Vain siinä tapauksessa, että Venäjä on varma. ettei Nato ehdi apuun ennen kuin Venäjä on miehittänyt Baltian maat kokonaan ja ettei Nato tee mitään sen jälkeen.
Baltian maiden omat armeijat eivät juuri pysty pidättelemään venäläisiä .
Venäjä voi laskelmoida että Nato mieluummin luopuu Baltian maista kuin aloittaa täyden sodan Venäjää vastaan. Kannattaako muutaman pikkumaan takia uhrata satojatuhansia sotilaitaan.
Baltian maiden omat armeijat eivät juuri pysty pidättelemään venäläisiä .
Venäjä voi laskelmoida että Nato mieluummin luopuu Baltian maista kuin aloittaa täyden sodan Venäjää vastaan. Kannattaako muutaman pikkumaan takia uhrata satojatuhansia sotilaitaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Baltian maiden omien armeijoiden heikkous ja sijainti meren takana tekee niistä Natolle vaikean puolustaa.
Vain kapea maakäytävä Liettuan rajalla yhdistää ne natomaa Puolaan.
Baltian maat saavat turvallisuuden kun liittyvät vapaaehtoisesti Venäjään kuten liittyivät Neuvostoliittoon. Ei tarvitse aina vikistä ja huutaa maailmaa apuun,koska he eivät luota natoon.
Venäjä on umpityhmä maa, jonka fasistinen politiikka on Euroopan ykkösuhka.
Noinko teillä rysäpöksylässä on kerrottu? Neukkula valloitti ja miehitti Baltian maita melkein 50 vuotta ja kun vapaus koitti, liittyvivät ne Natoon heti kun pystyivät. Ajatuksena oli varmaankin, ei enää koskaan ryssälää! Ja näyttävät Baltian maat olevan kovasti tyytyväisiä Nato-jäsenyyteen.
Kussakin Baltian maassa on itärajalla USA:n pataljoona! Jos Venäjä hyökkää rajan yli niin se on sodassa heti USA:n kanssa!
Puten pitää skenariossa aloittajana pohtia, että onko muka Baltian maat suursodan väärtti?
Tuskinpa! Se sota käynnistäisi Venäjän lopullisen tuhon!
r,....än kätyri haaveilee aluevaltauksista mutta totuus on ihan muuta. Natolla on jokaisessa Baltian maassa ja Puolassa on Natomaiden monikansallinen joukko jota r....än kätyrit pelkää koska jos r....ä hyökkää Balttiaan se samalla vetää Natomaat mukaan ja Nato vastaa varmasti siihen isolla kädellä ja lyö r....än nopeasti.
Baltian maat liittyivät riemuiten ja iloiten Venäjän,Valko-Venäjän ja Ukrainan perustamaan Neuvostoliittoon,oli liittymistä vastustaviakin pieni terroristien ryhmä,kuten niitä on kaikkialla Suomessakin natottajat.
Venäjästä ja sen miehitys maista on lähtenyt vapauteen jo yli 200.000.000 ihmistä riemuiten ja iloiten.
Takaisin Natsi-Venäjän hyökkäilyarmeijan yhteyteen he palaa enää ikinä.
Rauhan, Edistyksen ja Demokratian NATO on sen sijaan kasvanut maailman suurimmaksi ja rikkaimmaksi puolustusliitoksi.
NATOssa on jo 29 jäsenmaata ja yli 900.000.000 ihmistä ja lisää on jonossa.
Viron tiedustelujohtaja: Venäjä pitää sotaa väistämättömänä
Heikki Hakala | 15.02.2020 | 09:14- päivitetty 15.02.2020 | 12:29
Kremlin virhearvio saattaisi raportin mukaan laukaista iskun Baltiaan.
Venäjä tulee jatkamaan sotilaallisen voimansa vahvistamista Euroopan suunnalla, ja Baltian lähiympäristössä voimatasapaino kallistuu Venäjän eduksi, Viron ulkomaantiedustelusta vastaavan viraston pääjohtaja Mikk Marran varoittaa virastonsa tuoreessa vuosiraportissa.
Marranin mukaan Venäjän johto vastustaa demokraattista maailmanjärjestystä aktiivisesti ja aggressiivisesti, mikä muodostaa merkittävän uhan myös Viron turvallisuudelle.
– Yhdelläkään Naton jäsenmaalla Euroopassa ei esimerkiksi ole ohjusjärjestelmiä, jotka olisivat verrattavissa lyhyen kantaman Iskander-ohjuksiin, joita Venäjä on sijoittanut Viron ja Liettuan rajojen läheisyyteen, hän sanoo.
Vaikka Viroon tai muuhun Nato-maahan kohdistuvan Venäjän hyökkäyksen todennäköisyys on tällä hetkellä matala, tilanne saattaa Marranin mukaan muuttua nopeasti. Niin voisi tapahtua, vaikka taustalla olisi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun kärjistyminen missä tahansa muussa maailmankolkassa.
– Venäjä saattaa päätyä ennaltaehkäisevään sotilaalliseen offensiiviin Baltian alueella, jopa silloin, jos se ennakoi konfliktin eskaloitumisen tapahtuvan jollakin muulla alueella, hän toteaa.
Venäjä haluaa iskeä ensin
Viron ulkomaantiedustelun raportti muistuttaa Venäjän asevoimien panostaneen viime vuosina merkittävästi ”ennaltaehkäisevän sotilaallisen toiminnan” konseptin kehittämiseen. Venäjän tavoitteena on kyky sekä keskittää joukkojaan että saavuttaa sotilaalliset tavoitteensa niin nopeasti, että riittäviin vastatoimiin ei ole edellytyksiä.
– Venäjä haluaisi vähentää Yhdysvaltojen kansainvälistä roolia kaikin mahdollisin keinoin – ja samalla vahvistaa omaansa. Sen vuoksi Venäjän ulkopolitiikka tai sotilaallinen suunnittelu eivät voi käsitellä Baltian maita minään muuna kuin mahdollisena USA:n ja Venäjän välisen sodan näyttämönä, raportissa todetaan.
Pahimmassa tapauksessa Kreml voisi Viron ulkomaantiedustelun mukaan päättää sotilaallisesta iskusta Baltiaan väärän uhka-arvion ja poliittisen virhelaskelman pohjalta.
Kremlin silmissä sota alkoi jo
Raportti varoittaa venäläistä yhteiskuntaa militarisoitavan yhä voimakkaammin, koska Kreml pitää sotilaallista konfliktia lännen kanssa enää ajan kysymyksenä.
– Venäjän johto itse asiassa uskoo sodan länttä vastaan jo alkaneen. Sitä käydään aluksi informaation maailmassa ja kolmansien maiden maaperällä. Venäjä esimerkiksi näkee sotilaallisen interventionsa Syyriaan USA:n vastaisen eteläisen rintamalohkon vahvistamisena, ei erillisenä operaationa. Samaan tapaan myös Ukrainan tapahtumat nähdään lähinnä yhtenä Venäjän ja USA:n suuren vastakkainasettelun episodina, raportissa arvioidaan.
– Venäjän johto katsoo tämän näennäissodan edellyttävän koko yhteiskunnan ja sen kaikkien voimavarojen mobilisointia. Väestön valmistaminen sotaan ja resurssien keskittäminen ovat näkyvästi käynnissä useilla osa-alueilla reservien liikekannallepanon vahvistamisesta, aluepuolustusyksiköiden perustamisesta ja patrioottisesta kasvatuksesta massiivisiin propaganda- ja tiedusteluponnistuksiin, Viron ulkomaantiedustelu toteaa.
Pelottelemalla kansalaisiaan sodan uhalla Venäjän johto pyrkii raportin mukaan myös ohjaamaan ihmisten huomiota pois maan sisäisistä poliittisista sekä oikeusjärjestelmään, talouteen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvistä epäkohdista ja ongelmista.