Koska typerä suomalainen media jatkuvasti levittää älyttömiä väitteitä puna-armeijan ampumista kranaattimääristä Talvisodan aikaan, kuten taannoinen väite jonka mukaan Summan lohkolla helmikuun alussa 1940 olisi ammuttu "jopa 600 000 kranaattia päivässä, on aika faktantarkistukseen.
Ammutut kranaatit Karjalan Kannaksella (kenttätykit, pst-tykit, heittimet):
30.11 - 31.12.1939................. 527,041
tammikuu 1940........................365,481
Helmikuun 1940 läpimurtohyökkäysten ammmuskulutus:
1.2-10.2.1949..........................322,951 (joista 211,708 oli 7.A:n tykkien kranaatteja)
7.Armeija (Länsi-Kannas) Summan läpimurto:
11.2-15.2.1940.......................533,776 kranaattia KESKIMÄÄRIN 106,755 kranaattia vuorokautta kohden!!!!
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
11.2-20.2.40.............................362,571 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) läpimurron jälkeinen eteneminen:
16.2-25.2.40...........................398,558 kranaattia
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
21.2-28.2.40...........................263,349 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) väliaseman murtaminen
26.2-27.2.40...........................132,917 kranaattia
jne.....
Kaikkiaan Kannaksella sotineet 7.Armeija ja 13.Armeija ampuivat 30.11.39-13.3.40
4,661,567 erityyppistä kranaattia joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia sekä 409,149 krh-ammusta.
Ammutut kranaatit Karjalan Kannaksella (kenttätykit, pst-tykit, heittimet):
30.11 - 31.12.1939................. 527,041
tammikuu 1940........................365,481
Helmikuun 1940 läpimurtohyökkäysten ammmuskulutus:
1.2-10.2.1949..........................322,951 (joista 211,708 oli 7.A:n tykkien kranaatteja)
7.Armeija (Länsi-Kannas) Summan läpimurto:
11.2-15.2.1940.......................533,776 kranaattia KESKIMÄÄRIN 106,755 kranaattia vuorokautta kohden!!!!
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
11.2-20.2.40.............................362,571 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) läpimurron jälkeinen eteneminen:
16.2-25.2.40...........................398,558 kranaattia
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
21.2-28.2.40...........................263,349 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) väliaseman murtaminen
26.2-27.2.40...........................132,917 kranaattia
jne.....
Kaikkiaan Kannaksella sotineet 7.Armeija ja 13.Armeija ampuivat 30.11.39-13.3.40
4,661,567 erityyppistä kranaattia joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia sekä 409,149 krh-ammusta.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Iltasanomien toimittajat nyt eivät ennenkään ole ottaneet asioista selvää. Onko nuo neuvostotilastot ammuskulutuksesta Kannaksella 1939-40 mitenkä luotettavia edes muutaman prosentin tarkkuudella?
Ohjesäännön mukainen tuliannos oli 50 ls/patteri, mitä oikein kuvittelet ja Summassa ammuttiin parhaimmillaan runsaat 2000 ls yhteensä päivässä. Eikö se puolikas tuliannosta selväjärkiselle tarkoita, että ammuksia ei riittänyt täyteen tuliannokseen.
"Faktantarkistus:"
Eli paskan tarkistus, höpö höpö!
Taisi+sieltä+tulla+muuten+ensimmäisen+kerran+tämänkin+keskustelupalstan+historiassa+jotain+faktan+tapaista+Talvisodan+neuvostoliittolaisesta+ammuskulutusesta.++En+ainakaan+muista+milloinkaan+aiemmin+lukeneeni+tällaista+tietoa.+Jospa+nyt+olisi+edes+suurinpiirtein+mittasuhteet+oikein.
Joulukuu näyttää olleen pelkkää harjoittelua. 1/3 sodan pituudesta mutta vain reilu 1/10 ammutuista kranaateista. Todellinen sota alkoi sitten helmikuussa ja se olikin sitten liian rajua suomalaisille.
Suurimmalla osalla suomalaisten talvisodan tykeistä oli hankalaa ja vaarallista ampua, joten niistä ei ole viisastelun aiheeksi.
Erikoista+oli+se+että+puna-armeijan+sotilaat+olivat+niin+tottuneita+tykistöylivoimaan+että+nuo+noin+puoli+miljoonaa+suomalaisten+ampumaa+kenttätykistön+kranaattia+tulivat+heille+järkytyksenä.
Valkeasaaressa oli suuressa roolissa katjushat, jotka eivät panssariin tehonneet millään lailla.
Kokonaiskranaattimäärä jonka puna-armeija ampui Talvisodassa Kannaksella oli noin 5,070,000 kranaattia. Se oli lähes 10 kertaa enemmän kuin se minkä suomalaiset ampuivat.
Ei muuten ollut. Tarkka lukema on 4,252,418 kenttätykistön, krh:n ja piiskatykkien (45-57 mm) ammusta. Näistä 2,801,934 käytti 7.Armeija.
Mistä näitä lukemia vedellään, taikurinhatustako?
Tilastosta! Totuus on tunnetusti aina myrkkyä stallarille!
"Mistä näitä lukemia vedellään, taikurinhatustako?"
Kirjasta jonka nimi suomeksi on : "Venäjän/NL:n Tykistö" Vol.III Kirja 8, vuosi 1964. Sivut 698-699.
Vieläkö tarvitse lisää todistusaineistoa?
"4,661,567 erityyppistä kranaattia joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia sekä 409,149 krh-ammusta."
Täsmennyt: 4,661,567 erityyppistä TYKKIEN kranaattia ( joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia) 409,149 krh-ammusta.
Yhteismäärä: 5,070,716 kranaattia joista varsinaisia kenttätykkien ammuksia 3,989,319 kpl.
Suomalaiset ampuivat kaikilla rintamilla n. 495,000 kenttätykin kranaattia ja noin 300,000 krh-kranaattia eli yhteens n. 795,000 kranaattia (pst-tykkien ammukset vielä lisäksi.). Ilmeisesti Kannaksella on ammuttu noin 2/3 ammuksista joiten kenttätykistön osalta NL ampui 12-kertaisen määrän mutta krh:n osalta vain kaksinkertaisen määrän.
Talvisodassa neuvostotykistö oli keskimäärin raskaampaa kuin suomalaisten. Sen sijaan Jatkosodassa asetelmat kääntyi päinvastaiseksi: suomalaisten tykistö oli vuoden 1941 jälkeen keskimäärin raskaampaa.
Eli 7.Armeija ampui etupäässä Summan lohkolla 5 päivässä (11.-15.helmikuuta) jopa enemmän ammuksia kuin puna-armeija koko Kannaksella sodan ensimmäisten 32 päivän aikana.
...jopa enemmän ammuksia kuin puna-armeija koko Kannaksella sodan ensimmäisten 32 päivän aikana."
7.Armeijalla oli lohkon pituus toinen mokoma Summan lohkoon nähden. Ehkä 2/3 tai 3/4 ammuksista keskitetty murtokohtaan jossa olikin kolme armeijakuntaa viidestä. Murtokohdassa 10.AK, 19.AK ja 50.AK. Suurinpiirtein suomalaisen 4.D:n kaistalla olivat 34.AK sekä ylijohdon reservinä 28.AK tavoitteena Viipurinlahden saarille ja siitä Viipurinlahden yli kohti Säkkijärveä.
Tiltu se jaksaa iloita ja ihmetellä miten mukavaa oli hyökätä suomalaisten kimppuun Talvisodassa. Laskee vielä vuosikymmenien päästäkin omia ammusmääriä ja tykistön maaleja.
Tilulei-titurTiltu ynnäilee rosvoarmeijan kranumääriä suomalaisia isänmaansa puolustajia vastaan. Hekumoi, kun ei ollut raukka paikalla näkemässä.
Puna-armeijan+tykistö+oli+järeämpää+Talvisodassa+kuin+oli+1944.+Ammuskulutus+vuodelta+1944+osoittaa+että+kenttätykkien+ammusten+keskipaino+oli+vain+12.5+kiloa.+Esim+Summassa+1.2-15.2.40++ammuttujen+kenttätykkien+ammusten+keskipaino+oli++n.+20+kiloa.+Sen+havaitsee+siitä+että+keveiden+76+mm+tykkien+ammusten+osuus+oli+n.45%+kun+taas+53%+oli+122-152+mm+ammuksia+ja+2%+järeitä.+
Ei ole mitään kiusallista, vaan tuo oli päinvastoin ihan oikeaa teknistä kehitystä.
Puna-armeija otti talvisodan jälkeen käyttöön 76mm divisioonatykistön, eli eräänlaisen monikäyttövehkeen joka sopi kenttätykiksi ja pst-tykiksi. Kyseistä kanuunaahan käytettiin mm. SU-76 vaunussakin. Kyseinen Zis-3 oli aivan erinomainen ja moderni kapistus: kevyt liikutella, riittävän tulivoimainen ja nopea käyttää ja huoltaa, kiitos kevyiden ammusten. Kyseessä oli aivan eri luokan peli kuin esim. Suomen armeijan käyttämät WW1-aikaiset 76mm tykit, jotka olivat hitaita liikutella ja muutenkin täysin vanhentuneita.
Nuo 76mm kanuunat muodosti puna-armeijan tykistön selkärangan, jota tuettiin sitten raskaampien tykistörykmenttien 122- ja 152-millisillä.
Tärkeä+tiedotus:+Kannaksella+Talvisodassa+ammuttiin+puna-armeijan+4,252,418+kenttätykistön,+krh:n+ja+piiskatykkien+(45-57+mm)+ammusta.+Näistä+2,801,934+kulutti+7.Armeija.
7.Armeijan murrettua Summan puolustuksen aloitti 10 päiväisen etenemisen joten myös tykistötulta on ollut vähemmän. Mutta vähäisyys on hieman suhteellinen käsite. Nimittäin ajalla 16. - 25.helmikuuta 7.Armeija käytti ammuksia seuraavasti:
Heittimet:
50 mm heitin: 2,028
82 mm heitin: 34,748
120 mm heitin: 1,168
Tykit:
45 mm piiskatykki: 67,658
Kenttätykistö:
76 mm : 126,793
107 mm : 4,695
122 mm : 92,125
152 mm : 67,835
203 mm: 1,467
280 mm: 41
7.Armeijan käyttämien piiskatykkien ja kenttätykkien yhteenlaskettu ammysmäärä 16. - 25.2.40 siten 360,614. Kaikki kranaatit yhteensä 398,558 eli keskimäärin lähes 40,000 päivää kohden. Suomalaisilla ei ollut Länsi-Kannaksella mitään muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964.
Itä-Kannaksella ja mm. Vuosalmen suunnalla operoinut 13.Armeija kulutti jaksolla 11.helmikuuta - 20.helmikuuta (10 päivän aikana) ammuksia seuraavat määrät:
Heittimet:
50 mm heitin: 500
82 mm heitin: 24,197
120 mm heitin: 1,728
Tykit:
45 mm piiskatykki: 55,667
Kenttätykistö:
76 mm : 65,825
107 mm : -
122 mm : 57,285
152 mm : 52,333
203 mm: 5,376
234 mm: 30
280 mm: 411
Yhteensä 181,260 kenttätykistön ammusta, 55,667 piiskatykin ammusta sekä 26,425 ammusta. Kaikkiaan 263,352 kranaattia.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699
Nämä lukemat ovat teoriassa tuotettavien ammusten kokonaismääriä ei suinkaan ammuttuja.
Avauksessa ilmoitetut kranaattimäärät koko Talvisodan ajalta Karjalan Kannaksella eivät kaikin osin pidä paikkaansa. Oikeat määrät tulevat tässä:
30.11.39-13.3.40 yhteensä 7.Armeijan ja 13.Armeijan käyttämät ammukset....
Heittimet:
50 mm heitin: 10,483
82 mm heitin: 386,498
120 mm heitin: 12,168
Tykit:
45 mm piiskatykki: 672,248
Kenttätykistö:
76 mm : 1,339,384
107 mm : 20,343
122 mm : 982,034
152 mm : 776,065
203 mm: 47,504
234 mm: 494
280 mm: 5,197
Yhteensä 4,252,418 kranaattia
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699
Kenttätykistön ammuksia on siis ammuttu Kannaksella 3,171,021. Krh-ammuksia 409,149 ja 45-mm pst- tai sirpaleammuksia 672,24. Pst-ammuksista saattaa tosin puuttua vielä 37 mm tykin ammukset, joita joissakin opuksissa on väitetty ammutun muutama tuhat.
Suomen kielessä tuhaterottimena ei käytetä pilkkua eli ilmoittamasi lukemat ovat virheellisiä jos virallisen faktantarkistuksen mukaan mennään.
Nämä avauksesss esitetyt NL:n käyttämät olemattomat ammuslukemat on lähinnä huvittavia.
Harald Öhquistin kirjassa Talvisota minun näkökulmasta, on sivulla 256 lasja kuvaliite Summan alueesta 1.2.1940 suomalaisten kuvaamana. Siinä (koko kuvasarjassa) näkyy kuvatekstin mukaan liki 100 tykkipatteria Summan ja Perkjärven välisellä alueella. Tykkipatterit on ajettu asemiin tien kahtapuoleen , siis aina 4 tykkiä rivissä. kuin harjoituksissa konsaan. Ilmavaaraa kun ei juurikaan ollut suomalaisten taholta.
Tuo jo tekee pelkästään 400 tykkiä.
Tämä juttu vaikuttaa vähemmän todelta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006392913.html
》》Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollut.《《
Karjalankannaksella Lentolaivue 12 teki tiedustelulennon neuvostojoukkojen asemien ylle Summan, Kuolemajärven ja Muolaanjärven tienoilla. Filmille tarttui runsaasti kuvia. Kun filmit valmistuivat, ilo onnistuneesta kuvauslennosta vaihtui kauhuksi.
Tammikuussa Kuolemajärven ja Muolaanjärven väliin oli tuotu 100 tykkipatteria. Ne otettiin pian käyttöön.
Helmikuun 1. päivä 1940 oli talvisodan käännekohta.
Kun 3. divisioonan esikunnassa vielä tutkittiin ilmavalokuvia, alkoi valtava tykistökeskitys Summan ja Lähteen lohkoilla. Aamupäivän neuvostotykistö jauhoi suomalaisten asemia ja Summan kylää. Tulitus eteni edestakaisin pääaseman ja taaemman aseman välillä. Puolen päivän jälkeen puolustajien eteen ilmestyivät panssarit, jotka työnsivät edessään miinajyriä ja vetivät perässään jalkaväkeä panssarireessä.
Kaikki tämäkin uutta.
Iltaan mennessä hyökkääjä sai aikaan pienen painauman, mutta yöllä suomalaiset saivat vastahyökkäyksellä asemat takaisin.
Taukoamaton rumputuli jatkui päivällä ja yöllä. Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollut
Täällä Pasi Jaakkonen IS päästää satujaan Summasta:
"Kolmen viikon aikana Summan rintamanosalle, 15 kilometrin levyiselle alueelle, ammuttiin 400 000–600 000 kranaattia vuorokaudessa. Se tarkoittaa puolenkymmentä kranaattia joka sekunti. Lähtölaukausten ja iskemien äänet puuroutuvat taukoamattomaksi pauhuksi, jossa yksittäisiä räjähdyksiä ei erottanut."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006396002.html