Kuolinpaidan valmistus?

Kun potilas kuolee, hänelle puetaan sairaalassa yleensä kertakäyttöinen kuitukankainen kuolinpaita. Päälle tulee kertakäyttölakana. Sitten teräslavetille ja kylmiön hyllylle. Usein hautaustoimisto siirtää vainajan arkkuun ja pukee päälle kuolinpaidan, valkoiset sukat ja peitoksi valkoisen lakanan. Eli ei siellä arkussa maata alasti. Toisissa uskonnoissa arkun kansi pidetään auki hautajaisten ajan. Ja muutenkin vainaja olisi hyvä nähdä, jotta kuolema konkretisoituu. Eli vaatetus on tarpeen kuoleman jälkeenkin. koska vainajaa voidaan vielä katsoa.

Hautajaiset ovat psykologisesti tärkeä asia omaisille. Eli yksityiskohdilla on väliä. Ars Moriendi on vanha ja hyvä unohtunut tapa. Kuolemaan voi valmistautua vaikkapa tekemällä itse hautaustahdon, testamentin, arkun, uurnan tai kuolinpaidan. Itselleni on ollut helpottavaa hoitaa mummon asioita mummon kuoleman jälkeen. Se on muuttanut paljon näkemyksiäni kuolemasta. Siksi mietin näitä asioita. Jokainen tehköön tavallaan. Jos on helpompi olla ajattelematta kuolemaa, niin siitä vaan. Itse koen helpottavaksi tehdä kuolemasta mahdollisimman konkreettisen, jokaisessa päivässä mielessä olevan asian, joka vääjäämättä kohtaa jokaisen. En osaa tehdä arkkua, joten haluan aloittaa kuolinpaidasta.

Kiitos! Tiedän, ja tietyissä uskonnoissa niin toimitaankin. Käytännössä omien vaatteiden pukeminen on joskus vaikeaa. Olin laittamassa mummoani arkkuun muutama viikko sitten, ja hänelle olisi ollut hyvin raskasta pukea omia vaatteita. Eli olisi pitänyt olla kuolinpaita, selästä avoin. Villasukat ja villapeitto laitettiin mummon päälle. Riippuu ihan vainajasta ja tilanteesta. Kuolinpaidan ompelukurssejakin on, mutten ihan sellaiselle viitsisi mennä. Täytyy varmaan vain kokeilla itse tehdä ensin kokeilukappaleita käytetystä kankaasta.

Isälle puettiin hänen lempipaita, paidan taskuun lasten kuvat.