asiaa sotesta

Sotessa kannattaisi miettiä tosi leveiden hartioiden ratkaisua. Valtio ottaisi kokonaisvastuun sotesta ja jakaisi toiminnot alueyksiköihin.
Nykyinen suunntelma maakuntamallisena omaa laihat hartiat moni satoine yksityistettyine toimintoineen. Valvonta ja organisaation hoitaminen tuo satoja miljoonia ylimääräisiä kuluja.
Toinen seikka on maksuttoman terveydenhuollon harkitseminen. Väitetään ettei ole varaa. Monista korvaus- ja sääntelybyrokratioista aiheutuu suuria summia ylimääräistä. Jo pelkästään niillä voitaisiin kustantaa perusteydenhuollon maksuttomuus.
Valtio voisi ostaa suurina määrinä reseptilääkkeitä varastoitavaksi terveysekeskuksiin ja keskussairaaloihin. Se auttaisi toimintavarmuutta ja kriisivalmiutta. Pienjakelun sijasta logistiikkakustannukset alenisivat roimasti.
Leveät hartiat takaisivat toimintavarmuuden. Valvonta seuraisi mukana ja tekisi parannusehdotuksia matkan varrella henkilökunnan ehdotusten lisäksi.

Noin se on.
Soten on pirstaloitettu sikin sokin. Kukaan ei tiedä mikä on valtion rahan tai yksityisen rahan piirissä. Missä vetää yksityinen pääoma valtion kustannuksella tai käytetäänkö varmasti yhteiskunnan varoja tarkoituksenmukaisesti. Mikäli sotea pirstaloitetaan lisää tuomalla uusia väliportaita, sen luojat ovat lähellä hermoparantolaan joutumista.

Peli seis ja mietintämyssy päähän. Valtio vastaa sotesta, Se jakaa maan sotealueisiin. Lähtösijoitus viime vuoden kokonaismenoksi ja siitä lähdetään sirpaloitumisen poistoon ja seurataan kulukehitystä vertailuna viime vuoden palvelutaso.

Miljardit, joilla on rahoitettu hyvinvointivaltiota, makaavat nyt verottomina veroparatiiseissa rikkaiden taskussa ja siksi rahvaan puurtajien on maksettava heidän osuutensa veroista ja valtionvelka kasvaa.
Sipilä ainakaan ei välitä, kunhan varat pysyvät kuoren sisällä piilkossa.

Valtio tätä nykyä kiristää kuntia sotemenoissa. Kunnat joutuvat vaikeuksiin.
Ratkaisuksi otetaan soten yksityistäminen. Jos sama työ tehdään, se ei vähennä kuluja senttiäkään.
Päijät-Hämeen soteyhtiö aikoo ratkaista pulman perustamalla yksityistetyn yhtiön, jossa kunnat ja yksityien suuryhtiö toisena osapuolena. Jos sama työ tehdään, kustannukset eivät voi aleta.
Ehdotus soten valtiollistamisesta on järkevä. Toimet ovat yksissä käsissä. Alhaalla perusyksikkö on kunta. Välissä keskussairaalat yms..

Ei taida järkiperäistä ratkaisua voida tehdä millään, kun kaikessa järjettömyydessä vanha läänijärjestelmä (12 lääniä) lakkautettiin. Silloin olisi voinut siirtää sote-palvelut läänin vastuulle ja eri lääneille olisi voinut antaa liikkumavaraa toteuttaa palvelut kyseisen läänin kannalta järkevällä tavalla.

On typerää tuhota satojen vuosien saatossa syntyneitä, toimivia rakenteita. Samaahan tehdään nyt koululaitokselle... Ideologisista syistä "uudistetaan" vuosisatojen saatossa toimiviksi havaittuja menetelmiä ja järjestelyjä, koska halutaan tilalle itse keksittyä uutta ja itselle kivan kuuloista. Miksi ihmeessä tuhota toimivaa?

Sote:ssa varsinainen ongelma on käsittääkseni erikoissairaanhoito, jonka menot kasvavat holtittomasti, sekä se, ettei pienille paikkakunnille saada virkoihin lääkäreitä muhkeillakaan palkoilla. Sosiaalipuoli voi kai ihan kohtalaisesti lukuun ottamatta joidenkin alueiden sosiaalityöntekijöitä.

Päijät-Hämeen Kuntayhtymän hallituksessa hankkeen etenemistä vastustivat hallituksen lahtelainen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd) sekä jäsenet Nina Saarinen (sd) ja Jouni Kaikkonen (vihr).
Hankkeen valmistelun puolesta äänestivät Jari Ronkainen (ps) , Sari Niinistö (kok), Kari Sulonen (kok) ja Tarja Tornio (kesk).

Perussuomalainen ratkaisi yksityistämisen puolesta. Kustannukset eivät laske yksityistämällä. Esillä on ollut kolme yksityistä suuryhtiötä, joiska yksi otettaisiin osakkaaksi. Yksityisten mukana voittoja valuisi ulkomaisille omistajille.
Perussuomalaisten puheet isänmaan edusta ovat puheita vailla katetta.
Yksinkertaisin ratkaisu on valtiollinen suuryhtiö. Nyt Päijät-Hämeessä mennään yhdysvaltaiseen suuntaan ja jossa kustannukset taatusti nousevat.

Soten yhteydessä tulisi käsitellä perustulo - malli.
Monenlaiset tuet lääkkeisiin, toimeentuloon, asumiseen jne. muodostavat suuren lakibyrokratian.
Ihmiset eri tilanteissa tarvitsevat rahallista apua. Perustulo kaikille tietyn suuruisena, byrokratiaa poistetaan, menot laskevat, joten perustuloa voi korottaa. Sen lisäksi tuleva ansiotulo verotetaan päätösten mukaan mutta progressiivisesti. Samoin osinkotulot.