olen työtön. Jatkuvista etsinnöistä huolimatta en saa töitä, en uskalla edes ajatella kauanko joudun vielä työttömänä olemaan -nuori ihminen! Muuttamiseen ei ole rahaa. Se on suurin syy. Muttei toisaalta ole haluakaan muuttaa kotiseudulta ja ystävien luota ties minne timbuktuun. Joillakin ei vaan ole pokkaa siihen, sanokoot muut mitä vain. Olen usein rahaton, päiväraha ei tahdo riittää, tai riittäähän se jos säästän ihan kaikesta, mutta en nauti tälläisestä elämästä. Tuntuu, ettei hauskaa voi pitää ollenkaan kun kaikki maksaa. Enkä nyt tarkoita baareja. olettehan tekin varmasti huomanneet ettei mitään saa ilmaiseksi. Auta armias jos joudun ostamaan jotain suurempaa kuten takin tai kengät! itkuhan siinä meinaa päästä kun tietää mikä loppukuun tilanne on. Viimeiset talvikenkäni (ainoat kenkäni) olivat lopuksi niin huonossa kunnossa ettei puli-ukoillakaan sellaisia nykyään näe. Voi kun saisi töitä, loppuisi vanhempien ja kavereiden haukut, sehän on oma vikani kun en ole saanut töitä!
Kun ei löydy
töitä
4535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olla työtön. Ihmiset halveksuvat ja rahat eivät riitä tarpeelliseenkaan, mutta silti ihmiset kehtaavat väittää työttömien nauttivan elämästään, niin ettei työnteko maita.
Kyllähän työtönkin voi nauttia elämästä, jos on joku jonka siivellä pystyy tekemään kaikenlaista... tai, jos voi käyttää päivärahat harrastamiseen ja pääsee syömään toisen maksamia ruokia.
Taitaa useinmilla työttömillä yhteydenotot työssäkäyviin harveta työttömyyden pitkittyessä ja lopulta ei vain enää jaksa kuulla syytöksiä "mikset mene töihin, kyllä niitä töitä löytyy".
Kun pistäisivät kaikki nuo "töitä löytyy kaikille" tyypit etsimään kaikille työttömille palkattua töitä tai joutuisivat elättämään työttömät omalla omaisuudellaan, niin typerät väitteet vaihtuisivat todellisiin "töitä ei löydy kaikille".
monet ns "ystäväni" ovat jotenkin kaikonneet, ja vaikka kuinka selittää ettei työtä ole, niin ei vaan oteta vakavasti! aivan hiljattain nyt (yo)kirjoittava kaveri tokaisi että "pakkohan sun nyt jotain on tehdä edes kesällä, et sä voi vain olla!" voi jumalauta kun vitutti... eniten valittaa kuitenkin ehkä isäni. Minusta on tullut äksy, hermostunut, ahdistunut ja tunnen itseni aina ulkopuoliseksi kun on puhe työstä tai koulusta. Taidan hakea johonkin kouluun nyt että edes jotakin olisi ja loppuisi muiden valitukset!!!!
Pahimpia työttömyyden äimistelijöitä ovat hieman vanhemmat henkilöt, joiden ei ole aikoinaan tarvinnut työtä saadakseen tehdä mitään muuta kuin kävellä sisään yritykseen ja vetää haalarit päälle.
Kaikki on ennen tietenkin ollut heidän mielestään vaikeampaa, ja nykynuoret pääsevät ihan liian helpolla. Millään ei voida tajuta sitä, että on se maailma saattanut muuttua myös vaikeammaksi tietyiltä osin.
niinpä, helppohan heidän on ennen ollut, jos näin nyt tohtii ääneen sanoa.. töitä on riittänyt vaikka miten paljon ja vielä kyseltykin töihin kotoa. maajussit ovat automaattisesti "päässeet" tilalle jatkajaksi ja nuoret naiset ovat saaneet vähintään kodinhoitotyötä. eivät ne ymmärrä jos minä niille uikutan ettei ole töitä.
Vaan kyllä ne työkkärissäkin osaa:
Työkkäristä sanoivat että tuolla on töitä (n.30km:n päässä kotokaupungista). Minä murehdin ääneen sinne meneviä bussivuoroja, autoa kun ei ole sattuneesta syystä.
eivät ottaneet oikein kuuleviin korviinsakaan, ja mulle tuli sellanen olo et ei niitä oikeesti kiinnosta. Työ olis ollu 3vuorotyötä, et pakkohan mulla olis auto olla. että näin.
eikai näin saisi toivoa mut odotan nyt edelleen niiden suurten ikäluokkien häipymistä eläkkeelle mitä olen odotellu jo kolmisen vuotta...