Puna-armeijan 7.Armeijan ammuskulutus 11.-15.helmikuuta 1940.....
Heittimet:
Ase.........................ammusmäärä............a'paino kg.................tonnia
50 mm............................4,062.......................0,85............................3,45
82 mm........................ 58,112...................... .3,3..........................191,8
120 mm.........................2,605......................15,8...........................41,16
45 mm-ps-tykit...... 64,883.......................1,8*)..........................116,8
*) ammuskeskiarvo pst/sirpale
Kenttätykit:
76 mm......................165,098.......................6,3..........................1,040,1
107 mm.........................4,726.......................9,1.................................43,0
122 mm....................122,610.......................22...........................2,687,4
152 mm....................105,376.......................42...........................4,425,8
203 mm.........................6,032.......................100.............................603,2
208 mm.............................272.......................130...............................35,6
Yhteensä: 533,776 kranaattia, yhteispaino noin 9,188 tonnia/ 5 vrk.
Selkeä painopiste ammuskulutuksessa Summan lohkolla.
Ammusmäärä tonneissa vastaa noin 1,126,000 ammusta puna-armeijan vuoden 1944 tykistöaseilla ammuttuna (keskipaino) eli 5 "valkeasaarelaista" tai "valkeasaarelainen" joka päivä 11-15.helmikuuta 1944.
Tykistöaseissa näkyy selvästi miten painopistettä Talvisodassa oli enemmän raskaissa ammuksissa kun taas vuonna 1944 puna-armeijan kalusto oli voittopuolisesti kevyttä. Sen sijaan Talvisodassa puna-armeijalla oli vielä vähäinen raskaitten heittimien ammuskulutus.
Heittimet:
Ase.........................ammusmäärä............a'paino kg.................tonnia
50 mm............................4,062.......................0,85............................3,45
82 mm........................ 58,112...................... .3,3..........................191,8
120 mm.........................2,605......................15,8...........................41,16
45 mm-ps-tykit...... 64,883.......................1,8*)..........................116,8
*) ammuskeskiarvo pst/sirpale
Kenttätykit:
76 mm......................165,098.......................6,3..........................1,040,1
107 mm.........................4,726.......................9,1.................................43,0
122 mm....................122,610.......................22...........................2,687,4
152 mm....................105,376.......................42...........................4,425,8
203 mm.........................6,032.......................100.............................603,2
208 mm.............................272.......................130...............................35,6
Yhteensä: 533,776 kranaattia, yhteispaino noin 9,188 tonnia/ 5 vrk.
Selkeä painopiste ammuskulutuksessa Summan lohkolla.
Ammusmäärä tonneissa vastaa noin 1,126,000 ammusta puna-armeijan vuoden 1944 tykistöaseilla ammuttuna (keskipaino) eli 5 "valkeasaarelaista" tai "valkeasaarelainen" joka päivä 11-15.helmikuuta 1944.
Tykistöaseissa näkyy selvästi miten painopistettä Talvisodassa oli enemmän raskaissa ammuksissa kun taas vuonna 1944 puna-armeijan kalusto oli voittopuolisesti kevyttä. Sen sijaan Talvisodassa puna-armeijalla oli vielä vähäinen raskaitten heittimien ammuskulutus.
Vastaukset 25
Vanhimmat
120 mm:n raskas heitin otettiinkin käyttöön vasta Suomen Talvisodassa. Se oli uusi ase.
Puna-armeija otti 120 mm raskaan heittimen käyttöön 1938.
Suurin+yllätys+tuossa+on+kranaatinheitinammusten+pieni+osuus.+vain+12%.+Vuonna+1944+lähes+55%+(joista+1/4+raskaita).
Kannaksella sotineen 7.Armeijan ammuskulutus koko Talvisodan ajalta:
37 mm(piiska/pst) = 2 409
45 mm (piiska/pst) = 405 086 (osin epäselvät merkinnät)
50 mm (krh)= 8 828
82 mm(krh) = 243 822
76 mm (1927) = 334 342
76 mm (1936) = 558 926
76 mm (1931) = 6 263
107 mm = 215 500
120 mm(krh) = 8 707
122 mm (1931) = 602 628
152 mm (09/30) = 60 769
152 mm (10/37) = 317 892
203 mm = 32 390
234 mm = 390
280 mm = 3 625
Kiväärin patruunat= 48 234 039
Lähde: RGVA, Fond 34980, Opis 3, Delo 747
Lukemat poikkeavat jonkin verran Venäjän/Neuvostoliiton tykistöhistoriaa käsitelleen teossarjan (v1964) lukemista. Toisten tykkien ammuslukemia nostaen toisia laskien. Perustuu päiväraportteihin kulutuksesta.
Pst-tykkien ammuksia siis 407,495 ja krh-ammuksia 261,357.
Ihmettelen hieman tuota tietoa 107 mm:n ammusten suuresta määrästä (215,500) sillä vuoden 1964 tykistöhistoriikki antoi 7.Armeijan kohdalle Talvisodan kulutukseksi vain 20,343. Ilmeisesti tuossa on pilkkuvirhe. Olisi pitänyt kai olla 21,550. 107 mm ase ei ollut läheskään niin yleinen kuin esim 122 mm kenttätykit. Puna-armeijan toisen Kannaksen armeijan 13.A:n kohdalla ei 107 mm ammusten kulutusta ollut yhtään ja Suuressa Isänmaallisessa Sodassa kulutus oli aseella myös melko vähäinen. Se ei mm kuulunut jvdivisioonien tykistökalustoon kuin poikkeustapauksissa.
Taitaa olla niin että lähteiden tiedot heittää, mistä raporteista hekin ovat tiedot keränneet?
Kenttä raportit saattavat vasta sekavia ollakin.
Terveisin Tampereen mies 45v.
...+ja+noista+kranaateista+(4,252,418)+olisi+7.Armeija+(ensin+koko+joulukuun+koko+Kannaksella+ja+myöhemmin+Länsi-Kannaksella)++käyttänyt+2,801,934++eli+65.9%.+Se+kulutti+helmi-maaliskuun+ratkaisutaisteluissa+n.+61%+kaikista+Kannaksella+käytetyistä+ammuksista.+
Suurin puute suomalaisessa aseistuksessa oli kranaattikiväärin puuttuminen listalta kokonaan - yrittää nyt tuhota kk pesäke kasapanoksella ???
Kannaksella Talvisodassa sotineiden 7.Armeijan ja 13.Armeijan panssaritappioista tehty tälläinen laskelma:
"Pansar i Vinterkriget 1939-1940" , Maksim Kolmiets (myös Marskin Panssarintuhoojat, Erkki Käkelä):
Menetetyt panssarit ja aiheuttaja:
Kenttätykistö/pst-tykistö (kenttätykistö käytti myös suora-ammuntaa): 955 psv
Miinat: 383 psv
Palanut (polttopullo ym): 436 psv
Upposi veteen: 110 psv
Katosi: 35 psv
Yhteensä 1904 panssaria. Tämä määrä ei ole sama kuin tuhoutuneet. Varmuudella vain täysin palaneet ja järveen uponneet ovat poissa pelistä. Ei tietoa kuinka monen vaunun suomalaiset kaappasivat itselleen. Luultavasti n. 1 400 poiskirjattu varsin pian.
"Tykistöaseissa näkyy selvästi miten painopistettä Talvisodassa oli enemmän raskaissa ammuksissa kun taas vuonna 1944 puna-armeijan kalusto oli voittopuolisesti kevyttä"
Totuuden nimissä. Miksi jätät aina, siis aina kertomuksissasi mainitsematta, että puna-armeiojalla oli yli 300 mm haupitseja suurhyökkäyksessä. Et mainitse rautatietykkejä etkä laivaston suurikaliperisia tykkejä.
"siis aina kertomuksissasi mainitsematta, että puna-armeiojalla oli yli 300 mm haupitseja"
Voi sinua tietämätöntä...
NL:n ammustuotannon tunnuslukuja vuonna 1944:
280 mm kranaatinheitin: 3,320 ammusta
280mm ammukset(haupitsi): 9,100 ammusta
210 mm (kanuuna): 4,200 ammusta
203 mm (haupitsi) : 177,300 ammusta
Vertaappa niitä 76 mm ammustuotantoon: 38,035,000 ammusta.
Kuten huomaat oli vuonna 1944 puna-armeijan kenttätykistö suhteellisen kevyttä ammusta paukutteleva metsänlaitoja tähtäilevä suurvalta.
Divisioonan tykistö oli kevyttä ja liikkuvaa, mutta ylijohdon ja läpimurto-ak:n tykistö raskaampaa.
Jako kolmeen 76 mm kanuunapatteriin ja yhteen 122 mm patteriin oli toimiva 1941 puolustus- ja hyökkäystaisteluissa, raskasta patteristoa ei olisi saatu vaihdettua salassa uusiin asemiin nopeasti. Lisäksi haupitsien ja kanuunoiden ristituli oli tehokasta.
Etkö+sinä+hupsu+vieläkään+myönnä+että+vuonna+1944+peräti+72.4%+puna-armeijan+kuluttamista+kenttätykistön+kranaateista+oli+keveitä+76+mm:n+ammuksia?
Suomen armeija joutui sellaiseen tulimyrskyyn että vain pakkorauha pelasti sen täydelliseltä tuholta.
Oliko Göring se joka pakotti "pakkorauhaan"?
7.Armeija ja 13.Armeija käyttivät yhteensä ammuksia Kannaksella koko Talvisodan aikana:
Kenttätykit:
- 3,171,021 ammusta joista
- raskaita 1,831,637
- järeitä ammuksia 53,195).
- Heittimet pst-tykit: 1,081,397 (suurin osa 45 mm-pst-tykkien ammuksia)
------------------------------------
YHTEENSÄ 4,252,418 kranaattia
Yht. noin 70,300 tonnia ammuksia.
Aika yllättävää on se että Talvisodassa suomalainen tykistö vähälukuisuudestaan huolimatta kykeni usein suuresti vaikuttamaan taistelujen kulkuun silloin kun sitä yleensä oli saatavilla:
"Hirva toteaa Tiede ja ase -kirjan artikkelissa samaa kuin Öhquistkin, että suomalainen tykistö tyrehdytti tarkasti suunnatuilla, tosin venäläisten [sic!] hyökkäysvoimien tehokkaaseen kuluttamiseen liian heikoilla tuli-iskuillaan, venäläisten hyökkäysyritykset lukuisia kertoja heti alkuunsa. Useissa tapauksissa tykistön tulella pystyttiin myös erottamaan venäläinen jalkaväki
panssarivaunuista, jolloin jalkaväki joutui lähitaisteluun puolustusasemissa olevan
suomalaisen jalkaväen kanssa. Tykistötulella pystyttiin myös hajottamaan
hyökkäysvaunuryhmityksiä ja aiheuttamaan niille tappioita. Lisäksi tykistö
tulella oli moraalinen merkitys taisteluun tottumattomille venäläisille, jotka olivat Hirvan mukaan erittäin arkoja yllättävälle ja tarkalle tykistötulelle. Ei ole syytä vähätellä sitä henkistä tukeakaan, jonka suomalainen tykistö antoi etulinjan taistelijoille, kun tulen nähtiin osuvan vihollisryhmityksiin."
Lähde: Tykistö taistelee tulellaan
7.Armeijan murrettua Summan puolustuksen alkoi 10 päivän eteneminen joten myös tykistötulta on ollut vähemmän. Mutta vähäisyys on hieman suhteellinen käsite. Nimittäin ajalla 16. - 25.helmikuuta 7.Armeija käytti ammuksia seuraavasti:
Heittimet:
50 mm heitin: 2,028
82 mm heitin: 34,748
120 mm heitin: 1,168
Tykit:
45 mm piiskatykki: 67,658
Kenttätykistö:
76 mm : 126,793
107 mm : 4,695
122 mm : 92,125
152 mm : 67,835
203 mm: 1,467
280 mm: 41
7.Armeijan käyttämien piiskatykkien ja kenttätykkien yhteenlaskettu ammysmäärä 16. - 25.2.40 siten 360,614. Kaikki kranaatit yhteensä 398,558 eli keskimäärin lähes 40,000 päivää kohden. Suomalaisilla ei ollut Länsi-Kannaksella mitään muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964.
Vastaavasti Itä-Kannaksella ja mm. Vuosalmen suunnalla operoinut 13.Armeija kulutti jaksolla 11.helmikuuta - 20.helmikuuta (10 päivän aikana)....
Heittimet:
50 mm heitin: 500
82 mm heitin: 24,197
120 mm heitin: 1,728
Tykit:
45 mm piiskatykki: 55,667
Kenttätykistö:
76 mm : 65,825
107 mm : -
122 mm : 57,285
152 mm : 52,333
203 mm: 5,376
234 mm: 30
280 mm: 411
Yhteensä 181,260 kenttätykistön ammusta, 55,667 piiskatykin ammusta sekä 26,425 ammusta. Kaikkiaan 263,352 kranaattia.
Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699
Ei paljoa iltapaskat kirjoittele tästä vaiheesta Talvisodassa. Raatetta ja Suomussalmea pukkaa vain...
On täysin selvä asia ettei suomalaisilla ollut mitään mahdollisuutta torjua näin voimakkaalla tykistöllä tuettua läpimurtohyökkäystä. Ihme oli se ettei rintamat murtuneet laajemmalla alueella. Talvisota ja kesä 1944 osoittivat että Länsi-Kannasta oli lopulta lähes mahdotonta puolustaa. Maasto suosi voimakkaasti tykistöllä ja panssarivoimilla suoritettua läpimurtoa.
Maasto ei erityisemmin suosinut tykistön tulta, koska se upposi hiekkaan tai vetelään hiesuun.
Pannsarien sisäänmurrot olivat helppoja meren rantojen kankailla. Kannaksen linnoittaminen oli aina kesken, johtuen jääkärialiupseerien tyhmyydestä, vain ryssän kenraalit saivat sen suunniteltua kerran kunnolla.
..aika mielekiintoisia asioita, joka yleensä jätetään historiassa kertomatta. Paljonko ja miten huoltoa tarvittiin. Jostakin historian you tube dokumenteissa on lueteltu paljonko liittouneiden huoltoa tuotiin Normandiaan ja paljonko sitä tarvittiin per sotilas , polttoaineet jne. käsittämättömiä määriä. Myös 1,maailmansodan huolto on mielenkiintoista. Jopa kiinalaisia otettiin palkalliseen työhön rintamille tuomaan ammuksia ja elintarvikkeita, rakentamaan infraa.
Eli se sankari sotilas eturintamassa ei ratkaise lopulta vaan pitää olla johtamista, huoltoa, nerokkuutta ja lopulta joku joka uskaltaa olla siellä tulihelvetissä rintamalla.
Suomessa olisi tärkeää, tehdä sotaelokuvia enemmän, muutakin kuin iänikuista typerää tutematonta sotilasta. Voitaisiin tarkistella asiaa esikunnasta lähtöisin ja sankareina sellaiset ihmiset joista emme tiedä mitään, mutta he mahdollistivat torjuntavoittomme....
Ja väliasema murtui kahdessa päivässä.
7.Armeija murskaa väliaseman puolustuksen 26-27.2.1940:
Kranaatteja 2 päivässä: 132,917. Niistä raskaita 53,136. 13.Armeija painaa päälle Vuosalmella ja vasen siipi etenee kohtee 7.Armeijan oikella puolella.