Elävä aurinkokunta

Anonyymi

Kuinka kaukana on se aurinko jonka ympärillä puörivällä planeetalla on samanlaista elämää kuin on meidän maapallolla?

25

252

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miksi jossain muualla olisi samanlaista elämää kuin täällä?

      • Anonyymi

        No minkätähen ei?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minkätähen ei?

        Tämä ei taida olla ainoa mahdollinen perusta elämälle. Ja vaikka olisikin, evoluutio kehittäisi elämää ehkä hyvinkin erilaiseksi. Mahdollisuuksia on lähes äärettömästi.


    • Anonyymi

      Oikea vastaus on todennäköisesti, että karkeasti noin
      10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10^10 valovuoden päässä Maasta.

      • Anonyymi

        10^10 = 10 miljardia
        10^10^10 = 10^10 000 000 000
        10^10^10^10 = Niin iso luku että sitä on vaikea ilmaista muulla tavalla.


    • Ei tiedetä, mutta voi olla melko lähelläkin, kun planeettoja on vaikea havaita, ja "havaitutkin" voi olla virhetulkintoja.

    • Anonyymi

      Aurinkoja on vain yksi, tuo meitä lähinnä oleva tähti. Muita tähtiä onkin sitten enemmän.

      • Anonyymi

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.

        Oman aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinko eli Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuitenkin vain tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä.

        Esimerkiksi kun joku käyttää aurinkolaseja auringon häikäisevän vaikutuksen vuoksi, niin tällaisessa asiayhteydessä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – kuten edellä tässä lauseessa, vaikka kysymyksessä olisikin nimenomaan tämän aurinkokunnan eli Aurinkokunnan aurinko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinko eli Aurinko kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuitenkin vain tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä.

        Esimerkiksi kun joku käyttää aurinkolaseja auringon häikäisevän vaikutuksen vuoksi, niin tällaisessa asiayhteydessä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – kuten edellä tässä lauseessa, vaikka kysymyksessä olisikin nimenomaan tämän aurinkokunnan eli Aurinkokunnan aurinko.

        Lisäksi myös tähtitieteellisissä ja avaruuteen liittyvissä asiayhteyksissä "aurinko" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella vaikka tarkoitettaisiinkin nimenomaan meidän aurinkokuntamme – Aurinkokunnan – aurinkoa, mikäli ei ole tarkoitus kirjoittaa Auringon/auringon erisnimeä, vaan aurinkoyleiskäsitteenä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun et tiedä.

        Aurinko pienellä alkukirjaimella (aurinko) tarkoittaa mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai useampia. Lauseen alussa se tietenkin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

        Isolla alkukirjaimella Aurinko tarkoittaa vain meidän aurinkokuntamme aurinkoa, sillä se on kyseisen tähden erisnimi.

        Mistä olet saanut päähäsi, että aurinko tarkoittaa mitä tahansa tähteä, jota kiertää planeetta? Laita toki linkki.


      • Anonyymi
        Rmtob kirjoitti:

        Mistä olet saanut päähäsi, että aurinko tarkoittaa mitä tahansa tähteä, jota kiertää planeetta? Laita toki linkki.

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).

        Tuollaiseksi lämmittämiseksi lasketaan myös kaikenlainen fiktiivinen tai metaforinen lämmittäminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiseksi lämmittämiseksi lasketaan myös kaikenlainen fiktiivinen tai metaforinen lämmittäminen.

        Suomalaiskantainen nimi Maata lähimpänä olevalle auringolle on Päivänkehrä.
        Aurinko ei ole suomalaiskantainen, mutta sitä silti käytetään synonyymina kiintotähdestä. Silloin kun päivänkehrä ei paista, taivaalla näkyy aurinkoja ja kuu.
        Kuu on suomalaiskantainen sana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuten anonyymi ihan oikein kirjoitti, auringoksi voidaan kutsua mitä tahansa sellaista tähteä, jolla on kiertolainen tai kiertolaisia. Sen kiertolaisen ei tarvitse olla välttämättä planeetta, vaan se kiertolainen voi olla mikä hyvänsä kiertolainen aina pienimmästä asiasta tai partikkelista (pikkuplaneetta) suurimpiin planeettoihin.

        Oikeastaan sillä ei tarvitse olla edes kiertolaista, jotta sitä voitaisiin kutsua auringoksi. Riittää kun kyseinen tähti vain lämmittää jota kuta (asiaa, partikkelia tai persoonaa).

        Laita toki linkki, mikä vahvistaa noin lavean aurinko-sanan käytön.


      • Anonyymi
        Rmtob kirjoitti:

        Laita toki linkki, mikä vahvistaa noin lavean aurinko-sanan käytön.

        Voit toki itse googlata ja tarkistaa asian kielioppiaiheisilta tietosivustoilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiskantainen nimi Maata lähimpänä olevalle auringolle on Päivänkehrä.
        Aurinko ei ole suomalaiskantainen, mutta sitä silti käytetään synonyymina kiintotähdestä. Silloin kun päivänkehrä ei paista, taivaalla näkyy aurinkoja ja kuu.
        Kuu on suomalaiskantainen sana.

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voit toki itse googlata ja tarkistaa asian kielioppiaiheisilta tietosivustoilta.

        Harmi, en löytänyt, auta toki meitä muita tietämättömiä. Olisihan kurjaa jos emme saisi tietoa, ja siten leimaisimme sinut valehtelevaksi luuseriksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        Suomalais-permiläinen auringon synonyymi oli "ume".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalais-permiläinen auringon synonyymi oli "ume".

        Suomen kielisiä perinteisiä synonyymeja auringolle ovat olleet "päivä", "päivyt" ja "päivänkehrä".

        Tässä lähde väitteideni tueksi. Wikipedia on tutkimusten mukaan maailman luotettavin tietosanakirja.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

        Katso sieltä väliotsikon "Nimi" alta.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        "Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?"

        Sanan aurinko kehitti Mikael Agricola, ja se tulee latinankielisestä sanasta aurum joka tarkoittaa kultaa. Missään muissa kielissä ei auringosta käytetä samankaltaisia aurum-kantaisia nimiä.

        "Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä"."

        Sanoja rengas tai rinki ei löydy Kalevalasta ollenkaan.
        Kehrääminen viittaa langan valmistukseen värttinällä. Kalevalassa kerrotaan, miten auringon ja kuun jumalattaret valmistavat Ainolle hopeisia ja kultaisia vaatteita (Kuutar kutoo, Päivätär kehrää).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Päivänkehrä on alkuperäinen kantasuomalainen aurinkoa vastaava sana.
        Päivänkehrän käyttöä rajoittaa sanan kankeus ja pituus. Siksi on kätevämpi käyttää lyhyempää ja kätevämpää aurinko-sanaa.

        Tuleekohan sanan "aurinko" alkuosa kultaa merkitsevästä lyhenteestä "Au"?
        Loppuosa "rinko" lienee laina indoeurooppalaisesta sanasta "ring" eli "rengas". Myös sanat rengas, rinki, rinkula ja rinkeli lienevät lainasanoja samasta indoeurooppalaisesta kantasanasta. Näitä onkin vissiin vastannut alkupeäisessä suomen kielessä sana "kehrä".

        Lieneeköhän myös sana "ympyrä" lainasana, vai onko se alkuperäistä uralilaista?

        Muinaisenglannissa on sana 'ymbryne' merkityksessä ympyrä, niin että eiköhän sana ole germaanilaina. Mutta sitä väitetään myös suomen omaperäiseksi uudissanaksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Old_English


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisenglannissa on sana 'ymbryne' merkityksessä ympyrä, niin että eiköhän sana ole germaanilaina. Mutta sitä väitetään myös suomen omaperäiseksi uudissanaksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Old_English

        Mistä tulee sana pyörä, tai pyöreä?

        Värttinän iso pyörivä rengas kuitenkin on nimeltään kehrä. Ei ympyrä, rengas tai pyörä.


    • Anonyymi

      Samanlaista elämää, tai elämää yleensäkään, ei ole löydetty mistään muualta kuin täältä. Eli se aurinko on tämä meidän aurinko, joka on melko lähellä. Ja se planeetta on ihan käsin kosketeltavissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7383
    2. 78
      4903
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4799
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4218
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      8
      2998
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2629
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2531
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      46
      2176
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2171
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1810
    Aihe