Olen parikymppinen muija, enkä saa ystäviä. Naisten kanssa en pärjää, työttöporukoista aina löytyy se joka vihaa mua ja jään lähes aina ulkopuolelle ja muutenkin on aina ulkopuolinen olo, en ole mikään leidi, enkä halua, eikä sellaista musta koskaan tule. Olen aina saanut kuulla kuinka olen samanlainen kun isoveljeni ja se pitää paikkaansa niin luonteelta kuin ruumiin rakeenteelta. Pienenä olinkin paljon veljen kanssa ja ajeltiin kaiken maailman kärryillä rallia pellolla ja siksi kiinnostuksenani on autot ja se on seuraava ala jota lähden lukemaan syksyllä. Välillä olen epäillyt että olenko muka niin hyvännäköinen että muut naiset kadehtivat? Kaupungillakin jotkut naiset katsovat tosi murhaavasti ja kääntävät päänsä pois, miestenkään kanssa en pärjää koska yrittävät aina iskeä ja nykyisellä työpaikallanikin koen häirintää ja vähättelyä miesten taholta joka saa mut erittäin vittuuntuneeksi, en enää tiedä missä helvetissä mun kuuluisi olla vai pitääkö tässä sukupuolensa vaihtaa että saa ja voi elää sellasta elämää kun haluaa, ilman vittuilua sukupuolesta? Olen niin väsynyt ja vittuuntunut tähän vuosia kestäneeseen yksinäisyyteen, olen ollut koulukiusattu esikoulusta ammattikouluun asti. En tiiä mikä mussa on aina vikana että selkä käännetään tai jätetään. Yli vuosi sitten ylä-aste ystäväni jätti mut eikä edes sanonut miksi, esti mut vaan jokapaikassa.
En saa ystäviä
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.