Suomes on satoja tuhansia sinkkumiehii vapaana, eikö sulle kelpaa suomi mies?
Miehestä olis sulla paljon hyötyäkin ja ei sun tarttis olla yksin.
Miehestä olis sulla paljon hyötyäkin ja ei sun tarttis olla yksin.
Nainen, miksi et halua miestä?
Anonyymi
62<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Kelpaa, mutta tarkkaan seulottu.
Sama täällä.
Tuosta seulomisesta on romantiikka kaukana. Eiköhän se miehellekin välity että nyt on kyse tarkasta laskelmoimisesta eikä mistään aidoista tunteista.
No mitä ajattelet siihen seulontaan liittyvän? Tiedätkö mitä sana tarkoittaa?
Kai se on jokin päämäärätietoinen prosessi jossa ensin seulotaan huono ihmismassa pois, sitten tylsä aines ja tätä jalostamista harjoitetaan niin kauan että ollaan saatu haluttu lopputulos eli virheetön ihminen joka on niin hyvä että hän voi päästä parhaassa tapauksessa jopa jatkamaan sukua.
Aidoista? Kuinka niin ettei muka aitoa? Kyllä mummonsakin voi ihan aidosti haluta. Kjäh.
Piti kyllä olla " mammonaa" ei mummonsa!
Ois kelvannu ne kaks joihinka tämän elämän aikana rakastunu sokiasti, mutta kaikki pelkkää huuhaata vain. Jotenka yksin ollaan, eikä kyllä tällä hetkellä kaipaakaan ketään vierasta ihmistä elämään.
Miehet on vaarallisia, olen mielummin yksin.
Tarttee molemmin puoleista tunnetta ja ihastumista ja loppu alkaa, elää omaa tarinaansa 🤗👫
Ihana kommentti!
❤❤
Miehet on vaarallisia, olen mielummin yksin.
Kiltisti ajateltu sinulta.
Ymmärtäisit jos tietäisit syyn.
Pärjään hyvin näin yksin, vaikka välillä ottaa voimille.
Parisuhteet on kokeiltu, ei ole minulle tarkoitettu.
Nyt olen elänyt sinkkuna pitkään, ja tunnen että tämä on minulle se oikea tapa elää jota haluan jatkaa.
Koska minun on hyvä olla näin, en tunne tarvetta sitä muuttaa.
Etukäteen päätetyt, suunnitellut parisuhteet "oikean" ihmisen kanssa ei innosta.
Sattumallisia vahinko tapaamis liittoja on tämä maa pullollaan.
Lähes jokainen suhde sisältää historiaa mikä ei tälle ihmiselle kuulu. Ei siis kuulu tänä päivänäkään.
Mutta kun ei ole kemiaa.
Ilman kemiaa voi kyntää.
Mekaaninen suoritus ei vaadi kipinöintiä ja tunteita. Onhan ne toki bonari, ja naiset yleensä pitää polvet yhdessä ellei kyntäjäehdokkaan kanssakin kipinöi. Useimmat miehet ei tarvitse kipinöitä kepin nostatukseen.
Ilman kemiaa ei voi pariutua.
Ei kukaan mieskään halua ruveta suhteeseen ellei löydy naista kenen kanssa sen verran on kemiaa jotta voisi nähdä jotain tulevaisuutta sen kanssa. Vaikka monet ätmit napisee etteivät ymmärrä kemioita ja kipinöitä, niin jokuhan "se jokin" on naisessa oltava että sen kanssa millekään huvittaisi ruveta. Ei ätmitkään ihan jokasta vastaantulevaa eukkoa kattele sillä silmällä että tuostapa olis mulle hyvä rouva. Joten "se jokin" on aina ihmisten välillä oltava jotta siitä suhdetta lähtis virittelemään.
Jos nainen on järkevä ja mukava ja häneen olisi sen takia mukava tutustua paremmin niin voiko sitä kutsua kemiaksi? Naisillahan se kemia on aina jotain selittämätöntä ja mystistä seksuaalista vetovoimaa koska eivät ymmärrä sen syvällisemmistä asioista juuri mitään.
No silloinhan siinä naisessa on sinulle "Sitä Jotain" eli koet kipinöitä häntä kohtaan. Aina ne kipinät ei ole molemminpuoleisia. Mutta selkeästi sullakin on jotain tiettyjä asioita mitkä naisessa sytyttää.
Sitä ihan samaa se mystinen kemia on naisillekin. Kokee että jossain miehessä on sitä vetovoimaa. Jokaiselle ihmiselle se on eri juttu mikä jossain toisessa kiehtoo.
No hyvä. Ilmeisesti "kemiat" ja "kipinät" ovat tärkeitä sanoja niille ihmisille jotka eivät ole kirjallisesti kovinkaan lahjakkaita.
Onkohan se sitten tuo kirjallinen lahjakkuus syy siihen ettet ketään löydä? Vai olisiko asenteessakin jotain ongelmaa...
Aika nopeasti meni sekin "keskustelu" epäolennaisuuksiin...säälittävää.
Susta "epäolennaista" tuntuu olevan kaikki muu, paitsi ne suppeat aihealueet joista itse haluaisit jauhaa. Uskoisin myös että toi sun ylimielinen asenne on varmaan suurin syy sinkkuuteesi.
Nimenomaan, tuo asenne on kyllä aika olennaista.
Tuskin kukaan huolii sinuakaan jos et osaa keskustella asioista vaan "häviölle" joutuessasi siirryt henkilökohtaisiin loukkauksiin.
Minä en etsi parisuhdetta, joten ei ole väliksi huolisiko kukaan vai ei. Se ei ole minulle relevanttia.
Taas melkoisen ylimielistä kuvitella että olet "voitolla". Kertoo myös paljon että sun keskusteluissa on oltava voittajia ja häviäjiä - keskustelu ei tuolloin voi olla hedelmällistä kun toinen osapuoli keskittyy vain argumenttinsa jankkaamiseen eikä kuuntele muita laisinkaan.
Tuo muiden tuomitseminen "kirjallisesti lahjattomiksi" kun eivät käytä sun mielestä riittävän kirjavaa kuvailua tunteistaan on ylimielistä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Se ettet sinä ymmärrä kipinöitä ja kemioita tarkoittaa vain, ettet ole niitä kokenut.
Näinhän se menee🤗.
Ihmettelen vähän kovasti kun kirjoitetaan että on miehiä he vain eivät kelpaa olisko niin että jokin vinksahtanut itserakas narsisti kehuskellessa itsellään häpäisee suunsoitollaan kaikki naiset. Kuten alapään eritteistä, naisten elimen "virsikirja maisuudesta" tai hajuista kyllä ne ukotkin lemuaa siinä kuin naisetkin. Jokainen tyylillään ei sentään tarvitse aina alapäästä aukoa turpaansa.
Ihmettelen vähän kovasti kun kirjoitetaan että on miehiä he vain eivät kelpaa olisko niin että jokin vinksahtanut itserakas narsisti kehuskellessa itsellään häpäisee suunsoitollaan kaikki naiset. Kuten alapään eritteistä, naisten elimen "virsikirja maisuudesta" tai hajuista kyllä ne ukotkin lemuaa siinä kuin naisetkin. Jokainen tyylillään ei sentään tarvitse aina alapäästä aukoa turpaansa.
Miehet pettää, siksi en halua miestä.
Nainen, miksi et halua kilttiä ja kunnollista miestä?
Ehkä pitäisi kysyä miksi en halua miestä ollenkaan.
Aidosti kiltin ja kunnollisen miehen haluaisin vaikka heti, mielellään somasti rusetilla koristeltuna ja kotiinkuljetettuna.
Palstan käsitys k&k-miehestä ja aidosti kiltit & kunnolliset miehet ovatkin sitten ihan eri lajikkeita. K&k-miehet lienevät joltain aivan omalta planeetaltaan.
Ei kelpaa kuka vain, pitää olla kaikki "kohdallaan". Tuleva aviopuoliso ei todennäköisesti tule olemaan suomalainen vaan ulkomaalainen. Olen jo nuoresta asti ajatellut, toivonut ja uskonut niin.
"Tuleva aviopuoliso ei todennäköisesti tule olemaan suomalainen vaan ulkomaalainen."
Tuo kuulostaa varsin tutulta. :) Minulla tuohon liittyy varmaan myös ihan kieli. Minusta on paljon helpompi puhua tunteista ja ajatuksista englanniksi kuin suomeksi. Olen ihmisenä englannin kielellä avoimempi ja vastaanottavaisempi. Kenties siksi ulkomaalaiset miehet tuppaavat saamaan minut paremmin kuorestani esiin! (Olen siis sama nainen, joka alla kirjoittaa tyytyväisyydestään olla sinkkuna vaikka kodinkoneet maksavatkin paljon. :P)
Koska parisuhteet on jo eletty, nyt tuntuu paremmalta olla omillaan. Ei se tarkoita että tarvitsisi olla yksin, mutta saa olla kun haluaa.
Ei naisille kelpaa kunnon mies. Pitäs olla rikollinen juoppo ja hakee kelasta rahaa. Vaikka nainen haluu miehen joka käy töissä ja on rahaa silti ei kelpaa edes lihavalle naiselle
Rikolliset juopot jotka elävät tuilla tapaavat olla parisuhteessa pohjasakkaan kuuluvien emäntien kanssa. Semmoisen nisti- tai juoppoeukonko sinä sitten haluaisit?
Kyllä normaaliin elämään kuuluu töissä käyminen. Jos haluaa tavallisen naisen, niin työ on itsestäänselvyys eikä mikään erikoisominaisuus mistä erikseen kehuja saa.
Ihmiset tuppaavat pariutumaan oman sosioekonomisen kuplansa sisältä. Siksipä nuo kelan rahoilla ryyppäävät pariskunnat löytävät toisensa. Siksi varakkaat löytävät toisensa. Jne jne jne. Jos tuntuu ettei löydä ketään, voi syynä olla ettei ymmärrä mikä se oma "piiri" on.
Vaikka nuoremmalla iällä tapailin lähinnä ulkomaalaisia miehiä (koska itsekin liikuin maailmalla), miehen kansallisuudella ei sinänsä ole väliä. Hyvä, kiinnostava mies on hyvä, kiinnostava mies oli sitten kotoisin mistä oli. Pääpointti lienee kuitenkin se, että minulla ei yksinkertaisesti ole tarvetta miehelle taikka parisuhteelle - ja parisuhteen ulkopuolinen seksi ei kiinnosta, joten ei siis kiinnosta deittailukaan. Eikä yksin olemisessa suinkaan ole mitään vikaa, päinvastoin! Nautin vapaudesta. :) Eri asia olisi varmasti ollut, jos olisin halunnut aikoinani lapsia. Mutta nyt varttuneemmalla iällä (hieman alle 40) ainut huono puoli on se, että kaikki tulee maksettua yksin kun ei ole ketään jakamassa kuluja (kodinkoneet, vuokrat/asuntolainat, hotellihuoneet lomamatkoilla jne. tulevat sooloeläjälle kalliiksi). Mutta ei se niin hankalaa ole, että sen vuoksi tarvitsisi miestä hommata. :)
Rakkaus ei ilmeisesti sinunkaan elämässä näyttele juuri minkäänlaista roolia?
Ei parisuhdemielessä. Hyvät ystävät ja lähisuku riittävät. :)
Onko asia ollut aina näin vai onko tämä kylmä ajan henki vaikuttanut siihen?
Tuo on ihan totta. Ei sillä miehen kansalaisuudella ole ensisijaisesti väliä vaan sillä, että mies on hyvä ja tuntuu oikealta itselle. Olen tapaillut ulkomaalaisia miehiä parikymppisestä asti sekä Suomessa että ulkomailla. Minulla on ollut aina kaukokaipuu ja tajusin itse nuorena, että mielenkiintoisen suomalaisen miehen löytäminen on vaikeaa. Edustan myös arvomaailman puolelta marginaaliryhmää, jonka parisuhdemarkkinat ovat pienemmät kuin keskiverto suomalaisilla. Niistä ympyröistä nuorenpana etsin jonkin aikaa. Oli siellä mielenkiintoisiakin ja minusta kiinnostuneita tapauksia mutta aloin sitten panostamaan ulkomaalaisiin miehiin. Olen oppinut paljon. Ulkomailla on enemmän valinnan varaa mutta tunnesidettä siellä kaipaa niin kuin suomalaisenkin miehen kanssa. Tunnesiteen syntyminen ei katso kansallisuutta. Yhteinen kieli ja kulttuuri ei myöskään takaa tunnesiteen syntymistä eikä helpota sitä, sen syntymiseen tarvitaan jotain muuta.
Minulla on hyviä ystäviä suomalaisissa miehissä ja sen perusteella voin todeta, että Suomessakin on hyviä miehiä.
Aina ollut näin. En koskaan elämässäni ole hakenut tai kokenut "tarvitsevani" miestä - ja 14-vuotiaasta tiesin, ettei minusta koskaan tule äitiä, joten "lasten isää" ei myöskään tarvinnut etsiä. Miehiä olen tapaillut silloin harvoin, kun joku sattui tulemaan vastaan ja vei syystä tai toisesta kerta kaikkiaan jalat alta. Joten en aktiivisesti karta miehiä, mutta en hakeudu heidän seuraansakaan, ellei sitten olla ystäviä. Tänne Sinkut-osioonkin päädyin tänä iltana vahingossa, kun tutkin netissä koulusurmaajiin liittyviä juttuja ja incel-haku toi tänne! :D
Kai tuo on aika yleistä naisten keskuudessa. Minä olen ainakin jo teini-iästä lähtien haaveillut naisista ja vieläkin tulee vastaavia ajatuksia mieleen, ainakin unissa.
En ole koskaan saanut parisuhteen taloudellista tai henkistä tukea. Yksin on joutunut maksamaan kaikki vuokrat, laskut, matkat ja muut hankinnat ja menot yksin asuessa. Tilanne parisuhteessa oleviin on täysin erilainen. Luulen, että se henkinen tuki itse asiassa on vieläkin tärkeämpi kuin taloudellinen tuki. Moni parisuhteellinen ei osaa asettua yksineläjän asemaan - ei välttämättä haluakaan ellei itsellä tilanne muutu. Tiedän paljon itseni kaltaisia, ikäisiäni ja neljää kymppiä lähestyviä naisia, joilla ei ole koskaan ollut parisuhteen henkistä ja taloudellista turvaa. Silloin joutuu hoitamaan arjen ja muun täysin itse, tosin ei vastaa myöskään muista kuin itsestään. Sinkkutaloudet on kalliita Suomessa. Osalla tietysti lapsuudenperhe, vanhemmat ja sisarukset, voi tukea tiukassa paikassa ja olla se henkinen tuki, johon nojataan.
<thumbs up>
Tämä on aika hauskaa, kun miettii että klassisesti naista pidetään sukupuolena joka haluaa kumppanin läheisyyttä. Tuntuu että saattaakin olla päinvastoin. Nainen vaikuttaa pärjäävän vallan mainiosti itsekseen. Miehillä naisenpuute näyttää johtavan katkeruuteen ja/ tai masennukseen. Eikä siis pelkän piparinpuute vaan myös läheisyydenpuute. Piparia kun saisi ostamallakin, mikäli pelkkä mekaaninen suoritus ja kassien tyhjennys riittäisi onnellisuuteen. Ilmeisesti se parisuhde kuitenkin on keskimäärin tärkeämpää miehille kuin naisille.
Ehkä se johtuu siitä että naisilla on usein kattavampi ystäväverkosto, josta saa kaiken tuen ja avun.
Ei kai kyse olekaan pärjäämisestä vaan ihan vaan halusta löytää rakkautta ja mielellään ihan perinteisen parisuhteen muodossa. Monilta naisilta se halu tuntuu hävinneen.
Ei se toive rakkaudesta ja parisuhteesta ole minnekään kadonnut. Ehkä toi "perinteinen" on tossa se key word. Naiset ei halua enää olla pelkkiä kotiäitejä ja taloudenhoitajia, etenkin kun naiset käyvät myös kokopäivätöissä. Ei silloin halua yksin hoitaa kahden tai useamman hengen talouden pyöritystä. Naiset etsii tasa-arvoista kumppania kenen kanssa jakaa arki, eikä huollettavaa aikuista lasta.
Ja ei, en todellakaan väitä että kaikki miehet heittäytyisivät avuttomiksi parisuhteessa. Monella naisella kuitenkin on huonoja kokemuksia, jotka johtavat siihen että mieluummin on yksin kuin ottaisi riskiä.
Ihan niinkuin monella miehelläkin on huonoja kokemuksia naisista, jonka takia sitä sulkeudutaan, ollaan varautuneita ja jättäydytään yksin. Se ei tarkoita että kaikki naiset olisivat paskoja, mutta se tarkoittaa että kyseisellä miehellä on ollut paljon huonoja kokemuksia joita ei niitäkään sovi vähätellä.
Tarkoitin perinteisellä vain sitä että asutaan yhdessä eikä harrasteta mitään polyamorisia venkoiluja tms.
Useimmat ihmiset yhä halajavat sitä yhtä monogamista suhdetta. Suht harvinaista on nuo ns. avoimet suhteet joissa peuhailu muittenkin kanssa kuuluu kuvioon.
Naisille ei kelpaa mikää.. minä en ymmärrä. naisille ei mikää mies kelpaa, oli millanen vaan, kai se osuu sit joskus kohdille.
Huono mies ei kelpaa kellekään. Hyvä mies kelpaisi vaikka kenelle.
Tämä taitaa kertoa siitä että olet huono mies.
Ilmeisesti olen. Mutta tulen paremmaksi kokoajan:)
Hyvän miehen määritelmä naosten mukaan on nykyään niin kapea, että se karsii suurimman osan miesväestöstä pois.
Nuorena naisena etsin juuri sitä "kemiaa". Se oli typerää. Olisi pitänyt rauhassa tutustua, eikä luovuttaa parien treffien jälkeen. Suomessa on paljon hyviä sinkkumiehiä.
"Hyvä harkintakyky kumpuaa kokemuksista. Kokemukset syntyvät huonoista päätöksistä."
Haluan kiltin miehen enkä mitään raivoavaa ukkoa joka huutaa minulle. Hiljainen kiltti mies, mukava ja rauhallinen luonne aina.
Vanha kommentti, mutta vastaan kuitenkin.
Näitä kilttejä miehiä hakevat naiset eivöt ole todellisia. Saattaa olla, että aluksi jonkin menneisyyden trauman takia sellaista haetaan. Mutta kun sellainen on kohdalla tai jopa saatu, todetaan kiltteys tylsäksi ja dumpataan mies siihen paikkaan. Sen jälkeen haetaan taas sitä jännitystä, kunnes tullaan itkien etsimään kilttiä. Tämä kehä toistuu joillain koko elämän.
On tietenkin poikkeuksia, mutta niin taitaa olla yksisarvisiakin.
No ku niissä on poikabakteereja.
Hyi!
😷
Olen rikkinäinen eikä siksi ole mitään kiinnostusta ruveta suhteeseen kenenkään kanssa. Olen tunteeton rikkinäisyyteni takia. En osaa sanoa milloin voin paremmin, koska tulevaisuutta ei voi ennnustaa, mutta kovin nopeasti se ei tule tapahtumaan.