Diesel VOIMAA

Nooh urpot valitti jo muinoin että tarttee kahta kättä, kun käyttää Black Decker porakonetta??????

Anonyymi kirjoitti:

Nooh urpot valitti jo muinoin että tarttee kahta kättä, kun käyttää Black Decker porakonetta??????

Dieselissä on voimaa pensalla pestään pensselit ja terot ajaa pattereilla ja pensselin pesuaineilla..

Anonyymi kirjoitti:

Dieselissä on voimaa pensalla pestään pensselit ja terot ajaa pattereilla ja pensselin pesuaineilla..

Kyllähän se diesel naksuttaa ja vääntää alhaalta. Ongelma on siinä että se ei kierrä mihinkään eli urheiluautoksi siitä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se diesel naksuttaa ja vääntää alhaalta. Ongelma on siinä että se ei kierrä mihinkään eli urheiluautoksi siitä ei ole.

Dieselin vääntö tehdään turbolla. Esim. joku 1,6 l nokileka saattaa kyllä vääntää 280 Nm ja antaa ällistyttävän 120 hv tehon.

280 Nm/1,6 l = 175 Nm/l ja 75 hv/l.

Vaan laitetaan se turbo bensakoneeseenkin, niin 1,4 kattilasta otetaan 250 Nm = 179 Nm/l, käytännössä identtinen lukema.

Vaan kun teho on vääntö x kierrosnopeus, niin bensakone vie tämän pelin armotta, kun tämänkokoisista puristetaankin 140-170 hv eli 100-120 hv/l.

Vähän aikaa sitten yksi nokipaavo teki itsestään pellen ihmettelemällä, miksei autoihin ole tarjolla 1,0 l dieseleitä. Noh, syy on siinä, että 1,0 l diesel vastaisi 0,7 l bensakonetta, mikä rupeaa jo olemaan turhan aneeminen.

Tähän mennessä opittua:

Hidaskäyntisenä kalisevassa nokilekassa täytyy olla 30 % isompi iskutilavuus kuin bensakoneessa, jotta siitä saadaa sama teho. Suorituskyky on silti heikompi, koska käyttökelpoinen kierroslukualue on kapeampi ja kalistin on painavampi.

Dieselien luotettavuuskin on heikko, paljon on ongelmia saatelaitteiden kanssa, esim. nyt BMW:n vaivana olevat moottoripalot (muoviseen imusarjaan kertyvä noki syttyy). Toki itsetuhomekanismeja on muunkilaisia, esim. vuoto nestejäähdytteisessä EGR-venttiilissä -> nesteen koneeseen ja kiertokanget banaaneiksi.

Diesel tuottaa paljon saasteita (NOx ja pienhiukkaset), jos ei siinä ole monimutkaista puhdistustekniikkaa. Mutta tämä puhdistustekniikka nostaa kulutusta on siinä on em kaltaisia riskejä, joten nokipäät suunnilleen ensitöikseen sen deletoi (EGR tulppaus ym.), minkä jälkeen yksi henkilöauto tuottaa enemmän saasteita kuin 40 tonnin rekka.

Anonyymi kirjoitti:

Dieselin vääntö tehdään turbolla. Esim. joku 1,6 l nokileka saattaa kyllä vääntää 280 Nm ja antaa ällistyttävän 120 hv tehon.

280 Nm/1,6 l = 175 Nm/l ja 75 hv/l.

Vaan laitetaan se turbo bensakoneeseenkin, niin 1,4 kattilasta otetaan 250 Nm = 179 Nm/l, käytännössä identtinen lukema.

Vaan kun teho on vääntö x kierrosnopeus, niin bensakone vie tämän pelin armotta, kun tämänkokoisista puristetaankin 140-170 hv eli 100-120 hv/l.

Vähän aikaa sitten yksi nokipaavo teki itsestään pellen ihmettelemällä, miksei autoihin ole tarjolla 1,0 l dieseleitä. Noh, syy on siinä, että 1,0 l diesel vastaisi 0,7 l bensakonetta, mikä rupeaa jo olemaan turhan aneeminen.

Tähän mennessä opittua:

Hidaskäyntisenä kalisevassa nokilekassa täytyy olla 30 % isompi iskutilavuus kuin bensakoneessa, jotta siitä saadaa sama teho. Suorituskyky on silti heikompi, koska käyttökelpoinen kierroslukualue on kapeampi ja kalistin on painavampi.

Dieselien luotettavuuskin on heikko, paljon on ongelmia saatelaitteiden kanssa, esim. nyt BMW:n vaivana olevat moottoripalot (muoviseen imusarjaan kertyvä noki syttyy). Toki itsetuhomekanismeja on muunkilaisia, esim. vuoto nestejäähdytteisessä EGR-venttiilissä -> nesteen koneeseen ja kiertokanget banaaneiksi.

Diesel tuottaa paljon saasteita (NOx ja pienhiukkaset), jos ei siinä ole monimutkaista puhdistustekniikkaa. Mutta tämä puhdistustekniikka nostaa kulutusta on siinä on em kaltaisia riskejä, joten nokipäät suunnilleen ensitöikseen sen deletoi (EGR tulppaus ym.), minkä jälkeen yksi henkilöauto tuottaa enemmän saasteita kuin 40 tonnin rekka.

Lue lisää

Heh, taas sinä täällä ja jutut ovat samaa tyypillistä sinua. Et näemmä saa rauhaa ellet säännöllisin väliajoin ilmesty tänne noine höpinöinesi.
Ei edelleenkään ole mikään dieselin ominaisuus, jos rakennetaan dieselmoottori pienempitehoiseksi kuin bensamoottori. Mikä tuossa on sinulle niin vaikea asia ymmärtää?

Totta on, että dieselmoottori tuottaa sinänsä enemmän nox ja pienhiukkasia, mutta puhdistustekniikka poistaa ne tehokkaasti ja siksipä uudet dieselautot ovatkin vastaavia bensa-autoja ympäristön kannalta selvästi puhtaampia. Nox:t ovat samalla tasolla yleisesti, mutta parhaissa dieselautoissa selkeästi bensa-autoja vähäisemmät. Pienhiukkaset ovatkin olleet jo kymmenkunta vuotta enemmän suorasuihkutusmoottorilla varustettujen bensa-autojen ongelma, jopa kuusi kertaa suurempina hiukkaspäästöinä. No nyt tähänkin on tullut korjausta, kun näihin bensa-autoihin on tullut hiukkasloukut pakollisiksi.
Kasvihuonekaasujen osalta bensa-autot eivät ole lähelläkään vastavia dieselautoja päöstöjen vähyydessä. Ainoa keino on pienentää moottorikokoa reilusti ja näinhän on tehtykin. Yhden litran bensamoottoreilla päästään jo lähelle useimpien parilitraisen dieselinautojen päästö- ja kulutustasoja.

Kuten aiemminkin on jo nähty, ainoa kriteerisi on edelleen tuo amisteinihenkisten laittomat temput vanhojen lintta-autojensa tehojen lisäyskeinot, joilla yrität perustella fanaattista dieselvihaasi ja muita lapsellisia juttujasi.

Olet kyllä pahasti hirttäytynyt oman fanaattisuutesi aikaasaamaan vinoutuneeseen ajatusmaailmaasi. Koita nyt edes vähän tervehtää ajatusmaailmaasi. Se on helppoa, faktatietoa on helposti saatavilla, vain fanaattinen asenteesi on sen omaksumisen esteenä.

Anonyymi kirjoitti:

Heh, taas sinä täällä ja jutut ovat samaa tyypillistä sinua. Et näemmä saa rauhaa ellet säännöllisin väliajoin ilmesty tänne noine höpinöinesi.
Ei edelleenkään ole mikään dieselin ominaisuus, jos rakennetaan dieselmoottori pienempitehoiseksi kuin bensamoottori. Mikä tuossa on sinulle niin vaikea asia ymmärtää?

Totta on, että dieselmoottori tuottaa sinänsä enemmän nox ja pienhiukkasia, mutta puhdistustekniikka poistaa ne tehokkaasti ja siksipä uudet dieselautot ovatkin vastaavia bensa-autoja ympäristön kannalta selvästi puhtaampia. Nox:t ovat samalla tasolla yleisesti, mutta parhaissa dieselautoissa selkeästi bensa-autoja vähäisemmät. Pienhiukkaset ovatkin olleet jo kymmenkunta vuotta enemmän suorasuihkutusmoottorilla varustettujen bensa-autojen ongelma, jopa kuusi kertaa suurempina hiukkaspäästöinä. No nyt tähänkin on tullut korjausta, kun näihin bensa-autoihin on tullut hiukkasloukut pakollisiksi.
Kasvihuonekaasujen osalta bensa-autot eivät ole lähelläkään vastavia dieselautoja päöstöjen vähyydessä. Ainoa keino on pienentää moottorikokoa reilusti ja näinhän on tehtykin. Yhden litran bensamoottoreilla päästään jo lähelle useimpien parilitraisen dieselinautojen päästö- ja kulutustasoja.

Kuten aiemminkin on jo nähty, ainoa kriteerisi on edelleen tuo amisteinihenkisten laittomat temput vanhojen lintta-autojensa tehojen lisäyskeinot, joilla yrität perustella fanaattista dieselvihaasi ja muita lapsellisia juttujasi.

Olet kyllä pahasti hirttäytynyt oman fanaattisuutesi aikaasaamaan vinoutuneeseen ajatusmaailmaasi. Koita nyt edes vähän tervehtää ajatusmaailmaasi. Se on helppoa, faktatietoa on helposti saatavilla, vain fanaattinen asenteesi on sen omaksumisen esteenä.

Lue lisää

> Ei edelleenkään ole mikään dieselin ominaisuus, jos rakennetaan dieselmoottori pienempitehoiseksi kuin bensamoottori

Nokipään aivoissa on tapahtunut nokihiukkasten toimesta peruuttamatonta tuhoa. Nokilekaa ei "rakenneta" pienitehoiseksi. Nokileka on pienitehoinen, koska siitä ei kyetä rakentamaan nopeakäyntistä. Teho = vääntö x kierrosluku. Hidaskäyntisestä nokilekasta saa vähemmän tehoa kuin samankokoisesta bensakoneesta. Joten ei auta kuin kasvattaa moottorin kokoa... jolloin siitä tulee myös painavampi.

> Pienhiukkaset ovatkin olleet jo kymmenkunta vuotta enemmän suorasuihkutusmoottorilla varustettujen bensa-autojen ongelma,

Ei silti saman suuruusluokan ongelma, kuin nokilekojen tolkuttomat NOx ja hiukkaspäästöt. Joille, ei edelleenkään ole mittausta käytössä katsastuksessa, joten nokipäiden yleistä hupia on saatelaitteiden tuhoaminen. EGR tulppaus on perusteltavissa mm. sen aiheuttamalla palovaaralla (BMW:n nykyiset ongelmat).

Ja ne CO2 päästöt, ei näy mainostettu nokilekojen etumatka tässäkään

https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot

BTW, bensakoneessa pystyy käyttämään vaihtoehtoisena polttoaineena maa- tai biokaasua. Etenkin jälkimmäisellä KAIKKI päästöt ovat huikeasti pienemmät kuin saastuttavalla nokilekalla.

1.6 litraisesta dieselistä nykyään otetaan jo 320 nm vääntöjä ja 100 kw tehoja ..kulutus on todella pieni..sillä kyllä jo liikkuu normaaliajossa auto kevyesti ..eipä sitä dieseliä ole miksikään urheiluautoksi tarkoitettukaaan ...bensa kiertimet on sitävarten...mutta onhan bensaturbokin ihan mukava vääntöinen ja kulkuinen kieltämättä..

Anonyymi kirjoitti:

1.6 litraisesta dieselistä nykyään otetaan jo 320 nm vääntöjä ja 100 kw tehoja ..kulutus on todella pieni..sillä kyllä jo liikkuu normaaliajossa auto kevyesti ..eipä sitä dieseliä ole miksikään urheiluautoksi tarkoitettukaaan ...bensa kiertimet on sitävarten...mutta onhan bensaturbokin ihan mukava vääntöinen ja kulkuinen kieltämättä..

Lue lisää

LeMansin 24 tunnin ajot voitetaan ja ajetaan nykyään dieselillä.
Mieti Kalevi tätä ? Dieselin hyötysuhde / vääntö on ylivoimainen.

Anonyymi kirjoitti:

1.6 litraisesta dieselistä nykyään otetaan jo 320 nm vääntöjä ja 100 kw tehoja ..kulutus on todella pieni..sillä kyllä jo liikkuu normaaliajossa auto kevyesti ..eipä sitä dieseliä ole miksikään urheiluautoksi tarkoitettukaaan ...bensa kiertimet on sitävarten...mutta onhan bensaturbokin ihan mukava vääntöinen ja kulkuinen kieltämättä..

Lue lisää

> 1.6 litraisesta dieselistä nykyään otetaan jo 320 nm vääntöjä ja 100 kw tehoja

Laiskan dieselkoneen vääntö ei riitä edes lattialla seisovan moottorin kaatamiseen. Auton liikkeellesaamisen tarvitaan paljon enemmän, minkä vuoksi moottorin perään pitää laittaa vaihteisto. Se alentaa pyörimisnopeutta, mutta kasvattaa vääntöä.

Jos hidaskäyntisellä nokilekalla kokonaisvälitys on 1:4, niin nokilekan kalistessa 1600 rpm saadaa renkaita pyöritettyä 1280 Nm maksimiväännöllä @400 rpm. Jos 1,4 l bensaturbo pukkaa 250 Nm @ 2000, niin renkaille saadaan 1:5 kokonaisvälityksellä 1250 Nm @400 rpm. Tässä esimerkissä ero on pari % nokilekan hyväksi. Oikeassa elämässä voi olla miten päin vain riippuen välityssuhteista.

Erästä automallia kehuttiin nimeoamaan dieselinä "vääntö riittää kadunkulmien ajamiseen kolmosella". Vaan kun rupesin tarkemmin tutkimaan, niin nokilekassa oli reilusti lyhyemmät välitykset kuin bensakoneella. Saahan sillä pirteyttä, mutta moottoritielle liityttäessä yms. saa keppiä veivata urakalla, kun 3. vaihde loppuu kesken jo 80 km/h vauhdissa ja nelosella pääsee nippa nappa yli satkun!

Ja ao. malli siis 2,0 l olikosenyt 170 hv dieselillä...

Jos bensakoneenkin iskutilavuutta aletaan kasvattamaan yli 1,2-1,4 l lukemien, iskee nokilekoihin äkkiä ujous. 1,6 l bensaturboista otetaan jotain 270 Nm, ihan sama kuin aneemisemmista dieseleistä, mutta tehoa on puolet enemmän. Itselläni on nyt 2 l bensaturbo ajossa, 350 Nm ja 245 hv. Osasta, ei kaikista, samankokoisista nokilekoista saadaan vähän enemmän vääntöä, mutta se hukataan pidempiin välityksiin ja/tai suurempaan vaihtotarpeeseen.

Kun koneet ovat saman kokoisia, se on bensa joka vie. Jos valitaan saman tehoiset (eli nokileka selvästi isommalla iskutilavuudella), niin sitten on peli suht tasoissa. Periaatteessa bensakone on kevyempänä ketterämpi ja pienemmissä autoissa myös samasta syystä parempi ajettava (nokilekaversiot liian nenäpainoisia, netistä löytyy jopa videoita, missä nokilekalla varustetut kitumaasturit tasapainoilevat kahdella pyörällä hätäjarrutuksessa), mutta vaihteiston välitysushteilla kikkailullakin voi olla vaikutusta - lyhyillä sporttivälityksillä saa auton tuntumaan ripeältä.

Anonyymi kirjoitti:

LeMansin 24 tunnin ajot voitetaan ja ajetaan nykyään dieselillä.
Mieti Kalevi tätä ? Dieselin hyötysuhde / vääntö on ylivoimainen.

Nokilekoille annetaan kisoissa tasoitusta. Ei niillä muutoin pärjättäisi