"Käsitykseni mukaan tällä hetkellä perusoikeuksien tasapainoisen toteutumisen
osalta perustelluin vaihtoehto on malli, jonka voisi nimetä ”osa yhdessä ja osa
erikseen” -malliksi. Sen mukaan omaa uskontoa käsittelevä osa opiskeltaisiin
uskonnollisen taustan mukaan eriytetyissä ryhmissä ja muu aines, kuten yleinen
etiikka ja moraaliopetus sekä filosofis-eettiset kysymykset yhdessä. Mallin etuna
on mahdollisuus opettaa ja oppia sekä omaa uskontoa ja sen mukaista perinnettä,
mutta toisaalta monikulttuurisessa koulussa pitää olla myös foorumi, jossa oppilaat kohtaavat toisensa ja eri tavalla uskovat oppilaat omasta näkökulmastaan tai
viitekehyksestään käsin. Silloin syntyy myös käytännön arjen tason vuorovaikutusta koulussa sekä hedelmällistä reflektiota myös uskonnonvapauden perusoikeuden käytännön toteutumisen suhteen. " (Pete Hokkanen, Uskonnonvapaus monikulttuuristuvassa koulussa, 2014, väitöskirja, Vaasan yliopisto, julkisoikeus, s. 325)
osalta perustelluin vaihtoehto on malli, jonka voisi nimetä ”osa yhdessä ja osa
erikseen” -malliksi. Sen mukaan omaa uskontoa käsittelevä osa opiskeltaisiin
uskonnollisen taustan mukaan eriytetyissä ryhmissä ja muu aines, kuten yleinen
etiikka ja moraaliopetus sekä filosofis-eettiset kysymykset yhdessä. Mallin etuna
on mahdollisuus opettaa ja oppia sekä omaa uskontoa ja sen mukaista perinnettä,
mutta toisaalta monikulttuurisessa koulussa pitää olla myös foorumi, jossa oppilaat kohtaavat toisensa ja eri tavalla uskovat oppilaat omasta näkökulmastaan tai
viitekehyksestään käsin. Silloin syntyy myös käytännön arjen tason vuorovaikutusta koulussa sekä hedelmällistä reflektiota myös uskonnonvapauden perusoikeuden käytännön toteutumisen suhteen. " (Pete Hokkanen, Uskonnonvapaus monikulttuuristuvassa koulussa, 2014, väitöskirja, Vaasan yliopisto, julkisoikeus, s. 325)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hän toteaa myös seuraavan, nyt enemmän esille nousseen ongelman:
"Ongelmaksi on voitu katsoa kuitenkin nykyjärjestelmän epäyhdenvertaisuus, koska enemmistöuskontoon kuuluva oppilas ja tämän huoltajat eivät voi vapaasti valita katsomusainetta ja osallistua siihen, päinvastoin kuin elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvan kohdalla. Koulussa ja perusopetuksessa on siis oppiaine, joka ei ole kaikille oppilaille avoin, vaan eri opetusryhmiin erotteleva,603 johon osallistumista arvioidaan myös oikeudellisesti epäyhtenäisin perustein. Ainoastaan enemmistön uskonnonopetukseen kuulumaton tai uskonnoton opiskelija voi opiskella joko enemmistön uskontoa tai elämänkatsomustietoa.604 " (sivu 193)
Samalla sivulla: "Suomalaista mallia voidaan eräällä tapaa käytännössä pitää kahden `kansankirkon` vahvan institutionaalisen sekä valtiosääntöoikeudellisen erityisaseman ja
lainsäädännöllisen vaikutuksen ilmaisuna. Asia voidaan nähdä ongelmallisena
myös tosiasiallisen maailmankatsomuksellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta..."
Mitäs jos kaikille oppilaille olisi yhteinen pakollinen ET ja sen lisäksi halukkaille vapaaehtoinen uskonto, niin että jokaiselle uskonnolle omat ryhmät tai kenties kaikille halukkaille vapaaehtoinen yhteinen uskontotieto?
ET:lle esim. em. katsomusaineiden kokonaistuntimäärästä 3/4 ja ussalle 1/4, koska ET:ssä käsitellään myös uskontoja ja vieläpä tunnustuksettomasti, mistä ei voi ihan varma olla ussantuntien kohdalla.
Nykyisen oppiaine- ja tuntijaon vallitessa voidaan toteuttaa ET:n avaaminen kaikille valittavissa ole aksi aineeksi uskonnon rinnalla, siis uskonnon vaihtoehtona.
Tässä vaiheessa kannattaa keskittää toimet ET:n vahvistamiseen ja avaamiseen. Syyskuun 2020 lopulla on seuraava laskentapäivä katsomusaineista, ja sitä tietoa tullaan varmassti käyttämään kun keskustellaan ET:n avaamisesta vielä tällä hallituskaudella.
ET-operuksen avaaminen on erillisratkaisu, koska se voidaan tehdä nykyisen oppiaine- ja tuntijaon puitteissa. On paljon isompi revohka, josa oppiaine- ja tuntijako avataan.
Laki edustaa laillisuutta ei oikeutta eikä oikeudenmukaisuutta
Kuka kuuntelee jotain lakitohtoria kouluasioissa
Mitä Suomen lakiin perehtynynyt lokaali tohtori ymmärtää ulkomaista tai kulttuureista
Miksi jotain monikulttuureja pitäisi tuoda Suomen kouluihin
jätetään ne Nigeriaan jne jossa kieliäkin on yli 500
Yhtä oppiainettä ensimmäisestä luokasta viimeiseen (1-9 3) käsittelemään uskontoja ei tarvita. Jos aine olisi pienemmällä vuosiviikkotuntimäärällä (alle 9), osittaista erillisyyttä ja yhteisyyttä voisi pohtia.