Kertokaapas minullekin minkälaista sinkkuelämä on teillä "menevillä" sinkuilla?
Itsekin olen sinkku, mutta kovin ujo ja arka ja minulle on lähes ylivoimaista lähestyä naisia baareissa (puhumattakaan muista paikoista). Melkeinpä aina tarvitsen aloitteen naiselta, kaksi kertaa tuo on tapahtunut sattumusten kautta, kukaan ei ole koskaan varsinaisesti minua tullut iskemään.
Eli itse siis kärsin sinkkuudestani, mutta onneksi netistä näyttäisi olevan minulle jotain hyötyä etsinnöissä. Baarissa lähinnä ahdistaa ja ärsyttää, kun mukavan oloisia tyttöjä pyörii kaikkialla, mutta en vain saa mitään aikaiseksi.
Minkälaista on nauttia sinkkuudesta? Minkälaista on tutustua illasta toiseen uusiin tyttöihin? (Tai tytöt miehiin?) Itse haluaisin vain löytää sen yhden, mutta jos en olisi tämmöinen arkajalka niin ehkäpä osaisin nauttia sinkkuna olostakin. Ikää on jo 23... alkaisi varmaan pian olla seurustelemattomuutenikin ongelma jos vahingossa johonkin tutustuisinkin (mitä olen täältä saanut ymmärtää).
Itsekin olen sinkku, mutta kovin ujo ja arka ja minulle on lähes ylivoimaista lähestyä naisia baareissa (puhumattakaan muista paikoista). Melkeinpä aina tarvitsen aloitteen naiselta, kaksi kertaa tuo on tapahtunut sattumusten kautta, kukaan ei ole koskaan varsinaisesti minua tullut iskemään.
Eli itse siis kärsin sinkkuudestani, mutta onneksi netistä näyttäisi olevan minulle jotain hyötyä etsinnöissä. Baarissa lähinnä ahdistaa ja ärsyttää, kun mukavan oloisia tyttöjä pyörii kaikkialla, mutta en vain saa mitään aikaiseksi.
Minkälaista on nauttia sinkkuudesta? Minkälaista on tutustua illasta toiseen uusiin tyttöihin? (Tai tytöt miehiin?) Itse haluaisin vain löytää sen yhden, mutta jos en olisi tämmöinen arkajalka niin ehkäpä osaisin nauttia sinkkuna olostakin. Ikää on jo 23... alkaisi varmaan pian olla seurustelemattomuutenikin ongelma jos vahingossa johonkin tutustuisinkin (mitä olen täältä saanut ymmärtää).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ihmisten kommenteista kannata aina välittää... Ei se ole mikään este millekkään jos ei ole seurustellut... Jos sinun seurustelemattomuutesi on joillekkin tytöille/naisille ongelma niin ovat he silloin yksinkertaisesti sinulle "vääriä"! Ei kaikki voi millään olla samanlaisia. Olisihan se jo hieman tylsää jos kaikki olisi...
Itse olen hyvin sosiaalinen tapaus ja tutstun hyvinkin helposti uusiin ihmisiin, tuntemattomien kanssa jutustelu ei ole ongelma. Välillä kyllä rasittaa liian laajan tuttavapiirin omaus... Aina pitäisi olla jonkun kanssa jonnekkin menossa ja monesti ihmiset narisee siitä miten aikani ei heille riitä...
Onhan se tietenkin ihan mukavaa kun tapaa uusia miehiä ja on mistä valita... Siitä uusien ihmisten jännityksestäkin voi "kasvaa" ulos kun vain uskaltautuu esille... Kun sitä useammin tekee alkaa se kynnyskin siitä madaltua. Joten itseä niskasta kiinni ja eikun radalle!
Ja sitten kun sitä uusiin ihmisiin tutustumista tekee tarpeeksi, niin siihen kyllästyy. Ei jaksa enään niitä samoja juttuja eri naaman kanssa, ei jaksa sitä outoa naamaa sunnuntai aamuna siinä sängyssä, ei jaksa niitä puolituttuja jotka moikkailee ja luulee tuntevansa sut, ei jaksa niitä vanhoja hoitoja jotka on sulle vihaisia kun et alkanut seurusteleen.
Aikansa tämä on ihan kivaa kun saa mennä ja tulla, itsevarmuus kasvaa kun huomaa et naiset pitää susta, mut sit se alkaa ahdistaan jossakin vaiheessa. Mun mielestä vuosi vapaana on ihan ehdoton maksimi, sit pitää keksiä jotain kestävämpää ja pysyvämpää.
Aloittajalle vielä, mene sinne baariin, etsi se ruma nainen, jolla ei ole varaa valita, mene jutteleen. Ei sun oikeasti tarvi olla kiinnostunut, kunhan jotain jubailet. Itsevarmuus kasvaa kun huomaat, ettei se niin kauheeta ollutkaan. Sitten pikkuhiljaa siirryt niihin oikeasti kiinnostaviin ihmisiin, kun juttu alkaa luistaan.
Kusipäistä---joo
ilkeetä---joo
epäreilua sille ensimmäiselle harjoituskappaleelle---joo, mut elämä on julmaa, ja jos tuolla haluat selvitä niin pitää pelata samoilla säännöillä kuin muutkin. Muutoin voipi jäädä yksin...
sick and tired.
Sama peli, sama tavoite mut "vastus" vaan muuttuu. Joskus huomaa pelaavansa peliä vain pelin takia.
Se alkaa väsyttämään ja elämä alkaa maistumaan puulta. Vähän aikaa taukoa ja uudet kuviot. Sama peli alkaa pyörimään taas.
Onko se nyt välttämättä kusipäistä ja ilkeää, jos menee "rumalle" naiselle (ulkonäkö on mielestäni makuasia, vaikka itse tietenkin olen universaalisti ruma) juttelemaan, vaikka ei olisi kiinnostunut? Pitääkö kaiken sosiaalisuuden tähdätä aina seksiin tai pariutumiseen? Molemmathan siinä voittaa, kun huomaavat, ettei naisten/miesten kanssa jutustelu ole vaikeaa. Ei saa tietenkään luvata liikoja, ja jos toinen kuvittelee jotain enemmän, niin voi pelata miehille vastaanottajapuolelta tutun kortin, "sori, mä luulin et me oltiin vain kavereita, sinusta tulee hyvä nainen jollekin mutta ei mulle, olet kiva, mutta vain kaverina jne".
"Rumiin" naisiin tutustuminen voi sitäpaitsi olla hedelmällistä. Ulkonäkö kun ei viimekädessä (ei pitäisi olla) se ratkaisevin asia toisessa, ja sopiva luonne saa toisen näyttämään toisenlaiselta (esimerkiksi kauniilta), kunhan vain malttaa tutustua. Luulenma.