Miksi mies ei kerro, että välittää?

Niin no, ehkä mä sit en osaa vihjaa mitään, kun odotan et käytös olisi samaa muakin kohtaan. Eli jos kehun niin sanoo jotain kivaa takas.
Ehkä mä oon sit vaan kiva, kun voi joskus käydä hengailee ja p@*nee.
Toivottavasti ymmärrätte, että just tää tekee suhteesta tylsän, että ei edes saa pientä vastaantulemista...ainiin eihän me edes seukata. En oo kysynyt, kun ei oo tärkeä asia, kun ei tiedä toisen tunteista mitään.

Tämä ei ole uskaltamisesta kiinni vaan enemmän siitä, että eikö nyt edes sana " oot kiva". Voi tulla pyytämättä?
En pyydä nyt siis kuuta taivaalta, en tyrkytä itseäni yhtään, en halua, että hän sanoo asioita siksi, kun on "pakko".
Esim seksin jälkeen saatan sanoa, että oli ihanaa taas niin kait mies vois sanoa, että niin oli? Tai edes, että "oli"
Tai sit mun pitää olla jotenkin niin ruma, että ne sanat ei vaan tuu mieleen millä mua vois ilostuttaa.

Parempi kuin ei sano mitään ,vaan lähtee lätkimään.Alkaako reagoida mitenkään,jos ei unohda koko tyyppi.

Tätä mä olen ajatellut. Halusin sen kuulla toisen miehen suusta. Ihana tuolla tarkoittaa sitä, että ettei ole ilkeä tai kova dokaamaan.
Pitää kokeilla olla antamatta itsestään yhtään enempää, mutta mun luonne on sellainen, että se on vaan vaikeaa.

Tätä mä olen ajatellut. Halusin sen kuulla toisen miehen suusta. Ihana tuolla tarkoittaa sitä, että ettei ole ilkeä tai kova dokaamaan.
Pitää kokeilla olla antamatta itsestään yhtään enempää, mutta mun luonne on sellainen, että se on vaan vaikeaa.

Onneksi lapset on tehty jo. Koditkin on omat ja kaverit sekä harrastukset löytyy muualta, kuin samasta piiristä.
Mietin näiltä asioita, kun nähtiin ja oikeasti ei kertaakaan koko viikonlopun aikana tullut yhtään kaunista sanaa. En TODELLAKAAN vaadi muuta, kuin sen järjen päähän, työn ja jne en ole vaatimassa mitään turhaa ulkoista, kun voin hankkia itsekin. Mutta tiedän, että en ole se "paskimman näköinen" tai edes huonosti pukeutuva tai muutoinkaan mitenkään epämiellyttävä. En uskonut, että joutuisin miettimään, että miksi en saa edes yhtä kaunista sanaa tai kiitosta siitä, että panostan.
Niin ja en usko, että olen se tylsä lehmä...

Ehkä en tarpeeksi korostanut sitä, että tässä on hengailtu nyt yli 6 kk lähempänä vuotta oikeasti. Ajattelin aluksi, että hän on niin ujo, että ei uskalla sanoa mitään kivaa minusta. Se vaan tuntuu aika uskomattomalta, että tähän mahtuu hetkiä, jolloin hän olisi voinut minulle jotain kivaa sanoa.
En vaadi, että pitää kehua kauniiksi vaan tosiaan edes normaaleja kohteliaisuuksia.

Alkaa tuntua jo todella ikävältä, että hän voi olla ja viettää aikaa minun kanssa, mutta ei ilmeisesti edes pidä minusta. Luulisi, jos on seksiä näin pitkään niin jokin tunneside muodostuu ihmisten välille. Eikä tämä ole kuitenkaan ollut vain pelkkää seksiä vaan olemme tehneet paljon asioita yhdessä mm olemme reissanneet yhdessä.

Mun pitää alkaa varmaan vaan luovuttamaan, kun ei noista keskusteluistakaan tule mitään selvyyttä. Toki en vain kehtaa kysyä suoraan miksi en ole hänen kehujen arvoinen. Tai edes sen, että kokisin olevani rakastettu, että minustakin välitettäisiin ja rakastettaisiin. En saa vastaan sitä mitä toivoisin saavani, sitä tasapainoista parisuhdetta ja tärkeintä sitä vilpitöntä rakkautta. Ärsyttää, että alan itsekin ajatella itsestäni näin...

Jos on sellainen vakavammanluonteinen mies, kuten itse, ei edes halua käyttäytyä kuten naistennaurattajamiehet joita tulee pidettyä miltei pellenä.

Vakavaluonteisena miehenä haluaa käyttäytyä aina mahdollisimman asiallisesti ja suhtautua tosissaan asioihin. Huumori on vaikea laji ja vielä vaikeampaa tosikolle.

Voisi kuvitella, että raja "flirttailun" ja ahdistelun välillä on hyvin epämääräinen eikä vakavamielinen mies missään tapauksessa halua syyllistyä ahdisteluun koska se olisi vastoin kaikkea sitä, mille vakavamielinen mies perustaa elämänkatsomuksensa, esim. se olisi epäasiallista käytöstä mikä olisi vakava rikkomus omia arvoja vastaan, puhumattakaan lain kirjaimesta, jonka nojalla asian vakavuusaste vielä nousisi, epätosi teko lakiinkin nähden.
Koska raja flirttailun ja ahdistelun välillä on hämärä, vakava mies ei halua ottaa sitä riskiä että hänet tulkittaisiin väärin. Niinpä vakava mies ei flirttaile eikä ahdistele muutenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on sellainen vakavammanluonteinen mies, kuten itse, ei edes halua käyttäytyä kuten naistennaurattajamiehet joita tulee pidettyä miltei pellenä.

Vakavaluonteisena miehenä haluaa käyttäytyä aina mahdollisimman asiallisesti ja suhtautua tosissaan asioihin. Huumori on vaikea laji ja vielä vaikeampaa tosikolle.

Voisi kuvitella, että raja "flirttailun" ja ahdistelun välillä on hyvin epämääräinen eikä vakavamielinen mies missään tapauksessa halua syyllistyä ahdisteluun koska se olisi vastoin kaikkea sitä, mille vakavamielinen mies perustaa elämänkatsomuksensa, esim. se olisi epäasiallista käytöstä mikä olisi vakava rikkomus omia arvoja vastaan, puhumattakaan lain kirjaimesta, jonka nojalla asian vakavuusaste vielä nousisi, epätosi teko lakiinkin nähden.
Koska raja flirttailun ja ahdistelun välillä on hämärä, vakava mies ei halua ottaa sitä riskiä että hänet tulkittaisiin väärin. Niinpä vakava mies ei flirttaile eikä ahdistele muutenkaan.

Lue lisää

Hän ei ole naisten naurattaja eikä flirttaileva. En itse pidä sellaisesta. En tykkää, että mies on "helppoheikki" ja lepertelee kaikille naisille. Itse en osaa flirttailla. Toki olen sosiaalinen ja puhelias, mutta silti osaan kuunnella. Eli sekään ei pitäisi olla ongelma, että en kuuntele häntä.

Se miksi sanon miestä ihanaksi johtuu siitä, että meillä on mukavaa yhdessä. Tai itse koen niin. Me emmeasu yhdessä ja meillä on ihan kiitettävästi välimatkaa. Siksi ajattelinkin, että ne kauniit/mukavat sanat tulisi vielä helpommin, kun emme näe jatkuvasti.

Tämä aika ikä nyt on varmaan saa miettimään näitä asioita vielä enemmän ja saa minut tuntemaan itseni lopulta epäkelvoksi naiseksi. Työssäni joudun edustamaan niin osaan pukeutua, en näytä epäsiistiltä. Eli en usko, että minusta ei löydä mitään kehuttavaa kohtaa. Ja todellakin, jos ei henkilönä voi sanoa mitään kivaa niin aina voi sanoa vaikka siitä kivasta mekosta, hiuksista vaikka siitä, että on mukava olla mun vieressä.
Tajusin, että hän ei ole sanonut/viestittänyt minulle kertaakaan itse, että hyvää yötä tai huomenta. ☹️ Ei mun maailma tähän kaadu, mutta prinsessan kruunu ei nyt loista ihan kirkkaimmin.
Mä pärjään kyllä yksinkin, mutta onhan tää kyllä aika loukkaavaa mua kohtaan. Hyvin surullista, koska luulen, että hänen lukot ei aukea, jos ei voi tulla minua yhtään vastaan.
On varmaan sitten pakko ladata joku tinderi ja alkaa suuntaamaan kohti jotakin uutta. Toki pitää tämä laittaa ensin pakettiin... Luulen, että se on nyt helpompaa, kun olen saanut teiltä mielipiteitä. Kiitos niistä. 🙂

Avaatko tätä vähän. Miksi ei luottaisi? Toki ei tässä vaiheessa tarvitse vielä luottaa täydellisesti, mutta on hän kertonut jotakin luottamuksella.
Voisin kuvitella, että olen hänen luottamuksen arvoinen.
Tarkoitatko nyt sitä, että hän on ymmärtänyt, että me vain tapaillaan loputtomiin? Kerroin silloin alussa, että haluaisin fiksun, työssä käyvän, hyvällä huumorilla varustetun miehen. Sellaisen tavallisen juuri minulle sopivan. Eli kerroin toiveistani ja sanoin, että olen tyytyväinen, kun kaikki toimii.

Minusta vain alkaa tuntua, että tämä ei etene mihinkään ja saan pian olla yksin. Jokin ongelma ilmeisesti hänellä on, mutta miksi se tulee näin voimakkaana tähän suhteeseen? Olen valmis kestämään ne karikot, mutta en voi olla aina se joka taipuu kaikkeen vain siksi, että ei voi käsitellä menneisyyttään.
Tuntuu oudolta, että täällä kirjoitetaan, että miehesi, kun en itsekään tiedä mitä olen hänelle. En ole kuullut, että hän sanoisi minua naisystäväsi, tyttöystäväksi tai yhtään miksikään. Kun mietin kertoja, kun olen nähnyt hänen ystäviään niin hän ei ole esitellyt minua. Johtuuko se siitä, että en ole hänelle kuitenkaan mitään? Itse esittelen nimellä ja ehkä hieman virallisesti. Toki minun ystävät tietää minun ajatukset ja epävarmuuteni.
Se seksi josta joku huomautti. Se on ihan ok. Ei nyt niin huippua, mutta toimii tällä tasolla. Toki haluaisin sitä vielä enemmän. Vielä, jos tiedän, että emme näe pidempään aikaan niin toivoisin, että sitä olisi enemmän silloin.
Mietin, että hän ei ole kertaakaan millään muotoa edes vihjaissut, että olisin kaunis, viehättävä, söpö tmv. 9kk eikä mitään kehuja tai positiivista sanaa ulkonäöstäni tai edes luonteesta. Kieltämättä alkaa hiljalleen tuntua siltä, että alan luovuttamaan. Kysyn kuitenkin vielä, kun nähdään, että mitä mieltä hän on minusta ja mitä asioita hän haluaa tulevaisuudelta. Epäilen nyt, että meillä ei taida ollakaan yhteistä tulevaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Avaatko tätä vähän. Miksi ei luottaisi? Toki ei tässä vaiheessa tarvitse vielä luottaa täydellisesti, mutta on hän kertonut jotakin luottamuksella.
Voisin kuvitella, että olen hänen luottamuksen arvoinen.
Tarkoitatko nyt sitä, että hän on ymmärtänyt, että me vain tapaillaan loputtomiin? Kerroin silloin alussa, että haluaisin fiksun, työssä käyvän, hyvällä huumorilla varustetun miehen. Sellaisen tavallisen juuri minulle sopivan. Eli kerroin toiveistani ja sanoin, että olen tyytyväinen, kun kaikki toimii.

Minusta vain alkaa tuntua, että tämä ei etene mihinkään ja saan pian olla yksin. Jokin ongelma ilmeisesti hänellä on, mutta miksi se tulee näin voimakkaana tähän suhteeseen? Olen valmis kestämään ne karikot, mutta en voi olla aina se joka taipuu kaikkeen vain siksi, että ei voi käsitellä menneisyyttään.
Tuntuu oudolta, että täällä kirjoitetaan, että miehesi, kun en itsekään tiedä mitä olen hänelle. En ole kuullut, että hän sanoisi minua naisystäväsi, tyttöystäväksi tai yhtään miksikään. Kun mietin kertoja, kun olen nähnyt hänen ystäviään niin hän ei ole esitellyt minua. Johtuuko se siitä, että en ole hänelle kuitenkaan mitään? Itse esittelen nimellä ja ehkä hieman virallisesti. Toki minun ystävät tietää minun ajatukset ja epävarmuuteni.
Se seksi josta joku huomautti. Se on ihan ok. Ei nyt niin huippua, mutta toimii tällä tasolla. Toki haluaisin sitä vielä enemmän. Vielä, jos tiedän, että emme näe pidempään aikaan niin toivoisin, että sitä olisi enemmän silloin.
Mietin, että hän ei ole kertaakaan millään muotoa edes vihjaissut, että olisin kaunis, viehättävä, söpö tmv. 9kk eikä mitään kehuja tai positiivista sanaa ulkonäöstäni tai edes luonteesta. Kieltämättä alkaa hiljalleen tuntua siltä, että alan luovuttamaan. Kysyn kuitenkin vielä, kun nähdään, että mitä mieltä hän on minusta ja mitä asioita hän haluaa tulevaisuudelta. Epäilen nyt, että meillä ei taida ollakaan yhteistä tulevaisuutta.

Lue lisää

Olta varmaan katsonut "Rillit huurussa" komediasarjaa. Jospa miehesi on hieman samanlainen, kuin sarjan päähenkilö Sheldon?

Kyseessä saattaa ihan oikeasti olla mies, joka on kasvanut ja varttunut perhe- ja kaveripiirissä, jossa ei liiemmin ole harrastettu minkäänlaista kehumisen ja kohteliaisuuksien viljelyä. Tällaisia ihmisiä on paljon.

Mielestäni kannattaai ottaa härkää sarvista, eli kertoa miten tärkeänä itse koet ja tunnet sanalliset kohteliaisuudet ja huomaavaisuudet. On näet hyvin todennäköistä ettei hän vain tiedä ja tajua miten tärkeästä asiasta kohdallasi on kyse. Hän jopa saattaa kuvitella olevansa kohtelias sillä tavalla, kun ei muka jatkuvasti latele kohteliaisuuksia. Ainakin jos olet jossain vaiheessa vihjaillut ettet arvosta "naistennaurattajia".

Anonyymi kirjoitti:

Olta varmaan katsonut "Rillit huurussa" komediasarjaa. Jospa miehesi on hieman samanlainen, kuin sarjan päähenkilö Sheldon?

Kyseessä saattaa ihan oikeasti olla mies, joka on kasvanut ja varttunut perhe- ja kaveripiirissä, jossa ei liiemmin ole harrastettu minkäänlaista kehumisen ja kohteliaisuuksien viljelyä. Tällaisia ihmisiä on paljon.

Mielestäni kannattaai ottaa härkää sarvista, eli kertoa miten tärkeänä itse koet ja tunnet sanalliset kohteliaisuudet ja huomaavaisuudet. On näet hyvin todennäköistä ettei hän vain tiedä ja tajua miten tärkeästä asiasta kohdallasi on kyse. Hän jopa saattaa kuvitella olevansa kohtelias sillä tavalla, kun ei muka jatkuvasti latele kohteliaisuuksia. Ainakin jos olet jossain vaiheessa vihjaillut ettet arvosta "naistennaurattajia".

Lue lisää

Kiitos, että avasit tätä asiaa taas minulle hieman erilaisesta kulmasta.
Rehellisesti en ole katsonut yhtään jaksoa koko sarjasta. Ehkä mun pitää katsoa nyt. 😁

Tuokin on ihan totta, että en voi tietää, jos hän onkin todella elänyt sellaisessa ilmapiirissä jossa ei kehuta eikä kiitosta kuulu.
En itsekään ole lapsena mitään yltiöpäistä kehumista saanut, mutta osaan kehua tai kiittää silloin, kun siihen on aihetta.
Kaikkea voi opetella, mutta jos ei näe omassa käytöksessään puutteita tai ei niistä tiedä niin eipä sitä voi opetella.
Koen tosi suurta pettymystä ja haen tähän tilanteeseen jotakin järkevää selitystä. Tilannetta pohtiessa yksin tahtoo nuo ajatukset olla liian yksipuolisia.
Pelkään kyllä sitä vastausta minkä saan, kun kysyn mitä hän minusta oikeasti ajattelee.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos, että avasit tätä asiaa taas minulle hieman erilaisesta kulmasta.
Rehellisesti en ole katsonut yhtään jaksoa koko sarjasta. Ehkä mun pitää katsoa nyt. 😁

Tuokin on ihan totta, että en voi tietää, jos hän onkin todella elänyt sellaisessa ilmapiirissä jossa ei kehuta eikä kiitosta kuulu.
En itsekään ole lapsena mitään yltiöpäistä kehumista saanut, mutta osaan kehua tai kiittää silloin, kun siihen on aihetta.
Kaikkea voi opetella, mutta jos ei näe omassa käytöksessään puutteita tai ei niistä tiedä niin eipä sitä voi opetella.
Koen tosi suurta pettymystä ja haen tähän tilanteeseen jotakin järkevää selitystä. Tilannetta pohtiessa yksin tahtoo nuo ajatukset olla liian yksipuolisia.
Pelkään kyllä sitä vastausta minkä saan, kun kysyn mitä hän minusta oikeasti ajattelee.

Lue lisää

"Pelkään kyllä sitä vastausta minkä saan, kun kysyn mitä hän minusta oikeasti ajattelee."

Ethän tuollaiseen kysymykseen mitään ns. "oikeaa" vastausta koskaan voi saada, kuin ehkä lapsen suusta, jolta kokonansa vielä puuttuu kyky asettua toisen asemaan.

Yleisohjeena kannattaa seurata ikivanhaa viisautta. "Jos henkilön sanat ja teot ovat ristiriidassa, usko tekoja, älä sanoja (sanattomuutta). Teot eivät valehtele.

Ns. naistennaurattajien tehokkuus perustuu siihen valitettavaan tosiasiaan, miten ihmiset usein lankeavat kauniiden sanojen edessä, vaikka teot olisivat miten rumia tahansa.

Absurdein väittämä minkä monet ihan tosissaan silti uskovat, kun vaimoaan pettävä ukkomies julistautuu 100% luotettavaksi ihmiseksi. Hän jopa itse uskoo olevansa luotettava ihminen, kun hän kerran sanoo näin.

Anonyymi kirjoitti:

"Pelkään kyllä sitä vastausta minkä saan, kun kysyn mitä hän minusta oikeasti ajattelee."

Ethän tuollaiseen kysymykseen mitään ns. "oikeaa" vastausta koskaan voi saada, kuin ehkä lapsen suusta, jolta kokonansa vielä puuttuu kyky asettua toisen asemaan.

Yleisohjeena kannattaa seurata ikivanhaa viisautta. "Jos henkilön sanat ja teot ovat ristiriidassa, usko tekoja, älä sanoja (sanattomuutta). Teot eivät valehtele.

Ns. naistennaurattajien tehokkuus perustuu siihen valitettavaan tosiasiaan, miten ihmiset usein lankeavat kauniiden sanojen edessä, vaikka teot olisivat miten rumia tahansa.

Absurdein väittämä minkä monet ihan tosissaan silti uskovat, kun vaimoaan pettävä ukkomies julistautuu 100% luotettavaksi ihmiseksi. Hän jopa itse uskoo olevansa luotettava ihminen, kun hän kerran sanoo näin.

Lue lisää

Totta. En todellakaan nyt kaipaa sitä turhaa ylistystä vaan ihan tavallisia, minulle itsestäänselviä sanoja, kuten "kiva mekko", "mukava olla tässä vieressä". Tilannehan on se, että hän ei ole sanonut, että pitää/tykkää/rakastaa minua. Eikä käytös juurikaan näytä sitä välittämistä. 🤔 Minä teen aloitteen helliin hetkiin, minä hakeudun lähelle, minä teen ruuat, petaan, siivoan ja hän ei tule koskaan ns vastaan ennen, kuin pyydän. Eli ajattelen siten, että hän voisi omasta halusta tulla minua vähän vastaan. Hyvä esimerkki on se, että kaupassa maksan ostokset ja pakkaan ne. Hän ottaa pussin salaattia ja kantaa sen, kun minä kannan ne painavat kassit autoon. Avaan itselleni oven ja nostan kauppakassit autoon.

Tai sitten se, että pyydän häntä auttamaan minua laittamaan ruokaa niin hän tekee jotain hetken, mutta jään sitten siihenkin yksin. Minusta olisi vaan mukava tehdä näitäkin asioita yhdessä. Eli olisi hyvä, jos luonnostaan tulisi viereen ja kysyisi, että "voinko mä auttaa jotenkin?" tai sitten sanoisi"Kiitos ruuasta".

Pettämiseen en usko ja miksi hän vaivautuisi tulemaan luokseni, jos saa lähempääkin?
Esimerkkinä tuo on hyvä, että pian pettäjä uskoo itsekin omiin valheisiinsa.

Nyt heitit pahan, joutuu miettimään hetken. Kerran hieroi niskaa hetken. 🤔 Kyllä hän voi halata, mutta yleensä itse teen aloitteen. Näitä fyysisiä huomioimisia on kyllä aika vähän. Oikeastaan todella vähän tai sitten mulla pitää olla tosi huono muisti. Todellisuudessa hän ei taida lopulta huomioida mua fyysisesti juuri koskaan.

Auttoi hän mua siinä, että sain asennettua yhden pienen jutun seinään. Auton kanssa hän auttoi siinä, kun en saanut sinne laitettua nesteitä. Joskus baarissa tarjonnut lasin viiniä. Yleensä maksan kaiken itse. Kaupassa hän maksaa kaikki omat ostoksensa ja mä kaiken muun.
Teot joita hän tekisi ihan hänestä itsestään on aika vähissä. Me emme siis asu yhdessä, mutta hän on ollut yleensä viikonloppuisin mun luona. Tullessaan tuo jotakin ruokaa, mutta yleensä itselleen. Kerran sain kukan. Mitään lahjoja en ole saanut kertaakaan. Hänelle olen ostanut paljon pieniä asioita mitä nyt mies tarvitsee sekä ne perinteiset joulu/synttärilahjat. Itse en saanut häneltä mitään. Enemmän kaipaisin sitä, että huomioisi niissä pienissä asioissa, kuin ostaisi mulle mitään. Mä tykkään huomioida toista ja se tullee multa luonnostaan enkä vaadi häntä sitä tekemään. Aika huonolta tämä näyttää. 😔 Vai onko oikeasti miehet nykyisin sellaisia, että ei uskalleta näyttää mitään tunteita? Ei uskalleta ja kuvitellaan, että nainen suuttuu kaikesta mitä tehdään. Nehän on vain olettamuksia ja ikinä ei pitäisi sortua olettamaan mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt heitit pahan, joutuu miettimään hetken. Kerran hieroi niskaa hetken. 🤔 Kyllä hän voi halata, mutta yleensä itse teen aloitteen. Näitä fyysisiä huomioimisia on kyllä aika vähän. Oikeastaan todella vähän tai sitten mulla pitää olla tosi huono muisti. Todellisuudessa hän ei taida lopulta huomioida mua fyysisesti juuri koskaan.

Auttoi hän mua siinä, että sain asennettua yhden pienen jutun seinään. Auton kanssa hän auttoi siinä, kun en saanut sinne laitettua nesteitä. Joskus baarissa tarjonnut lasin viiniä. Yleensä maksan kaiken itse. Kaupassa hän maksaa kaikki omat ostoksensa ja mä kaiken muun.
Teot joita hän tekisi ihan hänestä itsestään on aika vähissä. Me emme siis asu yhdessä, mutta hän on ollut yleensä viikonloppuisin mun luona. Tullessaan tuo jotakin ruokaa, mutta yleensä itselleen. Kerran sain kukan. Mitään lahjoja en ole saanut kertaakaan. Hänelle olen ostanut paljon pieniä asioita mitä nyt mies tarvitsee sekä ne perinteiset joulu/synttärilahjat. Itse en saanut häneltä mitään. Enemmän kaipaisin sitä, että huomioisi niissä pienissä asioissa, kuin ostaisi mulle mitään. Mä tykkään huomioida toista ja se tullee multa luonnostaan enkä vaadi häntä sitä tekemään. Aika huonolta tämä näyttää. 😔 Vai onko oikeasti miehet nykyisin sellaisia, että ei uskalleta näyttää mitään tunteita? Ei uskalleta ja kuvitellaan, että nainen suuttuu kaikesta mitä tehdään. Nehän on vain olettamuksia ja ikinä ei pitäisi sortua olettamaan mitään.

Lue lisää

Enkä edes tarkoita tekoja SINULLE vaan sinun eteesi.

Ei kaiken tarvitse ollan naisen egon pönkittämistä vaan arjen helpottamista.

Miksi miehen pitäisi tarjota sinulle baarissa? Kyllä lähtökohtaisesti se on jokainen maksaa oman osuutensa. Samoin jos yhdessä laitetaan ruokaa niin molemmat osallistuu.

Sanoit että tapailette eli eihän tapailuvaiheessa vielä kannata älyttömästi panostaa toiseen kun ei tiedä mitä hommasta tulee.

Mutta jos tämä asiat häiritsevät niin netti on väärä paikka niidä puida kun sinun pitäisi puida näitä asioita sen tyypin kanssa!