Neuvostoliitto perustui lukutehtailuihin joilla hämättiin kansaa, muita kansoja sekä historioitsijoita. Komeiden muihin verrattuna täysin ylivoimaisten lukemien takaa paljastuu kuitenkin suoranaista vedätystä. Suomessa kranaatit jaoteltiin kenttätykkien ja krh-kranaattien välillä. Neuvostoliitto sen sijaan esitti valtavia könttäsummia kuten legendaariset Valkeasaaren sektorille ammutut 220 000- 230 000 kranaattia. "Tykistökranatteihin" luettiin myös piiskatykkien, jopa 20 mm sekä 50 mm heitinten 850 gramman ammukset.
Tilastot puna-armeijan KULUTTAMISTA kranaateista v. 1944 selventävät mitä nämä kranaatit olivat:
Tykkien ammukse määrä (ja osuus)t:
20-57 mm:n pst-kranaatit....................... 12 ,923,000 (10.85%) (suurin osa 45 mm)
76 mm kenttätykkien................................ 31, 939,000 (26,81%)
85-107 mm kenttätykkien..............................552,740 ( 0.47%)
122 mm tykit/haupitsit................................8, 378,500 ( 7.03%)
152 mm tykit/haupitsit................................3, 543,100 (2.97%)
203-280 mm tykit/haupitsit...................... 168,476 (0,.14%)
Heittimien ammukset:
50-mm ...............................................................3 ,236,500 (2.72%)
82-mm .............................................................42,550,700 (35.71%)
107-mm..................................................................386,400 (0.32%)
120-mm ...........................................................15,454,200 (12.97%)
160-mm.....................................................................12,200 (0.01%)
280-mm.......................................................................3,320 (0.003%)
Y H T E E N S Ä_______________________119,148,140 (tykit/heittimet)
------------------------------------------------------------------
RAKENTINHEITTIMET:
Kulutustiedot puuttuvat. Sen sijaan v.1944 tuotantolukemat on annettu:
82 mm:n................................1,270,000 (kevyet)
132 mm.................................2,250,000 (raskaat)
300 mm....................................476,500 (järeät)
Y H T E E N SÄ__________3,996,500
Kaikenkaikkiaan tilastoista voidaan päätellä että raskaitten ammusten (>100 mm) osuus on ollut n. 24.5%
Puna-armeijan kranaateista siis 75.5% oli keveitä. Valtaosaltaan 45-82 mm ammuksia.
Lähde: A.B.Shirokorad (tykistökranaattien, heitinammusten ja rakettien tuotanto ja kulutus) "Tykistö Suuressa Isänmaallisessa Sodassa
Tilastot puna-armeijan KULUTTAMISTA kranaateista v. 1944 selventävät mitä nämä kranaatit olivat:
Tykkien ammukse määrä (ja osuus)t:
20-57 mm:n pst-kranaatit....................... 12 ,923,000 (10.85%) (suurin osa 45 mm)
76 mm kenttätykkien................................ 31, 939,000 (26,81%)
85-107 mm kenttätykkien..............................552,740 ( 0.47%)
122 mm tykit/haupitsit................................8, 378,500 ( 7.03%)
152 mm tykit/haupitsit................................3, 543,100 (2.97%)
203-280 mm tykit/haupitsit...................... 168,476 (0,.14%)
Heittimien ammukset:
50-mm ...............................................................3 ,236,500 (2.72%)
82-mm .............................................................42,550,700 (35.71%)
107-mm..................................................................386,400 (0.32%)
120-mm ...........................................................15,454,200 (12.97%)
160-mm.....................................................................12,200 (0.01%)
280-mm.......................................................................3,320 (0.003%)
Y H T E E N S Ä_______________________119,148,140 (tykit/heittimet)
------------------------------------------------------------------
RAKENTINHEITTIMET:
Kulutustiedot puuttuvat. Sen sijaan v.1944 tuotantolukemat on annettu:
82 mm:n................................1,270,000 (kevyet)
132 mm.................................2,250,000 (raskaat)
300 mm....................................476,500 (järeät)
Y H T E E N SÄ__________3,996,500
Kaikenkaikkiaan tilastoista voidaan päätellä että raskaitten ammusten (>100 mm) osuus on ollut n. 24.5%
Puna-armeijan kranaateista siis 75.5% oli keveitä. Valtaosaltaan 45-82 mm ammuksia.
Lähde: A.B.Shirokorad (tykistökranaattien, heitinammusten ja rakettien tuotanto ja kulutus) "Tykistö Suuressa Isänmaallisessa Sodassa
Vastaukset 147
Vanhimmat
Niin oli. Myöskin karnuissa ei ollut sirpalevaikutusta lainkaan, niissä oli vain höyheniä. Stalin oli reilu ja kaikin puolin herttainen soturi.
Ja mahtoivatko nuo ampua edes kohti? Ei puna-armeija ole laisinkaan niin paha kuin palstan natsisiat väittää!
Miksi Suomen virallinen sotahistoria ei ole tähän asiaan kiinnittänyt huomiota? Pitääkö jostain USA:sta tai Britanniasta tulla ensin tutkija joka tämän asian selvittää?
Venäjä nyt ei ainakaan mielellään tätä puolta asiasta halua valottaa. Keskittyikö ne 76 mm:n tykkeihin ja 82 mm heittimiin siksi että ne olivat ainoat mitä kannatti valmistaa ennenkuin ne Stubebakkerit jenkeistä tulivat vetämään raskaampia tykkejä? Vai eikö terästuotanto kyennyt vastaamaan tarpeeseen?
"Venäjä nyt ei ainakaan mielellään tätä puolta asiasta halua valottaa. Keskittyikö ne 76 mm:n tykkeihin ja 82 mm heittimiin siksi että ne olivat ainoat mitä kannatti valmistaa ennenkuin ne Stubebakkerit jenkeistä tulivat vetämään raskaampia tykkejä? Vai eikö terästuotanto kyennyt vastaamaan tarpeeseen?"
Kyse oli ihan doktriinista. Neukuilla oli sinänsä loistava konsepti näissä 76mm kevyissä kenttätykeissä, ns. divisioonan tykistössä: olivat kevyitä ja helppoja siirrellä, helppoja käyttää ja huoltaa, ammuksia kulki paljon mukana, sopi mainiosti myös pst-tykiksi jne.
76mm M1942 taitaa olla kuuluisin malli: https://en.wikipedia.org/wiki/76_mm_divisional_gun_M1942_(ZiS-3)
Kurskissa+puna-armeijalla+oli+80%+enemmän+tykkejä+kuin+Saksan+joukoilla+mutta+saksalaiset+ampuivat+yli+kolme+kertaa+tonneissa+enemän+kenttätykistön+ammuksia.++Kaikki+ammukset+huomioiden+Saksan+joukot+ampuivat+2.3+kertaa+enemmän.+Raketinheittimilläkin+saksalaiset+kykenivät+suurempiin+ammusmääriin.+
Mitä ilmeisemmin ennen lend lease-kalustoa NL:lla ei olisi ollut riittävän hyvää kalustoa tarpeeksi vetää raskaita tykkejä. 76 mm tykit saivat luvan kelvata. Oletteko panneet merkille miten sotapropaganda niin Saksassa kuin Neuvostoliitossakin häpesi näyttää hevoset vetämässä tykkejä? Haluttiin antaa imago motorisoidusta armeijasta.
82 mm krh oli tietysti toinen vastaus ongelmaan. Kolme miestä kantoi aseen. Suomessa koettiin kevyt 81 mm krh hyväksi pataljoonan aseeksi. Raskas pataljoonan krh-joukkue oli myös jo jatkosodan alussa esityslistalla.
"82 mm krh oli tietysti toinen vastaus ongelmaan. Kolme miestä kantoi aseen. Suomessa koettiin kevyt 81 mm krh hyväksi pataljoonan aseeksi. Raskas pataljoonan krh-joukkue oli myös jo jatkosodan alussa esityslistalla."
Näissä vaan usein unohtuu se, että 81mm heittimen käyttökelpoinen ammuskuorma painoi huomattavasti enemmän kuin itse ase. Kranut oli 4kg kappale ja niitä kantamaan tarvittiin vähintään toinen mokoma ukkoja. Krh-ryhmän kokoonpano oli kai 7 miestä, tai niin se on ainakin nykyään. Kyseessä ei ole todellakaan kevyt heitin painonsa puolensa.
"Kranut oli 4kg"
Suurin osa oli reilu 3 kiloa.... Esim. 82-BM-41-mallin heittimen ammuksen painoksi mainittu 3.05 kg
***Stieglitz*****
"Suurin osa oli reilu 3 kiloa.... Esim. 82-BM-41-mallin heittimen ammuksen painoksi mainittu 3.05 kg "
Puhe oli 81mm heittimestä. Sen kranut painaa n. 4kg kappale. 82mm kranut on hieman kevyempiä, mutta 3-kilosistakin kertyy silti aivan hirvittävä taakka jalan liikkuvalle aseryhmälle, jos tarkoitus on kantaa oikeasti merkittävää määrää kranuja mukana. 20 kranua painaa jo enemmän kuin itse ase ja heittimen tapaisen nopean tulinopeuden omaavan aseen kanssa tuo määrä ei riitä kuin pariin tuli-iskuun, varsinkin jos kannossa on sirpaleiden lisäksi myös valo- ja savuammuksia.
Kumma kun niillä kevyillä kranaateilla päästiin heti 10.6.1944 läpimurtoon jossa sinä päivänä kaatui 800 suomalaista sotilasta, eniten koko jatkosodan aikana yhdessä päivässä.
Onpa taas helvetin tyhmää viisastelua, venäläisillä oli paljon katjusoja, mikä oli oikea ase Valkeasaaren sedimenttiin.
Raketinheittimien+osuus+kaikista+ammutuista+ammuksista+oli+vain+3.25%+vuonna+1944+joten+eipä+tuokaan+onneton+selitys+tepsi.+Näistäkin+1/3+oli+kevyitä.+Kevyiden+ammusten+osuus+oli+yli+3/4+kaikkien+ammusten+kappalemääristä.
Murtokohdassa oli mukana satoja Katjusa Stalinin urkuja kts. autenttista kuvaa poika 11:30 kohdalla.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/13/neuvostodokumentti-lapimurto-kannaksella
" Näistäkin 1/3 oli kevyitä. Kevyiden ammusten osuus oli yli 3/4 kaikkien ammusten kappalemääristä."
Kevyen ammusten etu molemmille osapuolille on juuri se, ettei niihin kukaan oikeasti kuole! Ihan leikisti vaan!
Katjušat koostuivat rinnakkaisista kiskoista, joihin raketit asennettiin, ja telineestä, joilla kiskot saatiin kallistettua laukaisuasentoon. Näiden tärkein ominaisuus oli kuitenkin yksinkertaisuus. Raketinheitin voitiin kiinnittää monenlaisiin alustoihin kuten (yleisimmin) kuorma-autoon, panssarivaunuun tai tykkitraktoriin. Yhdessä raketinheittimessä oli 14–48 kiskoa. BM-13:ssa käytettiin 180 cm pitkiä, 42 kg painavia, halkaisijaltaan 13,2 cm leveitä raketteja, joiden kantomatka oli jopa 8,7 km. Raketin ammus painoi 4,9 kg. Katjušat eivät olleet erityisen tarkkoja, mutta olivat suurina määrinä käytettäessä hyvin tehokkaita aluepommituksessa ja aiheuttivat vihollisten joukoissa pelkoreaktioita.
"venäläisillä oli paljon katjusoja..."
Mutta kun niiden katjuusojen ammusten osuus kaikista tykistöammuksista oli lopultakin vain muutama prosentti. Niiden ammuksien painokin oli - kuten täällä on tuotu esille - lopulta yllättävän matala.
Katjuusa oli eräänlainen sotilaallinen Potemkinin kulissi. Kaikissa kunnon neuvostosotapropagandafilmissä ammutaan aina Katjuusoilla mutta unohdetaan mainita niide lopulta yllättävänkin vaatimaton osuus itse sodankäynnissä.
"Näiden tärkein ominaisuus ..."
... oli olla hehtaaripyssy.
///Penna Tervo
Niillä saatiin hetkellisesti nostettua epäsuoran tulen vaikutusta maalialueelle.
Neuvostoliitto perustui lukutehtailuihin joilla hämättiin kansaa,
Hämättiinkö myös Valkeasaaressa olleet suomalaissotilaat luulemaan tykkitulta tuhoisaksi vaikkei se sitä ollutkaan? Tosin mitä sen väliä miten sodan voittaa kunhan vaan voittaa, vaikka hämäämällä vastustajan.
Tarkkispojalla (Stieglitz ellei sitten Görlitz) uutta salausta tietoa:
Hyväntahtoiset venäläiset tykkimiehet purkivat ensin kranaatit ja täyttivät ne vehnäjauhoilla. Koko hyökkäys oli pelkkää hämäystä!
Pulman suurhyökkäyksen valmistelussa aiheutti venäläisille Kronstadtin raskas tykistö, joka osallistui tulitukseen! Raskaista jopa 12 tuumaisistaa kranaateista olisi joku saattanut loukkaantua! Niinpä kranaatteihin laitettiin peltikuori ja sisällöksi rusinoita ja keksiä!
Hyökkäykseen osallistui myös satoja pommikoneita! Ne pudottivat pienillä laskuvarjoilla makeisia ja hieman görlitziä niiden seassa!
Näin talonpoikien ja työläisten armeija auttoi pientä Suomea:-D
Katsoinpa huvikseni muuten nuo neuvostoliittolaiset rakentinheittimet joita kestostalinistit täällä onanisoivat ja selvisi heti miksi saksalaisten Nebelwerfer oli huomattavasti tuhovoimaisempi ase.
Veli Venäläisen käyttämät ammukset:
M-8 - 82-mm raketti----------------painoa 640 grammaa
M-13 ja M-20 - 132-mm.............painoa 4,9 kg
M-30 ja M-31 - 300-mm.............painoa 28.9 kg
Teutoonit:
Nebelwerfer 40 100 mm..............painoa 8.6 kg
Nebelwerfer 41 150 mm...............painoa 31.8 /35.9 kg
Nebelwerfer 42 210 mm...............painoa 109.5 kg
Ammusten paino selittää sen miksi neuvostohypestä huolimatta esim. Kurskissa teutoonien Neberwerferit ampuivat tonnimäärissä huomattavasti enemmän ammuksia kuin bolsheviikit.
///Penna Tervo
"Veli Venäläisen käyttämät ammukset:
M-8 - 82-mm raketti----------------painoa 640 grammaa
M-13 ja M-20 - 132-mm.............painoa 4,9 kg
M-30 ja M-31 - 300-mm.............painoa 28.9 kg"
132 mm rakentinheittimen M-13 ammus on painanut 4.9 kiloa mutta M-20 painoi 18.4 kiloa
Ase /ammus...........ammusmäärä.....paino/kg..........ammusmassa(tonneja)
82 mm................... 1,270,000..................0,64..................812,8
132 mm................. 2,190,000...................4,90.............. 10,731
132 mm – M20............60,000 ................18,40..................1,104
300 mm........................476,500................28,90................13 770,85
Jos vuonna 1944 tuotetut ammukset on puna-armeija samana vuonna ampunut itärintamalla tulee yhteismassaksi noin 26,418 tonnia. Tämä määrä vastaa esim 152 mm kenttätykkien ammuksissa n. 580 000 - 600 000 kranaattia. Esimerkiksi ammuttujen 76 mm tykkien ammusten kokonaismassa oli yli 201,000 tonnia ja lähes sama massa on tullut 122 mm:n tykeillä. Ja myös 82 mm kranaatinheittimillä ammuttujen ammusten massa oli huomattavasti suurempi kuin rakentinheittimillä: n. 140,000 tonnia.
Johtopäätös: puna-armeijan rakentinheittimet olivat itse tykistöaseissa MARGINAALISESSA ROOLISSA.
Kun+puna-armeija+eteni+yleensä+keveiden+ammusten+osuus+kasvoi+kun+taas+raskaiden+aseiden+ammusten+osuus+laski.+Todennäköisesti+itse+Valkeasaaressa+raskaitten+osuus+on+ollut+30%+mutta+jossain+Vuosalmella+ja+Tali-Ihantalssa+osuus+lienee+laskenut+n.+20%:iin.++Jos+viitsitte+vilkaista+tilastoja+niin+divisioonien+raskaatkin+tykit+olivat+lähes+kaikki+122+mm:n+kun+taas+suomalaisten+raskaista+n.+60%+oli+150-155+mm:lisä.+Niiden+ammusten+keskipaino+oli+melkein+tuplasti+se+mikä+122+mm:n+tykeillä.
Tuli taas todettua ed filmistä ,että teiden tuhoamiseen ei 155 mm käytetty ,taas näkyi km tolkulla raskasta kalustoa menossa viipuriin ,kuka vastuussa ,ei kai nenonen ?
Kiistaton tilastolline fakta: Saksan ammustuotanto tonnimäärillä oli selkeästi korkeampi kuin NL:lla. Tämä näkyy myös kenttätykistön ammustuotannossa. NL kyllä kranaattien kappalemäärissä oli ylivoimainen mutta ammusten painoissa jäi pahasti jalkoihin.
Keskimääräisesti painavimmat tykistökranaatit valmisti USA.
Erikoisen päätelmän olet vetänyt tutustumatta lainkaan sovietin tykistön läpimurtoyksiköiden jaosjakoon 1944, niiden mukaan tuollin oli 76 mm tykkien osuus alle viidesosan.
Ammuskulutuksen jakauma kertoo kaiken oleellisen. Usko sinä vain neuvostoretoriikkaan ja kiellä tosiasiat.
Väitteesi olisi vähän sinnepäin, jos e koskisi 1943 kokoonpanoa.
Divisioonan yksi tuliannos eli laskennallinen päivän ammuskulutus, oli massaltaan kranaatit ml. ilman pakkauslaatikoita ja panoksia noin 54 tonnia Suomessa. Voidaan olettaa, että Kaak 30. käytti 2000 tn kranaatteja, joista kevyitä oli 50 tn. Luvun voi tarkistaa vain tykistöyksikön sotapäiväkirjoista, suomalaiset eivät sitä suutareista ja iskemistä voineet päätellä. Jos et usko NL:n asiakirjoihin, et voi saada minkäänlaista lukua.
"läpimurtoyksiköiden jaosjakoon "
Kyse on koko tykistöstä. Divisioonien tykistöstä 3/4 oli 76 mm tykkejä ja loput etupäässä 122 mm tykkejä. Kannaksen 1944 kenttätykistöstä (1 600) yli 1 120 tykkiä oli divisioonien kenttätykkejä.
/// Penna Tervo
Patterissa on kaksi jaosta, yleensä jaoksilla voi olla eri kaliiperin tykkejä.
Valkeasaaren jälkeen puna-armeijan tykistön ammusmäärä laski ja ammuttu tonnimäärä laski vielä nopeammin.
76 mm tykkien ammuksien keskipaino oli vain noin 6.3 kiloa, 82 mm heittimien 3.3 kiloa ja 45 mm piiskatykkien eri tietojen mukaan vain 1.3-1.4 kiloa. Näistä ja näitä lähellä olevista koostui keskimäärin 3/4 puna-armeijan ampumista kranaateista.
****Stieglitz*****
Puna-armeija taatusti yritti käyttää raskasta kalustoa mahdollisemman paljon mutta kulutustilasto osoittaa painopisteen olleen keveissä kranaateissa.
Aloittaja+ei+näytä+oikein+ymmärtävän,+että+kevyet+kranut+eivät+edes+menneet+kaikki+tykistölle+ja+VALKEASAARESSA+todellakin+kevyitä+jaoksia+oli+vain+20%.
"kevyet+kranut+eivät+edes+menneet+kaikki+tykistölle..."
Tuollaisia päätelmiä ei voi tehdä, jos erityisaselajien tuntemus on pyöreä 0.
Olen sen verran tutustunut neuvostosotakirjallisuuteen että pst-tykkien ammukset laskettiin mukaan tykistöammuksiin. Siksi on varsin uskottavaa että myös neuvostotilastoissa jossain Kannaksella ammutuissa kranaattimäärissä näkyy myös 45 mm:n ns. piiskatykin osuus. Piiskatykin ammuksen paino oli jotain 1.3 kiloa niin että muistakaa tämä kun seuraavan kerran luetta niistä "valtavista kranaattimääristä".
Näyttää ilmeisesti siltä että monilla puna-armeijan hypettäjille (tai ehkä heitä on täällä vain 1-2?) nämä tilastotiedot puna-armeijan tykistöaselajin suhteellisesta pienikaliberisuudesta on tullut yllätyksenä. Olettekohan kenties Suuren Isänmaallisen Sodan tuottaman propagandan uhreja?
NL:n tykistö ampui, päinvastoin kuin Talvisodassa, vuoden 1941 katastrofin jälkeisessä sodassa suhteellisesti paljon keveämpiä ammuksia kuin Saksa (ja Suomi), USA:sta nyt puhumattakaan. Siksi neuvostokirjallisuus ei olekaan kovin innokas laskemaan ammuksia tonneissa vaan lukumäärissä.
*****Stieglitz*****
Jos+80+%+TUOTANNOSTA+ON+MATKALLA+TAI+VARASTOSSA,+RÄJÄHTÄNEET+POMMITUKSISSA,+TUOLLAISILLA+TIEDOILLA+EI+OLE+MITÄÄN+MERKITYSTÄ.
"Siksi neuvostokirjallisuus ei olekaan kovin innokas laskemaan ammuksia tonneissa vaan lukumäärissä."
Ei niitä ole Suomessakaan nostettu esille. Vasta amerikkalainen tutkimus Trevor Dupuyn johdolla alkoi käydä tätäkin puolta enemmän läpi 1960-luvulta alkaen. En ole Ohto Mannisen, Tapio Tiihosen, Martti Turtolan, enkä kenenkään muunkaan tutkijan ole nähnyt näistä aiemmin puhuneen tai kirjoittaneen. Paha virhe sinänsä. Ja jälleen muistutus siitä että sotahistorian tutkimuksessa on yhä aukkoja.
Löytyipä+tieto+myös+vuoden+1944+kenttätykistöammustuotannosta+ja+vaikka+siitä++on+laskettu+pois+45+mm:n+piiskatykkien+osuus+on+76+mm:n+kenttätykkien+ammusten+tuotanto+aivan+suvereenissa+dominaatiasemassa:
"Kaikki 45 mm pst-tykit, jotka Suomen armeijalla oli käytössä, olivat sotasaalista.
Talvisodan aikana käytetyt ja varastossa olleet laukaukset olivat myöskin sotasaalista. Toukokuussa 1940 oli varastossa 58,897 laukausta. Samoihin aikoihin
valmisteltiin myöskin näiden ammusten kotimaista tuotantoa. Tilaus annettiin Valtion Tykkitehtaalle, joka sai samana vuonna valmiiksi 3,929 laukausta. Sodan
jatkuessa niitä valmistettiin kiihtyvällä vauhdilla ja sodanajan kokonaistuotannoksi
tuli 111,939 ps-Iaukausta. Saksasta saatiin vuonna 1944 hankittua lisäksi 15,000
ps-Iaukausta.
Myös tälle kaliberille suunniteltiin sirpaleammus, jonka valmistus aloitettiin vuonna 1942 kolmella tehtaalla. Sodanajan kokonaistuotanto oli 358,454 sirpalelaukausta. Saksasta hankittiin vielä vuonna 1944 15, 000 sirpalelaukausta. Sodan päättyessä oli varastossa lähes 120,000 ps- ja 190,000 sirpalelaukausta."
Lähde: AMPUMATARVIKKEET SOTIEN 1939-1945 AIKANA SUOMESSA
Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola
--------------------------------------------------------------------------------------------
Lukemista voidaan päätellä että suomalaiset ovat kuluttaneet jatkosodassa sotasaalisase 45 mm piiskatykin sirpaleammuksia ainakin yli 180,000 vaikka kaikki Talvisodan sotasaalisammukset olisivat olleet ps-ammuksia (mikä on hyvin epätodennäköistä, on luultavampaa että suomalaisten panssarivaunujen olemattomuuden takia puna-armeija on käyttänyt voittopuolisesti sirpalekranaatteja). Niinpä myös puna-armeijan Kannaksella käyttämä 45 mm pst-tykki käytti ammuksia etupäässä suomalaisten elävää voimaa, ei niinkään panssareita vastaan. Ei siten ihme että puna-armeijassa se laskettiin tykistöaseisiin kuten myös 76 mm:n rykmenttitykitkin joita myös käytettiin suora-ammuntoihin.
On jokseenkin varmaa että koko Valkeasaaren (ja 2.D:n) lohkoille ammutuissa kranaateissa (220 000 - 230 000) oli paljon myös 45 mm:n ammuksia. Sen sijaan suomalaiset laskivat kenttätykistön ammuskulutukset patteristojen ja patterien tilastoista sekä krh-yksiköistä. Lähes kaikisssa opuksissa kenttätykistön kranaatit taisteluissa laskettiin omana ja krh-ammukset omana ryhmänä. NL sen sijaan harjoitti tilastoa jossa kaikki pantiin yhteen läjään.
Kaikkien neuvostoliittolaisten v. 1944 kuluttamien tykistöammusten (kenttätykistö, pst-tykit, heittimet, rakentinheittimet) keskipaino on lähes tarkalleen 8 kiloa.
1) Jos lasketaan vain kenttätykkien ammusten keskipaino on tulos 12.4 kg.
2) kranaatiheittimien ammusten keskipaino oli 6.4 kg
3) raketinheittimien ammusten keskipaino oli 6.6 kg
Kenttätykeissä keskipainoa laski paitsi 76 mm tykkien suuri osuus myös se että raskaissa tykeissä eniten kulutettiin haupitsiammuksia. Mikäli kesäkuun 10.päivänä 1944 Valkesaaressa ja 2.Divisioonan lohkolla on ammuttu tavallista enemmän juuri raketinheittien ammuksia ei se ole suinkaan nostanut ammusten keskipainoa vaan laskenut.
220,000 Valkeasaaressa ammuttua kranaattia on siten painanut yhteensä lopultakin "vain" noin 1,760 tonnia. Suomalainen kenttätykistö 24 kilon ammuskeskiarvolla olisi joutunut ampumaan n. 73,400 kranaattia. Toinen yhdistelmä olisi ollut vaikkapa 62,500 kenttätykin ja 40,000 krh:n ammusta.
Se että Valkeasaaressa olisi ammuttu nopeaan tahtiin 220,000 kranaattia (kuten väitetään) vain varmistaa se ettei raskaitten ammusten määrä suhteessa kevyempiin ole voinut olla erityisen korkea.
7.Armeija+ampui+Summan+läpimurtohyökkäyksen+aikana+11-15.helmikuuta+1940+kaikkiaan+468,997+kenttätykistön+ammusta+ja+sen+lisäksi+64,779+krh-kranaattia.+Kenttätykkien+ammuksiin+laskettu+64,883+45+mm-piskatykkien+ammusta.+76+mm+kenttätykkien+ammuksia+ammuttiin+165,098+kpl+ja+raskaita+239,016+eli+yli+puolet.+
Todellisuudessa neukku ei pyrkinyt Valkeasaaressa läpimurtoon ja siksi ampui huippukeveiden kenttätykkien ammukset Suomenlahdelle! Kalansaaliso,i melkoinen! Läpimurto tuli siitä huolimatta!
Nl:n kranaattien kuoriin on kalipereittain käytetty sama määrä valuterästä. Tämä käy ilmi Moskovalaisesta raportista eli kunkin tuliyksikön saama rautamäärä tuliannoksissa on sama, oli kevyt tai raskas jaos, mutta ammuntaan käytetty tulimuoto ja aika eri, näinhän punatykistö käytännössä menettelikin eli patterit saivat tuliannoskertansa ampua tykistöhyökkäyksessä omaan tahtiinsa.
Oikea vastaus on, että kevyet ja raskaat tulipatterit saivat tonneissa mitattuna yhtäpaljon murkulaa, mikä on oikea periaate, koska oli vain laslettu kuinka monta rtkkiä/km riittää asemien murtamiseen, kun ne ampuvat tuliannoksensa yhteen kyytiin.
Toisaalta onhan se niinkin että kun 150-155 mm tykkeihin piti nostaa 40-45 kiloa painavia ammuksia ei pelkällä leivällä ja nokkoskeitolla (sekä vodkalla) ruokitut puna-armeijan sotilaat saattaneet olla riittävän riskejä moiseen hommaan. Meinaan vaan kun neuvostoliittolaiseen "Peili"-elokuvaan 1970-luvulla pääsi livahtamaan se sodarintamalla v. 1943 ollut filmaajan kuvaama lohduton näky täysin loppuunajetun puna-armeijan joukkojen tarpomassa liejussa jossain Etelä-Venäjällä, niin se kuvaus paljasti miten raihnaisia olivat ukot kantamassa krh:n ja tykistön ammuksia. Ikänsä puolesta noin nelikymppisiä, housut riekaleina, ja yltä päältä liejussa.
Heikossa kunnossa oleva tykistön mies jaksaa kyllä kantaa 6 kiloa painavat murkulat 76 mm:n kenttätykin lähettyville.
Parahin Anonyymi, juuri näin! Ammattilaiset ajattelee logistiikkaa ja sitä, miten saadaan homma mahdolliseksi ja oikeasti toimimaan. Amatöörit taas keskittyy taktiikkaan ja pelkkiin hienoihin teoreettisiin manöövereihin, siunaamatta ajatustakaan käytännön ongelmille.
Tuo kovien määrävahvuisten ampumatarvikkeiden hirveä massa tulee oikeasti yllätyksenä useimmille ihan kaikissa aselajeissa. Siinä pääsee hyvin näkemään sen, ettei niille asioille ole monesti uhrattu ajatustakaan. Hienosta tykistä ei ole mitään hyötyä jos lataajat eivät jaksa käsitellä sen ammuksia tai niitä ei saada toimitettua tarpeeksi.
Amerikkalaiset olivat logistisessa ajattelussa ehdottomasti maailman huippua. Kun amerikkalaisen divisioonan miesvahvuus oli n.15,000 niin "divisioonaviipaleeksi" laskettiin kuuluneeksi noin 43,000 sotilasta. Siis taustalla divisioonan takana oli sitä logistisesti tukemassa lähes tuplasti suurempi joukko sotilasta. Ardennien taistelun ratkaisi suurelta osin USA:n tykistö jota logistinen porras kykeni syöttämään. Vaikka taivas olisi ollut usvainen ja Tacktical Air Force juuttunut lentokentille, ei Saksan armeija ikinään olisi päässyt lähellekään Antwerpenin satamaa.
Kovin oli keveitä nuo kuvissa näkyneet 6" haupitsit ja 8" telatykit.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/13/neuvostodokumentti-lapimurto-kannaksella
Katsokaa kohtaa jossa tehdään laivamatkaa Koivistolle. Lähikuvissa näkyy vanhoja ukkoja merijalkaväen maihinnousujoukkojen kärkimiehinä.
Ensin pitäisi opetella tällaisia alokaskoulutukseen kuuluvia alkeisasioita edes omasta maastaan, ennenkuin rupeaa laa-alaisesti viisastelemaan. Se on mahdollista vain Suomen hallituksessa hypätä pelkällä poliittisella kokemuksella suoraan maan johtoon.
Myöhemmin divisioonan tykistöstä lienee vielä vähennetty yksi pat-
teri, joten siihen kuului vv 1942-44 tykistökomentajan esikuntajaos,
kenttätykistörykmentin esikunta, esikuntapatteri, 2 sekapatteristoa
a kaksi 76 mm:n kanuuna- ja yksi 122 mm:n haupitsipatteri sekä 1
sekapatteristo a yksi 76 mm:n kanuuna- ja yksi 122 mm:n haupitsi-
patteri. Viimeksi mainittu patteristo lienee useissa divisioonissa kor-
vattu kranaatinheitinpatteristolla. Patterit olivat 4-tykkisiä ja yleensä
hevosvetoisia. Venäläisten pyrkimyksenä v:sta 1944 alkaen lienee ollut
divisioonatykistönkin vahventaminen ja yhtenäispatteristojen muodos-
taminen.
Saksalaiseen jalkaväkidivisioonaan kuului koko sodan ajan kenttä-
tykistörykmentti, jonka komentaja normaalioloissa toimi tykistöko-
mentajana ja jossa oli kolme hevosvetoista 105 mm:n ja yksi mootto-
roitu 150 mm:n haupitsipatteristo, yhteensä 36 kevyttä ja 12 raskasta
haupitsia.
USA:n jalkaväkidivisioonassa oli tykistökomentaja esikuntineen,
esikuntapatteri sekä kolme erillistä 12-tykkistä 105 mm:n ja yksi 155
mm:n haupitsipatteristo saksalaiseen malliin. Tykistö oli kokonaan
moottoroitu.
Suomessa jokaiseen jalkaväkidivisioonaan kuului kenttätykistöryk-
mentti, jonka komentaja aina toimi tykistökomentajana ja jossa oli
_kolme tavallisesti kevyttä hevosvetoista sekapatteristoa, sekä 9 divi-
sioonaan lisäksi erillinen, usein sekavetoinen raskas patteristo. Tyk-
-kikalusto oli kirjavaa, mutta sodan jatkuessa kaliipen kasvoi. 8eka-
patteristot muutettiin yhtenäispatteristoiksi.
Ranskalaisessa jalkaväkidivisioonassa oli v 1940 kevyt ja raskas
kenttätykistörykmentti, joista ensiksi mainitussa oli kolme ja jälkim-
mäisessä kaksi patteristoa. Tykkikalusto oli pääasiassa 75 mm:n ka-
nuunoita ja 155 mm:n haupitseja. Patteristoissa oli 12 tykkiä.
Englantilaiseen jalkaväkidivisioonaan kuului moottoroitu tykistö-
prikaati, jossa oli kolme patteristoa (regiment) a 3 patteria a 8 tykkiä.
Pääkalustona olivat 87 mm:n kanuunat.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sodan lopussa
- venäläisen divisioonan tykistö, jossa oli 24 (20) kevyttä kanuu-
naa ja 12 kevyttä haupitsia, oli sekä putkimäärältään että kalii-
periltaan pienin, mutta niin oli Neuvostoliiton divisioonakin.
MIKSI tämä kommentti sensuroitiin? Suomi24:n touhu naurattaa välillä. M:n homoutta on täällä jauhettu ainakin jo 15 vuotta ja kaikkea muuta roskaa työnnetään idän takaa aamusta iltaan tällekin palstalle, MUTTA kun pistää asiaa linkkien keralla, niin heti lähtee!
Ensin pitäisi opetella tällaisia alokaskoulutukseen kuuluvia alkeisasioita edes omasta maastaan, ennen kuin rupeaa laajalaisesti viisastelemaan. Se on mahdollista vain KERTOMALLA MISTÄ KOMMENTIN SISÄLTÖ ON KOPIOITU. Siis mainitaan ne lähteet!
Mielonen, U. (1956). Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa maailmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttötavat meillä. Tiede Ja Ase, 14 (14), 123 - 162.
Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47367
Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa maailmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttötavat meillä
U. Mielonen Pääesikunta
Avainsanat: Kenttätykistö, ylijohdon tykistö, toinen maailmansota
Abstrakti
"Ensimmäisessä luvussa käsitellään tykistön yleistä kehitystä toisessa maailmansodassa, käsitellen muun muassa patteristojen ja pataljoonien suhdelukua ja perusyhtymien tykistöä eri maiden armeijoissa. Lisäksi tarkastelussa on ylijohdon ja perusyhtymien tykistön kokonaissuhteet. Tykistötaktiikan tarkastelussa tuodaan esille kenttätykistön osuus sotatoimissa, yllätyselementti, massakäyttö ja tulen liikkuvuus. Lisäksi tarkastellaan keskitettyä johtamista ja yhteistoimintaa. Tekniikan osalta tarkastelussa ovat eri maiden tykkikalusto, ampumatarvikkeet, tulenjohto- ja mittauskalusto, viestivälineet ja tasokalusto sekä ampumamenetelmät.
Seuraavassa luvussa , "Ylijohdon tykistö toisessa maailmansodassa", tarkastellaan ensin tehtäviä hyökkäys- ja puolustusoperaatiossa. Lisäksi käsitellään eri maiden organisaatioita tykistöllisestä näkökulmasta. Tykistön käyttöä koskevassa osiossa käsitellään johtamista, toiminnan valmistelua ja tulen käyttöä. Viimeisessä luvussa tarkastellaan ylijohdon tykistölle kuuluvia tehtäviä ja käyttötapoja meillä, käsitellen hyökkäys- ja puolustusoperaatiot. Lisäksi käsittelyssä ovat tykkikalusto ja organisaatio sekä käyttö."
Tämä sun pitää lukea.
Moitteetonta käytöstä sotatoimialueella?
Suomalaissotilaiden seksuaalirikokset Karjalassa jatkosodan aikana 1941–44
Kovin+oli+pienet+lukemat+seksuaalirikoksia+muihin+juttuihin+verrattuna.
Kovin+oli+pienet+lukemat+seksuaalirikoksia+muihin+juttuihin+verrattuna.
Kovin+oli+pienet+lukemat+seksuaalirikoksia+muihin+juttuihin+verrattuna.
Aivan oikeita johtopäätöksiä, lampaat olivat suuremmassa vaarassa kuin dievuskat.
Tässä tuli kattava selvitys Valkeasaaren kranaateista. Hienoa!
Kannaksella oli 9.6.44 olleella neuvostoarmeijan 23 divisioonalla oli kaikkiaan 1125 kenttätykkiä joista vain 289 oli raskaita. Nämä raskaat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olivat 122 mm tykkejä jotka ampuivat joko 21.7 kilon ammuksia (haupitsi) tai 25 kilon ammuksia (kanuuna). Karjalan Kannaksella nämä tykit olivat haupitseja joten ne ampuivat 21.7 kilon ammuksia. Vain 23 tykkiä näistä 289 muodosti poikkeuksen. 109.D:llä ja 142.D:llä kummallakin oli 6 kpl 107 mm tykkejä (ampui noin 16 kilon ammuksia). 92.D:llä oli 2 kpl järeitä 203 mm haupitseja (ammus 100 kg) sekä 9 kpl 152 mm haupitseja (ammus keskimäärin 41 kg).
Eli raskaista 276 kpl oli 122 mm haupitseja, 12 kpl 107 mm tykkejä, 9 kpl 152 mm haupitseja sekä 2 kpl järeitä 203 mm haupitseja. Näiden raskaiden ammuksien keskipaino saadaan täten:
Raskaat: ((276 x 21.7 kg) (12 x 16 kg) (9 x 41 kg) (2 x 100 kg))/289 = 23.35 kg
Kevyet: 6.3 kg
Divisiionien kenttätykkien ammuskeskipainoksi tulee siten (289 x 23.35) (836 x 6.3 kg)/ 1125 =10.68 kiloa
Leningradin Rintaman divisioonalisesten kenttätykkien ammuskeskipaino (mikäli ammuksia ammuttu yhtä paljon eri tykeillä) on ollut 10.68 kiloa. Mutta koska parin tunnin paukuttelussa 76 mm tykkien ammuksia on taatusti pystytty ampumaan nopeampaa tahtia on syytä olettaa että ammuskeskipaino divisioonien tykeillä on vajonnut huomattavasti alemmaksi kuin 10.68 kiloa.
Tämä ylijohdon tykistö on tietenkin oma lukunsa ja jotta päästäisiin tuohon 1 600 kenttätykkiin (jota yleensä on tarjottu kokonaismääränä) on noita ylijohdon tykkejä kai pitänyt olla 480. Mitään todellista sapluunaa millä ylijohdon rykmentit, prikaatit ja divisioonat ovat koostuneet ei ole olemassa. Mutta kuten vuoden 1943 malli osoittaa myös niihin tungettiin kevyitä 76 mm tykkejä:
1943 ohjeistus (ylijohdon tykistödivisioona)
2 patteristoa 76 K tykkejä = 2 x 12 =24
2 patteristoa 122/152 haupitseja = 2 x 12 =24
3 patteristoa 152 K kanuunoja = 3 x 6 = 18
(lisäksi 24 kpl 120 mm heittimiä, 2 pstoa)
Näiden tykkien ammuskeskiarvo puolestaan on ollut 27.05 kiloa (jos 122 mm ja 152 mm tykkien osuudet tasan 12 - 12). Mikäli joitakin järeitä patteristoja lasketaan mukaan voisi ylijohdon kenttätykkien ammuskeskiarvo olla jopa 30 kg. Mikäli näin olisi ollut päästäisiin koko 1 600 kenttätykin osalta lopputulokseen:
(1125 x 10.68 kg) (485 x 30 kg)/1600 = 16.6 kiloa
On tosin syytä epäillä onko jollain 203 mm järeällä tykillä ammuttu yhtä tiuhaan kuin 76 mm tykeillä.
Syytä+onkin+asettaa+jopa+tuo+teoreettinen+neuvostokenttätykistön+Kannaksella+ollut+ammuskeskipaino+16.6+kiloa+kyseenalaiseksi+sillä+tulinopeudet+ovat+olleet+aivan+jotain+muuta:
"Teoreettiset+tulinopeudet:
Suomalaisen heittimien ja tykistön tuliannokset jatkosodassa:
81 mm heitin ......................................60 laukausta (3.3 kg)
120 mm heitin....................................30 laukausta (15 kg)
k.tykki 75- 90 mm......................... 100 laukausta (6.3 kg 75-76 mm)
k.tykki 105 - 122 mm..................... 60 laukausta (15 kg)
k.tykki 150 - 155 mm..................... 40 laukausta (41 kg)
k.tykki 203 - 210 mm..................... 20 laukausta (100 kg)
Kaikkien näiden tykkien ampuma ammusmäärä tuliannoksessa:
(suluissa suomalaisten tykki- ja krh määrä 9.6.44)
81 mm krh....................... n. 200 kg (1 086)
120 mm krh....................... n. 450 kg (391)
75-76 mm tykki............... n. 630 kg (274)
105 mm kanuuna............ n. 900 kg (160)
122 mm haupitsi............. n. 1 260 kg (180)
152 mm haupitsi............. n. 1 640 kg (364)
203 mm haupitsi............. n. 2 000 kg (29)
ammuksia...............139,830 kpl
yhteensä..............1,416,421 kiloa
ammuksen keskipaino.........10.13 kg
Eli jos kaikilla putkilla ammuttaisiin yhtä paljon tuliannoksia olisi ammuksien keskikoko jäänyt vain 10 kiloon.
Raskaiden+krh-kranaattien+osuus+kaikista+krh-kranaateista+mitä+suomalaiset+kesällä+1944+ampuivat+oli+yli+30%.+Putkea+kohden+raskailla+ammuttiin+jopa+enemmän+kuin+kevyillä+joten+tuliannoslaskelma+ei+päde.+Raskailla+on+voitua+ampua+jopa+3+kertaa+enemmän+tuliannoksia+kuin+kevyillä.+Sama+on+ollut+kenttätykistölläkin.+Monissa+tykistökeskityksissä+ammusten+keskipaino+oli+22-24+kiloa.+Raskailla+on+ammuttu+tuliannoksia+enemmän+kuin+keveillä+vaikka+niiden+tuliannoksissa+ammutaan+kranaatteja+tuki+vähemmän.
Mitä väliä?
Suomalainen sotilas tapahtumista Pyörökankaalla (Ihantala) 3.7.44:
"Kynnyksellä lojuu neljä vihollista, kunniamerkkirivit rintamuksillaan. Perältä kuuluu: "Finskie granaati durnie". Ääni tulee heinäkasan alta. Esille vedettynä mies osoittautuu vain lievästi haavoittuneeksi. Henkisesti näyttää olevan heikommassa kunnossa. "Finskie granaati durnie" ovat ainoat sanat, joita vihollinen pystyy puhumaan. Sotamies Babojev, se on "granaati durnieta" huutelevan nimi, kertoo että etulinjassa olevan jvrykmentti 191:n pitää vallata Vakkilan kylä. Sitä he 6.komppanian miehet ovat yrittämässä. Mutta suomalaiset kranaatit ovat pahoja, ovat olleet jo pitkän aikaa. Vanhan torpan aukiolla vetäytyviin iskee pelko ja mieltä hallitsee tarve päästä nopeasti turvaan, vähät siitä jos joku tallautuu jalkoihin. Sokea vietti kuljettaa vihollisia. Laitojaan myöten kuhisee aukio perääntyviä. Massansa voimasta he painautuvat karttapiste 33:n kukkulan laitamaa vasten. Viitosen (5.komppanian) ampumakuopista iskevät luotisuihkut tarjolle tulleeseen lihavaan maaliin. Sekasorto vain yltyy. Sotamies Konstantin Jantshuk antautuu vangiksi Pyörökankaalla. Hän sanoo olevansa 64.Kaartindivisioonan jvrykmentti 194:n 1.komppaniasta.."
Neuvostoliitossa ratkaisevaa oli se kuka kertoo totuuden. Kun totuus ja pseudototuus joutuivat ristiriitaan totuuden oli väistyttävä pseudototuuden tieltä.
Metsäisessä maastossa 76 mm:n kenttätykki oli heikkotehoinen. Siksi suomalaiset keskitetyissä tulimyrskyissä käyttivät puolet kranaateista raskaina jotta toinen puolisko, kevyet, saattoivat pirstotussa metsässä saada samaa tuhoa kuin aukealla. Raskaissa oli se hyvä puoli että jos ei kranaatinsirpaleet tappaneet ja haavoittaneet niin kaatuvat satoja kiloja painavat puun pätkät hoitivat sen homman. Tuollainen 5 hehtaarin metsä muuttui silpuksi. Oli kuin valtava halkopino olisi räjäytetty ilmaan ja minuutin kuluttua puunkappaleita oli sikin sokin.
Suomen armeijalla kun oli raskasta tykistöä vain vähän niin tämä on lähinnä haaveilua.
Kurskin taisteluissa 1943 puna-armeijalla oli kaikkiaan 13 raketinheitinrykmenttiä joilla tavallisesti oli 24 yksikköä. Kaikkiaan 312 raketinheitinyksikköä ( yksikköjen 19) kykeni ampumaan suurtaistelussa kuitenkin vain 2,422 tonnia kun Saksan Nebelwerferit (324) ja Wurfrahmenit (16) täräyttivät 5,916 tonnia.
Puna-armeijan raketinheitinten kyky: vain 7.32 tonnia per yksikkö 2 viikossa ei ollut häppöinen suoritus. Esim Kurskissa Saksan raskas tykistö ampui yhdessä päivässä n. 100 laukausta eli 4.5 tonnia /tykki. Usan 955.raskaspatteristo Dom Bütgenbachissa ampui 21. joulukuuta 1944 keskimäärin 171 laukausta per tykki eli 7.7 tonnia.
Miksi stalinin urut ovat edelleen käytössä, mutta nebelwyrlitz ei.
Ei se minun ongelma ollut miksi jotkut suostuivat ajamaan Ladalla ja kärsimään sähkövioista.
Raketinheittimissä tiivistyy sotapropagandan saavutukset. Katjusha oli mainettaan huomattavasti heiveröisempi, Nebelwerfer taas viholliselle paha. Neuvostopropaganda samalla tavalla onnistui höynäättämään miljoonia kuvittelemaan että T-34 olisi ollut muka sodan paras panssarivaunu. Mitä tiettämättömämpi on faktoista, sitä todennäköisemmin uskoo T-34 myyttiin huippupanssarina.
Katjusa on erittäin helppo valmistaa ja käyttää. Ne voitiin ladata uudelleen jopa 5 minuutissa.
Tyhmät nazit aseista mitään ymmärrä, eivät myöskään voitonjuhlia pidä.
"Katjusa on erittäin helppo valmistaa ja käyttää. ..."
Ammustuotanto laahasi perässä...
Neuvostoliiton ongelma oli se että se kykeni hankkimaan aseita joukoilleen muttei oikein kunnolla kyennyt ruokkimaan niitä ammuksilla. Tämä selittää miksi paljon pienemmillä pommikonemäärillä Luftwaffe aina kesään 1944 pystyi pudottamaan enemmän pommeja tonneissa kuin VVS, ADD ja Laivaston ilmavoimat yhteensä.
Ja sama se oli tykistöammuksissakin. Valtavan paljon enemmän tykkejä kuin Saksalla mutta saksalaiset ampuivat enemmän ammuksia tonneina. Ajatelkaapa se että Saksan tykistöön sitoutui vähemmän henkilöstöä kuin puna-armeijan vastaavaan mutta saatiin silti tehoja enemmän.
NL:n koko ongelma oli tässä kyvyttömyydessä ruokkia sotilaitaan sekä elintarvikkeilla että ammuksilla. Kun ammuksia sitten saatiin oli teho heikompi kuin Saksalla, Suomella ja länsimaiden armeijoilla. Kannaksen taisteluissakin massaa oli vain ensimmäisinä päivinä mutta sitten alkoivat käyrät sojottamaan koko ajan alaspäin. Viimeisessä taistelussa Ilomantsissa Suomen kenttätykistö ampui jo kranaattimäärissäkin 3.6 kertaa enemmän ja tonneina ero taisi olla jo kymmenkertainen.
Eihän siellä Kannaksella edes tiedetty minkä tyypin ammuksia nämä Katjuusat viskelivät.
Vaihtoehtoja olivat:
82 mm......................0,64 kg
132 mm....................4,90 kg
132 mm M20........18,40 kg
300 mm...................28,90 kg
Realistisin arvio on että selvä enemmistö 82 mm ja 132 mm välillä eli että toinen puolisko oli 0,64 kg tupsahduksia ja toinen 4,9 kilon räjähteitä. Pieni vähemmistö oli 18,4 kg.
Katjusan heikkous oli pitkä latausaika. Tämän takia se jäi esim Nebelwerferistä jälkeen.
Esim BM-8-36 järjestelmä ampui ZiS-5:n lavalta 36 putkelta/kiskolta näitä 0.64 kiloa paukkuja. Vuonna 1944 näitä erikokoisia keskimäärin reilun 6 kilon kokoisia raketteja on ammuttu rykmenttiä kohden vain noin 10,000 kpl. 24 lavan järjestelmässä se ei tee ajoneuvoa kohden kuin 416 rakettia. Jos kiskoja/putkia oli vaikka 8 on kiskoa/putkea kohden ammuttu vuodessa perin vaatimaton 52 raketin määrä.
Ei ihme että rakentinheitin oli marginaaliase, ja säälittävän epätarkka. Jopa neuvostoliittolaisella mittatikulla laskettuna.
Tulinopeuden takia stalinin urkuja tietysti käytettiin ja käytetään vieläkin.
Katso linkistä oliko ampumakuntoon laittoaika pitkä.
https://www.militaryfactory.com/armor/detail.asp?armor_id=369
Ei+vajaat+4+miljoonaa+ammuttua+rakettia+v.1944+ole+todellakaan+mikään+iso+määrä+kun+ajattelee+millaisen+media-arvon+virallinen+neuvostosotahistoria+tuolle+aselajille+antoi.+Kranaatinheittimistö+oli+melkein+15+kertaa+suurempi.
Kuten+panssarivaunujen+käyttämistä+kranaateista+myös+pst-tykkien+tai+suomalaisittain+"piiskatykkien"+kranaateista+suurin+osa+oli+sirpalekranaatteja,+ei+suinkaan+panssarikranaatteja.+Esim+USA:n+armeijan+Sherman-panssarien+miehistöjen+käyttämistä+ammuksista+n.+80%+oli+sirpalekranaatteja.+
Panssarikranaatti sai väistyä erilaisten ontelokärkien tieltä, mutta sirpalekranaatin käyttöä panssareissa on harkittava, koska se on vaarallinen vaunulle itselleen, eikä sillä panssaria vastaan taistella.
Tilastot+puna-armeijan+KULUTTAMISTA+kranaateista+v.+1944+selventävät+mitä+nämä+kranaatit+olivat:
Venäläiset itse ovat todistettavasti ilmoittaneet tykkitiheydeksi 300-400 kpl/km ja se on todettavissa myös Tikkakoskella säilyneistä ilmakuvauksista..
" Venäläiset itse ovat todistettavasti ilmoittaneet tykkitiheydeksi 300-400 kpl/km ja se on todettavissa myös Tikkakoskella säilyneistä ilmakuvauksista.."
Minun lähde on Platonovin Taistelut Suomen rintamalla. Tämän teoksen tykistön määriä esitetään >vähimmäis kaliperisten< määrään kumuloiden. Toisekseen luvut joita toin esille koskee ainoastaan 21. armeijan murtoalueen kalustoa. Tikkakosken luvuista en tiedä.
" tykistötiheydeksi 200 - 220 tykkiä ja kranaatinheitintä rintamakilometriä kohti.
On huomioitava, että laskuissa oli mukana 76 mm ja sitä suuremmat tykit. "
Kesäkuun kuvaukset paljastavat tykistöasemat. Georg- Eric Strömberg esitelmä Ilmavoimien Tiedustelutoiminnasta suurhyökkäyksen alla.
" Kesäkuun toisena saatiin kolmas ilmavalokuvaus - 53 kuvaa tykistöasemista - suoritettua ja näistä kuvista ilmeni tuo valtava tykistöasemien paljous.
Asemista oli tosin suurin osa tyhjiä mutta se johtui taas siitä, minkä myöhemmin saimme tietää, että venäläiset suorittivat tykistön asemiin ajon vasta yöllä ennen ensimmäistä hyökkäystä, eikä silloinkaan vielä kaikkiin asemiin.
Vasta kun toinen läpimurtohyökkäys alkoi, niin edellisenä yönä ajettiin tykistökalusto tuliasemiin ja ennen sitä oli koeammuttu, tarkistusammuttu jokaisesta asemasta erikseen. Yhtenä suosittuna tarkistuspisteenä oli Valkeasaaren kirkon torni. Tällä tavalla tykistö ei saanut mitään sellaisia hälyttäviä tietoja omalla tiedustelulla. "
"Kesäkuun toisena saatiin kolmas ilmavalokuvaus - 53 kuvaa tykistöasemista - suoritettua ja näistä kuvista ilmeni tuo valtava tykistöasemien paljous."
Stalin joka itse ei ollut osallistunut I maailmansotaan vaan johti surkeasti onnistunutta Puolan sotaretkeään oli henkisesti I maailmaansotaan kiinnittynyt.
Talvisodassa Summassa ammutut tykistökranaatit oli keskimäärin selvästi painavampia, lähes 20 kiloa. Sen sijaan Kannaksella noin 12-13 kiloa. Talvisodan Summan rintaman päivittäinen 100,000 tykinammusta vastasi noin 170,000 vuoden 1944 tykin ammusta. Talvisodassa puna-armeija piti tykistöllään painetta loppuun saakka mutta kesällä 1944 puna-armeijan tykistötuli laimeni heti ensimmäisen aamun jälkeen ja VT-linjan jälkeen yhä enemmän. Tali-Ihantalassa tonnimäärissä suomalainen tykistö ampui jo enemmän kuin puna-armeija.
Puna-armeijan vuonna 1944 kuluttamien tykistöammusten keskikoko oli 8.15 kg. Tässä on jätetty laskuista pois alle 45 mm:n tykit (joita niitäkin on voinut olla matkassa).
Näin ollen 220 000 ammuttua ammusta (joista merkittävä osa ollut suutareita, osa ehkä räätäleitäkin?) on painanut yhteensä 1,793 tonnia.
Sitä sopii myös ihmetellä miksi puna-armeijan tykistön voima alkoi heiketi myöhemmin. Loppuiko paukut? Veikkaan että näin siinä kävi. 2 vuotta oli aikaa kerätä paukkuja pääpuolustusaseman murtamiseen mutta sitten taisi tulla tuotannolliset ongelmat vastaan. Kävi kuten Kurskissa jossa tykki- ja heitinmääräylivoimasta huolimatta ei kyetty ampumaan tonneina läheskään niin paljon kuin sakemannit.
45 mm tykit olivat yleisin, niihin valmistettiin tuplamäärä ammuksia verrattuna 76 mm.
45 mm:n tykit (joita niitäkin on voinut olla matkassa).
Neuvostoliiton tuottamissa ammusten teräshylsyissä oli koko sodan ajan laatuongelmia. Tämä lisäksi tarkkuusongelmia. Ja vaikka yritys oli varmaan kova ei ampumataidot ja tulenavauksen nopeus noussut edes saksalaiselle tasolle mikä suomalaisittain kertoi jo aika paljon. Olihan suomalaiset havainneet jo Tuulosjoen ylityksen tulivalmisteluissa ettei saksalaisista ollut tähän vauhtiin menijäksi.
Ampumismenetelmissä USA, Britannia ja Suomi olivat omassa kastissaan. Ollappa suomalaisilla sama kalusto kuin USA:lla...
15+cm+Nebelwerfer+41+ampui+laakista+191+kiloa+ammuksia.+Ammukset+olivat+kierrestabilisoituja+ja+niiden+tarkkuus+oli+paljon+parempi+kuin+Iivanan+Katjuusalla.+Patteristo+ampui+3.43+tonnia+.+21+cm+NbW+42+puolestaan+ampui+laakista+548+kiloa+ammuksia.+Patteristo+näitä+ampui+siis+kerralla+9.85+tonnia+ammuksia.+30+cm+NbW+42+puolestaan+ampui+kertalaakilla+762+kiloa+ja+patteristo+siten+13.7+tonnia.+
stupido oli se saku,,, ja hävisi kaikille....
Kovalla ammustuotannolla aiheutettiin Neuvostoliitolla sellaiset tappiot että kaikkiaan 14,600,000 sen sotilasta menehtyi Suuressa Isänmaallisessa Sodassa. Talvisodassa lisäksi Pavel Petrovin tutkimuksen mukaan kuolleita olisi ollut 167,976.
USA oli lyömässä Japanin ja mukana lyömässä Saksaa ja kärsi vain 300,000 miehen taisteluissa menehtyneinä. Toiset osaa sotimisen taidon ja toiset ei.
Tilastot+puna-armeijan+KULUTTAMISTA+kranaateista+v.+1944+selventävät+mitä+nämä+kranaatit+olivat:+Raskaita,+mm.+305+mm+oli+mukana.
Ja nämä Pietarin trollit vääntävät tottuuden vastaisesti, että kevyitä olivat venäläisten kranut, kun Suomipojat lähti niiden takia........
TROLLIPAJALLA PIETARISSA
Nelikerroksinen toimistotalo Savuškininkatu 55:ssä Pietarin keskustan pohjoislaidalla ei herätä erityistä huomiota. Raitiovaunureitin varrella olevaa rakennusta eivät korista kyltit tai mainokset, mutta sälekaihtimien takana valot palavat yötä päivää.
Rakennuksessa on kameravalvonta, ja sisään kuljetaan vartioidun kääntöportin kautta, mutta virkavaltaa ei paikalla näy.
Venäläisten lehtitietojen ja yhtiön entisten työntekijöiden mukaan talossa majailee vuokralaisena mm. Agentstvo Internet Issledovanii eli Internet-tutkimuskeskus-niminen yritys.
Venäläisessä yritystietokannassa Internet-tutkimuskeskuksen toimialoiksi on merkitty muun muassa Internetin resurssien käyttö, softakehitys, konsultointi, prosessointi, julkisen mielipiteen tutkimus sekä IT-alan ”muut aktiviteetit”.
Talossa työskennelleet kertovat riippumattomissa venäläisissä tiedotusvälineissä, että yrityksessä harjoitetaan kyseenalaisin menetelmin laajamittaista mielipidevaikuttamista sosiaalisessa mediassa.
https://yle.fi/uutiset/3-7804386
Tässä on tiedot Saksan ja NL:n pommien kulutuksesta 1943
NL: 181,801 tonnia
Saksa: 351,266 tonnia
NL:n rakettiammustuotanto jäi selvästi jälkeen Saksan tuotannosta kuten vuoden 1944 esimerkki osoitti. Silloin Saksa tuotti 2.5 miljoonaa ammusta joiden paino oli aivan toista luokkaa kuin NL:n. Vuotta aiemmin 2.35 miljoonaa samoin vuonna 1942.
Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon presidentti Putinin hallintoa tukevia ja Ukrainaa sekä länsimaita kärkevästi arvostelevia artikkeleita, blogipostauksia ja kommentteja, sekä saada tuotannolle mahdollisimman hyvä näkyvyys internetissä.
Trollitehtaan propagandan sarjatuotannon yksityiskohtia on paljastettu muun muassa riippumattomassa Novaja Gazeta -lehdessä. Internet-tutkimuskeskus-nimellä tunnettu yhtiö oli perustettu heinäkuussa 2013.
Työpaikkailmoituksilla haettiin tuolloin nettitoimittajia, joiden tehtävänä oli kirjoittaa kommentteja, blogeja ja uutisia. Yhtiön tarjoamia palkkoja pidettiin jo silloin hyvinä, ja työpaikkana oli uusi vartioitu toimisto Pietarin kupeessa Olginossa, josta muutettiin myöhemmin Pietariin.
Mediassa paikka on ristitty trollitehtaaksi.
Kiistaton tosiasia on tilastojen perusteella että vuonna 1944 Puna-armeijan kuluttamien tykistöammusten (45mm ja siitä ylöspäin) keskipaino oli vain 8.15 kiloa. Jopa kenttätykkien ammuskeskiarvo jäi 12.5 kiloon. Suomella se oli yli 20 kiloa. Saksan kenttätykistön kevein (ja yleisin ase) oli 105 mm joka ampui 15 kilon ammuksia. 150 mm haupitsi ampui yli 40 kilon ammuksia. Mitä todennäköisemmin Saksan kenttätykistön ammuskeskipaino on ollut n. 20 kg.
Neuvostoliiton raskaiden 75-122 mm ilmatorjunta-ammusten tuotanto oli tuskin edes 1/3 Saksan vastaavasta tuotannosta.
"Neuvostoliiton+raskaiden+75-122+mm+ilmatorjunta-ammusten+tuotanto+oli+tuskin+edes+1/3+Saksan+vastaavasta+tuotannosta."
Koska palstan kestostalinisti toistuvasti änkyttää väitettä että puna-armeijan kalusto oli järeää ja ampui paljon raskaita ammuksia laitoin tähän vertailun NL:n ammustuotannosta: järeät vs. kevyet ammukset.
NL:n ammustuotannon tunnuslukuja vuonna 1944:
280 mm kranaatinheitin: 3,320 ammusta
280 mm ammukset(haupitsi): 9,100 ammusta
210 mm (kanuuna): 4,200 ammusta
203 mm (haupitsi) : 177,300 ammusta
Vertailun vuoksi 76 mm kenttätykkien ammustuotanto: 38,035,000 ammusta.
Kuten jopa taistolaisten pitäisi huomata oli vuonna 1944 puna-armeijan kenttätykistö suhteellisen keveitä ammuksia paukutteleva metsänlaitoja tähtäilevä suurvalta.
Ainoa+vähän+merkittävämpi+tuotantolukema+oli+203+mm+haupitsien+ammuksissa.+Niidenkin+määrä+oli+vain+0.466%+keveiden+ammusten+tuotannosta.+Eli+yhtä+203+mm+järeää+ammusta+kohti+puna-armeijalle+oli+tarjolla+214-215+kevyttä+6.3+kilon+ammusta.+
Tilastot+puna-armeijan+KULUTTAMISTA+kranaateista+v.+1944+selventävät+mitä+nämä+kranaatit+olivat:+Raskaita,+mm.+305+mm+oli+mukana.
Taistolaisille on aivan turha yrittää tuoda faktoja esille. Tässä suhteessa he ovat yhtä fanaattisia pölkkypäitä kuin Jehovan todistajat.
Täytyy ottaa huomioon, että läpimurtoalueelle todellakin oli keskitetty raskasta tykistöä, mutta Viipuriin rahdattiin vain kevyttä tykistöä, ylijohdon tykistön poisjäännistä on todisteena Ihantalan taistelu, mikäli kaikki sama kalusto olisi tuotu Valkeasaaresta, sillä olisi pystynyt tuliasemiinsa tuhoamaan suomalaisten Itävalta-Unkarin kaluston.
Tämä avaus on hyvä, osin loistava. Mutta otsikko ei täysin yhtäpitävä faktojen kanssa. Valkeasaaressa tuona 10.6.44 aamuna on ollut sen parin tunnin aikana mitä rumputuli kesti tietenkin tavallista enemmän myös järeitä ammuksia. Mutta sen jälkeen niiden määrä asteittain väheni, jopa radikaalisti. Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella puna-armeijan tykistöaselaijen kevytkaliberisuus tuli selvästi enemmän esille ja luultavasti keveiden ammusten osuus oli jo keskimääräistäkin suurempi.
Neuvostoliiton ammustuotanto ei pystynyt tosiaankaan ruokkimaan tarpeeksi tykistöjoukkojaan kuin näissä "läpimurto"-tehtävissä. Mutta yksi läpimurto ei vielä merkitse mitään. Niitä tarvittaisiin toinen toisensa perään jotta vihollinen (suomalaiset) olisi saarrettu ja tuhottu. Siihen ei puna-armeija kertakaikkisesti pystynyt Kannaksella eikä Laatokan Karjalassa. Eväät loppuivat.
///Penna Tervo
Järeät ammukset Sevastopolissa.
Saksalaiset olivat ampuneet 500 000 karanaattia Sevastolpolin rannikkopattereihin saamatta oikein mitään aikaan. Saksalaiset toivat 15 kilometrin etäisyydelle rautatietykki Doran. Seitsemän tonnin 800 mm. ammus meni 30 metrisen veden ja emäkallion alla olleeseen ammusvarastoon. Kahdeksan Doran ammusta teki selvää jälkeä Sevastapolista.
Parin kuukauden valmisteluaika on pitkä, siinä ajassa ehditään evakuoida koko kaupunkin, olisikohan Moskova tyhjennetty, jos tuo olisi sinne viety..
Saksan kenttätykistön ja krh:n ammuksien keskipaino on venäläisen sotahistorioitsija Isaevin mukaan ollut 1.5 kertainen neuvostoliittolaisiin verrattuna. Laskelmissa ei edes huomioida ilmatorjunnan ja raketinheitinen ammuskokoja joissa Saksan ylivoima oli vieläkin selvempi.
Keskimäärin puna-armeijan divisioonan laskettiin kuluttaneen ammuksia päivässä 5.4 tonnia kun saksalainen divisioona kulutti 16.2 tonnia. Eli saksalainen divisioona käytti ammuksia 3 kertaa enemmän kuin puna-armeijan vuosina 1942-44.
Suurhyökkäyksessä Stalin asetti kranaatit keveiksi. Stalin ei hyväksynyt, että NL raskaita panssarivaunuja Josef Stalineita tai KV-2 panssareita laitettiin murskaamaan Suomen puolustusta. Vastoin marsalkoidensa vaatimusta, Stalin vastusti heidän esityksiään.
Stalin päätti myös, ettei puna-armeija etene Helsinkiin. Stavkan tavoitteet Stalin korjasi omilla komennoillaan. Viipuri oli Stalinin lopullinen tavoite.
Raskaat panssarivaunut jätettiin Leningradiin.
Suomessa on on tuotu vaihtoehtoista historiaa NL historian fakta-tutkimusta kumoamaan.
Stalin toi demokratian Suomeen. Stalin ampui keveillä kranaateilla Valkeasaaren läpimurrossa. Stalin käytti ainoastaan keveitä panssarivaunja suomalaisia vastaan.
Stalinilla ei ollut tarkoitusta vallata Suomea......
Puheet jostain Pietarin trollitehtaasta ovat rikollisia ja loukkaavia. Suomen johtavat piirit lietsovat revanssia ja sotaa. Mistään muusta ei ole kysymys.
Hienoa. Viiimeinkin totuus alkaa vallata vääristyneiden suomalaisten aivoissa tilaa vaihtoehtoisille faktoille. Uutta vaihtoehtoista historiaa lisää kehiin. Laitetaan Pietarin Trollitehtaalle yt-neuvottelut pystyyn.
Pikkuhiljaa alkaa piirtyä yhä selvemmin se kuva syistä miksi 14,600,000 neuvostosotilasta menetti henkensä Suuressa Isänmaallisessa Sodassa. Ei se tainnut sittenkään olla Neuvostoliiton voitto vaan Neuvostoliiton lopun alku. Pyrrhoksen Voitto.
Talvisodassa+puna-armeija+ampui+kaikkiaan+4,252,418+kranaattia+Karjalan+Kannaksella.++Niistä+50+mm+krh-kranaatteja+10,483,+82+mm:n+386,498,+raskaita+120+mm+krh-kranaatteja+12,168,+ja+45-mm+piiskatykkien+672,248.++Loput+3,171,021+kenttätykkien+ammuksia.
Vuonna+1944+ei+NL+edes+tuottanut+noita+järeitä+tykkien+tai+krh:n+ammuksia+kuin+198,000.+Se+ei+ollut+kuin+noin+0.15%+tykkien+ja+heitinten+ammustuotannosta.+Näistä+järeistä+ammuksista+177,300+oli+203+mm:n+kranaatteja.
Yleensä puna-armeijalla oli 2-3 kertaa enemmän tykkejä ja heittimiä kuin Saksalla itärintamalla mutta NL:n sotatalous ei pystynyt syöttämään niille samassa suhteessa ammuksia kuin Saksa. Juuri tämän tapaiset kiinnostavat yksityiskohdat selittävät sen miksi esim jaksolla heinäkuu 43 -toukokuu 44 NL:n sotilastappiot virallisten tilastojen mukaan olivat yli 8 miljoonaa miestä kun ne Saksalla olivat n. 1,43 miljoonaa. Se mikä muuttui tuon jakson aikana oli puna-armeijan aiempaa parempi kyky liikkua. Ja tämän aikaansai massiivinen amerikkalaisten tasokkaiden kuorma-autojen lend-lease-virta.
*****Stieglitz*****
Suomalaisten+Jatkosodan+kenttätykkien+ammuskulutuksesta+on+kokonaismäärät+kokolailla+selvät+mutta+tykkikohtaisesti+puuttuu+tietoja.+Niistä+joista+on+tykkikohtaiset+tiedot+tiedetään+että+59.9%+ammuksista+olisi+ollut+75-76+mm,+2.45%+87+mm
"75-76-+mm:+59.9%
Suomen+kenttätykistön+ammuskulutus+jakaantui:
Onko se vaikea käsittää yksinkertaista asiaa, suunnittelutaloudessa oli kiintiöt tonnimäärien mukaan joka portaan ja aselajin mukaan.
Talvisodassa Kannaksella sotineet puna-armeijan 7.Armeija ja 13.Armeija ampuivat valtavan ammusmäärän: 3,171,021 kenttätykistön ja 1,081,397 krh- ja pst/piiska-tykin ammusta.
Kenttätykistön ammuksista raskaita peräti 1,831,637. Juuri tämä teki tulituksesta erityisen rajua. Ammuttujen kranaattien kokonaispaino huikeat yli 70,300 tonnia.
Kesällä 1944 puna-armeijan kenttätykistön ampumat kranaatit painoivat vain noin 12.5 kiloa. Talvisodassa keskimäärin 21.5 kiloa.
" Kesällä 1944 puna-armeijan kenttätykistön ampumat kranaatit painoivat vain noin 12.5 kiloa."
Sinulta jäi vielä mainitsematta, että NL ei kesällä 1944, suomalaisten väitteistä huolimatta käyttänyt lainkasan raskaita panssarivaunujaan Karjalan Kannaksella. Viipuri oli ainoastaan tavoite, eikä sen edempänä!
Keveitä kranaatteja eikä raskaita panssareita.
Länsirintamalla USA:n kenttätykistö ja heittimet ampuivat kesäkuun 6.päivän 1944 ja toukokuun 10.päivän välisenä aikana kaikkiaan 88 miljoonaa ammusta joiden yhteispaino oli 1,496,000 tonnia. Ammusta kohden tämä teki tasan 17 kiloa kun puna-armeijan ammusten keskipaino (kenttätykit, pst, heittimet) oli vain 8.15 kiloa vuonna 1944.
Lähde: John Norris, Mortars of World War II.
Seelowin valtausta sanotaan kaikkien aikojen isoimmaksi tykistön keskittymäksi.
Saksalaiset tietävät nyt menetelmiämme, sanoi venäläinen komentaja kenraali Vasili Kuznetsov . ”He veivät joukkonsa kahdeksan kilometriä etulinjan taakse. Tykistömme osui kaikkeen muuhun kuin viholliseen”.
"Saksalaiset tietävät nyt menetelmiämme, sanoi venäläinen komentaja kenraali Vasili Kuznetsov..."
Cornelius Ryanin kirjassa mainitaan tuo....
Zhukov ei ollut ollenkaan tyytyväinen siihen tehoon jolla Berliinin valtaus sujui. Olla nyt amerikkalaisten silmien edessä näyttämässä miten veristä ja tehotonta junnaamista puna-armeijan sodankäynti oli. Amerikkalaiset selvisivät sodan viimeisestä urakasta 150,000 miehen kaatumisella ja yhdessä brittien kanssa aiheuttivat lähes puolet Saksan mekanisoidun armeijantappioista. Sen sijaan puna-armeija tapatti omia sotilaitaan vielä yli 2 miljoonaa. Se oli mikä jurppi Zhukovia. Sotahan oli jo ratkennut 1942 kun USA tuli mukaan peliin ja nosti Neuvostoliiton kanveesista.
Ehkäpä Neuvostoliitolla oli isojen ammusten puristimista puutetta. Oliskohan pitänyt olla taas ronkumassa Setä Samulilta apua?
Venäläiset käyttivät kartussia, eikä patruunalaukauksia.
Kun raskaan tykistön osuus laski puna-armeijassa Talvisodan jälkeen jäi tietenkin vastatykistötoimintaan suhteellisesti vähemmän resursseja. Tämä näkyi v. 1944 Vuosalmi-Äyräpäässä, U-linjalla sekä Tali-Ihantalassa.
Niin.+Ei+tarvita+muuta+kuin+verrata+NL:n+kenttätykistön+ammuskulutusta+ja+miten+se+jakaantui.
Vuonna+1944+puna-armeijan+tykistödivisioonassa+oli+kenttätykkejä:
Puna-armeijan ylijohdon tykistöprikaati oli pohjimmiltaan kahden sikäläisen tykistörykmentin muodostama. Esim 36 kpl 152 mm haupitsia.
Mitä taas rykmentteihin ja patteristoihin tuli niin ne oli yleensä pienempiä kuin esim suomalaisten. 152 mm haupitsipatteristoon kuului 8 tykkiä. Tykistörykmentti jolla 122 mm haupitsia sisälsi niitä 28 kpl (suomalaisella 36). Tykistödivisioonaan kuuluneen keveyn tykistöprikaatin muodosti 2 rykmenttiä jossa kussakin oli siis vain 24 kpl 76 mm tykkiä.
Rautatietykistö, Kronstadin ranikkotykistö ja laivaston tykistöt. Pitääkö nämä jättää mainitsematta?
Niin ja Katjushat. Raketinheittimet. Paljonkos niitä oli?
Miksi suomalaiset sieltä karkuun juoksivat kun koko tykistökeskitykset oli pelkästään paperilla? Ehkä vaan muuten tuli mitta täyteen kykkiä maakuopissa Leningradin esikaupungissa?
Neuvostoliitto ilmiselvästi ei kyennyt ruokkimaan valtavaa kenttätykistöään kuten Dupuy Instituutin Richard Lawrence on analysoinut mm. Kurskin taistelun tykistövertailussa. Lukumääräisesti vähäisempi saksalainen tykistö ampui tonnimäärillä enemmän kranaatteja.
On täällä otsaa heittää paskaa, punatykistö ampui yhtenä päivänä 5 km kaistalle 6 000 tonnia kahden tunnin aikana, kun suomalsiet enimmillään 64 tonnia kolmessa tunnissa. Silkkaa fantasiaa kaikki roskatilastot.
"Silkkaa fantasiaa kaikki roskatilastot."
Ne "roskatilastot" ovat Neuvostoliiton omat valmistus ja yksikköjen kulutustilastot. Ne osoittavat kiistatta että puna-armeijan kenttätykistö ampui keskimäärin selvästi keveämpiä ammuksia kuin Saksa (tai Suomi), USA:sta nyt puhumattakaan.
Taistolaisten ominaispiirre on ikävien tosiasioiden kiistäminen.
Mitä tekemistä Uralin takana olevan tehtaan papereilla on Valkeasaaren kanssa, ne on sitäpaitsi NL:sta, missä ei oikeaa tietoa ollut terveellistä dokumentoida tai tuli kutsu prokuraan.
Suomalaiset väittävät kiven kovaan, että Karjalan kannaksella oli raskaita panssarivaunuja. Täyttä huuhaata tollaset väitteet. Puna-armeijalla oli ainoastaan keveitä kranatteja ja panssareita ei juurikaan.
Mistä ihmeestä nämä kertomukset hirvittävästä tykistöjen määrästä kumpuaa?
Suomalaiset lähtivät livohkaan Valkeasaaresta, kun Govorov läpsäytti käsiään rukkasillaan yhteen Rajajoen takana. Ne oli pahvista tehtyjä panssareita, joita suomalaisten ilmatiedustelu luuli oikeiksi panssareiksi.
"Govorov läpsäytti käsiään rukkasillaan yhteen Rajajoen takana..."
Älä ole liian katkera siitä että hävisit tämän väittelyn. Tosiasioille et voi mitään.
Vuonna 1944 puna-armeijan käyttämistä tykistöammuksista on olemassa tiedot. Sen mukaan ammuksen keskikoko oli vain 8.15 kiloa ja vaikka laskettaisiin vain kenttätykistön ammukset ei keskikoko nouse suuremmaksi kuin 12.5 kiloa.
Mikä se sinun sanomasi pointti on? Mitä haluat vertailulla esiin tuoda?
Tämä raskas keveä vertailu pitäisi saada johonkin yleiseen kontekstiin. Mikähän se mahtaisi olla?
"Mikä se sinun sanomasi pointti on? "
Se että kun puhutaan jostain kranaattimäärästä olisi syytä tuoda esille myös ammusten tonnimäärä. Kun ajatellaan tilannetta vaikkapa Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella jossa puna-armeijan ampuma ammusmäärä laski kun taas suomalaisilla nousi siihen mitä se oli Valkesaaressa ja 2.D:n lohkolla 10.6.44, niin on varsin todennäköistä että suomalaisten epäsuoratuli, paitsi että oli ratkaisutaisteluissa tarkempaa ja tehokkaampaan oli myös järeämpää tonnimäärissä. Eli suomalaiset ovat todennäköisesti tonnimäärillä ampuneet Tali-Ihantalassa massiivisemmat tykistö- ja krh-keskitykset. Tämä osaltaan voi selittää sen miksi monien asiantuntijoiden mukaan Suomen kenttätykistä Kannaksen taisteluluissa "parhaimmillaan oli lähes 100 kertaa tehokkaampi kuin puna-armeijan".
Ei vaan 1000 kertaa tehokkaampi. Varma tieto hevosmiesten tietotoimistosta.
Krivin taisteluissa suomalaisten ampuma kranaattimäärä tiedetään. Samoin ammuttujen ammusten kaliberit. Vaikka mukaan lasketaan heittimet nousi keskikoko ammuksilla yli 14 kilon.
Tiedot tästä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3017686
Noiden+tietojen+mukaan+suomalainen+kenttätykistä+ampui+Krivillä+15-18.9.42:+
Ei ihme miksi Suuren Isänmaallisen Sodan historia puhuu "putkimääristä" muttei kaliberista. Jo se että Saksan kenttätykistön pääase oli 105 mm tykki ja puna-armeijalla 76 K kertoo oleellisen. Ammuksien painosuhde lähes 1:2.5. Suomella oli rintamajoukoilla 150-155 mm raskaita enemmän kuin 75-76 K-kalustoa.
Suomi+aloitti+jatkosodan+ampumalla+vieläkin+enemmän+keveillä+tykistöammuksia+kuin+NL+myöhemmin.+Pääesikunnan+tilastojen+mukaan+vuoden+1941+aikana+ammutuista+tykistöammuksista+oli+keveitä+78.64%.+Keskimäärin+10+vuorokauden+tarkastelujaksoilla+119,325+ammuksesta+keveitä+93,838.