Kuulostaako tutulta. Talvi 1930.

Vuosi 1930 Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista, syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaalitilaan verrattuna, oli tammikuu, 6-7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammikuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljaana aina helmikuun alkupäiviin saakka. Vesistöt jäätyivät monin paikoin vasta helmikuun alussa. Lumipeite jäi koko talveksi hyvin ohueksi, eikä sen sulaminen, joka Etelä-Suomessa tapahtui jo maaliskuun alkupuoliskolla, aiheuttanut suurimmissa vesistöissämme mainittavaa vedennousua keväällä, riippuen myöskin osaksi huhtikuun kuivuudesta. Jäänlähtö tapahtui aikaisin, joten järvet ja joet olivat ennätyksellisen lyhyen ajan jään peittäminä. Kesä oli kautta maan tavallista lämpimämpi, alkukesä sitä paitsi kuiva, elokuu sen sijaan runsassateinen. Syyskuuta lukuun ottamatta olivat vuoden viimeisetkin kuukaudet normaalia lämpimämpiä.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot/Hydrologiset_vuosikirjat
20<50
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Se alkoikin jo 1930. On se ollut vaikeaa kun on ahdistanut jo 90-vuotta.

Äänestä

kyllä se vielä ehtii tehdä kunnon talven. vappuna on kuoharit jäässä.

Äänestä
  • Hyvä. Vituttaakin se typerysten yleinen juopottelu kevään kauneimpaan aikaan. Toivottavasti kylmettyvät uitettaessa.

    Äänestä

Löytyykö oikeasti sellaisia reppanoita jotka eivät tajua että vuosittaisia vaihteluita on ja tulee olemaan. Asioita pitää tarkastella pidemmillä ajanjaksoilla. Verrataan esim. 20 vuoden pätkien keskilämpötiloja ja katsotaan mihin suuntaan ovat menossa. Tarkastellaan myös kiihtyykö muutos vai pysyykö tasaisena.

1Äänestä

Hyvinkin tutulta kuulostaa. Vuoden 1930 jälkeen yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia Suomessa ovat olleet ainakin vuodet: 1934, 1938, 1943, 1949, 1959, 1961, 1975, 1989, 1990, 2000, 2005, 2006, 2007, 2008, 2011, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019.

Lähteenä ilmatieteenlaitos, lämpötilan vuosikeskiarvo Helsinki ja Sodankylä.

Äänestä
  • Joku on varmaan kuullut jääkaudesta. Pohjoisen pallonpuoliskon päällä on ollut usean kilometrin paksuinen jääkerros. Mihin se on hävinnyt, ilmastonmuutokseen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Joku on varmaan kuullut jääkaudesta. Pohjoisen pallonpuoliskon päällä on ollut usean kilometrin paksuinen jääkerros. Mihin se on hävinnyt, ilmastonmuutokseen.

    Kikkeli kokkeli.
    Tiesitkö että maapallon normaalitila oli 600 miljoona vuotta sitten kun tässä kohdalla maapalloa oli talviaikaan lämpöä noin 30 astetta ja ilmakehässä hiilidioksiidia 200 kertaa enemmän kun nyt, että "ilmastonmuutos" onkin maapallon ilmakehän normalisoituminen.

    Äänestä

Meteorologit pitävät kahta peräkkäistä vähintään 30 vuoden tarkkailujaksona tarpeellisena ennen kuin voidaan esittää arvioita ilmaston muuttumisesta.
Kaikki vähempi on säätilan arviointia.

Äänestä

Ilma+sisältää+eri+kaasuja+seuraavina+pitoisuuksina+(tilavuudesta):++++typpeä+78,084+%++++happea+20,946+%++++argonia+0,934+%++++hiilidioksidia+0,040+%++++neonia+0,001818+%++++heliumia+0,000524+%++++metaania+0,0001745+%++++kryptonia+0,000114+%++++vetyä+0,000055+%Ilma+sisältää+myös+vesihöyryä+vaihtelevia+määriä,+yleensä+noin+1+%.Mun+pähän+ei+mene+millään,+että+hiilidioksidin+määrällä+olisi+jotain+tekemistä+lämpötilan+kanssa.+Varsinkin+kun+kasvit+tarvitsevat+sitä+yhteyttämiseen.+Jos+hiilidioksidi+lisääntyy,+niin+myös+yhteyttäminen+lisääntyy.+Näin+luonnon+tasapaino+säilyy+ihmisestä+(+ja+verotuksesta)+huolimatta.

Äänestä
  • Saati että vähäinen ilmakehän yhden pienen komponentin muutos pystyisi sulkemaan koko ilmakehän toimimaan tavalla joka sivuuttaa fysiikan lait.
    Ilmakehä on avaruuden suuntaan avoin joten mahdollinen lämpeneminen kompensoituu laajenemiseen, ei pysyvään paineen nousuun jota pysyvä lämpeneminen edellyttäisi.
    Samoin mahdollinen lisääntynyt lämpö lisää sen poistumista avaruuteen eli systeemi hakeutuu tasapainotilaan johon kuuluu hetkellisesti tilanne heilahtelu sen kahtapuolen.
    Kyseessä on pakkosyötetty ilmastouskonto jonka leviäminen rajoittamaan kaikkea elämää on käsittämätöntä.

    Äänestä

  • Se että joku ei mene sinun päähän ei tarkoita että se ei silti olisi mahdollista.

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus voidaan todentaa yksinkertaisella laboratoriokokeellakin. Hiilidilksidi päästää hyvin läpi pitkäaaltoisen lämpösäteilyn, mutta huonosti lyhytaaltoisen. Eli auringon näkyvä valo pääsee maanpintaan, mutta hiilidioksidi absorboi maan pinnasta heijastuvan lyhytaaltoisen säteilyn ja näin ilmakehä lämpenee. Sama ominaisuus on myös muilla ns. kasvihuonekaasuilla, mutta hiilidioksi on ongelmallisin koska se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se että joku ei mene sinun päähän ei tarkoita että se ei silti olisi mahdollista.

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus voidaan todentaa yksinkertaisella laboratoriokokeellakin. Hiilidilksidi päästää hyvin läpi pitkäaaltoisen lämpösäteilyn, mutta huonosti lyhytaaltoisen. Eli auringon näkyvä valo pääsee maanpintaan, mutta hiilidioksidi absorboi maan pinnasta heijastuvan lyhytaaltoisen säteilyn ja näin ilmakehä lämpenee. Sama ominaisuus on myös muilla ns. kasvihuonekaasuilla, mutta hiilidioksi on ongelmallisin koska se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään.

    Hiilidioksidi lisää yhteyttämistä. Sen seurauksena ilmassa oleva hiilidioksidi sitoutuu kasvillisuuteen. - No hätä

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se että joku ei mene sinun päähän ei tarkoita että se ei silti olisi mahdollista.

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus voidaan todentaa yksinkertaisella laboratoriokokeellakin. Hiilidilksidi päästää hyvin läpi pitkäaaltoisen lämpösäteilyn, mutta huonosti lyhytaaltoisen. Eli auringon näkyvä valo pääsee maanpintaan, mutta hiilidioksidi absorboi maan pinnasta heijastuvan lyhytaaltoisen säteilyn ja näin ilmakehä lämpenee. Sama ominaisuus on myös muilla ns. kasvihuonekaasuilla, mutta hiilidioksi on ongelmallisin koska se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään.

    "hiilidioksidi+absorboi+maan+pinnasta+heijastuvan+lyhytaaltoisen+säteilyn+ja+näin+ilmakehä+lämpenee"Siinä+sitä+tulee+taas+samaa+hölynpölyä.Ilman+hiilidioksidi++(CO2+0,039+%)++siis+lämpenee+ja+lämmittää+koko+ilmakehän+koska+se+on+pitkään+säilyvää?No,+oletetaan+sitten+että+erityisesti+co2n+vaikutuksesta+ilmakehä+lämpenee.+Lämpö+siirtyy+aina+lämpimästä+aineesta+kylmempään+suuntaan.+Se+siirtyy+kuljetuksen,+johtumisen+ja+säteilyn+kautta.+Kuten+jo+sanottua,+ilmakehä+reagoi+lämpenemiseen+fysiikan+lakien+mukaisilla+tavoilla.+Jos+lämpötila+nousee,+myös+lämmön+poistuminen+lisääntyy.Samoin+kaasun+lämpötila+on+määrätyllä+tavalla+sidottu+sen+paineeseen+ja+tilavuuteen.Ilmakehä+on+käytännössä+avoin+astia+jossa+olevaa+kaasua+on+mahdotonta+lämmittää+ilman+että+se+reagoisi+tilavuudenmuutoksella.Näiden+yhteisen+vaikutuksen+kautta+ilmakehä+hakeutuu+tasapainoon+tulevan+ja+poistuvan+lämmön+suhteen+kuten+se+on+aina+tehnyt.Millainen+se+yksinkertainen+laboratorikoe+on+joka+todistaisi+hiilidioksidin+lämmittävän+vaikutuksen+avointa+ilmakehää+vastaavissa+olosuhteissa?Sinun+päähäsi+on+ainakin+mennyt+ilmastouskovaisuuden+hokemat.Autuas+on+se+joka+uskoo+vaikka+ei+näe.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "hiilidioksidi+absorboi+maan+pinnasta+heijastuvan+lyhytaaltoisen+säteilyn+ja+näin+ilmakehä+lämpenee"Siinä+sitä+tulee+taas+samaa+hölynpölyä.Ilman+hiilidioksidi++(CO2+0,039+%)++siis+lämpenee+ja+lämmittää+koko+ilmakehän+koska+se+on+pitkään+säilyvää?No,+oletetaan+sitten+että+erityisesti+co2n+vaikutuksesta+ilmakehä+lämpenee.+Lämpö+siirtyy+aina+lämpimästä+aineesta+kylmempään+suuntaan.+Se+siirtyy+kuljetuksen,+johtumisen+ja+säteilyn+kautta.+Kuten+jo+sanottua,+ilmakehä+reagoi+lämpenemiseen+fysiikan+lakien+mukaisilla+tavoilla.+Jos+lämpötila+nousee,+myös+lämmön+poistuminen+lisääntyy.Samoin+kaasun+lämpötila+on+määrätyllä+tavalla+sidottu+sen+paineeseen+ja+tilavuuteen.Ilmakehä+on+käytännössä+avoin+astia+jossa+olevaa+kaasua+on+mahdotonta+lämmittää+ilman+että+se+reagoisi+tilavuudenmuutoksella.Näiden+yhteisen+vaikutuksen+kautta+ilmakehä+hakeutuu+tasapainoon+tulevan+ja+poistuvan+lämmön+suhteen+kuten+se+on+aina+tehnyt.Millainen+se+yksinkertainen+laboratorikoe+on+joka+todistaisi+hiilidioksidin+lämmittävän+vaikutuksen+avointa+ilmakehää+vastaavissa+olosuhteissa?Sinun+päähäsi+on+ainakin+mennyt+ilmastouskovaisuuden+hokemat.Autuas+on+se+joka+uskoo+vaikka+ei+näe.

    Hiilidioksidi raskaana yhdisteenä painuu alailmakehään. Hiilidioksidi päästää läpi hyvin näkyvän valon, mutta huonosti pitkäaaltoisemman heijastussäteilyn. Aurinko lämmittää maapalloa 24/7 ja hiilidioksidin ansiosta lämmön säteily takaisin avaruuteen vähenee. Yksinkertaista ja täysin fysiikanlakien mukaista.

    Kokeen voi suorittaa yksinkertaisimmillaan johtamalla eri aallonpituuksia erilaisten kaasujen ja kaasuseosten läpi ja mittaamalla kaasun lämpötila. Ilmiö on vanha ja hyvin tunnettu. Tätä ilmiötä hyödynnetään esim. eristyslaseissa jossa kaasuna käytetään paremmin käyttötarkoitukseen soveltuvaa jalokaasu argonia.

    Eikä hiilidioksidi ole ainoa kasvihuonekaasu. Metaani on vielä paljon pahempi, mutta huomattavasti lyhytikäisempi. Tosin metaanin hajoamistuotteena syntyy hiilidioksidia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiilidioksidi raskaana yhdisteenä painuu alailmakehään. Hiilidioksidi päästää läpi hyvin näkyvän valon, mutta huonosti pitkäaaltoisemman heijastussäteilyn. Aurinko lämmittää maapalloa 24/7 ja hiilidioksidin ansiosta lämmön säteily takaisin avaruuteen vähenee. Yksinkertaista ja täysin fysiikanlakien mukaista.

    Kokeen voi suorittaa yksinkertaisimmillaan johtamalla eri aallonpituuksia erilaisten kaasujen ja kaasuseosten läpi ja mittaamalla kaasun lämpötila. Ilmiö on vanha ja hyvin tunnettu. Tätä ilmiötä hyödynnetään esim. eristyslaseissa jossa kaasuna käytetään paremmin käyttötarkoitukseen soveltuvaa jalokaasu argonia.

    Eikä hiilidioksidi ole ainoa kasvihuonekaasu. Metaani on vielä paljon pahempi, mutta huomattavasti lyhytikäisempi. Tosin metaanin hajoamistuotteena syntyy hiilidioksidia.

    Aivan turhaa on hiilidioksidin demonisointi. Sen lisääntyminen lisää kavillisuutta ja tasapaino löytyy.

    Lisääntynyt kasvu lisää mm. merileviä, jotka kuollessaan vajoaa meren pohjaan, jossa niistä pitkän ajan kuluessa taas syntyy fossiilisia polttoaineita...

    Kaikki järjestyy. Kiertoaika vaan on niin pitkä, ettei ihminen kykene sitä hahmottamaan

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiilidioksidi raskaana yhdisteenä painuu alailmakehään. Hiilidioksidi päästää läpi hyvin näkyvän valon, mutta huonosti pitkäaaltoisemman heijastussäteilyn. Aurinko lämmittää maapalloa 24/7 ja hiilidioksidin ansiosta lämmön säteily takaisin avaruuteen vähenee. Yksinkertaista ja täysin fysiikanlakien mukaista.

    Kokeen voi suorittaa yksinkertaisimmillaan johtamalla eri aallonpituuksia erilaisten kaasujen ja kaasuseosten läpi ja mittaamalla kaasun lämpötila. Ilmiö on vanha ja hyvin tunnettu. Tätä ilmiötä hyödynnetään esim. eristyslaseissa jossa kaasuna käytetään paremmin käyttötarkoitukseen soveltuvaa jalokaasu argonia.

    Eikä hiilidioksidi ole ainoa kasvihuonekaasu. Metaani on vielä paljon pahempi, mutta huomattavasti lyhytikäisempi. Tosin metaanin hajoamistuotteena syntyy hiilidioksidia.

    Samaa puuta-heinää tulee edelleen.
    Tiedän tämän turhaksi mutta sanotaan nyt silti vielä kerran.

    Hiilidioksidi, kuten muutkin kaasut on ilmakehässä sekoittuneena eikä se erotu ominaispainonsa takia ja "painu" minnekään.
    Jos niin olisi, kaikki laaksot ja kuopat olisivat hengenvaarallisia paikkoja joissa tukehtuisivat niin ihmiset kuin eläimetkin.
    Auringon lämmittämä maanpinta lämmittää todellakin ilmaa joka on sitä lähellä.
    Mitään lämpösulkua ei edes kohonnut hiilidioksidi kuitenkaan pysty muodostamaan.
    Milloin tahansa selkeän sään vallitessa koetaan lämpötilan tippuminen auringon laskiessa. Äärimmillään se on esim. Saharan autiomaassa jossa päivällä on polttavan kuumaa mutta yöllä jopa pakkasasteita.
    Se johtuu siitä että lämpö säteilee nopeasti kuivan ilman läpi avaruuteen ilman että mitkään ilman osakaasut estäisivät.
    Lämmön säilymisen kannalta ratkaisevaa onkin ilman kosteus eli vesihöyry. Kostea ilma sitoo ja säilyttää lämpöä, mikä asia on myös jokaisen itse helposti havaittavissa.
    Se "kasvihuonekaasu" jolla on käytännössä merkitystä on siis vesihöyry, ei hiilidiokdisi.

    Kokeen jossa erilaisia kaasuja lämmitetään voi tietysti tehdä, mutta kokeeseen kuuluu myös seurata miten lämpö niissä säilyy. Ja jos niin tehdään ilmakehää vastaavissa olosuhteissa, havaitaan että lämmenneet kaasut jäähtyvät ja jäähdytetyt kaasut lämpenevät. Ei ole mitään fysiikan perustetta miksi näin ei kävisi.

    Eristyslasit eivät ole missään suhteessa eikä millään tavalla verrattavissa ilmakehään.
    Eristyslaseissa käytettyjen kaasujen kuten argon tai harvinainen krypton ominaisuus on niiden ilmaa alempi lämmönjohtavuus. Agonilla 0,01772 W/(m·K) ja kryptonilla 0,00943 W/(m·K) kun se ilmalla on 0,026 W/(m·K). Kuivaa ilmaa käytetään myös eristyslasien täytteenä. Tyhjiö olisi paras eristyksen kannalta, kuten termospullossa, mutta vaikea saada säilymään ikkunan kaltaisessa rakenteessa.

    Hiilidioksidi ei todellakaan ole ainoa kasvihuonekaasu ja todellakin passiivisempi kuin metaani. Olennaista ei kuitenkaan ole säilyvyys jos puhutaan miten se muuttaa maapallon ilmakehää. Vähemmän kuin lämmin lehmän pieru sitä lämmittää lehmän henkäys, se nimittäin sisältää runsaasti vesihöyryä.

    Vesi kaikissa olomuodoissaan on yksi tärkeimmistä maapallon ilmastoon vaikuttaistva tekijöistä. Se on kaikkeen vaikuttava elementti jonka avulla maapallon valtaisa ilmastokone toimii.
    Siten vesihöyry, sumut ja pilvet, ovat se kasvihuonekaasu jolla on todellista vaikutusta ilmakehän ilmiöihin.
    Mutta koska olisi jo liian absurdia alkaa vaatia haittamaksuja vesihöyrylle, on löytynyt siihen erinomaisesti sopiva kaasu, hiilidioksidi, jota kautta päästään kaiken ja kaikkien kimppuun.
    Ja synnintuntoiset nöyrät hallintoalamaiset veisaavat kuorossa määrättyä valitusvirttä.
    Aamen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Samaa puuta-heinää tulee edelleen.
    Tiedän tämän turhaksi mutta sanotaan nyt silti vielä kerran.

    Hiilidioksidi, kuten muutkin kaasut on ilmakehässä sekoittuneena eikä se erotu ominaispainonsa takia ja "painu" minnekään.
    Jos niin olisi, kaikki laaksot ja kuopat olisivat hengenvaarallisia paikkoja joissa tukehtuisivat niin ihmiset kuin eläimetkin.
    Auringon lämmittämä maanpinta lämmittää todellakin ilmaa joka on sitä lähellä.
    Mitään lämpösulkua ei edes kohonnut hiilidioksidi kuitenkaan pysty muodostamaan.
    Milloin tahansa selkeän sään vallitessa koetaan lämpötilan tippuminen auringon laskiessa. Äärimmillään se on esim. Saharan autiomaassa jossa päivällä on polttavan kuumaa mutta yöllä jopa pakkasasteita.
    Se johtuu siitä että lämpö säteilee nopeasti kuivan ilman läpi avaruuteen ilman että mitkään ilman osakaasut estäisivät.
    Lämmön säilymisen kannalta ratkaisevaa onkin ilman kosteus eli vesihöyry. Kostea ilma sitoo ja säilyttää lämpöä, mikä asia on myös jokaisen itse helposti havaittavissa.
    Se "kasvihuonekaasu" jolla on käytännössä merkitystä on siis vesihöyry, ei hiilidiokdisi.

    Kokeen jossa erilaisia kaasuja lämmitetään voi tietysti tehdä, mutta kokeeseen kuuluu myös seurata miten lämpö niissä säilyy. Ja jos niin tehdään ilmakehää vastaavissa olosuhteissa, havaitaan että lämmenneet kaasut jäähtyvät ja jäähdytetyt kaasut lämpenevät. Ei ole mitään fysiikan perustetta miksi näin ei kävisi.

    Eristyslasit eivät ole missään suhteessa eikä millään tavalla verrattavissa ilmakehään.
    Eristyslaseissa käytettyjen kaasujen kuten argon tai harvinainen krypton ominaisuus on niiden ilmaa alempi lämmönjohtavuus. Agonilla 0,01772 W/(m·K) ja kryptonilla 0,00943 W/(m·K) kun se ilmalla on 0,026 W/(m·K). Kuivaa ilmaa käytetään myös eristyslasien täytteenä. Tyhjiö olisi paras eristyksen kannalta, kuten termospullossa, mutta vaikea saada säilymään ikkunan kaltaisessa rakenteessa.

    Hiilidioksidi ei todellakaan ole ainoa kasvihuonekaasu ja todellakin passiivisempi kuin metaani. Olennaista ei kuitenkaan ole säilyvyys jos puhutaan miten se muuttaa maapallon ilmakehää. Vähemmän kuin lämmin lehmän pieru sitä lämmittää lehmän henkäys, se nimittäin sisältää runsaasti vesihöyryä.

    Vesi kaikissa olomuodoissaan on yksi tärkeimmistä maapallon ilmastoon vaikuttaistva tekijöistä. Se on kaikkeen vaikuttava elementti jonka avulla maapallon valtaisa ilmastokone toimii.
    Siten vesihöyry, sumut ja pilvet, ovat se kasvihuonekaasu jolla on todellista vaikutusta ilmakehän ilmiöihin.
    Mutta koska olisi jo liian absurdia alkaa vaatia haittamaksuja vesihöyrylle, on löytynyt siihen erinomaisesti sopiva kaasu, hiilidioksidi, jota kautta päästään kaiken ja kaikkien kimppuun.
    Ja synnintuntoiset nöyrät hallintoalamaiset veisaavat kuorossa määrättyä valitusvirttä.
    Aamen.

    Ei mene oikein noin. Se lehmän uloshengitys lämmittää ilmakehää enemmän kuin sen pieru.
    Muutoin kaikki pitää.

    Äänestä

Tässä kanssa kateltavaa, älkää sokaistuko kattomaan kuka videolla puhuu van siihen että vidolla selitetään ja näytettään ihan virallisia asioita, ei valheita.

https://www.youtube.com/watch?v=ZnqQpdDxcoQ

Äänestä
  • Näin minäkin ajattelen. Kiitos, että jaoit videon. Katsoin sen loppuun asti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Vuosi 1930 Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista, syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaalitilaan verrattuna, oli tammikuu, 6-7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammikuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljaana aina helmikuun alkupäiviin saakka. Vesistöt jäätyivät monin paikoin vasta helmikuun alussa. Lumipeite jäi koko talveksi hyvin ohueksi, eikä sen sulaminen, joka Etelä-Suomessa tapahtui jo maaliskuun alkupuoliskolla, aiheuttanut suurimmissa vesistöissämme mainittavaa vedennousua keväällä, riippuen myöskin osaksi huhtikuun kuivuudesta. Jäänlähtö tapahtui aikaisin, joten järvet ja joet olivat ennätyksellisen lyhyen ajan jään peittäminä. Kesä oli kautta maan tavallista lämpimämpi, alkukesä sitä paitsi kuiva, elokuu sen sijaan runsassateinen. Syyskuuta lukuun ottamatta olivat vuoden viimeisetkin kuukaudet normaalia lämpimämpiä.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot/Hydrologiset_vuosikirjat

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu