Summa 1000 vs 600 000 tykistön ammusta päivässä

Talvisodassa Suomen kenttätykistö käytettävissä olevaan tykkimäärään nähden ampui jokseenkin yhtä monta kranaattia kuin kesä-elokuussa 1944. Tämä fakta ei mene jakeluun koska tämä tarina "että talvisodassa ei ammuttu tykeillä" on huijannut jopa sotahistorioitsijoita.

Tässä tulee jälleen ilmi tämä amatööritoimittajien ja amatöörihistorioitsijoiden kritiikittömyys. Pitäisi ottaa faktoista vähän selvää. Silloin kuin Valkeasaari murtui 10.6.44 ampui puna-armeija 220 000 kranaattia 10.D:n lohkolle ja 60 000 kranaattia 2.D:n lohkolle mutta nämä eivät ole siis kenttätykistön ampumia määriä. Siihen on laskettu kaikenmaailman 50 mm:n kranaatiheittimet, 45 mm:n pst-tykit, 80 mm:heittimet, kaikki raketit sun muut härpäkkeet.

Juttu nyt vain on niin että jollain 700 kenttätykillä ei ammuta vuorokaudessa kuin 100 000 ammusta ja siinäkin alkaa olla putket jo kuumina. Ylipäätänsä mistähän nämä lukemat on peräisin? Arvioita? Yksi sun toinen pannut paremmaksi lukemia?

Se siinä onkin kun katselee eri lähteitä kaikissa eri tietoja. Mikä totta?
Sama asia divisioonien vahvuus? Joka paikassa eri lailla.
Vahvuus laskenta eri lailla?
Nykyisin Venäjällä, vahvuuteen ei lasketa tausta väkeä, huolto, viesti, yms,
Terveisin Tampereen mies 45v.

Tyhmänä kysyn: pystyykö kenttätykillä ampumaan , 2-3 laukausta minuutissa.

Ammuttiinko ne 1000 ilman sytytintä.

IS:n puppugeneraattori syöttää sååpaa ruotsalaisesta prikaatista Sallassa! Laitoin pojille palautetta... eivät taida vastata.

Miksi valehtelette ruotsalaisesta prikaatista Sallassa?

Miksi levitätte tämmöistä valhetta ruotsalaisesta prikaatista? 


Ottaisitte EDES selvää kuinka asiat OIKEASTI oli! Lukekaa tuosta linkistä perusfaktat kohdilleen! Ruotsalaiset eivät todellakaan olleet tammikuussa 1940 Sallan rintamalla! Lentokoneet oli. Lukekaahan tuosta linkistä edes FAKTAT KOHDALLEEN!


 Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940


 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261 


 "Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan. "


 ---


IS:n höpöjuttu ruotsalaisesta prikaatista Sallassa tammikuussa 1940


 Julkaistu: 26.1. 8:30 


 Tammikuun lopulla 1940 talvisodan rintamilla oli vielä värisevää tyyntä täyden myrskyn edellä. Kannaksella tykkituli jauhoi suomalaisten asemia. Pohjoisessa ruotsalaiset lentäjät taistelivat punatähtisiä hävittäjiä vastaan.


 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006384649.html


 - 


" Pohjoisessa käytiin asemasotaa. Siellä asemat suomalaisilta vaihtoi ruotsalaisten vapaaehtoisten prikaati, jolla oli vahva ilmatuki. Ruotsalaisten Gloster Gladiator -hävittäjiä on Lapissa kolmannes maan hävittäjävahvuudesta. Ne kävivät ilmataisteluita Neuvostoliiton koneita vastaan. "


Kuuntele lisää 105 päivää -podcast-sarjan jaksoja täältä.


 https://www.is.fi/aihe/105-paivaa/ 


 Timo Paunonen, Simo Holopainen

IS:n puppugeneraattori syöttää sååpaa ruotsalaisesta prikaatista Sallassa! Laitoin pojille palautetta... eivät taida vastata.

Miksi valehtelette ruotsalaisesta prikaatista Sallassa?

Miksi levitätte tämmöistä valhetta ruotsalaisesta prikaatista? 


Ottaisitte EDES selvää kuinka asiat OIKEASTI oli! Lukekaa tuosta linkistä perusfaktat kohdilleen! Ruotsalaiset eivät todellakaan olleet tammikuussa 1940 Sallan rintamalla! Lentokoneet oli. Lukekaahan tuosta linkistä edes FAKTAT KOHDALLEEN!


 Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940


 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261 


 "Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan. "


 ---


IS:n höpöjuttu ruotsalaisesta prikaatista Sallassa tammikuussa 1940


 Julkaistu: 26.1. 8:30 


 Tammikuun lopulla 1940 talvisodan rintamilla oli vielä värisevää tyyntä täyden myrskyn edellä. Kannaksella tykkituli jauhoi suomalaisten asemia. Pohjoisessa ruotsalaiset lentäjät taistelivat punatähtisiä hävittäjiä vastaan.


 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006384649.html


 - 


" Pohjoisessa käytiin asemasotaa. Siellä asemat suomalaisilta vaihtoi ruotsalaisten vapaaehtoisten prikaati, jolla oli vahva ilmatuki. Ruotsalaisten Gloster Gladiator -hävittäjiä on Lapissa kolmannes maan hävittäjävahvuudesta. Ne kävivät ilmataisteluita Neuvostoliiton koneita vastaan. "


Kuuntele lisää 105 päivää -podcast-sarjan jaksoja täältä.


 https://www.is.fi/aihe/105-paivaa/ 


 Timo Paunonen, Simo Holopainen

Onko tykistön ammuspula osa Talvisodan legendaa? 

Puolustusministeri Niukkasen muistelmakirjassa hän kertoo täytenä totena, ettei mitään Tykistön ammuspulaa ollut olemassakaan ja että tykistön ammuksia oli Talvisodan lopussa paljon enemmän kuin sen alussa! Onko Niukkanen valehtelija? Entäpä jos hän onkin OIKEASSA? Mitään ammuspulaa EI kenties ollutkaan! 
Tällaisia kuvauksia saamme lukea monistakin kirjoista: "Suomalainen tykistö odotteli putket kohmeessa mitä tekisi 3-5 ammuksen päiväannoksellaan, oliko havaittu maali riittävän "lihava" ja oliko tilanne riittävän kriittinen, jotta vähäisiä ammuksia saataisiin käyttää?" Tähän verrattuna tuntuu kornilta lukea esim. Kuhmossa samanaikaisesti tehtyjä yrityksiä venäläisten mottien tuhoamiseksi. Näissä tulivalmisteluissa käytettiin USEITA TUHANSIA LAUKAUKSIA, vieläpä useampaankin kertaan! Talvisodan Summan murtumisen jälkeen tehdyssä vastahyökkäyksessä sanotaan tehdyn Talvisodan suurin tykistön tulivalmistelu noin 2000 laukauksella. Tämä tieto siis onkin valetta. Talvisodan suurimmat tykistön tulivalmistelut ammuttiin siis sodan viimeisinä päivinä Kuhmon ns. varmoihin venäläismotteihin. 
Mitä enemmän lukee juttuja Talvisodan tapahtumista, niin sitä kummallisempia asioita sieltä tulee esiin. Tuo väitetty tykistön ammuspula on eräs sellainen ikiaikainen myytti. Olikohan todellinen syy kovat rauhan ehdot? Oliko jokin syy saatava tavalla tai toisella sodan lopettamiseksi noin kovilla ehdoilla? 
Oliko ammuspula todellinen vai oliko kyse jostain muusta? Ammuksia oli melko vähän alun perinkin, mutta oliko tuo tuotannon suuruinen rajoitus välttämätöntä? 

Talvisodassahan kenttätykkejä oli noin 500 ja päivittäinen ammustuotanto oli parhaimmillaankin vain noin 5000 luokkaa. Tästä saatiin se tiukka "ammusnormi" 3-5 kpl per tykki per päivä. Osa tuotantoa saatiin siis jopa varastoonkin. Kaikkia ammustyyppejä ei taidettu kuitenkaan valmistaa, vain tärkeimpiä. 
Kuitenkin kaikenlaisia ammuksia ostettiin koko ajan ulkomailta ja niitä jopa tuotiinkin Talvisota-aikana Suomeen, etenkin Ruotsista. 

Mitäs mieltä ollaan tuosta väitetystä Talvisodanaikaisesta tykistön ammuspulasta, totta vai tarua?

Niukkasen esitys päättyy sivulla 187 sanoihin: "Ampumatarviketilannekin oli siis sodan lopulla asiallisesti katsoen PAREMPI kuin sodan alussa".

Martti V Terän kirjasta:  Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962, sivut 130-141: 

Tällä sivulla hän arvioi Niukkasen lukemia ja osin kumoaa ne! 


Sodan kokemuksen perusteellä voidaan pitää varmana, että annettaessa tälle tykkimäärälle esim. VAIN NOIN 1/2 tuliannosta eli 50 laukausta tykkiä kohti käyttöön päivittäin, rintamamme Kannaksella olisi kestänyt, Summasta ei olisi tarvinnut vetäytyä pois. Tällainen kulutus olisi kuitenkin merkinnyt keskimäärin noin 20 000 laukauksen tarvetta päivittäin, jolloin koko näiden tykkien käytössä oleva ampumatarvikevarastomme olisi maaliskuun alussa tyhjentynyt olemattomiin 4-5 päivässä! 
Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä. 

Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä 271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta. Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään! 

Sodan lopussa nykyaikaisiksi katsottuja joustolavettisia tykkejä (500 kpl) kohden oli keskimäärin noin 360 laukausta eli noin puolet siitä määrästä, mikä tykistöllämme oli tykkiä kohti sodan alussa, EIKÄ suinkaan ENEMMÄN, kuten Niukkanen teoksessaan väittää. Jutussa vedotaan Niukkasen kirjan liitteisin 3 ja 4. 
Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen! On siinä lukemissa eroja kerrakseen! 5500/2 tekee 2750. Ja kun Niukkanen sanoi, että YLI 2 kertaa keskimääräisen kulutuksen... voidaan olettaa kulutukseksi jotain 2000 luokkaa laukausta päivässä. Tuo luku on niin naurettavan pieni, että olisi parempi olla edes puhumatta kulutuksesta! NOIN 10 kertainen määrä ammuksia (20 000) olisi siis tarvittu päivää kohden lisää todellisen puolustuksen kestämiseksi. Tämähän kertoo sen, että tykeillä todellakin ammuttiin vain noin kymmenesosa tarvittavasta minimimäärästä, 50 kpl per tykki per päivä / 10 eli noin 5 laukausta keskimäärin päivässä... 

Ammukset loppu vai loppumassa? 

On ihan eri asia kun ammukset on loppuneet tykkipattereista taistelukentällä, kuin jos ne on loppu kaikkialta maasta tai varikoista ja armeijakunnista ja divisioonien ammusvarastoista.


Ammuskulutus per tykki laskelma kuvastaa hyvin monien kirjoituksien kertomaa, eli 5-10 ammusta päivässä. Todennäköisesti asiaa vielä pahensi lähes sadan erilaisen ammustyypin sekasotku ja joukkojen kirjava tykkikalusto yhdessä sekavan tilanteen kanssa rautateillä. Evakuointihan oli käynnissä saman aikaisesti ja logistiikka taisi osaltaan sotkea ammustäydennystä. Kesti 1-2 viikkoa saada ammustäydennys varikolta rintamalle, koska kuormat jouduttiin tarkistamaan uudelleen, jopa purkamaan ja lastaamaan uudelleen, juuri ammuskirjavuuden vuoksi.

Normaali laukausten määrä ostovaiheessa oli 1000 laukausta per tykki. Järeillä tykeillä se oli vain muutama sata laukausta. Koska kyse oli keskiarvosta niin yleensä nuo määrät riitti melko hyvin. 

Tykistön ammusten matka ammusvarikolta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa! Erilaisia ammustyyppejä oli valtava määrä, useita kymmeniä siis, ja ne kuulemma lastattiin samoihin junavauhuihin A-varikoissa. Kuitenkin tykit oli sijoitettu jonkinlaiseen järjestykseen eri joukko-osastoittain rintamille, jo ihan ammushuollonkin kannalta, ja niinpä samoja ammusvaunuja piti purkaa ja lastata moneen eri kertaan juuri tuon ammuskirjavuuden takia. Ja aina tehtiin tarkka inventaario ja kirjanpito! Tämä kankea ammushuoltosysteemi aiheutti hirmuisesti lisätyötä ja ajanhukkaa. Luin jostain kirjasta, että pahimmillaan ammuksen matka varikosta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa useine purkauksineen ja uusinta lastauksineen. Siinä varmastikin ehti jo putket ruostumaan jos paukut olisi päässeet loppumaan. 

Mielestäni Suomen Kenttätykistön Historia -teossarjassa pyritään omaa aselajin kilpeä kiillottamaan jättämällä tällaiset seikat kertomatta. 

!!!!! Varastossa (kuljetuksessa tms välivarastoissa) olevat ammukset näkyvät kirjanpidossa, mutta eivät ole ammuttavissa siellä missä tarvetta on.!!!!!

Tämä asia on jäänyt melkoisen vähälle huomiolle! 

Armeijan ja tykistön huolto-organisaatiot oli niin kankeita ammushuollossa, että ne osaltaan itse aiheutti helposti paikallisen ammuspulan! 
Liian monta yhtymäporrasta ja -välivarastoa ja liian monta makasiinia tarkastajineen ja ammusmäärän laskijoineen. Kaikki ammushuoltoportaat varautui pahimpaan ja hamstrasi yli kirjanpidon tavaraa. Näin eri portaisiin todennäköisesti muodostui hallitsematon välivarastojen ketju, jonne ammuksia jäi seisomaan ja jossain kärsittiin samanaikaisesti ammuspulasta.

Suurin osa tykistöstä oli Kollaalla haastamassa fladimirgrendalia, Summassa louskutti kk:t.

Taas tätä samaa höpötystä. Nyt on Pasi Jaakkonen puhumassa pehmeitä.

Jos / kun NL:n joukoilla oli Summassa n. 100 patteria, kuten llmakuvista on laskettu, niin kuinka niiden tykkien putket olisi kestäneet tuollaisen ammusmäärän? Kolme viikkoa eli pyöreästi 20 päivää ja 6*100=600 tykkiä ja 1000 laukausta per tykki per päivä. Eikö ala tuntua älyttömältä? Vaikka tykkimäärä tuplattaisiin, niin 500 laukausta päivässä per tykki tekisi putkista selvää muutamassa päivässä. Lisäksi pitää muistaa kuinka NL:n tykistö oli kaliberiltaan pääosin raskasta 6" ja siitä ylöspäin 8" .

Harald Öhquistin kirjassa, Talvisota minun näkökulmastani, (1949), on isoja ilmavalokuvia, joissa NL:n tykkipatterit on ajettu kahtapuolen Summaan johtavaa tietä asemiin ja ne näkyvät selvästi ilman mitään naamiointia kuin autot parkkipaikoilla, 6 tykkiä aina rivissä. Pattereita kerrotaan lasketun olleen noin 100. Asemat on naamioimatta kun ilmavaaraa ei suomalaisten puolelta ollut.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Patteristo

Lisa -korsu oli 2 km etulinjan takana ja sinne oli Suomen ruotsalaiset tykkimiehet paenneet, vieläpä ilman käsiaseitaan, (se selvisi kaivettaessa ruumiit esiin vuonna 1941 tästä 1940 romahtaneesta korsusta) jättäen Suomen, lähes ainoan aseistukseltaan yhtenäisen, raskaan ja melko modernin tykkipatteriston ammuksineen viholliselle. Nämä ns. Japanin haupitsit oli saatu 1918 venäläisiltä. 11 kpl 150Hj14 -haupitsia jäi saaliiksi NL:lle. Vain yksi säästynytoli korjattavana jollain varikolla sisemmällä Suomessa ja tämä ainoa säästynyt haupitsi on nähtävänä Tykistömuseossa Hämeenlinnassa.

Yksi noista Summassa menetetyistä japanilaishaupitseista päätyi Petroskoihin Leninin patsaan tilalle vuonna 1941 suomalaisten vallattua kaupungin. 2 kpl huonokuntoista haupitsiyksilöä löytyi Kannaksella olleelta Perkjärven varikolta ja niistä toineen päätyi puretun Leninin patsaan tilalle muutamaksi vuodeksi.

Aiheesta lisää:

150 H/14j

(150 mm howitzer model 1914, Japanese)

(15 cm Meiji 38 howitzer)

http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm


Täällä Pasi Jaakkonen IS päästää satujaan Summasta:

"Kolmen viikon aikana Summan rintamanosalle, 15 kilometrin levyiselle alueelle, ammuttiin 400 000–600 000 kranaattia vuorokaudessa. Se tarkoittaa puolenkymmentä kranaattia joka sekunti. Lähtölaukausten ja iskemien äänet puuroutuvat taukoamattomaksi pauhuksi, jossa yksittäisiä räjähdyksiä ei erottanut."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006396002.html

Tässä oikeat lukemat....

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16234451/faktantarkistus-puna-armeijan-tykisto-kannaksella-1939-40