Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö ja Venäjän toimintaan pitkään perehtynyt Martti J. Kari pitää Suomessa säännöllisin väliajoin käytävää Nato-keskustelua erikoisena, koska ainakin itänaapurin silmissä Suomi on jo vahvasti puolustusliiton jäsen. Tätä on vain monien vaikea myöntää ääneen.
– Suomi on Venäjän uhkakuvissa Nato-maa. Saamme jo kaikki haitat ilman Nato-maiden viidennen artiklan suojaa, hän toteaa ja viittaa Naton jäsenten saamaan turvatakuuseen, jonka myötä hyökkäys yhteen Nato-maahan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
– Ei ne millään tavalla erota meitä muista Nato-maista. Ruotsi ja Suomi ovat maita, jotka tuottavat uhkaa tälle Venäjälle tärkeälle luoteissuunnalle. Senhän näkee hyvin, miten Alakurttiin ja Petroskoihin ryhmitetään joukkoja, ja se johtuu juuri huolesta, joka koskee Pietari-Murmansk-linjaa, Kari jatkaa.
Puolustusvoimista äskettäin eläkkeelle jäänyt Kari teki pitkän uran tiedustelu-upseerina ja muun muassa johti Tikkakoskella sijaitsevaa viestikoelaitosta. Hän toimi myös Etyjin yhden tarkkailuryhmän johtajana Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.
Karin mukaan suomalaisten ei myöskään kannata tuudittautua siihen, että hyvät keskusteluvälit ja kiltin naapurin imago antavat jotain turvaa. Jos Venäjän tarvitsee hyökätä Suomeen, se tehdään, koska se on tarpeellista.
– Silloin kun konflikti syttyy, en usko, että ne meitä säälivät. Ei kansainvälisessä politiikassa edes käytetä sellaista termiä. Silloin ne eivät ole hyökkäämässä tähän maahan sen takia, että me olemme kilttejä, vaan sen takia, että heille on tarve varmistaa Venäjän luoteissuunnan turvallisuus, hän sanoo.
– Venäläisten uhkakuvissa heidän täytyy tehdä se, koska Suomi ei ole enää puolueeton heidän silmissään, hän painottaa.
– Suomi on Venäjän uhkakuvissa Nato-maa. Saamme jo kaikki haitat ilman Nato-maiden viidennen artiklan suojaa, hän toteaa ja viittaa Naton jäsenten saamaan turvatakuuseen, jonka myötä hyökkäys yhteen Nato-maahan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
– Ei ne millään tavalla erota meitä muista Nato-maista. Ruotsi ja Suomi ovat maita, jotka tuottavat uhkaa tälle Venäjälle tärkeälle luoteissuunnalle. Senhän näkee hyvin, miten Alakurttiin ja Petroskoihin ryhmitetään joukkoja, ja se johtuu juuri huolesta, joka koskee Pietari-Murmansk-linjaa, Kari jatkaa.
Puolustusvoimista äskettäin eläkkeelle jäänyt Kari teki pitkän uran tiedustelu-upseerina ja muun muassa johti Tikkakoskella sijaitsevaa viestikoelaitosta. Hän toimi myös Etyjin yhden tarkkailuryhmän johtajana Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.
Karin mukaan suomalaisten ei myöskään kannata tuudittautua siihen, että hyvät keskusteluvälit ja kiltin naapurin imago antavat jotain turvaa. Jos Venäjän tarvitsee hyökätä Suomeen, se tehdään, koska se on tarpeellista.
– Silloin kun konflikti syttyy, en usko, että ne meitä säälivät. Ei kansainvälisessä politiikassa edes käytetä sellaista termiä. Silloin ne eivät ole hyökkäämässä tähän maahan sen takia, että me olemme kilttejä, vaan sen takia, että heille on tarve varmistaa Venäjän luoteissuunnan turvallisuus, hän sanoo.
– Venäläisten uhkakuvissa heidän täytyy tehdä se, koska Suomi ei ole enää puolueeton heidän silmissään, hän painottaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomi natoon ja heti
Suomen tekemiä puolustusyhteistyösopimuksia
2016
9.7.2016
Suomen ja Britannian puolustusministerit tapaavat Varsovassa. Jussi Niinistö ja Michael Fallon allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan.
7.10.2016.
Suomen ja Yhdysvaltain apulaispuolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistöja Bob Work allekirjoittavat aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä.
2017
29.6.2017
Suomen ja Saksan puolustusministerit tapaavat Berliinissä. Jussi Niinistö ja Ursula von der Leyen allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan sopimuksen. Suomi tulee osaksi Saksan kehysvaltiokonseptia, FNC:tä.
30.6.2017
Suomen, Ruotsin ja Britannian puolustusministerit tapaavat Tukholmassa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja Michael Fallon allekirjoittavat sopimuksen Suomen ja Ruotsin liittymisestä Britannian vetämään nopean toiminnan joukkoon (Joint expeditionary force).
16.11.2017
Suomi tekee Naton kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöstä (Enhanced Opportunities Partner).
2018
5.5.2018
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerit tapaavat Washingtonissa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja James Mattis allekirjoittavat kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä.
6.6.2018
Suomi lähtee mukaan kolmeen EU-projektiin: ohjelmistoradion kehittämiseen sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen.
9.7.2018
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit tapaavat Turussa. Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
28.8.2018
Suomen ja Ranskan puolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistö ja Florence Parly ilmoittavat, että Suomi ja Ranska aikovat solmia puolustusyhteistyösopimuksen.
30.8.2018
Suomen ja Ranskan presidentit tapaavat Helsingissä. Sauli Niinistö ja Emmanuel Macron kertovat, että Suomi lähtee mukaan valmistelemaan yhteisymmärryspöytäkirjaa Ranskan ehdottamista interventiojoukoista.
Vain naton täysjäsennyys puuttuu,mutta sekin on kohta!!!!
Nato-myönteisyys väreilee Ruotsin demareissa aiempaa vahvemmin
HEIKKI HAKALA | 29.02.2020 | 12:45- päivitetty 29.02.2020 | 11:44
Tutkijan mukaan pasifistinen siipi on demareissa heikentynyt.
Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter, DN, varoitti viime viikolla painavin sanakääntein Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta ja muistutti, että luotettavimmat turvatakuut maa saisi liittymällä Natoon.
DN:n Nato-myönteinen pääkirjoitus on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyneen ruotsalaisen ajatushautomo Frivärldin vanhemman tutkijan Patrik Oksasen mukaan uusi esimerkki maan turvallisuuspoliittisen keskusteluilmapiirin kehittymisestä aiempaa avoimempaan suuntaan.
– On voitu jo jonkin aikaa havaita, että Nato-jäsenyyden näkymä on normalisoitunut ruotsalaisessa keskustelussa, hän sanoo Verkkouutisille.
Vedenjakajana Oksanen pitää vuotta 2015, jolloin sekä Ruotsin keskustapuolue että kristillisdemokraatit luopuivat aiemmasta linjastaan ja asettuivat maltillisen kokoomuksen ja liberaalien tavoin Nato-jäsenyyden kannalle.
– Jotta Ruotsin jäsenhakemus voisi ajankohtaistua, tarvittaisiin käänne ennen kaikkea sosiaalidemokraattien piirissä, mutta sellainen saattaisi tapahtua myös ruotsidemokraattien taholla. Molemmissa puolueissa on Nato-myönteisiä pohjavirtauksia, vaikka vahvat vastavoimat estävätkin tällä hetkellä jäsenyyden, hän toteaa.
Realismi valtaa alaa
Asetelma pääministeri Stefan Löfvenin johtamassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa on Oksasen mukaan merkittävästi muuttunut sen jälkeen, kun idealistisesta ja pasifistisesta politiikastaan tunnettu Margot Wallström erosi ulkoministerin tehtävästä ja tilalle nousi Ann Linde, realistina pidetyn puolustusministeri Peter Hultqvistin hengenheimolainen.
Tammikuisessa Sälenin turvallisuuskonferenssissa oli Oksasen mukaan virkistävää havaita, että puolustusministeriön ja ulkoministeriön välinen enemmän tai vähemmän avoin kitka oli väistynyt, ja ministerit puhuivat pitkästä aikaa samassa äänialassa. Wallströmin aikana vastaavaa ei tapahtunut.
– Strategisena viestinä se oli hyvin tervetullut, Oksanen sanoo.
Vaikka Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustus on eri puolueissa entistä vähäisempää ja poliitikoista yhä useampi on asettunut liittymisen kannalle, äänestäjät eivät Oksasen mukaan edelleenkään pidä kysymystä kovin tärkeänä.
– Pelkään, että todellista Nato-keskustelua aletaan käydä vasta minuuttia vaille kaksitoista, jolloin on itse asiassa jo liian myöhäistä, hän toteaa.
Suomi-yhteistyölläkin vaikutuksensa
Puolustusyhteistyön tiivistäminen Suomen kanssa heijastuu sekin osaltaan ruotsalaisiin Nato-pohdintoihin.
– On selvää, että Ruotsin ja Suomen syventynyttä puolustusyhteistyötä voivat käyttää argumenttina sekä ne, jotka haluavat Natoon, että ne, jotka eivät halua, Oksanen sanoo.
Ruotsin Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvat katsovat hänen mukaansa yhteistyön Suomen kanssa tuottavan riittävästi sotilaallista turvaa.
– Naton kannattajien analyysi on puolestaan sama kuin Suomen ja Ruotsin valtiojohdon: jos Yhdysvallat vetäytyisi, lihasvoimaa katoaisi taustalta aivan liian paljon. Meillä ei siis turhaan ole USA:n kanssa kolmikantayhteistyötä, jonka puitteissa esimerkiksi amerikkalaiset erikoisjoukkokouluttajat ovat harjoitelleet yhdessä Ruotsin kodinturvajoukkojen kanssa, hän toteaa.
Puoluepoliittisesti sitoutumaton Frivärld-ajatushautomo on ilmoittanut pitävänsä Natoa rauhan ja vakauden takaajana Ruotsin lähialueilla.
Jos Ruotsi menee natoon ,niin silloin menee Suomikin
Lopettakaa lapselliset höpinät natosta. Suomihan se ei mene natoon,siis ei koskaan.Voimia pettymykseenne ja kärsimyksiinne.