Suomen Sinivalkoinen kirja II kuulemma aiheutti suomalaisille paljon päänvaivaa kun se kertoi liian tarkasti mitä matkustajakone Kalevan alasampumisesta tiedettiin Suomessa. Kirjassa käytetty sukellusveneen tyyppimerkintä Štš-301 paljasti NL:lle Suomen kykenevän seuraamaan heidän radioliikennettään. NL vaihtoi Itämeren laivaston käyttämän salauskoodin vain 3 viikkoa ko. kirjan ilmestymisen jälkeen 1941. Näin siis Mäkelän kirjan, Salaista palapeliä, 9 mukaan.
" Štš-301-sukellusvene"
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/24/matkustajakone-kalevan-tuhosta-1940-vaiettiin-vuosikymmeniksi
Suomen radiotiedustelu onnistui avaamaan NL:n sukellusveneen radioviestit ja kun matkustajakone Kalevan tapauksen tiimoilta raportit meni ulkoministeriöön, niin ko. kirjaan tuli liian tarkka kuvaus Kalevan alasampumisesta ja sen jälkeen tapahtuneesta postin nostosta sukellusveneeseen ja sittemmin sieltä varmistuslaiva Snegille, joka toi sen Kronstadiin. Tämä kaikki oli kerrottu sukellusveneestä nähtynä ja Kronstadiin raportoituna. Alasampumisen näkijä lienee ollut joku Štš-303-sukellusveneessä, eikä siis kukaan suomalainen. Ilmari Juutilainen lensi Brewsterillään paikalle myöhemmin nähden ko. sukellusveneen paikalla. (Muissa kirjoissa kylläkin puhutaan mm. paikalla olleesta virolaisesta kalastusveneestä, joka olisi poiminut pinnalle nousseen postisäkin ja luovuttanut sen sukellusveneeseen.)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkustajakone_Kalevan_pudotus
Koko homman paljasti myös sukellusveneestä käytetty Štš-tyyppimerkintä, joka oli kansainväliseltä sähkötysmerkiltään sama kuin Q. Nyt kerrottiin veneen olleen Q-301 vaikka sellaista tunnusta ei taatusti ollut tässäkään sukellusveneen tornissa.
Kirjaan tuli sekin virhe, että oikea sukellusveneen numero oli Štš-303 ja postisäkin paino oli 100kg kerrotun 109 kg:n sijaan.
Tässä Mäkelän kirjassa Kalevan tapaus kerrotaan s. 41-43 esimerkkinä huolimattomuudesta saatujen tietojen käsittelyssä. Kaukokirjoittimella oli helpompaa naputella Q-kirjain kuin Štš. Se paljasti koodin murretuksi.
Jukka L. Mäkelä: Salaista palapeliä - Tiedustelupalvelun tapahtumia Talvisodan ja Jatkosodan vaiheilta
Kustantaja: Wsoy, painovuosi:1964, 270 sivua, p1
Tästä kirjasta on avauksessa siis kyse:
Suomen sinivalkoinen kirja II : Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan rauhan jälkeen, Sininen kirja, Oy Suomen kirja, 1941, 138 sivua
Kirjassa kerrotaan myöskin millaista peliä NL harjoitti Talvisodan jälkeen Moskovan pakkorauhassa Suomelta ryöstetyn alueen omaisuuden palautusvaatimuksissa. Huvittavinta oli vaatimukset mm. Viipurin pommitustuhojen korvaamisesta!
Sama peli jatkui kahta kovempana 1944 Suomen valtion, ja jopa yksityisen omaisuuden, palauttamisesta / vaatimuksista palauttaa. Semmoinen ystävyysnaapuri meillä on idässä, josta ei tule mitään muuta hyvää kuin aurinko!
Suosittelen lukemaan!
Ulkoasianministeriö Suomen sinivalkoinen kirja I-II
Suomen Kirja, 1940-41, 112 138 s., p1
Kirjat ovat ilmestynyneet myöskin uusintapainoksena:
Laine, Olavi (laat.): Sinivalkoinen Suomi 1939-1941 I-II
Kustantaja: Alea-kirja, painovuosi:1978-1979, sivua, p1
Suomen sinivalkoisen kirjan dokumentit ja täydennystä.
Tämän kirjan osassa 2 on sivulla 65-67 pöytäkirja Kalevan alasampumisen silminnäkijän kertomasta kuvauksesta. Saksalainen herra Buschmann kertoo kuulemansa silminnäkijäkuvauksen toukokuussa 1941. Tässä kuvataan kuinka virolainen Harald Mang seurasi tapahtumaa Kerin majakan tornista voimakkaalla kaukoputkella.
Tässä Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia -kirjassa käydään Kalevan tapausta läpi hyvin tarkasti viestiliikenteen osalta. Sivut 85-88. Kirjassa julkaistaan myöskin kokonaan suomalaisten avaama, ja ihme kyllä säilynyt, tapaukseen liittyvä sanomaliikenne sukellusveneen ja Kronstadin välillä. Lisäksi kirjassa kerrotaan NL:n muuttaneen Itämeren laivaston koodin jo ennen Suomen Sinivalkoisen kirjan II ilmestymistä syksyllä 1941.
Kirjassa on lähdeluettelossa Mäkelän kirjat Salaista palapeliä ja Salaisen sodan saatosta.
Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia — Suomen radiotiedustelu sodassa.
Lehtonen Lauri; Liene Timo; Manninen Ohto
Docendo 2016
Epäsuora lainaus, Jukka L. Mäkelä Salaista palapeliä.
http://www.pkymasehist.fi/radtied.html
" Štš-301-sukellusvene"
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/24/matkustajakone-kalevan-tuhosta-1940-vaiettiin-vuosikymmeniksi
Suomen radiotiedustelu onnistui avaamaan NL:n sukellusveneen radioviestit ja kun matkustajakone Kalevan tapauksen tiimoilta raportit meni ulkoministeriöön, niin ko. kirjaan tuli liian tarkka kuvaus Kalevan alasampumisesta ja sen jälkeen tapahtuneesta postin nostosta sukellusveneeseen ja sittemmin sieltä varmistuslaiva Snegille, joka toi sen Kronstadiin. Tämä kaikki oli kerrottu sukellusveneestä nähtynä ja Kronstadiin raportoituna. Alasampumisen näkijä lienee ollut joku Štš-303-sukellusveneessä, eikä siis kukaan suomalainen. Ilmari Juutilainen lensi Brewsterillään paikalle myöhemmin nähden ko. sukellusveneen paikalla. (Muissa kirjoissa kylläkin puhutaan mm. paikalla olleesta virolaisesta kalastusveneestä, joka olisi poiminut pinnalle nousseen postisäkin ja luovuttanut sen sukellusveneeseen.)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkustajakone_Kalevan_pudotus
Koko homman paljasti myös sukellusveneestä käytetty Štš-tyyppimerkintä, joka oli kansainväliseltä sähkötysmerkiltään sama kuin Q. Nyt kerrottiin veneen olleen Q-301 vaikka sellaista tunnusta ei taatusti ollut tässäkään sukellusveneen tornissa.
Kirjaan tuli sekin virhe, että oikea sukellusveneen numero oli Štš-303 ja postisäkin paino oli 100kg kerrotun 109 kg:n sijaan.
Tässä Mäkelän kirjassa Kalevan tapaus kerrotaan s. 41-43 esimerkkinä huolimattomuudesta saatujen tietojen käsittelyssä. Kaukokirjoittimella oli helpompaa naputella Q-kirjain kuin Štš. Se paljasti koodin murretuksi.
Jukka L. Mäkelä: Salaista palapeliä - Tiedustelupalvelun tapahtumia Talvisodan ja Jatkosodan vaiheilta
Kustantaja: Wsoy, painovuosi:1964, 270 sivua, p1
Tästä kirjasta on avauksessa siis kyse:
Suomen sinivalkoinen kirja II : Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan rauhan jälkeen, Sininen kirja, Oy Suomen kirja, 1941, 138 sivua
Kirjassa kerrotaan myöskin millaista peliä NL harjoitti Talvisodan jälkeen Moskovan pakkorauhassa Suomelta ryöstetyn alueen omaisuuden palautusvaatimuksissa. Huvittavinta oli vaatimukset mm. Viipurin pommitustuhojen korvaamisesta!
Sama peli jatkui kahta kovempana 1944 Suomen valtion, ja jopa yksityisen omaisuuden, palauttamisesta / vaatimuksista palauttaa. Semmoinen ystävyysnaapuri meillä on idässä, josta ei tule mitään muuta hyvää kuin aurinko!
Suosittelen lukemaan!
Ulkoasianministeriö Suomen sinivalkoinen kirja I-II
Suomen Kirja, 1940-41, 112 138 s., p1
Kirjat ovat ilmestynyneet myöskin uusintapainoksena:
Laine, Olavi (laat.): Sinivalkoinen Suomi 1939-1941 I-II
Kustantaja: Alea-kirja, painovuosi:1978-1979, sivua, p1
Suomen sinivalkoisen kirjan dokumentit ja täydennystä.
Tämän kirjan osassa 2 on sivulla 65-67 pöytäkirja Kalevan alasampumisen silminnäkijän kertomasta kuvauksesta. Saksalainen herra Buschmann kertoo kuulemansa silminnäkijäkuvauksen toukokuussa 1941. Tässä kuvataan kuinka virolainen Harald Mang seurasi tapahtumaa Kerin majakan tornista voimakkaalla kaukoputkella.
Tässä Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia -kirjassa käydään Kalevan tapausta läpi hyvin tarkasti viestiliikenteen osalta. Sivut 85-88. Kirjassa julkaistaan myöskin kokonaan suomalaisten avaama, ja ihme kyllä säilynyt, tapaukseen liittyvä sanomaliikenne sukellusveneen ja Kronstadin välillä. Lisäksi kirjassa kerrotaan NL:n muuttaneen Itämeren laivaston koodin jo ennen Suomen Sinivalkoisen kirjan II ilmestymistä syksyllä 1941.
Kirjassa on lähdeluettelossa Mäkelän kirjat Salaista palapeliä ja Salaisen sodan saatosta.
Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia — Suomen radiotiedustelu sodassa.
Lehtonen Lauri; Liene Timo; Manninen Ohto
Docendo 2016
Epäsuora lainaus, Jukka L. Mäkelä Salaista palapeliä.
http://www.pkymasehist.fi/radtied.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
On+nuo+kirjat+tullut+luettua,+vakoilua+on+ollut+ja+on+nykyäänkin.+Yllättävää+kyllä+90+%+vakoilutiedosta+kerätään+uutismateriaalista.+Ex-presidentti+punaisuudessaan+korosti+läpinäkyvyyttä,+kaikki+pitää+kertoa+vastapuolelle...
Taitaa tuossa vakoiluhurmassa unohtua itse pääasia!?
Elettiin 14.6.1940 Välirauhan aikaa ja vallitsi täysi rauhantila. Baltian maAt oli juuri miehitetty, mutta nimellisesti ne olivat yhä itsenäisiä! Suomen ja Viron väliä lensi tavallista reittilentoa matkustajineen suomalainen matkustajalentokone Kaleva. Se oli palaamassa Virosta Suomeen kun koneen rinnalle lensi kaksi venäläistä pommikonetta.
Mitään viestejä ei vaihdettu vaan pommikoneiden kk-ampujat ryhtyvät lähietäisyydeltä tulittamaan Kalevaa, joka suttyi tuleen ja putosi mereen Tallinnan edustalla! Kaikki koneessaolleet saivat surmansa!
Mitään selitystä tapahtumalle ei koskaan saatu! Tapaus herätti Suomessa valtaisan huomion ja se kiristi maiden välejä edelleen Välirauhan aikana!
Näin siinä kävi, ikävä tapahtuma.
》》Tapaus herätti Suomessa valtaisan huomion《《
Päinvastoin. Tämä asia vaiettiin Välirauhan aikana ns. kuoliaaksi.