Olen ollut laihdutuskuurilla n. kuukauden. Painoni on tippunut n. 2 kiloa. Énnen en liikkunut olleskaan, nyt 4-5 kertaa viikossa uintia, vesijuoksua, kävelyä. Kalorit olen vähentänyt 700 kilokaloriin per päivä ja syön terveellisesti.
Ennen tämä on tehonnut. Nyt tuntuu että paino ei liiku minnekään. Lihakset eivät ole kasvaneet, sentit eivät vähene. Olen yrittänyt välttää suolaa ja juon paljon vettä.
Voiko tämän jumituksen kiertää jollain tavoin? Miten saan painoni putoamaan?
t. 172/80
Ennen tämä on tehonnut. Nyt tuntuu että paino ei liiku minnekään. Lihakset eivät ole kasvaneet, sentit eivät vähene. Olen yrittänyt välttää suolaa ja juon paljon vettä.
Voiko tämän jumituksen kiertää jollain tavoin? Miten saan painoni putoamaan?
t. 172/80
Vastaukset 5
Vanhimmat
Syöt liian vähän. Elimistö on herkkä reagoimaan ja sopeutumaan syödyn energian muutoksille. Liian vähän syötynä aiheuttaa elimistön asettumisen "säästöliekille", koska se yrittää suojella itseään aliravitsemukselta.
Sopiva kalorivaje päivässä on noin 500-700 kcal, eli jos kulutat 2500 niin kannattaa syödä noin 1800-2000. Tämä tekee viikossa 4500 kcal vajeen. Kilossa läskiä on 9000 kcal, joten viikossa tulee painoa putoamaan 0,5 kiloa.
Välillä tulee tietenkin jumitusaikoja, koska elimistö yrittää sopeutua, korjata, fiksata aina tilannetta kulloisenkin ravitsemus- ja kulutustilanteen mukaan.
Elimistöä voi yrittää välillä "potkaista" käyntiin pitämällä välissä poikkeuksellisia päiviä. Eli, yksi erittäin alhaisen syönnin päivä välissä voi olla hyvä. Vastaavasti yksi paljon syömisen päivä voi olla hyvä (esim. 3500 kcal). Tällöin kroppa ei pysty sopeutumaan ja asettumaan "lepotilaan" niin helposti, vaan pitää korkeata aineenvaihduntaa yllä.
Syö usein, mutta pieniä annoksia. Juo paljon. Myös nämä vinkit pitävät rasvanpolttokoneistosi koko ajan käynnissä.
-VT
En oikein tajua tätä säästöliekkihommaa. Jos olen 500 kilokalorilla/pvä 3 kuukautta niin miten on mahdollista etten laihdu? Miten on mahdollista että maailmassa on anorektikoita esimerkiksi? Hehän kuluttavat kaiken mitä syövät eli kaloreita ei tule yhtään per/pvä.
Tajuan sääsöliekin kyllä, että se jumittaa joskus pudotusta. Mutta ei kenenkään keho voi olla laihtumatta viikkokausia/kuukausia kestäneessäkään säästöliekissä! Eihän tässä maailamassa olisi silloin pakolaisleirien luuviulujakaan, häh?
Jos olet 500 kilokalorilla/pvä 3 kuukautta niin sinulle tulee niin suuri nälkä. ainakin viimeistään sen kolmen kuukauden jälkeen, jos ei aikaisemminkin, että alat ahmimaan suuria määriä roskaruokaa. olen sairastanut bulimiaa. tiedän. ja se ei mitenkään liity siihen että olisi huono itsekuri vaan siksi että elimistö vaatii sitä ja se on jokaiselle luonnollista.
ja anoreksia. anoreksialla ei ole oikeasti mitään tekemistä ruuan kanssa. anoreksia on PSYYKKINEN sairaus, joka johtuu ihan muista tekijöistä kuin ruuasta. heidänkin elimistönsä huutaa ruokaa jossain vaiheessa, mutta se erottaa sairaan terveestä ihmisestä että hänelle pienikin määrä ruokaa on liikaa ja tuntee itsensä epäonnistuneeksi ja ettei ansaitse elää ja urheilee vain enemmän ja enemmän kunnes joutuu letkuihin.
haluatko sinä itsellesi anoreksian? kyllä sinä sitä nyt ihannoit ehkä mutta sitten kun olet sairastanut sitä vuosia ajattelet aivan toisin. anoreksia ei liity pelkästään ruokaan ja syömiseen. se liittyy vääristyneeseen minäkuvaan, joka saa sinut vihaamaan itseäsi vaikka olisit kuinka laiha tahansa. itsevihaa, itsensä viiltelyä ja muuta satuttamista, eristäymistä muista ihmisistä, omistautumista pelkästään itsensä kiduttamiselle. sitä anoreksia on.
ja moni anorektikko sairastuu jossain vaiheessa bulimiaan, kun heidän elimistönsä tarvitsee sitä energiaa niin paljon että lopulta he ratkeavat ahmimaan.
haluatko siis laihtua ja elää tervettä ja onnellista elämää vai tuhota elämäsi ja onnellisuutesi jotta laihtuisit?
minä ainakin ottaisin elämästäni ainakin viisi vuotta takaisin ja tekisin eri tavalla jos tämän hetken tiedoilla voisin tehdä valintani.
Elimistö on niin fiksu vekotin, että huomatessaan saavansa aivan liian vähän energiaa, se pitää kiinni olemassa olevista varastoista kynsin hampain. Menet säästöliekille.
Elimistö on monimutkainen koneisto, ja ilman monimutkaisia kokeita lääkärinkään on vaikea tietää, missä tilassa kulloinkin olet. Toisaalta kymmenien vuosien aikana opitut nyrkkisäännöt tepsivät pitkän päälle aina. Liian vähän energiaa johtaa VÄISTÄMÄTTÄ lopulta laihtumiseen ja pahimmillaan nälkäkuolemaan. Ruma esimerkki jonka otit esille on tosiaan 40-luvun keskitysleirien valokuvat... joukossa ei näyttäisi olevan yhtään "lihavuusgeenin" omistavaa, joka ilman ruokaakin vain lihoaa.
Tärkeä idea on pitää "kone käynnissä" täydellä höyryllä, eikä kituuttaa puolivaloilla.
Pidä tiukasti kiinni 500 kcal päivittäisestä kalorivajeesta. Elimistö saa "melkein" tarpeeksi energiaa ja polttelee tarvittavat lisäkalorit vyötäröltäsi. Syö usein pieniä annoksia. Nuku tarpeeksi. Liiku paljon. Juo paljon. Laihtuminen on väis-tä-mä-tön-tä. Jumitus menee kyllä ohi.
-VT
En minä anoreksiaa ihaile tai sitä itselleni halua. Luepa paremmin mistä kirjoitin. Kirjoitin elimistön reagoimisesta saatuun ruokamäärään. Ihmettelin sitä miten on mahdollista että elimistö pystyy pistämään vastaan viikko/kuukausikaupalla jos syön vähän kaloreita päivässä. Sitten mietin sitä että miten anorektikot voivat olla laihoja/laihtua jos elimistö todella reagoi niin voimakkaalla säästöliekillä vähäiseen energiamäärään.
Mielestäni ihmettelyni oli aivan asiallista. Etkö sinä ihmettele samaa? Esimerkki:
Kaksi ihmistä, A ja B. Kummatkin syövät alle 500 kcal/päivä. A laihtuu kuukausien kuluessa anorektisiin mittoihin. B menee säästöliekille ja hänen kehonsa päättääkin selvitä tuolla vähäisellä energiamäärällä. B paino tippuu tuskin ollenkaan. Etkö sinä ihmettele tätä? Minä ihmettelin ja siksi kirjoitin tekstini. Kaiken lähtökohta oli aito kiinnostus elimistön toimintaan ja pettymys oman elimistöni reagointiin.