Olen parin vuoden välein vaihtanut autoa aina uudempaan, saman kokoluokan autoon, vaikka tiukkaa on välillä taloudellisesti tehnyt. Nyt vuonna 2020 nousi "seinä pystyyn", enää ei pysty vaihtamaan uuteen, vaikka olemme molemmat edelleen töissä.
Syitä on useita:
1. Käteen jäävä palkka (ostovoima) on laskenut vuosia tasaisesti ja autoilun kustannukset nousseet kaikilla osa-alueilla.
2. Uusien autojen hinnat nousevat kovaa vauhtia.
3. Vanhojen autojen hinnat laskevat kiihtyvää tahtia.
Päättäjiemme "kunnianhimoinen" tavoite päästöjen pienentämiseksi ei ainakaan autoilun puolella kovinkaan helpolla toteudu... joskin kyseessä on marginaalisen pieni kohderyhmä alle 10% päästöosuudella.
Syitä on useita:
1. Käteen jäävä palkka (ostovoima) on laskenut vuosia tasaisesti ja autoilun kustannukset nousseet kaikilla osa-alueilla.
2. Uusien autojen hinnat nousevat kovaa vauhtia.
3. Vanhojen autojen hinnat laskevat kiihtyvää tahtia.
Päättäjiemme "kunnianhimoinen" tavoite päästöjen pienentämiseksi ei ainakaan autoilun puolella kovinkaan helpolla toteudu... joskin kyseessä on marginaalisen pieni kohderyhmä alle 10% päästöosuudella.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen havainnut saman jo vuosia sitten. Mutta elämä on paljon edullisempaa kun ajelee vanhalla autolla ja hakee kunnianhimoisesti polttonesteet autoonsa Venäjältä, missä polttoneste maksaa vain 0,70 €/litra. Terveisiä vihervasureille !
Saako tuoda ilolientä myös jos käypi piipahtamas?
Autoilu on reaalisesti halventunut jatkuvasti. Venäjällä kannattaa silti käydä tankkaamassa, jos asuu itärajalla.
Pari uutta autoa sain ostettua 2010-luvulla, ne saattavatkin jäädä ainoiksi mihin olen kyennyt, jollei palkka nouse oleellisesti (ei nouse) tai jollen voita lotossa (epätodennäköistä).
Pikemminkin todennäköisenä tulevaisuudenkuvana pidän sitä että jossain vaiheessa menetän kaiken omaisuuteni jouduttuani myymään ne maksaakseni ilmastoverojen vuoksi huippuunsa kohonneet elinkustannukset ja joudun jollekin toimeentulotuelle tms. köyhäinavulle koska palkka ei riitä elämiseen.
Tai sitten on etsittävä uusi, elinkelpoinen kotimaa...
Tuollaista se tuppaa olemaan, kun vaihtaa niihin nopeasti arvoaan laskeviin merkkeihin. Itse vaihdan taas kohta jo kuudennen uuden auton taas uuteen, joka on kaksi vuotta vanha, eikä vanhan auton arvo ole laskenut juuri ollenkaan. Elämähän on valintoja, eiks jeh?....
Heh heh. Niinpä niin, autonhankintahan se on kannattavaa bisnestä, onhan se totta, mutta se on kannattavaa vain ja ainoastaan autokauppiaille.
Edullisten ja suosituimpien kansanautojen arvo pysyy parhaiten, mutta nekin kyllä laskevat.
Elämä on höpö höpö satujen kirjoittamista, eiks jeh?
Niin on. Ainakin persaukisille höpö höpö satuilijoille.....Eiks, jeh?....
Asuntojen hintaromahdus kiihtyy jo isojen kaupunkien (vähän syrjäisemmissä) nukkumalähiöissä. Näiden syrjäkulmien palveluja on ajettu alas oikein urakalla, joka vähentää alueen houkuttelevuutta, mutta nyt tuntuis hintaromahdus kumuloituvan oikein kunnolla. Mietin mikä sen juurin nyt laukaisi?
Taisin hokata syyn: Yksityisautoilun kallistuminen ja pelko siitä, ettei ole kohta varaa pitää omaa autoa/kulkea sillä!
Julkinen liikennehän on alasajettu jo aika tyynni moneen em. kylään, joten vaihtoehdot on aika vähissä, mikäli oman auton pito/käyttö osottautuu liian kalliiksi.
Syntymässä on mielenkiintoinen tilanne nimittäin mitä nämä ihmiset tekevät kun eivät pääse eroon nykyisestä asunnosta ja toisaalta ei ole varaa hankkia/vuokrata uutta parempien kulkuyhteyksien varrelta.
Jos puolella suomalaisista tilanne on tämä, voi alkaa jossain vaiheessa tunteet kuumeneen.
Minä kaasutan melkein 500 000 km ajetulla kulkineella jokapäivä , välittämättä tupruttelusta . Minun sielu ei kaipaa valkaisua .
Vm. 1996 Dodge RAM2500 neliveto palvelee hyvin talven työmatkoilla ja muissakin ajoissa. Verokin on pieni.
Kesällä voi vielä cruisailla vm.1989 Chevrolet Capricella.
En tunne tarvetta vaihtaa uudempiin.