vanhan homemörskäni.....myin kunnostettavaksi nimellä niin ei voi kukaan vaatia rahojaan takas...mites te muut kun on jäänyt käsiin homekasa? Juokseeko verot edelleen?
Onneksi sain myytyä kuplahintaan
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taisit myydä.
Vuosia yritetty myydä. Eivät taida enää ostaa vaikka antaisi ilmaiseksi.
Eihän noita vanhempia isompia mörskiä, varsinkaan sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja monikaan ota riesakseen vaikka saisi ilmaiseksi. Siinä ovat kiinteät kulut jo kymppitonnin luokkaa vuodessa.
Lisäksi pitäisi remontoida aluksi vähintään 50 000-100 000 eurolla. Kattoremonttia, ulkoverhous, viemäri, lattiat, ilmanvaihto, kylpyhuone, valesokkeli yms.
Sitävartenhan noita vakuutuksia maksetaan, että jos mörskä sattuu palamaan, se korvataan.
Ainoa keino saada edes jotain, on lavastaa tuhopoltto.
Jos vähän sivutaan asiaa....ei siitä poltostakaan enää saa mitään kun pankki ei arvosta sitä millään muotoa minkään vastikkeeksi. Joten vain palolaitosta työllistää joka sekin maksaa.
Se on vakuutusyhtiön papereissa se vakuutusarvo. Näyttää olevan huomattavasti isompi kuin ns. markkinahinta.
Ikävä kyllä jos myit sen KUNNOSTETTAVAKSI (termi kauppakirjassa) niin et ole vapautunut vastuista! Eli, jos et ole ostajalle kertonut KAIKKIA tietämiäsi ongelmia NIIN ostaja voi reklamoida kaikista löytämistään "kupruista" ja viimekädessä vaatia kaupan purkua!
Jos sen sijaan myit sen PURETTAVAKSI (termi kauppakirjassa) niin silloin saattaa olla että selustasi on turvattu. Tosin tällöinhän kukaan tuskin olisi maksanut mitään kuplahintaa!
Justiinsa näin, aloittaja taas kirjoittelee läpiä päähänsä, tuota se pökäleitten kasvatus tukirahojen himossa teetättää.
Ainoastaan purkukuntoisena kauppakirjoilla myydyt rakennukset käytännössä vapauttavat myyjän vastuusta, vaikka ostaja löytäisi mitä hometta tai muuta vikaa rottiloista myöhemmin.
Muun tyyppiset kauppakirjat antavat useimmiten mahdollisuuden vikojen ilmaantuessa hakea käräjöintien kautta onnistuneesti kaupan purkua, korvauksia tai ainakin hinnan alennuksia.
Vasta oli tositarina juttu, kun leskirouva myi n. reilu 30v. sitten rakennusliikkeen rakentaman omakotitalon ja osti kaupunkikeskustasta sijoitusasunnon, laittoi vuokralle ja lisäksi vuokrasi pikku yksiön itselleen kaupungista.
Kauppahinta taisi olla jotain vajaan 150 kiloa.
Ostaja purki sieltä täältä taloa, homettakin löytyi, vikoja ja suoranaisia rakennusvirheitä. Haki käräjillä kaupan purkua, tai vaihtoehtoisesti 3/4 kauppahinnan palautusta. Käräjöivät muutaman vuoden ja lopuksi sopivat jutun.
Molemmat maksoivat omat oikeudenkäyntikulunsa ja lisäksi leskirouva palautti kauppahinnasta lähes puolet.
Myyjä oli heikoilla tässä tapauksessa, vanha leskirouva ei tiennyt mistään vioista siinä asunnossa, missä oli miehensä kanssa uudesta asti n. 30 vuotta asunut.
Vaan ei auttanut, kun vikoja ja ongelmia uuden omistajan toimesta löytyi.
Palauttamaan joutui melkoisen osan kauppahinnasta ja lisäksi tulivat omat oikeudenkäyntikulut.
Näitä juttuja kun lukee niin viisaana pidän itseäni kun en ole sijoittanut Suomeen yhtään mitään.
Niin, eihän sitä tiedä kun metsäänsä myy että josko siellä on lahojakin puita joukossa ja ostaja alkaakin käräjöimään asiasta!