Koska typerä suomalainen media jatkuvasti levittää älyttömiä väitteitä puna-armeijan ampumista kranaattimääristä Talvisodan aikaan, kuten taannoinen väite jonka mukaan Summan lohkolla helmikuun alussa 1940 olisi ammuttu "jopa 600 000 kranaattia päivässä, on aika faktantarkistukseen.
Ammutut kranaatit Karjalan Kannaksella (kenttätykit, pst-tykit, heittimet):
30.11 - 31.12.1939................. 527,041
tammikuu 1940........................365,481
Helmikuun 1940 läpimurtohyökkäysten ammmuskulutus:
1.2-10.2.1949..........................322,951 (joista 211,708 oli 7.A:n tykkien kranaatteja)
7.Armeija (Länsi-Kannas) Summan läpimurto:
11.2-15.2.1940.......................533,776 kranaattia KESKIMÄÄRIN 106,755 kranaattia vuorokautta kohden!!!!
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
11.2-20.2.40.............................362,571 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) läpimurron jälkeinen eteneminen:
16.2-25.2.40...........................398,558 kranaattia
13.Armeija (Itä-Kannas, Taipale, Äyräpää....):
21.2-28.2.40...........................263,349 kranaattia
7.Armeija (Länsi-Kannas) väliaseman murtaminen
26.2-27.2.40...........................132,917 kranaattia
jne.....
Kaikkiaan Kannaksella sotineet 7.Armeija ja 13.Armeija ampuivat 30.11.39-13.3.40
4,661,567 erityyppistä kranaattia joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia sekä 409,149 krh-ammusta.
Faktantarkistus: puna-armeijan tykistö Kannaksella 1939-40
30
372
Vastaukset
- Anonyymi
Iltasanomien toimittajat nyt eivät ennenkään ole ottaneet asioista selvää. Onko nuo neuvostotilastot ammuskulutuksesta Kannaksella 1939-40 mitenkä luotettavia edes muutaman prosentin tarkkuudella?
- Anonyymi
Ohjesäännön mukainen tuliannos oli 50 ls/patteri, mitä oikein kuvittelet ja Summassa ammuttiin parhaimmillaan runsaat 2000 ls yhteensä päivässä. Eikö se puolikas tuliannosta selväjärkiselle tarkoita, että ammuksia ei riittänyt täyteen tuliannokseen.
- Anonyymi
"Faktantarkistus:"
Eli paskan tarkistus, höpö höpö! - Anonyymi
Taisi sieltä tulla muuten ensimmäisen kerran tämänkin keskustelupalstan historiassa jotain faktan tapaista Talvisodan neuvostoliittolaisesta ammuskulutusesta. En ainakaan muista milloinkaan aiemmin lukeneeni tällaista tietoa. Jospa nyt olisi edes suurinpiirtein mittasuhteet oikein.
Suomalaisten ammuskulutus oli koko Talvisodan aikana kranaatinheittimettimillä 300 000 kranaattia ja kenttätykeillä n. 495 000 kranaattia joten jos 70% on kulututettu Kannaksella on lukemat olleet tykistön osalta n. 350 000 ja krh:n reilu 200 000 eli yhteensä jotain 550 000 joka on ollut alle 1/8 puna-armeijan ammuskulutuksesta.
*****Stieglitz***** - Anonyymi
Joulukuu näyttää olleen pelkkää harjoittelua. 1/3 sodan pituudesta mutta vain reilu 1/10 ammutuista kranaateista. Todellinen sota alkoi sitten helmikuussa ja se olikin sitten liian rajua suomalaisille.
- Anonyymi
Suurimmalla osalla suomalaisten talvisodan tykeistä oli hankalaa ja vaarallista ampua, joten niistä ei ole viisastelun aiheeksi.
- Anonyymi
Erikoista oli se että puna-armeijan sotilaat olivat niin tottuneita tykistöylivoimaan että nuo noin puoli miljoonaa suomalaisten ampumaa kenttätykistön kranaattia tulivat heille järkytyksenä.
Kenttätykistön ja rannikkotykistön ansiosta Taipale ja Kollaa kesti. Summan rintama murtui pääasiassa siksi että nuo 11.-15.2 pääasiassa Summan suunnalla ammutut lähes 500 000 tykistökranaattia olivat yli 50%:sti 122-203 mm ammuksia. Ne hajoittivat asemat.
Summan tulimyrsky oli kovempi kuin suuresti hypetetty Valkesaari 10.6.44. Valkesaaressa tykistökranaattien painopiste oli 76 mm:n pyssyistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erikoista oli se että puna-armeijan sotilaat olivat niin tottuneita tykistöylivoimaan että nuo noin puoli miljoonaa suomalaisten ampumaa kenttätykistön kranaattia tulivat heille järkytyksenä.
Kenttätykistön ja rannikkotykistön ansiosta Taipale ja Kollaa kesti. Summan rintama murtui pääasiassa siksi että nuo 11.-15.2 pääasiassa Summan suunnalla ammutut lähes 500 000 tykistökranaattia olivat yli 50%:sti 122-203 mm ammuksia. Ne hajoittivat asemat.
Summan tulimyrsky oli kovempi kuin suuresti hypetetty Valkesaari 10.6.44. Valkesaaressa tykistökranaattien painopiste oli 76 mm:n pyssyistä.Valkeasaaressa oli suuressa roolissa katjushat, jotka eivät panssariin tehonneet millään lailla.
- Anonyymi
Kokonaiskranaattimäärä jonka puna-armeija ampui Talvisodassa Kannaksella oli noin 5,070,000 kranaattia. Se oli lähes 10 kertaa enemmän kuin se minkä suomalaiset ampuivat.
- Anonyymi
Ei muuten ollut. Tarkka lukema on 4,252,418 kenttätykistön, krh:n ja piiskatykkien (45-57 mm) ammusta. Näistä 2,801,934 käytti 7.Armeija.
- Anonyymi
Mistä näitä lukemia vedellään, taikurinhatustako?
- Anonyymi
Tilastosta! Totuus on tunnetusti aina myrkkyä stallarille!
- Anonyymi
"Mistä näitä lukemia vedellään, taikurinhatustako?"
Kirjasta jonka nimi suomeksi on : "Venäjän/NL:n Tykistö" Vol.III Kirja 8, vuosi 1964. Sivut 698-699.
Vieläkö tarvitse lisää todistusaineistoa?
- Anonyymi
"4,661,567 erityyppistä kranaattia joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia sekä 409,149 krh-ammusta."
Täsmennyt: 4,661,567 erityyppistä TYKKIEN kranaattia ( joista 672,248 oli 45 mm pst eli piiskatykin ammuksia) 409,149 krh-ammusta.
Yhteismäärä: 5,070,716 kranaattia joista varsinaisia kenttätykkien ammuksia 3,989,319 kpl.
Suomalaiset ampuivat kaikilla rintamilla n. 495,000 kenttätykin kranaattia ja noin 300,000 krh-kranaattia eli yhteens n. 795,000 kranaattia (pst-tykkien ammukset vielä lisäksi.). Ilmeisesti Kannaksella on ammuttu noin 2/3 ammuksista joiten kenttätykistön osalta NL ampui 12-kertaisen määrän mutta krh:n osalta vain kaksinkertaisen määrän.
Talvisodassa neuvostotykistö oli keskimäärin raskaampaa kuin suomalaisten. Sen sijaan Jatkosodassa asetelmat kääntyi päinvastaiseksi: suomalaisten tykistö oli vuoden 1941 jälkeen keskimäärin raskaampaa. - Anonyymi
Eli 7.Armeija ampui etupäässä Summan lohkolla 5 päivässä (11.-15.helmikuuta) jopa enemmän ammuksia kuin puna-armeija koko Kannaksella sodan ensimmäisten 32 päivän aikana.
- Anonyymi
...jopa enemmän ammuksia kuin puna-armeija koko Kannaksella sodan ensimmäisten 32 päivän aikana."
7.Armeijalla oli lohkon pituus toinen mokoma Summan lohkoon nähden. Ehkä 2/3 tai 3/4 ammuksista keskitetty murtokohtaan jossa olikin kolme armeijakuntaa viidestä. Murtokohdassa 10.AK, 19.AK ja 50.AK. Suurinpiirtein suomalaisen 4.D:n kaistalla olivat 34.AK sekä ylijohdon reservinä 28.AK tavoitteena Viipurinlahden saarille ja siitä Viipurinlahden yli kohti Säkkijärveä.
- Anonyymi
Tiltu se jaksaa iloita ja ihmetellä miten mukavaa oli hyökätä suomalaisten kimppuun Talvisodassa. Laskee vielä vuosikymmenien päästäkin omia ammusmääriä ja tykistön maaleja.
- Anonyymi
Tilulei-titurTiltu ynnäilee rosvoarmeijan kranumääriä suomalaisia isänmaansa puolustajia vastaan. Hekumoi, kun ei ollut raukka paikalla näkemässä.
- Anonyymi
Puna-armeijan tykistö oli järeämpää Talvisodassa kuin oli 1944. Ammuskulutus vuodelta 1944 osoittaa että kenttätykkien ammusten keskipaino oli vain 12.5 kiloa. Esim Summassa 1.2-15.2.40 ammuttujen kenttätykkien ammusten keskipaino oli n. 20 kiloa. Sen havaitsee siitä että keveiden 76 mm tykkien ammusten osuus oli n.45% kun taas 53% oli 122-152 mm ammuksia ja 2% järeitä.
Tämä on kiusallinen fakta monille puna-armeijan hypettäjille. Kulkea nyt kehityksessä takaperin. Muilla suurvalloilla ja jopa Suomella kalusto oli myöhemmin raskaampaa.- Anonyymi
Ei ole mitään kiusallista, vaan tuo oli päinvastoin ihan oikeaa teknistä kehitystä.
Puna-armeija otti talvisodan jälkeen käyttöön 76mm divisioonatykistön, eli eräänlaisen monikäyttövehkeen joka sopi kenttätykiksi ja pst-tykiksi. Kyseistä kanuunaahan käytettiin mm. SU-76 vaunussakin. Kyseinen Zis-3 oli aivan erinomainen ja moderni kapistus: kevyt liikutella, riittävän tulivoimainen ja nopea käyttää ja huoltaa, kiitos kevyiden ammusten. Kyseessä oli aivan eri luokan peli kuin esim. Suomen armeijan käyttämät WW1-aikaiset 76mm tykit, jotka olivat hitaita liikutella ja muutenkin täysin vanhentuneita.
Nuo 76mm kanuunat muodosti puna-armeijan tykistön selkärangan, jota tuettiin sitten raskaampien tykistörykmenttien 122- ja 152-millisillä.
- Anonyymi
Tärkeä tiedotus: Kannaksella Talvisodassa ammuttiin puna-armeijan 4,252,418 kenttätykistön, krh:n ja piiskatykkien (45-57 mm) ammusta. Näistä 2,801,934 kulutti 7.Armeija.
Puna-armeijan kenttätykistön ampumien ammusten keskipaino oli myös selvästi suurempi kuin mitä se kulutti esim v.1944. Talvisodassa kenttätykkien ammuksista Kannaksella selvästi alle puolet oli 76 mm tykkien ammuksia. Vuonna 1944 niiden osuus oli noin 74%. - Anonyymi
7.Armeijan murrettua Summan puolustuksen aloitti 10 päiväisen etenemisen joten myös tykistötulta on ollut vähemmän. Mutta vähäisyys on hieman suhteellinen käsite. Nimittäin ajalla 16. - 25.helmikuuta 7.Armeija käytti ammuksia seuraavasti:
Heittimet:
50 mm heitin: 2,028
82 mm heitin: 34,748
120 mm heitin: 1,168
Tykit:
45 mm piiskatykki: 67,658
Kenttätykistö:
76 mm : 126,793
107 mm : 4,695
122 mm : 92,125
152 mm : 67,835
203 mm: 1,467
280 mm: 41
7.Armeijan käyttämien piiskatykkien ja kenttätykkien yhteenlaskettu ammysmäärä 16. - 25.2.40 siten 360,614. Kaikki kranaatit yhteensä 398,558 eli keskimäärin lähes 40,000 päivää kohden. Suomalaisilla ei ollut Länsi-Kannaksella mitään muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. - Anonyymi
Itä-Kannaksella ja mm. Vuosalmen suunnalla operoinut 13.Armeija kulutti jaksolla 11.helmikuuta - 20.helmikuuta (10 päivän aikana) ammuksia seuraavat määrät:
Heittimet:
50 mm heitin: 500
82 mm heitin: 24,197
120 mm heitin: 1,728
Tykit:
45 mm piiskatykki: 55,667
Kenttätykistö:
76 mm : 65,825
107 mm : -
122 mm : 57,285
152 mm : 52,333
203 mm: 5,376
234 mm: 30
280 mm: 411
Yhteensä 181,260 kenttätykistön ammusta, 55,667 piiskatykin ammusta sekä 26,425 ammusta. Kaikkiaan 263,352 kranaattia.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699- Anonyymi
Nämä lukemat ovat teoriassa tuotettavien ammusten kokonaismääriä ei suinkaan ammuttuja.
- Anonyymi
Avauksessa ilmoitetut kranaattimäärät koko Talvisodan ajalta Karjalan Kannaksella eivät kaikin osin pidä paikkaansa. Oikeat määrät tulevat tässä:
30.11.39-13.3.40 yhteensä 7.Armeijan ja 13.Armeijan käyttämät ammukset....
Heittimet:
50 mm heitin: 10,483
82 mm heitin: 386,498
120 mm heitin: 12,168
Tykit:
45 mm piiskatykki: 672,248
Kenttätykistö:
76 mm : 1,339,384
107 mm : 20,343
122 mm : 982,034
152 mm : 776,065
203 mm: 47,504
234 mm: 494
280 mm: 5,197
Yhteensä 4,252,418 kranaattia
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699 - Anonyymi
Kenttätykistön ammuksia on siis ammuttu Kannaksella 3,171,021. Krh-ammuksia 409,149 ja 45-mm pst- tai sirpaleammuksia 672,24. Pst-ammuksista saattaa tosin puuttua vielä 37 mm tykin ammukset, joita joissakin opuksissa on väitetty ammutun muutama tuhat.
- Anonyymi
Suomen kielessä tuhaterottimena ei käytetä pilkkua eli ilmoittamasi lukemat ovat virheellisiä jos virallisen faktantarkistuksen mukaan mennään.
- Anonyymi
Nämä avauksesss esitetyt NL:n käyttämät olemattomat ammuslukemat on lähinnä huvittavia.
Harald Öhquistin kirjassa Talvisota minun näkökulmasta, on sivulla 256 lasja kuvaliite Summan alueesta 1.2.1940 suomalaisten kuvaamana. Siinä (koko kuvasarjassa) näkyy kuvatekstin mukaan liki 100 tykkipatteria Summan ja Perkjärven välisellä alueella. Tykkipatterit on ajettu asemiin tien kahtapuoleen , siis aina 4 tykkiä rivissä. kuin harjoituksissa konsaan. Ilmavaaraa kun ei juurikaan ollut suomalaisten taholta.
Tuo jo tekee pelkästään 400 tykkiä.- Anonyymi
Tämä juttu vaikuttaa vähemmän todelta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006392913.html
》》Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollut.《《
Karjalankannaksella Lentolaivue 12 teki tiedustelulennon neuvostojoukkojen asemien ylle Summan, Kuolemajärven ja Muolaanjärven tienoilla. Filmille tarttui runsaasti kuvia. Kun filmit valmistuivat, ilo onnistuneesta kuvauslennosta vaihtui kauhuksi.
Tammikuussa Kuolemajärven ja Muolaanjärven väliin oli tuotu 100 tykkipatteria. Ne otettiin pian käyttöön.
Helmikuun 1. päivä 1940 oli talvisodan käännekohta.
Kun 3. divisioonan esikunnassa vielä tutkittiin ilmavalokuvia, alkoi valtava tykistökeskitys Summan ja Lähteen lohkoilla. Aamupäivän neuvostotykistö jauhoi suomalaisten asemia ja Summan kylää. Tulitus eteni edestakaisin pääaseman ja taaemman aseman välillä. Puolen päivän jälkeen puolustajien eteen ilmestyivät panssarit, jotka työnsivät edessään miinajyriä ja vetivät perässään jalkaväkeä panssarireessä.
Kaikki tämäkin uutta.
Iltaan mennessä hyökkääjä sai aikaan pienen painauman, mutta yöllä suomalaiset saivat vastahyökkäyksellä asemat takaisin.
Taukoamaton rumputuli jatkui päivällä ja yöllä. Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollut - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä juttu vaikuttaa vähemmän todelta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006392913.html
》》Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollut.《《
Karjalankannaksella Lentolaivue 12 teki tiedustelulennon neuvostojoukkojen asemien ylle Summan, Kuolemajärven ja Muolaanjärven tienoilla. Filmille tarttui runsaasti kuvia. Kun filmit valmistuivat, ilo onnistuneesta kuvauslennosta vaihtui kauhuksi.
Tammikuussa Kuolemajärven ja Muolaanjärven väliin oli tuotu 100 tykkipatteria. Ne otettiin pian käyttöön.
Helmikuun 1. päivä 1940 oli talvisodan käännekohta.
Kun 3. divisioonan esikunnassa vielä tutkittiin ilmavalokuvia, alkoi valtava tykistökeskitys Summan ja Lähteen lohkoilla. Aamupäivän neuvostotykistö jauhoi suomalaisten asemia ja Summan kylää. Tulitus eteni edestakaisin pääaseman ja taaemman aseman välillä. Puolen päivän jälkeen puolustajien eteen ilmestyivät panssarit, jotka työnsivät edessään miinajyriä ja vetivät perässään jalkaväkeä panssarireessä.
Kaikki tämäkin uutta.
Iltaan mennessä hyökkääjä sai aikaan pienen painauman, mutta yöllä suomalaiset saivat vastahyökkäyksellä asemat takaisin.
Taukoamaton rumputuli jatkui päivällä ja yöllä. Vihollistykistö ampui jopa 600 000 kranaattia vuorokaudessa. Suomalaisten tykistö venyi samaan aikaan 1 000 laukaukseen vuorokaudessa: kranaatteja ei ollutTäällä Pasi Jaakkonen IS päästää satujaan Summasta:
"Kolmen viikon aikana Summan rintamanosalle, 15 kilometrin levyiselle alueelle, ammuttiin 400 000–600 000 kranaattia vuorokaudessa. Se tarkoittaa puolenkymmentä kranaattia joka sekunti. Lähtölaukausten ja iskemien äänet puuroutuvat taukoamattomaksi pauhuksi, jossa yksittäisiä räjähdyksiä ei erottanut."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006396002.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833940
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t342933Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992223Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?301860- 311760
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian231742Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell501587Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271527- 281481
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni81475