Mistä vaa'an lukema tulee?

Jousivaaka tietysti kertoisi voiman, joka vetää kuulaa eli paino - noste.
Mutta entä, jos astia on vaa'an päällä?

Anonyymi kirjoitti:

Jousivaaka tietysti kertoisi voiman, joka vetää kuulaa eli paino - noste.
Mutta entä, jos astia on vaa'an päällä?

"Ei voimaa ilman vastavoimaa."

Kollimaattori kirjoitti:

"Ei voimaa ilman vastavoimaa."

Jep, mutta yritänkin tässä keksiä, mikä on kokonaisvoima, joka kohdistuu vaakaan.
Tietysti veden paino, mutta vaikuttaako kuulan paino? Kuula on paikallaan, joten kumoavatko siihen kohdistuvat narun jännitysvoima ja noste sen painon vaikutuksen vaakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Jep, mutta yritänkin tässä keksiä, mikä on kokonaisvoima, joka kohdistuu vaakaan.
Tietysti veden paino, mutta vaikuttaako kuulan paino? Kuula on paikallaan, joten kumoavatko siihen kohdistuvat narun jännitysvoima ja noste sen painon vaikutuksen vaakaan?

Lue lisää

"Jos kappale ei ole kiihtyvässä liikkeessä, on siihen kohdistuvien voimien resultantti nolla."

Kollimaattori kirjoitti:

"Jos kappale ei ole kiihtyvässä liikkeessä, on siihen kohdistuvien voimien resultantti nolla."

Selvä homma, mutta
Kuula on paikallaan, joten kumoavatko siihen kohdistuvat narun jännitysvoima ja noste sen painon vaikutuksen vaakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Selvä homma, mutta
Kuula on paikallaan, joten kumoavatko siihen kohdistuvat narun jännitysvoima ja noste sen painon vaikutuksen vaakaan?

Kyseessä on vaikuttavien voimien tasapainotilanne.

Kollimaattori kirjoitti:

Kyseessä on vaikuttavien voimien tasapainotilanne.

Kuulan painon, kuulaan kohdistuvan nosteen ja narun jännitysvoiman vektorisumma on nollavektori. Siis kuula ei vaikuta mitenkään vaakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kuulan painon, kuulaan kohdistuvan nosteen ja narun jännitysvoiman vektorisumma on nollavektori. Siis kuula ei vaikuta mitenkään vaakaan?

Painoa lisättäessä vaa'an lukemat kasvavat, kunnes mekanismin liike lakkaa ja lukema ei enää kasva. Vaaka ja sen sisäinen mekanismi on saavuttanut tasapainotilan.

Kiitos!!!
Mutta tuleeko se siis siitä, että veteen kohdistuu veden paino (sama kuin alussa), mutta sen lisäksi myös veden palloon kohdistaman nosteen vastavoima?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos!!!
Mutta tuleeko se siis siitä, että veteen kohdistuu veden paino (sama kuin alussa), mutta sen lisäksi myös veden palloon kohdistaman nosteen vastavoima?

Siitäpä hyvinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Siitäpä hyvinkin.

Jes, mahtavaa, kiitos! Tätä siis hain...

Joo, tää on kanssa mielenkiintoinen!

Jos kappale on astian pohjassa, kohdistuuko siihen nostetta N? Se tuskin on kuitenkaan mitenkään tiiviisti kiinni pohjassa?

Siihen kohdistuu myös pohjasta tukivoima T.
Jos kappaleen paino on G1, tunteeko vaaka siis voiman T eli tasapainoehdosta T=G1-N ?
Lisäksi veden ja astian paino G2 eli vaaka näyttäisi T G2=G1 G2-N, niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tää on kanssa mielenkiintoinen!

Jos kappale on astian pohjassa, kohdistuuko siihen nostetta N? Se tuskin on kuitenkaan mitenkään tiiviisti kiinni pohjassa?

Siihen kohdistuu myös pohjasta tukivoima T.
Jos kappaleen paino on G1, tunteeko vaaka siis voiman T eli tasapainoehdosta T=G1-N ?
Lisäksi veden ja astian paino G2 eli vaaka näyttäisi T G2=G1 G2-N, niinkö?

Lue lisää

Niin ja näiden lisäksi nosteen vastavoima eli vaakaan kohdistuisi
T G2 N=G1 G2-N N=G1 G2 ???

Anonyymi kirjoitti:

Joo, tää on kanssa mielenkiintoinen!

Jos kappale on astian pohjassa, kohdistuuko siihen nostetta N? Se tuskin on kuitenkaan mitenkään tiiviisti kiinni pohjassa?

Siihen kohdistuu myös pohjasta tukivoima T.
Jos kappaleen paino on G1, tunteeko vaaka siis voiman T eli tasapainoehdosta T=G1-N ?
Lisäksi veden ja astian paino G2 eli vaaka näyttäisi T G2=G1 G2-N, niinkö?

Lue lisää

Ei. Vaikka kappale on pohjassa siihen kohdistuu noste N. Mutta astian pohjaan kohdistuu myös nosteen yhtä suuri vastavoima. Ja kappale painaa pohjaa painovoimallaan miinus noste. Lopputulema: pohjassa olevan kappaleen paino veden paino astian paino.

Eipä nuo aivan täysijärkisen jutuilta näytä.

Terveeltä näyttää, ja osaa lisäksi fysiikkaa, toisin kuin sinä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä nuo aivan täysijärkisen jutuilta näytä.

Kun osaaminen loppuu kesken, ruvetaan kommentoimaan muita kommentoijia.
Kutsutaan nimellä Ad Hominem.

Anonyymi kirjoitti:

Kun osaaminen loppuu kesken, ruvetaan kommentoimaan muita kommentoijia.
Kutsutaan nimellä Ad Hominem.

Sehän puhui kyllä suomea ymmärtämättä kysymystä ja vastaamatta yhtikäs mitään! Paljon sanoja, vähän villoja. Ketjussa on onneksi annettu selvällä suomella myös vastaus siihen, mitä oikeasti kysyttiin.

Hauki on kala. Onhan autossa kondensaattori, onhan?

Anonyymi kirjoitti:

Sehän puhui kyllä suomea ymmärtämättä kysymystä ja vastaamatta yhtikäs mitään! Paljon sanoja, vähän villoja. Ketjussa on onneksi annettu selvällä suomella myös vastaus siihen, mitä oikeasti kysyttiin.

Hauki on kala. Onhan autossa kondensaattori, onhan?

Lue lisää

Aloittaja kalasteli suoraa vastausta koulutehtävään.

Sellaisten suoraan vastaamiseen en itse suostu, mutta onneksi tähänkin vastasi joku muu, että aloittajan tarvitsisi käyttää aivojaan vasta sitten töissä.

Sitten on kyyti kylmää, voin vannoa...

Kollimaattori kirjoitti:

Aloittaja kalasteli suoraa vastausta koulutehtävään.

Sellaisten suoraan vastaamiseen en itse suostu, mutta onneksi tähänkin vastasi joku muu, että aloittajan tarvitsisi käyttää aivojaan vasta sitten töissä.

Sitten on kyyti kylmää, voin vannoa...

Lue lisää

Suora vastaus mulla kyllä oli, myös malliratkaisu. Sen perustelut eivät olleet vain kovin hyvät. Pelkän tuloksen sijaan halusin siis aidosti ymmärtää, mistä tulos tulee...

Kollimaattori kirjoitti:

Aloittaja kalasteli suoraa vastausta koulutehtävään.

Sellaisten suoraan vastaamiseen en itse suostu, mutta onneksi tähänkin vastasi joku muu, että aloittajan tarvitsisi käyttää aivojaan vasta sitten töissä.

Sitten on kyyti kylmää, voin vannoa...

Lue lisää

Vihjeiden sijaan joku turhanaikainen asiaan millään lailla liittymätön möläyttely on varmaan ihan kollimointia.
Kyseisessä tehtävässä ei mitään voimia tai vastavoimia tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Vihjeiden sijaan joku turhanaikainen asiaan millään lailla liittymätön möläyttely on varmaan ihan kollimointia.
Kyseisessä tehtävässä ei mitään voimia tai vastavoimia tarvita.

Lue lisää

Et taida olla oikein perillä mitä vaaka mittaa, kun möläyttelet tuollaista tekstiä.
Vaaka, siis kaikki vaa'at, mittaavat vain voimia, massan mittaukseen käytetään aivan muita menetelmiä, asia jonka jokainen vähääkään sysitikkaa ymmärtävä ymmärtää itsestäänselvyytenä.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida olla oikein perillä mitä vaaka mittaa, kun möläyttelet tuollaista tekstiä.
Vaaka, siis kaikki vaa'at, mittaavat vain voimia, massan mittaukseen käytetään aivan muita menetelmiä, asia jonka jokainen vähääkään sysitikkaa ymmärtävä ymmärtää itsestäänselvyytenä.

Lue lisää

Sysitikoista en todellakaan mitään tiedä, eikä niillä ole mitään merkitystä tehtävän ratkaisemisessa. Riittää kun ymmärtää sen että veden pinnan korkeus ratkaisee koko asian ilman minkään voiman osallistumista asiaan.

Kollimaattori kirjoitti:

Aloittaja kalasteli suoraa vastausta koulutehtävään.

Sellaisten suoraan vastaamiseen en itse suostu, mutta onneksi tähänkin vastasi joku muu, että aloittajan tarvitsisi käyttää aivojaan vasta sitten töissä.

Sitten on kyyti kylmää, voin vannoa...

Lue lisää

Huono perustelu! Tosi huono ja kylmä.

Anonyymi kirjoitti:

Sysitikoista en todellakaan mitään tiedä, eikä niillä ole mitään merkitystä tehtävän ratkaisemisessa. Riittää kun ymmärtää sen että veden pinnan korkeus ratkaisee koko asian ilman minkään voiman osallistumista asiaan.

Lue lisää

Meinaatko että jos vaikka muovipullpa kuristetaan vesipinnan nostamiseksi niin se vaikuttaisi vaa'an lukemaan ?

Lanttu hoi ! !

Anonyymi kirjoitti:

Meinaatko että jos vaikka muovipullpa kuristetaan vesipinnan nostamiseksi niin se vaikuttaisi vaa'an lukemaan ?

Lanttu hoi ! !

On aivan samantekevää millä keinolla vedenpinta nousee. Voit työntää veteen vaikka heppisi tai jotain niin asia täysin sama.

Anonyymi kirjoitti:

On aivan samantekevää millä keinolla vedenpinta nousee. Voit työntää veteen vaikka heppisi tai jotain niin asia täysin sama.

Älä nyt viitsi horista hulluja.

Anonyymi kirjoitti:

Sysitikoista en todellakaan mitään tiedä, eikä niillä ole mitään merkitystä tehtävän ratkaisemisessa. Riittää kun ymmärtää sen että veden pinnan korkeus ratkaisee koko asian ilman minkään voiman osallistumista asiaan.

Lue lisää

Vedenpinnan korkeudella ei ole mitään vaikutusta tehtävän ratkaisemisessa. Tehtävässä kysyttiin vaan lukemaa, eli voimaa.

Turhia horiset.
Tehtävässä aivan selvästi kerrottiin lukema ennen pallon laskemista veteen ja kysyttiin lukemaa pallon laskemisen jälkeen. Onko tajuntasi jo hiipunut?

Anonyymi kirjoitti:

Turhia horiset.
Tehtävässä aivan selvästi kerrottiin lukema ennen pallon laskemista veteen ja kysyttiin lukemaa pallon laskemisen jälkeen. Onko tajuntasi jo hiipunut?

Lue lisää

Tehtävässä ei laskettu mitään palloa veteen , vaan se oli vedessä koko ajan. Ja kerrottiin mitä vaaka näyttää kuparipallon ollessa vedessä, eli 1995 g.

Anonyymi kirjoitti:

Tehtävässä ei laskettu mitään palloa veteen , vaan se oli vedessä koko ajan. Ja kerrottiin mitä vaaka näyttää kuparipallon ollessa vedessä, eli 1995 g.

Älä viitsi jankuttaa paskaa. Lue aloitusviesti. Ihan selvästi siinä mainittiin että pallo lasketaan altaaseen.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi jankuttaa paskaa. Lue aloitusviesti. Ihan selvästi siinä mainittiin että pallo lasketaan altaaseen.

Lue tehtävä äläkä puhu paskaa.
Siinä ei ole mitään mainintaa pallon laskemisesta altaaseen.

Kaksi viimeisintä lausettasi ovat mitä suurimmassa ristiriidassa keskenään, on siis mahdotonta ymmärtää mitä pyrit kertomaan?

Aloittajahan itse pohti tehtävää aloitusviestissään, mutta teki vääriä johtopäätöksiä. Järkevintä on pyrkiä esittämään, mikä hänellä meni metsään.
Voima-vastavoima käsite jää tässä tehtävässä vähän epämääräiseksi ellei selitetä, miksi se nosteen vastavoima kohdistuu mm vaakaan. Yksi tapa selittää on tarkastella veden paineen muutosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan astia. jolla on pystysuorat seinämät. Jos upotettavan kappaleen tilavuus on V ja astian pohjan ala A, nousee veden pinta astiassa upotuksen seurauksena määrällä V/A. Silloin veden paine astian pohjaa vastaan nousee määrän roo*V/A (roo on veden tiheys) ja voima pohjaa vasten määrällä roo*V*g, eli kappaleen tilavuutta vastaavan veden massan verran. Tämä painovoiman lisäys välittyy luonnollisesti vaakaan.
Toisen havainnollisen tavan kerroin tuolla edellä. Ajatellaan, että on kappale, jonka ominaispaino on karvan verran alle veden ominaispainon. Kun se lasketaan astiaan, se jää kellumaan ja luonnollisesti lisää vaa'an lukemaa koko painollaan. Jos sitten samanlaisen kappaleen ominaispaino onkin karvan verran yli veden ominaispainon, se lähtee uppoamaan mutta langalla kannatetaan kappaletta niin, ettei se painu pohjaan. On loogista, että molemmissa tapauksissa vaikutus vaakaan on sama, eli paino lisääntyy kappaleen tilavuutta vastaavaan vesimäärän verran. Jos sitten kappaleen ominaispainoa kasvatetaan, on aika loogista että lisääntynyt paino siirtyy langan kannatusvoimaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajahan itse pohti tehtävää aloitusviestissään, mutta teki vääriä johtopäätöksiä. Järkevintä on pyrkiä esittämään, mikä hänellä meni metsään.
Voima-vastavoima käsite jää tässä tehtävässä vähän epämääräiseksi ellei selitetä, miksi se nosteen vastavoima kohdistuu mm vaakaan. Yksi tapa selittää on tarkastella veden paineen muutosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan astia. jolla on pystysuorat seinämät. Jos upotettavan kappaleen tilavuus on V ja astian pohjan ala A, nousee veden pinta astiassa upotuksen seurauksena määrällä V/A. Silloin veden paine astian pohjaa vastaan nousee määrän roo*V/A (roo on veden tiheys) ja voima pohjaa vasten määrällä roo*V*g, eli kappaleen tilavuutta vastaavan veden massan verran. Tämä painovoiman lisäys välittyy luonnollisesti vaakaan.
Toisen havainnollisen tavan kerroin tuolla edellä. Ajatellaan, että on kappale, jonka ominaispaino on karvan verran alle veden ominaispainon. Kun se lasketaan astiaan, se jää kellumaan ja luonnollisesti lisää vaa'an lukemaa koko painollaan. Jos sitten samanlaisen kappaleen ominaispaino onkin karvan verran yli veden ominaispainon, se lähtee uppoamaan mutta langalla kannatetaan kappaletta niin, ettei se painu pohjaan. On loogista, että molemmissa tapauksissa vaikutus vaakaan on sama, eli paino lisääntyy kappaleen tilavuutta vastaavaan vesimäärän verran. Jos sitten kappaleen ominaispainoa kasvatetaan, on aika loogista että lisääntynyt paino siirtyy langan kannatusvoimaksi.

Lue lisää

Aina sekavammaksi menee yksinkertainen asia!

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajahan itse pohti tehtävää aloitusviestissään, mutta teki vääriä johtopäätöksiä. Järkevintä on pyrkiä esittämään, mikä hänellä meni metsään.
Voima-vastavoima käsite jää tässä tehtävässä vähän epämääräiseksi ellei selitetä, miksi se nosteen vastavoima kohdistuu mm vaakaan. Yksi tapa selittää on tarkastella veden paineen muutosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan astia. jolla on pystysuorat seinämät. Jos upotettavan kappaleen tilavuus on V ja astian pohjan ala A, nousee veden pinta astiassa upotuksen seurauksena määrällä V/A. Silloin veden paine astian pohjaa vastaan nousee määrän roo*V/A (roo on veden tiheys) ja voima pohjaa vasten määrällä roo*V*g, eli kappaleen tilavuutta vastaavan veden massan verran. Tämä painovoiman lisäys välittyy luonnollisesti vaakaan.
Toisen havainnollisen tavan kerroin tuolla edellä. Ajatellaan, että on kappale, jonka ominaispaino on karvan verran alle veden ominaispainon. Kun se lasketaan astiaan, se jää kellumaan ja luonnollisesti lisää vaa'an lukemaa koko painollaan. Jos sitten samanlaisen kappaleen ominaispaino onkin karvan verran yli veden ominaispainon, se lähtee uppoamaan mutta langalla kannatetaan kappaletta niin, ettei se painu pohjaan. On loogista, että molemmissa tapauksissa vaikutus vaakaan on sama, eli paino lisääntyy kappaleen tilavuutta vastaavaan vesimäärän verran. Jos sitten kappaleen ominaispainoa kasvatetaan, on aika loogista että lisääntynyt paino siirtyy langan kannatusvoimaksi.

Lue lisää

Jos tieto on sillä tasolla että tällaista asiaa pitää kysyä, niin paineen vaikutuksen kautta asian selittäminen on varmaan vain lisää ongelmia tuottava tapa.
Tähän teoriaan olisi liitettävä selvitys että astian muodolla on ratkaiseva vaikutus vaakaa kohdistuvaan voimaan suhteessa pinnan korkeuteen, ja että paineeseen liittyy myös ilmanpaine jne.
Kaiketi yksinkertaisin tapa on aloittaa vain hahmottamalla massan määrää, paineen aiheuttamat voimat vaativat jo hieman enemmän yleistä teorian tuntemusta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tieto on sillä tasolla että tällaista asiaa pitää kysyä, niin paineen vaikutuksen kautta asian selittäminen on varmaan vain lisää ongelmia tuottava tapa.
Tähän teoriaan olisi liitettävä selvitys että astian muodolla on ratkaiseva vaikutus vaakaa kohdistuvaan voimaan suhteessa pinnan korkeuteen, ja että paineeseen liittyy myös ilmanpaine jne.
Kaiketi yksinkertaisin tapa on aloittaa vain hahmottamalla massan määrää, paineen aiheuttamat voimat vaativat jo hieman enemmän yleistä teorian tuntemusta.

Lue lisää

Voihan asian hahmottaa niinkin, että oletetaan astian reunassa olevan saranoitu varsi jonka päässä on se kuparipallo. Varsi voidaan kääntää pystyyn, tai sitten vaaka-asentoon jolloin pallo uppoaa astian veteen. Miten tämä varren kääntäminen vaikuttaa vaa'an lukemaan?

Anonyymi kirjoitti:

Voihan asian hahmottaa niinkin, että oletetaan astian reunassa olevan saranoitu varsi jonka päässä on se kuparipallo. Varsi voidaan kääntää pystyyn, tai sitten vaaka-asentoon jolloin pallo uppoaa astian veteen. Miten tämä varren kääntäminen vaikuttaa vaa'an lukemaan?

Lue lisää

Saranat voit ruuvata hanuriin. Jaskanpankutusta se saattaa jopa lisätä tässä ketjussa.

Älä selitä hulluja. Tai selitä vain omasta puolestasi, älä muiden!

Anonyymi kirjoitti:

Voihan asian hahmottaa niinkin, että oletetaan astian reunassa olevan saranoitu varsi jonka päässä on se kuparipallo. Varsi voidaan kääntää pystyyn, tai sitten vaaka-asentoon jolloin pallo uppoaa astian veteen. Miten tämä varren kääntäminen vaikuttaa vaa'an lukemaan?

Lue lisää

Väitätkö että tuo on sama kuin alkuperäinen tehtävä?

Anonyymi kirjoitti:

Jos tieto on sillä tasolla että tällaista asiaa pitää kysyä, niin paineen vaikutuksen kautta asian selittäminen on varmaan vain lisää ongelmia tuottava tapa.
Tähän teoriaan olisi liitettävä selvitys että astian muodolla on ratkaiseva vaikutus vaakaa kohdistuvaan voimaan suhteessa pinnan korkeuteen, ja että paineeseen liittyy myös ilmanpaine jne.
Kaiketi yksinkertaisin tapa on aloittaa vain hahmottamalla massan määrää, paineen aiheuttamat voimat vaativat jo hieman enemmän yleistä teorian tuntemusta.

Lue lisää

No olennaista tuossa on se veden pinnan nousu. Jos on avoin vesiastia, sen pohjaan kohdistuva paine vastaa samankorkuisen vesipatsaan painetta. Jolloin lopputulema on, että vastaa tilannetta, jossa astiassa olisi kappaleen tilavuuden verran enemmän vettä. Tämä oli vain tarkoitettu selittämään ilmiötä, tietenkin homma monimutkaistuu jos astian reunat eivät ole pystysuorat.
Luulisin että jo yläasteella opitaan tuo, että F=p*A.
Ja tuo ilmanpaine on saivartelua, taitaa muuttua aika vähän jossain senttimetrin matkalla?
Ei se ole helppoa selittää tavalliselle opiskelijalle tuota vastavoiman muodostumista. Pallon kohdistuu eri puolilta vedenpainetta, ja jos ne summataan, jää pystysuora nostevoima. Sitten se vaan jotenkin veden välityksellä aiheuttaa astian pohjaan kohdistuvan vastavoiman.

Anonyymi kirjoitti:

No olennaista tuossa on se veden pinnan nousu. Jos on avoin vesiastia, sen pohjaan kohdistuva paine vastaa samankorkuisen vesipatsaan painetta. Jolloin lopputulema on, että vastaa tilannetta, jossa astiassa olisi kappaleen tilavuuden verran enemmän vettä. Tämä oli vain tarkoitettu selittämään ilmiötä, tietenkin homma monimutkaistuu jos astian reunat eivät ole pystysuorat.
Luulisin että jo yläasteella opitaan tuo, että F=p*A.
Ja tuo ilmanpaine on saivartelua, taitaa muuttua aika vähän jossain senttimetrin matkalla?
Ei se ole helppoa selittää tavalliselle opiskelijalle tuota vastavoiman muodostumista. Pallon kohdistuu eri puolilta vedenpainetta, ja jos ne summataan, jää pystysuora nostevoima. Sitten se vaan jotenkin veden välityksellä aiheuttaa astian pohjaan kohdistuvan vastavoiman.

Lue lisää

Otetaan hieman muunneltu tehtävä. Astia on vettä piripinnassa. Sinne lasketaan langan varassa metallikuula niin että se uppoaa kokonaan mutta ei mene pohjaan. Aiheuttaako noste nyt vastavoiman, joka lisää vaa'an lukemaa.

Anonyymi kirjoitti:

No olennaista tuossa on se veden pinnan nousu. Jos on avoin vesiastia, sen pohjaan kohdistuva paine vastaa samankorkuisen vesipatsaan painetta. Jolloin lopputulema on, että vastaa tilannetta, jossa astiassa olisi kappaleen tilavuuden verran enemmän vettä. Tämä oli vain tarkoitettu selittämään ilmiötä, tietenkin homma monimutkaistuu jos astian reunat eivät ole pystysuorat.
Luulisin että jo yläasteella opitaan tuo, että F=p*A.
Ja tuo ilmanpaine on saivartelua, taitaa muuttua aika vähän jossain senttimetrin matkalla?
Ei se ole helppoa selittää tavalliselle opiskelijalle tuota vastavoiman muodostumista. Pallon kohdistuu eri puolilta vedenpainetta, ja jos ne summataan, jää pystysuora nostevoima. Sitten se vaan jotenkin veden välityksellä aiheuttaa astian pohjaan kohdistuvan vastavoiman.

Lue lisää

Veden pinnan nousu johtuu ihmisen hiilidioksidituprutteluilla aiheuttamasta ilmastonmutoksesta. Hiilidioksidi on painavampaa kuin muu ilma ja aiheuttaa jääpalojen kellahtamisen nurinniskoin lasissa.

Anonyymi kirjoitti:

No olennaista tuossa on se veden pinnan nousu. Jos on avoin vesiastia, sen pohjaan kohdistuva paine vastaa samankorkuisen vesipatsaan painetta. Jolloin lopputulema on, että vastaa tilannetta, jossa astiassa olisi kappaleen tilavuuden verran enemmän vettä. Tämä oli vain tarkoitettu selittämään ilmiötä, tietenkin homma monimutkaistuu jos astian reunat eivät ole pystysuorat.
Luulisin että jo yläasteella opitaan tuo, että F=p*A.
Ja tuo ilmanpaine on saivartelua, taitaa muuttua aika vähän jossain senttimetrin matkalla?
Ei se ole helppoa selittää tavalliselle opiskelijalle tuota vastavoiman muodostumista. Pallon kohdistuu eri puolilta vedenpainetta, ja jos ne summataan, jää pystysuora nostevoima. Sitten se vaan jotenkin veden välityksellä aiheuttaa astian pohjaan kohdistuvan vastavoiman.

Lue lisää

Unohdit sitten mainita että astian pohjaan kohdistuvalla paineella ei ole mitään merkitystä vaa'an lukemaan.

Tarkkuutta selityksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö että tuo on sama kuin alkuperäinen tehtävä?

Ei muuta eroa alkuperäiseen kuin että pallon paino sisältyy astian painoon molemmilla asennoillla. Alkuperäisessä pallon paino ei sisälly astian painoon kummassakaan pallon asennossa.

Anonyymi kirjoitti:

No olennaista tuossa on se veden pinnan nousu. Jos on avoin vesiastia, sen pohjaan kohdistuva paine vastaa samankorkuisen vesipatsaan painetta. Jolloin lopputulema on, että vastaa tilannetta, jossa astiassa olisi kappaleen tilavuuden verran enemmän vettä. Tämä oli vain tarkoitettu selittämään ilmiötä, tietenkin homma monimutkaistuu jos astian reunat eivät ole pystysuorat.
Luulisin että jo yläasteella opitaan tuo, että F=p*A.
Ja tuo ilmanpaine on saivartelua, taitaa muuttua aika vähän jossain senttimetrin matkalla?
Ei se ole helppoa selittää tavalliselle opiskelijalle tuota vastavoiman muodostumista. Pallon kohdistuu eri puolilta vedenpainetta, ja jos ne summataan, jää pystysuora nostevoima. Sitten se vaan jotenkin veden välityksellä aiheuttaa astian pohjaan kohdistuvan vastavoiman.

Lue lisää

Siis korkea ja kapea 10 litran vesiämpäri täytenä painaa enemmän kuin matala ja laakea 10 litran ämpäri täytenä?

Anonyymi kirjoitti:

Siis korkea ja kapea 10 litran vesiämpäri täytenä painaa enemmän kuin matala ja laakea 10 litran ämpäri täytenä?

Kyllä. Matala ja laakea vesiämpäri syrjäyttää tilavuutensa verran keskimäärin tiheämpää ilmaa kuin korkea ämpäri. Ilman paine maanpinnassa muuttuu noin 100 Pa per 8 metrin korkeuden muutos josta sitten voi laskea ilman tiheyden muutoksen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä. Matala ja laakea vesiämpäri syrjäyttää tilavuutensa verran keskimäärin tiheämpää ilmaa kuin korkea ämpäri. Ilman paine maanpinnassa muuttuu noin 100 Pa per 8 metrin korkeuden muutos josta sitten voi laskea ilman tiheyden muutoksen.

Lue lisää

Taas väärin.
Leveämmän ämpärin pojhjaan vaikuttaa saman verran suurempi ilmanpaine, eli massat ovat saman painoisia.

Olet siis ExB; minä ainakin vastaan mitä haluan milloin haluan. Ihan sen mukaan mitä kysytään.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdit sitten mainita että astian pohjaan kohdistuvalla paineella ei ole mitään merkitystä vaa'an lukemaan.

Tarkkuutta selityksiin.

Tuossa oletettiin avoin astia jolla on pystysuorat seinämät. Väität siis, että jos silloin veden paine astian pohjaa vastaan kasvaa veden pinnan nousun seurauksena (mikä taas aiheutuu nesteeseen lasketusta kappaleesta), sillä ei ole mitään merkitystä vaa'an lukemaan.
Olen yrittänyt selittää miten se painon kasvu syntyy. Vesihän ei voi välittää voimaa kuten kiinteä aine. Jos meillä on vaakasuora putki täynnä vettä, voimaa saadaan välitetyksi, jos on mäntä, joka ei päästä vettä ohitseen. Mutta jos sinne työnnetään putken halkaisijaa pienempi puikko, mitään staattista voiman välitystä ei tapahdu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oletettiin avoin astia jolla on pystysuorat seinämät. Väität siis, että jos silloin veden paine astian pohjaa vastaan kasvaa veden pinnan nousun seurauksena (mikä taas aiheutuu nesteeseen lasketusta kappaleesta), sillä ei ole mitään merkitystä vaa'an lukemaan.
Olen yrittänyt selittää miten se painon kasvu syntyy. Vesihän ei voi välittää voimaa kuten kiinteä aine. Jos meillä on vaakasuora putki täynnä vettä, voimaa saadaan välitetyksi, jos on mäntä, joka ei päästä vettä ohitseen. Mutta jos sinne työnnetään putken halkaisijaa pienempi puikko, mitään staattista voiman välitystä ei tapahdu.

Lue lisää

Jätä se paineen ja korkeuden kanssa viisastelu, ei vaaka niistä välitä, se ilmoittaa vain voiman joka riippuu massan tilavuudesta ja tiheydestä g.stä, paineista ja astian muodosta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Jätä se paineen ja korkeuden kanssa viisastelu, ei vaaka niistä välitä, se ilmoittaa vain voiman joka riippuu massan tilavuudesta ja tiheydestä g.stä, paineista ja astian muodosta riippumatta.

Lue lisää

Sulla näyttää olevan suuria vaikeuksia olennaisuuden ymmärtämisessä. Yritin selittää, että fysikaalisesti astian painon lisääntyminen johtuu veden pinnan noususta astiassa, ja systeemi käyttäytyy ikäänkuin astia olisi täynnä vettä tuohon pintaan asti. Veden määrähän ei astiassa lisäänny eikä veteen laskettu kappale välitä suoraan mitään voimaa. Se vain nostaa veden pintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla näyttää olevan suuria vaikeuksia olennaisuuden ymmärtämisessä. Yritin selittää, että fysikaalisesti astian painon lisääntyminen johtuu veden pinnan noususta astiassa, ja systeemi käyttäytyy ikäänkuin astia olisi täynnä vettä tuohon pintaan asti. Veden määrähän ei astiassa lisäänny eikä veteen laskettu kappale välitä suoraan mitään voimaa. Se vain nostaa veden pintaa.

Lue lisää

Eli korkeassa kapeassa ämpärissä on saunaveden kantaminen raskaampaa kuin matalassa laakeassa ämpärissä. Täytyy pitää mielessä kun on seuraavan kerran ämpäriostoksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Eli korkeassa kapeassa ämpärissä on saunaveden kantaminen raskaampaa kuin matalassa laakeassa ämpärissä. Täytyy pitää mielessä kun on seuraavan kerran ämpäriostoksilla.

Jos ämpärissä vedenpinnalla on korkeutta 28 cm niin ilmanpaine muuttuu tuolla matkalla aiemman perusteella dP = 100 Pa * 0.28/8 = 3.5 Pa

Kun ilman ( NTP eli 20ºC ja 101325Pa, oletetaan lisäksi 70% suhteellinen kosteus) tiheys on maanpinnan tasolla noin ρ=1.19676 kg/m^3 niin tiheyden muutos ämpärin yläreunasta alareunaan on Δρ = (3.5Pa/101325Pa)*1.19676 kg/m^3 = 0.00004 kg/m^3. Ämpärin tilavuuden ollessa 10 litraa eli 0.01 m^3 tulee tuosta nosteen suuruudelle eroksi lättänään ämpäriin verrattuna keskiarvo alareunan kohdan ja yläreunan kohdalla lasketun nosteen suuruuden erosta eli 0.5*(0 0.01 m^3*0.00004 kg/m^3) = 0.0000002 kg eli 2 milligrammaa.

Tavallinen ämpäri jossa 10 kg vettä olisi siis nosteen vuoksi peräti 2 milligrammaa raskaampi kuin laakea ämpäri jossa kaikki vesi olisi lättänänä kerroksena ämpärin alareunan kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ämpärissä vedenpinnalla on korkeutta 28 cm niin ilmanpaine muuttuu tuolla matkalla aiemman perusteella dP = 100 Pa * 0.28/8 = 3.5 Pa

Kun ilman ( NTP eli 20ºC ja 101325Pa, oletetaan lisäksi 70% suhteellinen kosteus) tiheys on maanpinnan tasolla noin ρ=1.19676 kg/m^3 niin tiheyden muutos ämpärin yläreunasta alareunaan on Δρ = (3.5Pa/101325Pa)*1.19676 kg/m^3 = 0.00004 kg/m^3. Ämpärin tilavuuden ollessa 10 litraa eli 0.01 m^3 tulee tuosta nosteen suuruudelle eroksi lättänään ämpäriin verrattuna keskiarvo alareunan kohdan ja yläreunan kohdalla lasketun nosteen suuruuden erosta eli 0.5*(0 0.01 m^3*0.00004 kg/m^3) = 0.0000002 kg eli 2 milligrammaa.

Tavallinen ämpäri jossa 10 kg vettä olisi siis nosteen vuoksi peräti 2 milligrammaa raskaampi kuin laakea ämpäri jossa kaikki vesi olisi lättänänä kerroksena ämpärin alareunan kohdalla.

Lue lisää

Sattui näköjään dekadivirhe, eli 0.2 mg olisi se ero.

Anonyymi kirjoitti:

Eli korkeassa kapeassa ämpärissä on saunaveden kantaminen raskaampaa kuin matalassa laakeassa ämpärissä. Täytyy pitää mielessä kun on seuraavan kerran ämpäriostoksilla.

Jätetään nyt saunavedet, mutta otetaan kaksi 15 litran ämpäriä. Toisen ämpärin pohjalle kiinnitetään täyteen puhallettu ilmapallo. Sitten kaadetaan kumpaankin ämpäriin 10 litraa vettä, jolloin ilmapallollinen ämpäri tulee lähes täyteen. Sitten punnitaan ämpärit :)
Todennnäköisesti ne painoivat käytännössä saman verran. Sitten laitetaan vaakaan vain vettä sisältävä ämpäri ja otetaan em. ilmapallo ja painetaan se kädellä ämpäriin veden alle, ja kas mitä huomaammekin vaakan näyttävän...

Anonyymi kirjoitti:

Sattui näköjään dekadivirhe, eli 0.2 mg olisi se ero.

Juu, kiitos siitä että bongasit virheen. Näin käy kun laskee nollien lukumääriä eikä eikä käytä eksponenttimuotoa.

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan hieman muunneltu tehtävä. Astia on vettä piripinnassa. Sinne lasketaan langan varassa metallikuula niin että se uppoaa kokonaan mutta ei mene pohjaan. Aiheuttaako noste nyt vastavoiman, joka lisää vaa'an lukemaa.

Lue lisää

Minä tätä aamutuimiin kokeilin, eli laskin trukkilavalla olevaan sadan litran saaviin vettä piripintaan, ja siihen puntaripummpparit alle, ja sopivasti olin nosturin alla. Pudottelin saaviin sitten noin viidentoista kilon möhkälettä, ei ollut tosin pallo eikä kuutio.
Tuloksia:
Piripintaisen saavin tapauksessa vaakan lukema ei muuttunut, koska ylimenovesi meni lattiakaivoon.

Sitten pudotin möhkäleen uudestaan saaviin, josta ei enää vettä lattialle tullut ja vaakan lukema lisääntyi juuri sen verran kuin ptikin, eli veden tiheys*möhkäleen tilavuus , noin pari kiloa.
Voi tämän tietysti laskeakin, tämän piripintajutskan.
https://aijaa.com/TgcTX9

Anonyymi kirjoitti:

Eli korkeassa kapeassa ämpärissä on saunaveden kantaminen raskaampaa kuin matalassa laakeassa ämpärissä. Täytyy pitää mielessä kun on seuraavan kerran ämpäriostoksilla.

Koko ajan on puhuttu yhdestä astiasta ja veden eri korkeuksista siinä. Mutta näyttää olevan joillekin vaikeata ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ämpärissä vedenpinnalla on korkeutta 28 cm niin ilmanpaine muuttuu tuolla matkalla aiemman perusteella dP = 100 Pa * 0.28/8 = 3.5 Pa

Kun ilman ( NTP eli 20ºC ja 101325Pa, oletetaan lisäksi 70% suhteellinen kosteus) tiheys on maanpinnan tasolla noin ρ=1.19676 kg/m^3 niin tiheyden muutos ämpärin yläreunasta alareunaan on Δρ = (3.5Pa/101325Pa)*1.19676 kg/m^3 = 0.00004 kg/m^3. Ämpärin tilavuuden ollessa 10 litraa eli 0.01 m^3 tulee tuosta nosteen suuruudelle eroksi lättänään ämpäriin verrattuna keskiarvo alareunan kohdan ja yläreunan kohdalla lasketun nosteen suuruuden erosta eli 0.5*(0 0.01 m^3*0.00004 kg/m^3) = 0.0000002 kg eli 2 milligrammaa.

Tavallinen ämpäri jossa 10 kg vettä olisi siis nosteen vuoksi peräti 2 milligrammaa raskaampi kuin laakea ämpäri jossa kaikki vesi olisi lättänänä kerroksena ämpärin alareunan kohdalla.

Lue lisää

10 pisteen vihje, noste on ylöspäin vaikuttava voima, kun koe tehdään paikallaan olevassa huoneessa, eikä vaikkapa kiihtyvässä autossa.
"Tavallinen ämpäri jossa 10 kg vettä olisi siis nosteen vuoksi peräti 2 milligrammaa raskaampi kuin laakea ämpäri jossa kaikki vesi olisi lättänänä kerroksena ämpärin alareunan kohdalla."
5 pisteen vihje, raskaampi on vastakohta keveämmälle, ne eivät siis ole synonyymejä.
1 pisteen vihje, kun paikallaan olevaan kohteeseen (ämpäri siinä oleva vesi) kohdistetaan ylöspäin vaikuttava voima (ilman noste), ylöspäin vaikuttava vaa'an mittaama tukivoima pienenee, eikä siis suurene kuten luulit.

Anonyymi kirjoitti:

Koko ajan on puhuttu yhdestä astiasta ja veden eri korkeuksista siinä. Mutta näyttää olevan joillekin vaikeata ymmärtää.

Tehtävä voidaan antaa vaikka 10 astialle, ei sitä missään ole rajattu :)

Anonyymi kirjoitti:

Tehtävä voidaan antaa vaikka 10 astialle, ei sitä missään ole rajattu :)

Tehtävä on annettu ziljoonalle tyhjäpäälle, ei sitä missään ole rajattu :)

Tuo ei voi pitää paikkaansa ainakaan tällä palstalla. Se on aivan liian helposti päätelty. Pitää ottaa huomioon voimat, vastavoimat, pallon väri ja tuhat muuta asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei voi pitää paikkaansa ainakaan tällä palstalla. Se on aivan liian helposti päätelty. Pitää ottaa huomioon voimat, vastavoimat, pallon väri ja tuhat muuta asiaa.

Heh....

Toivotaan, että vastaus kuitenkin kelpaa alkuperäiselle! Annetaan tämän palstan elää omaa elämäänsä.

Juu, ei

Eihän se noin mene, pallo on ripustettu sillä langalla vesiastian sankaan, ja kysytään, muuttuuko vaa'an lukema, jos lankaa pidennetään niin että pallo uppoaa veteen ?
Ei vastaukseen tarvita mitään laskutoimituksia, eikä vesipintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ei

Eihän se noin mene, pallo on ripustettu sillä langalla vesiastian sankaan, ja kysytään, muuttuuko vaa'an lukema, jos lankaa pidennetään niin että pallo uppoaa veteen ?
Ei vastaukseen tarvita mitään laskutoimituksia, eikä vesipintoja.

Lue lisää

Entäs jos ämpäri on piripintaan täynnä vedessä molskivia valaskaloja eikä pallo mahdu uppoamaan milliäkään. Silloin ei veden pinnalla ole todellakaan mitään merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ei

Eihän se noin mene, pallo on ripustettu sillä langalla vesiastian sankaan, ja kysytään, muuttuuko vaa'an lukema, jos lankaa pidennetään niin että pallo uppoaa veteen ?
Ei vastaukseen tarvita mitään laskutoimituksia, eikä vesipintoja.

Lue lisää

No noinhan se juuri menee!

"Mitä vaaka näyttää, kun pallon annetaan upota langan varassa veteen niin, että se ei koske astian pohjaa tai seinämiä."

Ei avauksessa puhuta mistään sangasta, vaan kuparipallo uppoaa veteen, ja kaikki pallon kontakti on vain veteen ja lankaan.

Veden pinta astiassa nousee kuparipallon tilavuuden verran, joten vaakan lukemankin on muututtava vastaavalla määrällä.