Puoliso on ilmoittanut että kun on reissuissa, oli ne sitten työmatkoja tai kaveriporukan reissuja, hän ei halua että laitan hänelle viestiä tai soitan. Hän sanoo että kun en oleta häneltäkään mitään yhteydenottoa niin voin positiivisesti ilahtua kun hän laittaa viestin tai soittaa.
Pyytää minua kuitenkin olematta laittamatta mitään viestiä tai puhelua hänelle, koska muuten olen riippukivi.
Ikävä häntä ja tuntuu pahalle etten voi ottaa yhteyttä häneen, ettei hän ahdistu.
Toisinaan seuraan hänen instastoorya jota päivittää useasti päivässä, aina. Mutta en pysty sitäkään tekemään, kun tuntuu pahalle etten saa ottaa yhteyttä.
Ollaan oltu yhdessä 2vuotta ja asuttu yhdessä reilu vuosi.
Reissuja on hänellä monta kuukaudessa. Pitkiä ja lyhyitä.
Tää asia tukahduttaa mut :( Haluan kuitenkin antaa hänelle hänen haluamaansa tilaa. On vain ikävää, kun toinen on reissussa 3viikkoa ja pitää odotella armopaloja koska hän ottaa yhteyttä.
Jos satun laittamaan hänelle viestin jostain minulle tärkeästä asiasta, niin menee vuorokausi ennen kuin edes lukee viestiäni, vaikka on paikalla useasti ja päivittää kyllä sitä instastoorya ahkerasti.
Kui ihanaa olis aamutoivotukset viestillä, ja puhelu ennen nukkumaan menoa <3 Tiedän, tiedän.. se on jo roikkumista, minusta se kuitenkin olisi ihana <3
Mistä löydän ajatuksen, että se on mulle täysin ok myös tunnetasollisesti?
Pyytää minua kuitenkin olematta laittamatta mitään viestiä tai puhelua hänelle, koska muuten olen riippukivi.
Ikävä häntä ja tuntuu pahalle etten voi ottaa yhteyttä häneen, ettei hän ahdistu.
Toisinaan seuraan hänen instastoorya jota päivittää useasti päivässä, aina. Mutta en pysty sitäkään tekemään, kun tuntuu pahalle etten saa ottaa yhteyttä.
Ollaan oltu yhdessä 2vuotta ja asuttu yhdessä reilu vuosi.
Reissuja on hänellä monta kuukaudessa. Pitkiä ja lyhyitä.
Tää asia tukahduttaa mut :( Haluan kuitenkin antaa hänelle hänen haluamaansa tilaa. On vain ikävää, kun toinen on reissussa 3viikkoa ja pitää odotella armopaloja koska hän ottaa yhteyttä.
Jos satun laittamaan hänelle viestin jostain minulle tärkeästä asiasta, niin menee vuorokausi ennen kuin edes lukee viestiäni, vaikka on paikalla useasti ja päivittää kyllä sitä instastoorya ahkerasti.
Kui ihanaa olis aamutoivotukset viestillä, ja puhelu ennen nukkumaan menoa <3 Tiedän, tiedän.. se on jo roikkumista, minusta se kuitenkin olisi ihana <3
Mistä löydän ajatuksen, että se on mulle täysin ok myös tunnetasollisesti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nostelen. Jos jollain olis jotain vinkkejä :)
Jaa-a. Mulle toi olisi todella vaikeeta, varmaan mahdotonta pidemmän päälle. Haluan suhteen, jossa on ok tarvita ja kaivata toista, jossa kommunikointi on vapaata ja luonnollista.
Toisaalta sanotaan, että miehet tavallaan tarvii sitä erillisyyttä, että pääsevät ikävöimään, en tiedä pitääkö paikkaansa.
Kai mä haluisin ainakin kunnolla selvittää, mitkä ne miehen syyt noille säännöille on. Oon vielä niin kyyninen akka,että toisia naisiakin epäilisin :)
Mut joo, mä en ehkä pystyisi sopeutumaan tuollaiseen.
Anteeksi mitä? Kyllä minä ainakin epäilisin ihan jotain muuta kuin kaveri/ työreissuja jos yhteydenotto kielletään. Meillä ainakin joka päivä laitetaan vähintään Hyvän yön viesti jos jossain erillään ollaan. Ei ole semmoista tilannetta ettei toiselle voisi soittaa.