kyynelkaasukranaateilla – nämä lähihistorian syyt pakottivat EU:n täyskäännökseen".
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilkka-ahtiaisen-kommentti-euroopan-vakautta-varjellaan-nyt-kyynelkaasukranaateilla-nama-lahihistorian-syyt-pakottivat-eu-n-tayskaannokseen/7751566
Tilanne on hyvin toisen näköinen kuin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan vyöryi lyhyessä ajassa yli miljoona siirtolaista ja pakolaista Syyriasta, Irakista, Afganistanista ja lukuisista muista maista, käytännössä kenenkään estämättä.
On käynyt harvinaisen selväksi, että toisintoa viiden vuoden takaisesta ei haluta. Eurooppaan ei enää vain kävellä sisään.
Pieni lähihistorian kertaus lienee paikallaan. Yli miljoonan siirtolaisen ja pakolaiseen tulo oli täysin hallitsematonta sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel syyskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä päätti, että Unkariin juuttuneille pakolaisille ja siirtolaisille avataan portit.
Suurin osa halusi ja jäi Saksaan, toinen suosikkikohdemaa oli Ruotsi. Suomeen heitä tuli yli 30000. Syyrian sotapakolaisia oli hyvin vähän; tulijat olivat enimmäkseen irakilaisia ja suurin osa aikuisia miehiä. Ja kuten sittemmin on kerrottu, tässä joukossa oli paljon sotilaskarkureita.
Suomeen tullut joukko oli niin suuri, että Suomi kelpaa hyvin eurooppalaiseksi esimerkiksi siitä, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia vuoden 2015 kriisillä on ollut.
Taloudellisista seurauksista saa käsityksen valtion budjeteista. Pelkästään sisäasiainministeriön määrärahoja tarkastelemalla päädytään jättimäisiin summiin. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanotto maksoi noin 600 miljoonaa, vuonna 2017 vajaat 300 miljoonaa ja vuonna 2018 noin 200 miljoonaa. Kolmessa vuodessa 2016-18 vastaanoton kustannukset ovat olleet siis toista miljardia euroa.
Myös muita yhteiskunnallisia seurauksia on ollut. Vaikka suuri enemmistö tulijoista on käyttäytynyt ihmisiksi, vuoden 2015 avointen ovien päivät näkyvät myös rikostilastoissa. Ei voi painaa villaisella sitä, että useat turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, pahimpina raiskaukset ja murhat.
Elokuussa 2017 Turussa jouduttiin todistamaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyä iskua, kun marokkolainen keväällä 2016 Suomeen tullut turvapaikanhakija hyökkäsi veitsien kanssa sivullisten kimppuun. Kaksi kuoli, kahdeksan haavoittui.
Tällainen siirtolaiskriisin kielteisten seurausten pinoaminen voi ottaa sydämestä ja tuntua epäreilulta, eihän suurin osa Suomeen tulleista ole halunnut mitään pahaa. Mutta ne selittävät sitä, miksi EU on valinnut tyystin erilaisen linjan kuin vuonna 2015.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilkka-ahtiaisen-kommentti-euroopan-vakautta-varjellaan-nyt-kyynelkaasukranaateilla-nama-lahihistorian-syyt-pakottivat-eu-n-tayskaannokseen/7751566
Tilanne on hyvin toisen näköinen kuin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan vyöryi lyhyessä ajassa yli miljoona siirtolaista ja pakolaista Syyriasta, Irakista, Afganistanista ja lukuisista muista maista, käytännössä kenenkään estämättä.
On käynyt harvinaisen selväksi, että toisintoa viiden vuoden takaisesta ei haluta. Eurooppaan ei enää vain kävellä sisään.
Pieni lähihistorian kertaus lienee paikallaan. Yli miljoonan siirtolaisen ja pakolaiseen tulo oli täysin hallitsematonta sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel syyskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä päätti, että Unkariin juuttuneille pakolaisille ja siirtolaisille avataan portit.
Suurin osa halusi ja jäi Saksaan, toinen suosikkikohdemaa oli Ruotsi. Suomeen heitä tuli yli 30000. Syyrian sotapakolaisia oli hyvin vähän; tulijat olivat enimmäkseen irakilaisia ja suurin osa aikuisia miehiä. Ja kuten sittemmin on kerrottu, tässä joukossa oli paljon sotilaskarkureita.
Suomeen tullut joukko oli niin suuri, että Suomi kelpaa hyvin eurooppalaiseksi esimerkiksi siitä, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia vuoden 2015 kriisillä on ollut.
Taloudellisista seurauksista saa käsityksen valtion budjeteista. Pelkästään sisäasiainministeriön määrärahoja tarkastelemalla päädytään jättimäisiin summiin. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanotto maksoi noin 600 miljoonaa, vuonna 2017 vajaat 300 miljoonaa ja vuonna 2018 noin 200 miljoonaa. Kolmessa vuodessa 2016-18 vastaanoton kustannukset ovat olleet siis toista miljardia euroa.
Myös muita yhteiskunnallisia seurauksia on ollut. Vaikka suuri enemmistö tulijoista on käyttäytynyt ihmisiksi, vuoden 2015 avointen ovien päivät näkyvät myös rikostilastoissa. Ei voi painaa villaisella sitä, että useat turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, pahimpina raiskaukset ja murhat.
Elokuussa 2017 Turussa jouduttiin todistamaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyä iskua, kun marokkolainen keväällä 2016 Suomeen tullut turvapaikanhakija hyökkäsi veitsien kanssa sivullisten kimppuun. Kaksi kuoli, kahdeksan haavoittui.
Tällainen siirtolaiskriisin kielteisten seurausten pinoaminen voi ottaa sydämestä ja tuntua epäreilulta, eihän suurin osa Suomeen tulleista ole halunnut mitään pahaa. Mutta ne selittävät sitä, miksi EU on valinnut tyystin erilaisen linjan kuin vuonna 2015.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tietys pitää varjella, koska edellisestä hyökkäyksestä jäi karvaat kokemukset ja muistot.
EU:lta menee pohja pois, jos kuka vaan saa lampsia tänne, kuin omistasi euroopan.