Suomalaiset saivat vuonna 1943 konkreettisen tiedon NL:n kaukopommitusvoimien (ADD:n) saapumisesta Leningradin alueelle vuoden1943 lopulla, kun ADD:n VII Kaukotoimintalentoarmeijakunnan 1. Lentodivisioonan 102. Lentorykmentin etukomennuskuntaa kuljettava Lisunov Li-2 kone eksyi sumussa Laatokan yllä 12.joulukuuta 1943 matkallaan Kannaksen eteläosassa olevaan Levasovon lentotukikohtaan. Kone ehti peräti laskeutua suomalaisten hallussa olleelle Suulajärvelle ennenkuin ohjaaja huomasi erehdyksensä ja suoritti ylösvedon yrittäen karkuun, mutta joutuikin HävLLv 24:n luutnantti Urho Sarjamon Brewsterin alasampumaksi. Li-2-koneessa olleet lentäjät - ennen kaikkea 102.Lentorykmentin operatiivisen osaston päällikkö kapteeni A.Korobov - kertoivat varsin mielenkiintoisia tietoja ADD:stä, sen organisaatiosta ja käytöstä.
Myös 102.Lentorykmentin sotilasteknikko N. Gornnostajevin vuonna 1990 julkaisemissa muistelmissa kerrotaan kohtalaisen tarkasti tämän koneen viimeisen lennon vaiheista. Ne selvisivät venäläisille, kun Suomessa sotavankeina olleita miehistön jäseniä palautettiin Neuvostoliittoon välirauhan jälkeen syksyllä 1944. Päämajan Tiedusteluosaston varsinainen tietolähde kapteeni Korobov oli kuitenkin kuollut haavoihinsa kuulustelujen jälkeen (20.1.1944).
Gornostajevin edellä mainitusta kirjasta voidaan päätellä, että koneen miehistö sai varsin kovakouraisen käsittelyn syksyllä 1944 palattuaan kotimaahansa, ja NKVD lienee vahvasti epäillyt lentäjiä strategisen suunnitelman paljastamisesta. Tähän viittaa myös Valvontakomission poikkeuksellisen suuri kiinnostus tämän koneen miehistön kohtalosta. Valvontakomissio kuulusteli vielä vuonna 1947 tämän Li-2 koneen miehistöä ja matkustajia aikoinaan kuulustelleita suomalaisia tiedustelu-upseereita, mikä lienee selvä todistus tämän koneen merkityksestä.
Käviköhän tässä niin että Korobov kuoli erittäin kovakouraisen kuulustelun seurauksena ja että Neuvostoliittoon myöhemmin palautetut lentäjät saivat niin ikään kovakouraisen kohtelun?
Myös 102.Lentorykmentin sotilasteknikko N. Gornnostajevin vuonna 1990 julkaisemissa muistelmissa kerrotaan kohtalaisen tarkasti tämän koneen viimeisen lennon vaiheista. Ne selvisivät venäläisille, kun Suomessa sotavankeina olleita miehistön jäseniä palautettiin Neuvostoliittoon välirauhan jälkeen syksyllä 1944. Päämajan Tiedusteluosaston varsinainen tietolähde kapteeni Korobov oli kuitenkin kuollut haavoihinsa kuulustelujen jälkeen (20.1.1944).
Gornostajevin edellä mainitusta kirjasta voidaan päätellä, että koneen miehistö sai varsin kovakouraisen käsittelyn syksyllä 1944 palattuaan kotimaahansa, ja NKVD lienee vahvasti epäillyt lentäjiä strategisen suunnitelman paljastamisesta. Tähän viittaa myös Valvontakomission poikkeuksellisen suuri kiinnostus tämän koneen miehistön kohtalosta. Valvontakomissio kuulusteli vielä vuonna 1947 tämän Li-2 koneen miehistöä ja matkustajia aikoinaan kuulustelleita suomalaisia tiedustelu-upseereita, mikä lienee selvä todistus tämän koneen merkityksestä.
Käviköhän tässä niin että Korobov kuoli erittäin kovakouraisen kuulustelun seurauksena ja että Neuvostoliittoon myöhemmin palautetut lentäjät saivat niin ikään kovakouraisen kohtelun?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Käviköhän tässä niin että Korobov kuoli erittäin kovakouraisen kuulustelun seurauksena ja että Neuvostoliittoon myöhemmin palautetut lentäjät saivat niin ikään kovakouraisen kohtelun?"
Lyhyesti vastattuna: EI!
Tämä oli tapaus jossa suomalaiset saivat kaikkiaan 16 lentosotilasta sotavangiksi. Kapteeni Korobov on ollut kiinnijäädessään pahasti haavoittunut. Valvontakomissio poikkeuksellisesti halusi "haastatella" Li-2 koneen miehistöä ja matkustajia kuulustelleita suomalaisia upseereita (erityisesti pääkuulustelijana toiminutta G-E. Strömbergia), mikä on selvä todistus koneen merkityksestä. Kovan työn jälkeen löydettiin em. 17.12.1943 päivätty kuulustelupöytäkirja, joka kokonaisuudessaan käännettiin venäjäksi. Koska vaikeasti haavoittunut kapteeni Korobov (jolla tehtävänsä perusteella oli konekunnan parhaiten informoitu upseeri) oli kuollut haavoihinsa jo 20.1.1944, niin Strömbergin Valvontakomissiolle esittämä lausunto on saattanut vaikuttaa jopa myönteisesti muiden entisten sotavankien tilanteeseen.
Voidaan vain kuvitella mikä kohtelu Korobovia ja miehistöä olisi kohdannut Neuvostoliitossa mikäli hän olisi jäänyt eloon. Vankien kautta päästiin valmiuteen ADD:n saapumisesta Leningradin alueelle. Radiotiedustelu aloitti työnsä ja helmikuun alussa saattiin selville tulevat hyökkäyssuunnitelmat Helsinkiä vastaan ( Helsingin yöpommitukset 6.2, 16.2, 26.2)
///Penna Tervo