultaisia vaatteita (Kuutar kutoo, Päivätär kehrää).
Muinaisenglannissa on sana 'ymbryne' merkityksessä ympyrä, niin että eiköhän sana ole germaanilaina. Mutta sitä väitetään myös suomen omaperäiseksi uudissanaksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Old_English
Mistä tulee sana pyörä, tai pyöreä?
Värttinän iso pyörivä rengas kuitenkin on nimeltään kehrä. Ei ympyrä, rengas tai pyörä.
Samanlaista elämää, tai elämää yleensäkään, ei ole löydetty mistään muualta kuin täältä. Eli se aurinko on tämä meidän aurinko, joka on melko lähellä. Ja se planeetta on ihan käsin kosketeltavissa.