Keski-Suomen Verkkoholding Oy hakeutuu yrityssaneeraukseen

Ei taida eväät riittää edes yrityssaneeraukseen. Siinä pitää täyttää tietyt ehdot.

Melkoinen seikkailu, jossa kuntien kyläpolitikkoja uunotettiin oikein kunnolla. Tarkoitus oli varmaan hyvä mutta toteutus meni ns. reisille.

Koko rupukuntien laajakaista uunotus on pahempi ja rahakkaampi pyramidihuijaus kun WINCAPITA tapaus, josta tuli vankeutta ja isot korvaukset.

Kuka osaa selittää yrityssaneerauksen ehdot?

Tuosta yrityssaneerauksessa sen verran että sen perustana on vuonna 2016 joulukuussa tehty Svop - sijoitus jossa KSVH:n myöntämät pääomalainat muutettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden antaman päätöksen mukaan lainvastaisesti sijoitukseksi ja niin yhtäkkiä ksvv:n omaan vapaaseen pääomaan tuli 24 miljoonaa ikäänkuin rahaa ja ksvv vapautui 24 miljoonan velasta KSVH:lle. Kunnat eivät korjanneet tilannetta ja nyt päätettyä saneerausta rasittaa tuo rahoitusjärjestely.

Onko lainvastainen päätös siis laillinen? Eli onko KSVV:n tilanne oikeudellisesti sellainen, että se on kuivilla ja voi toimia "kannattavasti"?
Tässä jotenkin haiskahtaa manipulointi, millä valtavat velat saadaan kuntien veronmaksajien maksettaviksi. Samalla tekohengitetään uutta yhtiötä tappiota tekemään. Ei niitä uusia liittymän ostajia ole pilvin pimein edellisten (Kuuskaista ja nyt KSVH) keikahdettua.

Onhan se laillinen tai laiton. Mitä sillä on väliä kun kukaan ei välitä mistään oikeuden päätöksestä. Eihän sitä rahoitusjärjestelyä ole korjattu vaikka on kulunut jo yli kolme vuotta.

Käräjäoikeuden pitäisi ottaa huomioon yrityssaneerausta harkitessaan.

No, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, sanoo sananlasku.

Onko asiassa vireillä minkäänlaista oikeudellista prosessia, jossa laittomien päätösten tekijät asetettaisiin korvausvastuuseen syntyneistä valtavista tappioista kunnille ja sitä kautta niiden täysin syyttömille veronmaksajille? Tulee mieleen tapaus "Kittilä", jossa koko kunnanvaltuusto haastettiin oikeuteen taloudellisista rikkeistä.

Yrityssaneeraus eli velkasaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä toimenpide, jolla tervehdytetään ylivelkaantuneen oikeushenkilön toiminta. Yrityssaneeraukseen hakeutuminen on usein vaihtoehto konkurssille. Yrityssaneeraukseen hakeudutaan kassavirtaongelmien ja rahoitusvaikeuksien vuoksi, jotta voidaan uudelleenneuvotella ja vähentää velkoja ja parantaa tai palauttaa likviditeetti, jotta oikeushenkilö voi jatkaa toimintaansa. Saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys.

Kotiaho haukkuu väärää puuta

Mielipidekirjoitus 6.3.2020 KSML

Perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho syyttää Yle Jyväskylän (3.3.) haastattelussa keskisuomalaisten kuntien päättäjiä laajakaistahankkeen ongelmista.

2000-luvun alussa eduskunnassa katsottiin lähes yksimielisesti, että Suomeen tarvitaan nopeat ja nykyaikaiset valokuituverkot, jotta maaseudullakin olisi tasapuolinen oikeus nopeisiin internet-yhteyksiin kuten suurissa keskuksissa. Kotiahon mielestä ilmeisesti maaseudun ihmiset eivät näitä yhteyksiä tarvitse eivätkä ansaitse. On pelottavaa, että seuraavan hallituksen johdossa voi olla puolue, jossa ajatellaan näin.

Valtaosa suomalaisista kuitenkin ymmärtää sen, että ilman nopeita internet-yhteyksiä ei pärjää maalla eikä kaupungissa. Tämän kuntapäättäjät halusivat kuntalaisille tarjota, ettei alueen kilpailukyky ja elinvoima heikkenisi suhteessa muihin alueisiin.

On selvää, kuten tiedämme, että moni asia meni vikaan Laajakaista kaikille -hankkeessa. Valtio vaati ja kannusti kuntia rakentamaan valokuituyhteyksiä ja kieltäytyi valtiontukisäännöksiin vedoten maksamasta jo myönnettyä tukea valmiiksi rakennettuja verkkoja vastaan, vaikka ministeriöistä oli lupa annettu. Tämä on johtanut kuntien omistaman verkkoyhtiön ja sen takaajina toimivat kunnat kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen.

Valtion pitää olla kunnille kumppani tällaisissa tilanteissa ja tulla vastaan, joko maksamalla velvoitteensa kuten alunperin luvattiin tai muulla tavalla.

Nyt kymmenen keskisuomalaista kuntaa on erittäin suurissa vaikeuksissa valtion toimenpiteiden johdosta. Kuntapäättäjä, joka halusi kuntalaisten parasta, ei ole tarinan roisto.

Jos edustaja Kotiaho olisi kiinnostunut keskisuomalaisten kuntien toivottomasta tilanteesta, siihen olisi pystynyt parhaiten perehtymään Keski-Suomen kansanedustajien yhteisissä maakuntaliiton järjestämissä kokouksissa, joissa tätä ongelmallista tilannetta on usein käsitelty.

Petri Honkonen
Kansanedustaja (kesk.), Saarijärvi
Anne Kalmari
Kansanedustaja (kesk.), Kivijärvi
Joonas Könttä
Kansanedustaja (kesk.), Jyväskylä

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kotiaho-haukkuu-väärää-puuta/1522133

Kuka ja missä ja mitä on luvannut?
Kansanedustajien pitää tietää, että kaikkien päätösten tulee perustua lakiin. Laissa määritellään kustannusten jako, vastuut jne.
On turha puhua jostain epämääräisistä valtion lupauksista. Konkretiaa kansanedustajat, muutoin koko homma on pekkarointia... puljaamista... äänestäjien erehdyttämistä...
Ottakaa vastuu harteillenne!

Minnekähän täältä katosi listaus Kuntia rasittavista omavelkaisista takauksista noin 30 M€ velalle.
Katosi peräti 2 kertaa.

Eipä ole aiemmin kadonnut yhtään

Ne kymmenen keski-suomalaista kuntaa on suurissa vaikeuksissa omien toimenpiteidensä vuoksi. Kun katsotaan näiden kuntien päätökset tässä asiassa kuten ensimmäinen päätös eli holding -yhtiön perustamisen perustelu ’kun kunnan antamaa tukea ei voi antaa suoraan verkkoyhtiölle niin se voidaan antaa holding-yhtiölle.’ Kukahan tuonkin keksi?

Löytyisiköhän keksijöitä alla olevasta liitekuvasta, ainakin suosittelijoita.

Laajakaistalle vankka kannatus Keski - Suomen piirikokouksessa

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa.

Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

Pirjo Kontio12.4.2014

Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouksen yleiskeskustelu käytiin toimivien laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Keski-Suomen alueelle. Asiasta tehdään kunnissa päätöksiä lähiviikkoina, ja se on todellinen kuuma peruna maakunnan alueella. Keskusteluissa tuotiin esille, että nopea ja luotettava laajakaistaverkko on yhtä tärkeä kuin perustiestö, sähköverkko sekä vesi- ja viemäriverkosto.

Satu Koskinen Karstulasta korosti, että laajakaistaverkko on osa tulevaisuuden infrastruktuuria, eikä sen kustannuksia tule tarkastella lyhyellä aikaperspektiivillä. Piirin puheenjohtaja Leila Lindellin mukaan toimivat yhteydet ovat edellytys muun muassa tasa-arvoiselle ja toimivalle sairaala- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.

- Mikäli yhteydet eivät toimi, on se suoranainen uhka potilasturvallisuudelle.

NUORET kokousedustajat, EU-vaaliehdokas Petri Honkonen ja eduskuntavaaliehdokas Samuli Mattila pitivät toimivia laajakaistayhteyksiä välttämättöminä maakunnan elinkelpoisuudelle. Honkosen mukaan nuoret eivät jää sivukylille eivätkä edes pieniin taajamiin, vaikka haluaisivatkin, mikäli opiskelun, työskentelyn ja elinkeinotoiminnan mahdollistavia yhteyksiä ei ole.

– Yhteiskunnan, teknologian, liiketoiminnan ja ihmisten toimintatapojen muutos on nopeasti kasvattamassa verkkojen kapasiteetin ja nopeuden tarvetta yli satakertaiseksi. Nykyisin käytössä olevat ”mokkula- yhteydet” eivät tule pian riittämään palvelujen saamiseen.

Tästä syystä Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

Eduskunta ehdokkaiksi nimettiin Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä), Anne Kalmari (Kivijärvi), Satu Koskinen (Karstula), Joonas Könttä (Jyväskylä), Pertti Lehtomäki (Multia), Samuli Mattila (Uurainen), Petri Neittaanmäki (Jyväskylä), Lauri Oinonen (Keuruu), Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja Mauri Pekkarinen (Jyväskylä). Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.

Saara Koskinen Suomenmaa

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640

Tässähän tätä:
KESKI SUOMEN VALOKUITUVERKOT 31.1.2019

Kuntien lainantakaukset 30 M€ KSVH:lle

Kunnan takaus

Multia 3 012 601 euroa
Toivakka 3 441 162 euro
Konnevesi 3 933 446 euroa
Kannonkoski 2 419 057 euroa
Pihtipudas 5 734 365 euroa
Kyyjärvi 2 308 400 euroa
Karstula 4 303 065 euroa
Kivijärvi 1 710 588 euroa
Luhanka 1 110 970 euroa
Petäjävesi 1 944 735 euroa

Takaukset yhteensä 29 918 069

Onko totta? Uskomattoman uunoja!

Laajakaistalaki koski haja-asutusalueita mutta nämä kunnat perustivat yhtiön joka toimii myös kilpailuilla markkinoilla ja tukivat sitäkin toimintaa jotain luokkaa 8 miljoonaa euroa ja se tukeminen on todeta korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi mutta eihän sitäkään nämä kunnat korjaa millään tavalla vaan antavat mahdollisen myöntämänsä kielletyn valtiontuen olla näiden yhtiöiden hallussa.

Mielipidekirjoitus 12.03.2020 02:02 Keskisuomalainen

Tyhmyydestä sakotetaan

Keskustan Keski-Suomen kansanedustajat yrittivät minulle osoitetussa kirjoituksessaan (KSML 6.3.) kiemurrella pois keskustan vastuusta jo alusta alkaen pieleen menneestä suuruudenhullusta laajakaistahankkeesta kymmenessä keskisuomalaisessa kunnassa.

Hanke perustettiin täysin tyhjän päälle. Lain mukaan operaattorin olisi pitänyt rahoittaa hankkeesta noin kolmasosa. Kun operaattoriksi valittu oli varaton, mukaan lähteneet kunnat, laajakaistatukilain vastaisesti, rahoittivat koko hankkeen. Siksi valtion tukea ei tullut.

Yhdessäkään mukaan lähteneessä kunnassa hanke ei ole kannattava. Jokainen vähänkin taloutta tunteva näki tämän ennakolta, mutta keskustan poliittinen kiihko sumensi tosiasiat. Yhden liittymän todellinen hinta on kymmeniätuhansia euroja, ja näiden harvojen liittymien maksajiksi uhkaavat nyt joutua kaikki kuntien veronmaksajat.

Keskustan hurskastelu asiassa on myöhäsyntyistä. Keskusta ajoi hankkeen läpi kaikkien näkyvissä olleitten realiteettien vastaisesti. Kantakaa vastuunne, älkääkä syyttäkö muita. Siitä syystä jo aiemmin esitin henkilökohtaista korvausvastuuta päätökset tehneille luottamushenkilöille. Tyhmyydestä pitäisi joutua maksamaan eikä palkita. Kaikissa kymmenessä mukaan lähteneessä kunnassa keskusta on valta-asemissa.

Keski-Suomen suurimmat kunnat eivät lähteneet mukaan tähän harhalaukaukseen. Niissä verkko rakentuu kaupallisten operaattorien toimesta tarpeen mukaisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla.

Esimerkiksi Viitasaarella perussuomalaiset valittivat laajakaistapäätöksestä ja voittivat sen. Jos eivät olisi valittaneet, leijuisi nyt myös Viitasaaren veronmaksajien päällä 13 miljoonan vastuut.

Mitään merkittävää lisärahoitusta valtion ei pidä antaa. Eikä tietysti mitään rahoitusta konkurssikypsälle operaattorille. Jos olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa jotain kohtuullista rahoitusta kriisiytyville kunnille, niin en sitä suoralta kädeltä vastusta, sillä ei sekään ole oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin noissa kunnissa kokonaan viattomien veronmaksajien harteille.

Jouni Kotiaho

Vastaus Kankaanniemen kirjalliseen laajakaista lisärahan perään.
Onhan siihen vastattu ja perustelut mukana. Mitä se Kankaanniemi höpöttää, "ei muka vastattu"

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen laajakaistahankkeiden toteuttamisesta Keski-Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 17/2020 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Keski-Suomen kuntien laajakaistayhtiöiden velkajärjestelyn estämiseksi ja kuntien talouden pelastamiseksi hakemalla Euroopan unionin komissiolta poikkeuslupaa valtiontukisäädöksestä ja maksamalla tuet korkoineen kunnille tai etsimällä muu mahdollinen ratkaisu?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Marinin hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta mukaan hallituskaudella luodaan paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Hallitusohjelman mukaan hallitus myös saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.

Keski-Suomen kuntien osalta on vireillä useita oikeusprosesseja, jotka koskevat kuntien omistamalle laajakaistayhtiölle laajakaistatukilain perusteella myönnettäviä tukia. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut 24.1.2019 päätöksen (dnro 02287/17/1206), koskien Multian laajakaista-hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen maksamista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei julkisen tuen myöntämiselle tai maksamiselle ole kyseisessä tapauksessa ollut laillisia edellytyksiä ja Viestintäviraston (nykyinen Liikenne-ja viestintävirasto) on tullut määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi ja hylätä yhtiön valtionavustuksen loppuosan maksamista koskenut hakemus. Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valtiontukia voidaan maksaa vain EU:n valtiontukisäädösten mukaisesti, kuitenkin samalla kansalliset säännökset huomioiden. Pääsääntönä on, että EU-oikeudellisesti laittomaksi katsottu valtiontuki tulee periä tuensaajalta takaisin korkoineen. Tällaisen takaisinperintätilanteen realisoituminen olisi erittäin hankala tukea saaneen tahon näkökulmasta ja se voisi ajaa tukea saaneen yhtiön, ja takaajina toimivien kuntien taloudellisen tilanteen vieläkin vaikeampaan tilanteeseen.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp

Kuntien talouteen voivat vaikuttaa useat erilaiset kertaluonteiset tekijät. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet perustuvat laskennallisiin määräytymisperusteisiin, eikä niissä ole mahdollista ottaa huomioon yksittäistä kunnan talouteen vaikuttavaa tapahtumaa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Valtioneuvosto myönsi 21.11.2019 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset vuodelle 2019 ja hakuprosessin yhteydessä arvioitiin tilannetta myös eräiden laajakaistahankkeeseen osallistuneiden kuntien talouden osalta. Hankkeen vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä realisoituneet kuntien taloudessa, vaan kyse on vielä varautumisesta mahdollisiin menetyksiin.

Helsingissä 25.2.2020
Liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakka

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_17 2020.pdf

Mobiiliverkkojen kapasiteetti ja varmuus toimii hyvin Suomessa ja maailmalla liike-elämän, terveydenhuollon ja kotien lisääntyneisiin tarpeisiin koronaviruksen katastrofissa.

Mutta Keski-Suomessa naveta, lehmät ja maataloustukien hakuplankettien täyttäminen ei kuullema onnistu mobiiliverkolla.


Suomen mobiiliverkkojen liikenteessä ennätykset paukkuvat – Maanantaina katsottiin paljon suoratoistovideoita ja soiteltiin, tiistaina verkkoa käytettiin jo etätyöhön

Lisääntynyt etätyö ja koulujen sulkeminen lisäävät dataliikennettä Suomen mobiiliverkoissa. Operaattorit vakuuttavat, että kapasiteetti riittää.

matkaviestinverkot 18.3.2020 https://yle.fi/uutiset/18-206921

Petri Vironen / Yle

Mobiiliverkkojen käyttö kasvaa, kun etätyö lisääntyy. Erityisesti viime päivinä ihmiset ovat puhuneet puhelimessa ja käyttäneet verkkodataa paljon tavallista enemmän. Kasvu alkoi kuitenkin jo muutama viikko sitten.

Telian verkoista vastaavan johtajan Sami Siikin mukaan puheliikenne kasvoi yhtiön verkossa jo maanantaina 30 prosenttia edellismaanantaihin verrattuna. Dataliikenne kasvoi samaan aikaan 16 prosenttia.

Myös DNA:n verkossa dataliikenne on kasvanut nopeasti. Verkosta käyttäjälle päin tapahtuva (download) liikenne on kasvanut 16 prosentin luokkaa sekä maanantaina että tiistaina edellisviikon vastaaviin päiviin verrattuna. Käyttäjältä verkon suuntaan tapahtuvassa liikenteessä (upload) tapahtui 30 prosentin harppaus tiistaina.

– Maanantaina katsottiin ehkä paljon suoratoistovideona lähetyksiä, mutta tiistaina näkyi, että verkkoa käytettiin enemmän etätyöhön. Odotan, että keskiviikkona trendi jatkuu ja ulospäin lähtevän datan määrä kokonaisvolyymista tulee kasvamaan, DNA:n välitysverkoista vastaava johtaja Ville Virtanen arvioi.
Myös Elisalla liikenne on kovassa kasvussa. Dataliikenne on kasvanut viime viikosta 10–30 prosenttia päivästä riippuen. Myös puheluissa nähtiin maanantaina poikkeuksellinen ilmiö.

– Hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen soitettiin kaksi kertaa enemmän yhtäaikaisia puheluita ja edellismaanantaina samaan aikaan, Elisan uusien palveluiden johtaja Pasi Mäenpää kertoo.

Verkot on mitoitettu kulutuspiikkien mukaan
Operaattorit vakuuttavat, että mobiiliverkot kestävät lisääntyvän liikenteen. Suomi on mobiiliverkkojen käytössä maailman ykkösmaa. (siirryt toiseen palveluun)Verkot on rakennettu kulutuspiikkien mukaan. Normaalisti dataliikenteen huippu ajoittuu iltakahdeksan ja -kymmenen välille.

– Nyt pääosa kasvusta ajoittuu päivään, jolloin verkossa on hyvin tilaa. Kapasiteettia on vielä merkittävästi jäljellä. Suomessa helpottaa se, että meillä on käytetty paljon mobiilidataa ja verkot on mitoitettu sen piikkiliikenteen mukaan, DNA:n Ville Virtanen sanoo.

Myös Elisalta ja Telialta vakuutetaan, että verkko kestää keskiviikkona odotettavissa olevan dataliikenteen kasvun.
– Verkko kestää hyvin tällä hetkellä, Pasi Mäenpää sanoo.
– Verkot toimivat edelleen hyvin ja lisäämme tarvittaessa kapasiteettia, Telian Sami Siiki kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11263348

Keski-Suomen Valokuidun ja kuntien epäonnistuminen

1. Tosiasia

Mauri Pekkarinen ja Lauri Ihalainen kutsui 12.12.2013 kokoukseen eduskuntaa Keski-Suomen laajakaista työryhmän, Teppo Sirniö, Timo Rusanen ym. sekä Konsultin Ispira Oy, Kuntarahoituksen, Keski-Suomen liiton, Viestintäministeriön ym virastojen edustajia.

Siinä Pekkarisen johdolla Keski-Suomen edustajat valitsivat yhtiömuodoksi kaksoisväliyhtiömallin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH Oy) ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy KSVV Oy).

Perusteluna oli, että kunnat maksavat tukirahansa ja antavat 100 prosentin takauksen kuntarahoituksen lainalle KSVH Oy:n kautta. Eli yhtiömalli valittiin pelkästään Laajakaista- kaikille lain kiertämiseksi.

Tarkoituksena oli, että kun sitten KSVH Oy siirtää rahat KSVV Oy:lle ne "muuttuvat yksityiseksi markkinarahaksi” ja sitten KSVV Oy saa valtion tukirahatkin, eli julkista rahaa yli 100 prosenttia. Operaattorilla ei tämän mukaan maksaisi yhtään lain edellyttämää 33 prosentin investointirahaa.

Mutta tämä vippaskonsti ei kuitenkaan toiminut. Korkein Hallinto-oikeus tuomitsi, että kunnan rahat ja 100 prosentin lainatakaus on julkista tukea ja se ylittää 2 kertaa Laajakaista-kaikille lain mukaisen tukirahan. Tämän lisäksi haluttiin saada vielä Valtion tuki Viestintävirastolta, jolloin julkinen tuki olisi ollut peräti 3 kertaa lain mukainen.

Mutta tämän tilanteen vallitessa Viestintävirasto hylkäsi KSVV Oy:n tukihakemukset Konnevedelle, Kivijärvelle, Kannonkoskelle, Petäjävedelle, Luhangalle, Joutsalle ja Multialle puolet.

2. Tosiasia

Kun viestintävirasto hylkäsi tukianomukset, KSVV Oy alkoi SVOP:aamaan KSVH Oy:n lainaamia velkarahoja KSVV Oy:lle omaksi sijoitetuksi pääomaksi, "saadakseen yhtiönsä markkinaehtoiseksi ja tukikelpoiseksi"

Mutta tämäkin epäonnistui, eli Viestintävirasto hylkäsi hakemukset edelleen laittomina.

Tosiasia on, että Keski-Suomen kuntien johtajisto ja valtuutetut "töpeksivät" itse laajakaistansa tukikelvottomaksi.

Että tällaista KSVH- ja KSVV- yhtiöiden "tervehdyttämistä" on harrastettu.

Ja sitten yhtiön ja kuntien mielestä syy vaikeuksiin onkin Valtion!

Korona epidemian vuoksi Valtio jakaa peräti 15 miljardia hätätukea yrityksille, organisaatioille, kunnille ja ihmisille sosiaalitukena.

Kannattaa seurata jakaako KEPU ministeri KSVV yhtiölle ja 10 omistajakunnalle "Koronavirustukea" noin 30 miljoonan velkojen maksamiseen.

Ainakin Pohjoisen- Keskisuomen Verkkopalvelut Oy:lle annettiin 2007 maataloustukea toista miljoonaa

Ja muillekin kunnes EU kielsi sen jakamisen

Anonyymi kirjoitti 21.12.2019 08:55

"Mitenkä KSVV Oy valokuituyhtiö myytäisiin

No se myydään niin, että

Kaikki hyvä, pikku nippelit, pannaan perunan nostossa käytettyy pärekoriin.

Kaikki paha, eli jättilainat, ja muut kuntien maksamaksi tulevat takaukset, perinnät, ja maksut pannaa hevosen vetämään rekeen heinähäkkiin.

Sitten ostaja vie perunakorin eikä maksa mitään.

Ja kunnat ajavat hevosella heinähäkin kotiin ja piilottavat sen sontasäiliön taakse
Ja tappioista ei sitten puhuta kuntalaisille. Se ovat liikesalaisuus"


SYNONYYMI kirjoittaa 26.3.2020, 6.47

Keski-Suomen Verkkoholding OY:n yrityssaneeraus.

1. Kaikki huonot asiat siirretään heinähäkkiiin, eli KSVH:lle. Ensin velat 30 M€, Sitten KSVH:n saatavat 26 M€ on SVOP:ttu KSVV Oy:lle omaksi pääomaksi. Kaikki verkko-omaisuus 30 M€ alaskirjattu tappioiksi KSVV:ssä, jolloin se siirtyi KSVH:lle -24 M€ tappioksi. KSVH Oy:n uusi tase on nyt vain 4, 8 M€, koska tytäryhtiön KSVV:n verkko-omaisuus on alaskirjattu tappioiksi.

Kaikki tämä on sitten kuntien omaa osuutta. Tehkööt sillä mitä haluavat. Keski-Suomen Kunnat ovat sitten hävinneen valokuituseikkailussa 55 M€.

2. Kaikki vähäinen hyvä perunakoppaan KSVV Oy:lle. Noiden manipuloitujen kirjanpito kirjausten jälkeen KSVV Oy:stä jää jäljelle, pieni puhtoinen, velaton, noin 1 M€ liikevaihdolla ja 0,215 M€ tuloksella, "kannattava yritys, jonka tilanne on hyvä". Yhtiön tase ja omaisuus on 4,72 M€. Se toimii tappioiksi alaskirjatulla 30 M€ arvoisella kaapeliverkolla vapaana investoinnin poistoista.

Sitten se voitaisiin nyydä noin 7 M€ vaikka LintuSuon kyläverkko Oy:lle ja niin 10 kuntaa olisivat päässet eroon valokuiduistaan.

"Yhtiön tervehdyttämistä" on tehty jo 3 vuotta tähtäimenä nyt saavutettu "terve ja hyvä tila".

KSML uutisen 7.3.2020 mukaan
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.

KSVH haetaan yritys saneeraukseen

KSVH omistama tytäryhtiö on jo pitemmän aikaa ”tervehdyttänyt” tytäryhtiönsä taloutta seuraavasti.

1. On jättänyt maksamatta 2019 aikana pankin lähettämät 30 Miljoonan euron lainan lyhennys maksut, korot ja viivästyskorot. Sitten pankki on lähettänyt laskut takaajille, omistajakunnille, jotka ovat maksaneet ne.

2. KSVH:n hallitus päätti muuttaa eli SVOP:ta kuntarahoitukselta lainaamansa velkarahat 25 904 000 euroa ”kaukokatseisesti” KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi 2016. Eli velka muutettiin kynällä KSVV:n omaksi sijoitetuksi rahaksi. KSVV:lla ei ole tuohon rahaan enää takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle

3. KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa 2018 kerralla peräti 24 755 023 euroa tappioksi, eli lähes koko omaisuuden jonka se sai ilmaiseksi. Yhtiön tasearvo romahti toimenpiteessä 29 684 056 eurosta vaivaiseen 5 494 966 euroon. Tämä mahdollisesti sen vuoksi, että ”tervehdytetyssä” uuden uljaan KSVV:n ei tarvitse enää tuskailla vuosipoistojen tekemisen kanssa kuten 851 8556 euroa vuonna 2017, joka painoi tuloksen raskaasti tappiolliseksi. Tuokin alaskirjaus tappio siirtyy lopulta kuntien tilinpäätöksiin ja myös alaskirjaus tappioksi.

4. Nyt KSVH haetaan yrityssaneeraukseen. Ainut toimenpide saneerauksessa voisi olla vain siirtää yhtiön 35 vuoden velat 28 292 613 euroa pankilta omistajakuntien maksettavaksi kertarysäyksellä.
Sitten ei KSVV:n enää tarvitse tuskailla lainanlyhennysten ja korkojen maksujen kanssa kuten vuonna 2017 yhteensä 161 226 euroa, jotka veivät poistojen kanssa yhtiön 2017 liikevaihdolla 1 347 999 euroa 934 887 euroa tappiolle.

5. Nyt 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.

6. Ja kuinka ollakaan näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV yhtiö tuottaa noin 1 000 000 euron liikevaihdolla noin 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei ole enää rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin omistajakuntien maksettavaksi.

Kunnat sen sijaan ovat maksaneet ja hävinneet koko valokuitu operaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä vaivaisen 4 872 458 euron omaisuuden. On todella raju kuntien kassojen kevennys.

Yhtiöiden 2018 tilinpäätöksien versio 4. päivältä 17.2.2020 mukaisilla luvuilla:

Tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien maksamien velkojen 28 292 613 euron takaisinhankinta kestäisi 132 vuotta, eli noin 5 sukupolvea.

Ja tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien kokonaistappion 55 000 000 euron takaisinhankinta kestäisi 256 vuotta, eli 10 sukupolvea.

Tuollaisiin businesstuloksiin ei maailmassa pysty kuin Keskisuomalaiset kunnanjohtajat ja heidän business siipiveikkonsa. Tämä tiedetään jo Naurusaarillakin asti

11.05.2020 16:35 Keskisuomalainen
Käräjäoikeus antoi vihreää valoa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yrityssaneeraukselle –  kuntien takaustappioita yritetään keventää

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tytäryhtiötä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä johtaa toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Rai Suihkonen

Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut luvan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n saneerausmenettelyn aloittamiselle.
Yrityssaneerauksen tavoitteena on tervehdyttää talousahdingossa oleva Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja pelastaa se konkurssilta.
Kevään ja kesän aikana asianajajavetoisesti laadittava saneerausohjelma toimitetaan käräjäoikeuden vahvistettavaksi syyskuun alkuun mennessä.
Saneerausmenettelyssä tutkitaan yrityksen varat ja velat sekä selviytymismahdollisuudet, haetaan konkreettiset ratkaisut yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan yksityiskohtainen toimenpideohjelma.
Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen, johon velkojat ovat antaneet suostumuksensa. Lopulta Verkkoholding Oy:n omistajat ovat yhtiön ainoita velkojia, koska omistajakunnat takasivat Kuntarahoituksen myöntämät lainat.
Omistajakunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka.
Yleensä saneerausohjelmassa esitetään velkoja leikattavaksi niin paljon, että velallinen kykenee hoitamaan jäljellejäävän osan.
Tämä olisi hyvä uutinen omistajakunnille, sillä yhtiön toiminnan jatkuessa kunnat saavat saneerausohjelman mukaisen osuuden saatavistaan. Omistajakunnille on lankeamassa maksettavaksi liki 30 miljoonan euron takausvastuut.
Verkkoholding Oy:n tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy toteuttaa laajakaistayhteyksiä maakuntaan. Valokuituverkot Oy:n taloustilanne on hyvä. Yritys pyrkii kesän aikana rakentamaan noin sata uutta liittymää.
–  Yhtiöiden myyntitunnusteluja jatketaan edelleen muutamien ostajaehdokkaiden kanssa, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen kertoi maanantaina.


https://www.ksml.fi/kotimaa/Käräjäoikeus-antoi-vihreää-valoa-Keski-Suomen-Verkkoholding-Oyn-yrityssaneeraukselle-– kuntien-takaustappioita-yritetään-keventää/1553440

Mielipidekirjoitukset 14.5.2020,
Kuntapoliitikot tumpeloivat, kuntalaiset maksavat

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) on saanut Pohjanmaan käräjäoikeudelta luvan saneerausmenettelyn aloittamiselle (KSML 12.5.). Omistajakunnat (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat antaneet 30 miljoonan euron takaukset yhtiölle.
Kunnilla kysymyksessä ovat 55–60 miljoonan euron kokonaistappiot.
KSVH on ottanut saneerausmenettelyä varten kirjanpidollisesti kontolleen liiketoiminnan tappiot ja pyrkii näin näyttämään tytäryhtiönsä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) toiminnan kannattavaksi. KSVV:n tulevaisuus ei ruusuiselta näytä, sillä se tuskin selviää edes toiminnan ylläpitokustannuksista vähäisten liittyjien tulorahoituksella. Löytyykö KSVV:lle ostajaa näillä lähtökohdilla?
Yhtiöiden viimeisten vuosien tilintarkastaja ei ole löytänyt tarkastuksissaan kaikkea tarpeellista evidenssiä eli näyttöä ja kyennyt tekemään johtopäätöksiä siitä, sisältävätkö yhtiön toimintakertomukset olennaisia virheitä.
Saneerauksessa velkoja leikataan usein siten, että velallinen selviää jäljelle jäävästä osasta. On mielenkiintoista tietää, mitä velkoja mahdollisessa hyväksytyssä yrityssaneerauksessa leikataan.
Tälläkin menettelyllä kymmenen osakaskunnan veronmaksajat rahoittavat tämän kuntapoliitikkojen osaamattomuuden.
Kysymys ei ehkä ole vain epäonnistuneesta liiketoiminnasta. Matkan varrellahan on tullut lukuisia hallinto-oikeuksien ja viestintäviraston päätöksiä, joissa todettiin lainvastainen toiminta. Toimintaa kuitenkin jatkettiin jääräpäisesti ja saatettiin osakaskuntien talous ja veromaksajat entistä tukalampaan tilanteeseen.

Hannu Luotola

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuntapoliitikot-tumpeloivat-kuntalaiset-maksavat/1554687

Mielipidekirjoitukset 14.5.2020

Maksavatko kuntalaiset kiltisti ison puhalluksen?

Keski-Suomeen synnytetään 55 miljoonan euron ”sijoituksella” kannattamaton laajakaistayhtiö niin, että 99 prosenttia kuntien asukkaista (25 500) maksaa 10 prosentin asukkaiden (2 655) laajakaistakustannukset vuosikymmenien ajan.
”Puhalluksen” silmässä on laajakaistakonserni Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Edellistä haetaan yrityssaneeraukseen jättimäisine velkoineen. Jälkimmäisen kuvitellaan pystyvän toimimaan kannattavasti, tai vaikkapa myytämän jollekin rohkealle yrittäjälle.
Miksi kuntalaiset hyväksyvät vastuuttoman toiminnan ja verovarojen epäoikeudenmukaisen käytön? Hyväksyvätkö viranomaiset suunnitelmallisen kuntien lypsämisen?
KSVV sijoitti vuonna 2016 KSVH:lta saamansa velkarahat 25 904 000 euroa KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi (SVOP), vaikka KSVV oli jo käyttänyt lainat verkkoinvestointeihin. Velka muutettiin kirjanpitomerkinnällä omaksi rahaksi. Näin sijoitetusta pääomasta ei ollut takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle. Ilman tulorahoitusta olevalle KSVH:lle jäi kuitenkin koron- ja lainanlyhennysmaksuvelvollisuus Kuntarahoitus Oyj:lle.
KSVH on jättänyt maksamatta vuodesta 2018 lähtien Kuntarahoitus Oyj:n noin 30 miljoonan euron lainan lyhennysmaksut, korot ja viivästyskorot, joiden maksajiksi joutuivat takaajakunnat.
KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa vuoden 2018 kirjanpidossa 24 755 023 euron tappioksi, eli lähes koko varallisuuden jonka se sai vuosina 2014–2017 ”ilmaiseksi”. Yhtiön tasearvo romahti 29 684 056 eurosta 5 494 966 euroon. ”Tervehdytetyn” KSVV:n ei tarvinnut enää tehdä vuosipoistoja.
KSVH on haettu yrityssaneeraukseen. Velat jäävät kunnille. KSVV:n ei tarvitse tuskailla lainanlyhennysten, korkojen eikä poistojen kanssa.
Vuonna 2017 nämä veivät yhtiön 1 347 999 euron liikevaihdolla 934 887 euroa tappiolle.
Vuoden 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.
Näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV tuottaisi 1 000 000 euron liikevaihdolla 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei olisi rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin kuntien maksettavaksi.
Kunnat ovat hävinneet valokuituoperaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä 4 872 458 euron omaisuuden.
KSVV:n tilinpäätös 2019 kertoo, että suunnitelma on toteutettu määrätietoisesti vuosina 2016–2019. Velat ja tappiot jäävät yrityssaneerauksessa osakaskuntien maksettavaksi. Tilintarkastajan kertomukset ovat karua luettavaa.

Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Maksavatko-kuntalaiset-kiltisti-ison-puhalluksen/1554686

OSA 1.

KSVV:n omistajakuntien tuomiot hallinto-oikeus asteissa

KSVV:n omistajakunnat ovat tehneet ja tekevät toistuvasti edelleen valokuituverkon rahoituspäätöksiä, jotka on todettu viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä lainvastaisiksi.

Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Viestintävirasto ovat hylänneet jo 20 kuntien tekemää valokuituverkkoyhtiön rahoituspäätöstä lainvastaisina.

Muidenkin osakaskuntien tekemät vastaavat päätökset ovat samalla tavoin lainvastaisia, vaikka vain valitetuista on oikeuden hylkypäätökset.

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren hallituksen 2016 tekemän päätöksen osallistua KSVV:n osakkaaksi lainvastaisesti syntyneenä.

Viestintävirasto on useissa päätöksissä ollut jo aiemmin KHO:n kanssa samoilla linjoilla. Seuraavissa tukipäätöksissä Viestintävirasto toteaa, että hankkeet ovat saaneet lain vastaisesti liikaa julkista tukea

Viestintävirasto hylkäsi KSVV:n seitsemän tukihakemusta tästä syystä seuraavasti

2. Multian tukipäätös: 7.6.2017, Dnro:1020/941/2013

3. Konneveden tukipäätös: 22.2.2018, Dnro: 1493/9520/2010

4. Kivijärven tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 569/9520/2010

5. Kannonkosken tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 570/9520/2010

6. Luhangan tukipäätös: 3.5.2019

7. Petäjäveden tukipäätös: 3.5.2019

8. Joutsan tukipäätös 3.5.2019


9. Multialle Korkeimman hallinto-oikeuden langettava päätös, Muu päätös 3833/2018

10. Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia Antopäivä: 22.8.2018

Taltionumero: 3833
Diaarinumero: 3145/3/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3833
Valittaja Multian kunta
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.9.2015 nro 15/0647/3, Multialle
langettava päätös

Multian takaus ja johdannaissopimus 14.11.2018, Dnro: 18/0720/3

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston joulukuussa 2016 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Kuntarahoituksen välisille johdannaissopimusjärjestelyille. Tarkoituksena oli suojata yhtiötä ja sen ottaman lainan taanneita kuntia korkoriskiltä.

11. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 24.1.2019 nro 19/0032/1

Asia Laajakaistahankkeeseen myönnettävää valtionavustusta koskeva valitus

Valittaja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Viestintävirasto (nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto) on 7.6.2017 hylännyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (myöhemmin myös KSVV) Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn valtionavustuksen loppuerän maksamista koskevan hakemuksen.

Viestintävirasto on 15.9.2017 hylännyt yhtiön oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

12. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0171/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanhallituksen päätös 9.2.2017 § 25

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

13. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0172/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanhallituksen päätös 18.4.2017 § 85

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

14. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0173/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 20

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

15. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0175/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 33

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.


16. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0176/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 30.5.2017 § 29

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

17. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0177/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 10.4.2018 § 22

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

18. Antopäivä:19.2.2019Päätösnumero: 19/0178/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätös 23.4.2018 § 35

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

19. Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0179/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 14.5.2018 § 12

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/hameenlinnanhallinto-oikeus/material/attachments/oikeus_hallintooikeudet_hameenlinnanhallinto-oikeus/viikkotiedotteet/ZBM6r1uFL/Viikkotiedote_8_2019.pdf

20. Korkein Hallinto oikeus hylkäsi Keski Suomen Valokuituverkot Oy:n valituksen koskien Multian Valtion laajakaistatuen toisen erän epäämistä Traficomin toimesta

Muu päätös 4221/​2020
Laajakaistahankkeeseen myönnettävää valtionavustusta koskeva valitus
Taltionumero: 4221
Antopäivä: 13.11.2020
Diaarinumero(t): 903/2/19
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2020:4221
Asia Laajakaistahankkeeseen myönnettävää valtionavustusta koskeva valitus
Valittaja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 24.1.2019 nro 19/0032/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

Pääasia

Asiassa on ratkaistavana, onko Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valituksesta kumottava hallinto-oikeuden päätös, jolla on hylätty yhtiön valitus Viestintäviraston oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä 15.9.2017. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei Viestintäviraston 7.6.2017 tekemän valtionavustuksen loppuerän maksamista koskevan hylkäävän päätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa ole merkitystä mainitun ajankohdan jälkeen tehdyillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestelyjen muutoksilla. Tämän vuoksi myöskään hallinto-oikeuden päätöstä ei ole pidettävä lainvastaisena ensi asteen päätöksen jälkeen tehtyjen muutosten perusteella.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1605169143186.html

http://ilpomanninen.blogspot.com/


Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa muhii ilmeisesti vielä noin 7 asiaa käsittelyssä. Ne ovat samoja asioita, joista ensimmäisistä on tullut Kunnille ja KSVV:lle langettavat, hylkäävät tuomiot.

Ne kertovat kyllä, että lopuistakin tulee valokuituilijoille langettavat tuomiot.

Takaisin perittävää näyttäisi tulevan ja olevan, mutta tietenkin eri juttu, peritäänkö takaisin kunnalliselta firmalta.

KHO löi sinetin kiistalle Multian laajakaistatuesta.

Julkisen tuen laissa säädetty enimmäismäärä tuli täyteen. Myöhempi rahoituskuvio ei auta asiaa.

Tekikö Viestintävirasto oikein, kun se katkaisi tuen maksamisen Multian laajakaistahankkeelle vuonna 2017 ennen kuin myönnetty summa tuli kokonaan maksettua? Teki, koska laissa säädetty julkisen tuen enimmäismäärä tuli täyteen, päätti korkein hallinto-oikeus 13. marraskuuta 2020.Kuva: Toni Panula

Harri Mertaniemi

19.11.2020

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn julkisen tuen maksamatta jätetystä osasta tehdyn valituksen.

Viestintävirasto, nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto katkaisi vuonna 2017 Multian kunnan valokuituverkon rakentamiseen myönnetyn valtionavun maksamisen, koska katsoi verkon rakentamiseen säädösten mukaan myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärän täyttyneeksi.

Kesken verkon rakentamisen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelta Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta verkon valmiiksi saattaakseen ottanut Keski-Suomen Valokuituverkot Oy valitti asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus totesi tammikuussa 2019, että hanke oli saanut maksamisten keskeytyessä julkista tukea yhteensä 2 121 956 euroa, eikä enemmän myöntämiselle tai maksamiselle ollut laillisia edellytyksiä.

Koska laissa säädettyä tuen enimmäismäärää ei voi harkinnalla ylittää. Viestintäviraston tuli määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy valitti hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati sekä hallinto-oikeuden että Viestintäviraston päätösten kumoamista.

Yhtiö vaati KHO:lta asian palauttamista liikenne- ja viestintävirastolle käsiteltäväksi siten, että Multian laajakaistahankkeelle myönnetään ja maksetaan valtiontuki alkuperäisen hakemuksen mukaisesi.

Yhtiön mukaan Multian ja muiden Kuuskaistalta kesken jääneiden valokuituverkkojen rakennuttajakuntien verkkojen valmistumiseksi tehdyt rahoituskuviot eivät olleet julkista tukea, vaan sijoitus valmiina tuottavaan verkkotoimintaan.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 13 marraskuuta todeten, ettei Viestintäviraston tekemän valtionavustuksen katkaisemispäätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa ole merkitystä päätöksen ajankohdan jälkeen tehdyillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestelyjen muutoksilla.

https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000007621923.html

Näyttäisi siltä että Multian verkossa tai hankkeessa lain perusteella julkisen rahan osuus saisi olla noin 1 500 000€, mutta onkin saanut julkista rahaa yli 2 000 000€. Tuleeko takaisin karhuamista kuten tulisi jollekin Matti Meikäläiselle.

Jyväskylän kaupungin valtuuston puheenjohtaja Pauli Partanen tietääkseni sanoi vuonna 2014:

”Laajakaista asian valmistelussa on epäonnistuttu aika pahasti"

Ja kyllä se on toden totta!

Katokaapa mitä kansanedustaja ANNE KALMARI puhelee eduskunnan täysistonnossa laajakaistan rahoituksesta Muka Valtio petti.

Kumpaan tulisi luottaa enemmän. Halinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden langettavaan päätökseen, joka vahvistaa, että Valtio on toiminut oikein lain mukaisesti vai Anne Kalmariin, joka ei suostu hyväksymään, että kuntien hallinto itse töpeksi koko asian ja menetti tuet omilla päätöksillään.

Pöytäkirja PTK 147/2020 vp
Hyväksytty

Pöytäkirja
Täysistunto
Keskiviikko 18.11.2020 klo 13.59—21.31
Täysistunto alkoi klo 13.59. Täysistunto päättyi klo 21.31.
Puhetta johtivat toinen varapuhemies Juho Eerola (13.59—15.55 ja 19.58—21.31), ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne (15.55—17.58) ja puhemies Anu Vehviläinen (17.58—19.58).

19.09 ANNE KALMARI kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiehdotus on erittäin hyvä ja kannatettava ja tärkeä, ja toivon ja vaadinkin vahvasti sitä, että EU:n elpymispaketin varoja ohjataan myös laajakaistaverkkoon. Se jos joku mahdollistaa tasa-arvoiset elämisen mahdollisuudet tai vapaa-ajan viettämisen mahdollisuudet kaikkialla Suomessa.

Itse asiassa, tunnetteko jo sen havinan, miten ihmisten mieli sekä Suomessa että maailmalla on muuttunut? Kun ennen ehkä unelmien täyttymys oli se, että mennään asumaan kaupungin keskustaan ja sieltä ehkä lennetään muutama kerta vuodessa ulkomaille virkistäytymään, niin nyt ihmiset haaveilevat paljolti siitä, että voidaan ainakin osa ajasta viettää vapaa-ajan asuinkunnassa ja tehdä sieltä käsin töitäkin. Mutta tätä kaikkea ei ole mahdollista tehdä, jos siellä ei ole kunnolliset yhteydet, kuten tässä monessa puheenvuorossa on tullut ilmi.

Siksi toivonkin hyvää käsittelyä ja toivon myös sitä, että LUOTTAMUS VALTION RAHOITUKSEEN SÄILYY, niin että esimerkiksi Keski-Suomessa voidaan jatkaa laajakaistan rakentamista. OLI NIIN KOVA KOLAUS, ETTÄ VALTIO PETTI LUPAUKSENSA EDELLISELLÄ KERRALLA, KUN NÄITÄ LAAJAKAISTAHANKERAHOJA ENSIN MYÖNNETTIIN, MUTTA SITTEN EI MAKSETUKAAN, eli vaatii aikamoisen ponnistelun, että se luotto jälleen kerran tulee. Itse ainakin aion kannustaa eri yhteisöjä tätä rahoitusta käyttämään.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_147 2020.pdf


Tässä koko orkesteri: 10 Keski-Suomen kunnan talouksien romahdusten ”aiheuttajista” laajakaistasotkussa

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen keskustan piirikokouksessa. Kokouksessa nimettiin myös eduskuntavaaliehdokkaita. Kuva: Saara Koskinen (kuvakaappaus Suomenmaan Uutisista 2014)

https://lh3.googleusercontent.com/HPUovFsCcSV3noB9c_-G6S42RetB_V_VATWsHNLuoHAFIVTVSqR_JfxMyYz4ZpgtpD560Im9bNGrFFM8nR7qi40Y1nWv__oOSPr5IhwDHad_9Gys9g05hR9zHS8qPub0YzGIxds-hG9oGsEneQ

http://ilpomanninen.blogspot.com/

Niin,

Kumpiko on enemmän totta.

Korkeimman halinto-oikeuden tuomio, vai

Anne Kalmarin puheet Eduskunnassa.

Asia on todistettu, että kunnat pilasivat hankerahoituksen, mutta Takarivin Taavilla on maneeri: Valtion syy, valtion syy, valtion syy.

Maneeri Meeri älähtää: Vain valtio on syypää!

Pitääkö kansanedustajan tosiaan puhua palturia? Vai onko se niin ettei tiedä? Mutta jotta saa vaatimuksiaan paremmin läpi ei kannata syytellä syytöntä jos tietää syyllisen. Suomi on tunnettu rehellisyydestä, mutta raha näköjään muuttaa arvomaailmaa.

Aika kallis lasku siitä että alakoululaiset pennut pääsevät surffailemaan nopeasti porno sivuilla

Nyt on Kauppalehdessä analyysiä Multian laajakaistasta ja rahoituksesta ja mahdollisista seurauksista.

Lainaus Kauppalehdestä 24.11.2020

Laajakaista romahdutti Multian talouden – kunta voi joutua takaisinperinnän kohteeksi
25.11.2020

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Multian kunta on opiskellut kipeimmän kautta liiketaloutta valokuitukaapelihankkeen kanssa.

Kaija Ahtela
[email protected]

Multian kunnan talous painui viime vuonna kaksi miljoonaa euroa tappiolle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) annetun takausvastuun takia.

Multia ei ole yksin ongelmineen. Kaikkiaan kymmenen kaskisuomalaista kuntaa on taannut verkkoyhtiön velkoja yhteensä noin 30 miljoonan euron edestä.

Taustalla on vuonna 2008 käynnistetty Laajakaista kaikille – hanke, jossa Keski-Suomen liiton verkkorakentajaksi verkonrakentajaksi valittiin Verkko-osuuskunta Kuuskaista.

Yhtiö joutui rahoitusvaikeuksiin ja sen liiketoimet siirrettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle, joka holdingyhtiönä otti lainaa Kuntarahoitukselta kuntien takauksella ja pääomitti sillä varsinaista verkonrakentajaa, KSVV:ta

Holding-järjestelyllä kunnallinen yhtiö pyrki luomaan mielikuvan yksityisestä rahoituksesta, jolla olisi turvattu rahoitus ja kierretty valtiontukisäännöksiä.

Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kuntien takaus holding-yhtiön Kuntarahoituksesta ottamalle velalle ei ollut valtiontukea.

Kunnan oli tarkoitus tehdä tiliä myöhemmin verkkoyhtiön myynnistä saatavalla arvonnousulla.

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Järjestely ei mennyt läpi Viestintävirastossa (nyk. Traficomissa), joka määräsi valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja hylkäsi avustuksen maksamista koskevan hakemuksen.

KSVV valitti tästä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja määräsi kaiken päälle oikeudenkäyntikulut yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen vastikään 13. päivä marraskuuta.

Hallinto-oikeus katsoi, että Multian laajakaistahanke on saanut valtiontukia yli 2,1 miljoonaa euroa, kun tukeen oikeuttavien kustannusten määrä on 1,6 miljoonaa euroa.

Tästä voi tulla vielä lisälasku multialaisten maksettavaksi.

Kunta on valmiiksi kriisikunta ja viisivuotisen säästöohjelman alla. Valokuituhankkeen takia se säästää nyt peruspalveluista ja sivistystoimesta sekä korottaa veroja.

Multian kunta oli talousahdingossa jo ennen kun kuntapäättäjät lähtivät takaamaan yrityslainoja. Multian kunnanhallitus oli myös tietoinen KSVV:n liiketoimintariskeistä.

Jo ennen yritysjärjestelyitä kunta oli maksanut laajakaistahankkeestaan 170 000 euroa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/laajakaista-romahdutti-multian-talouden-kunta-voi-joutua-takaisinperinnan-kohteeksi/4bc2b2d0-2ceb-4445-ad75-0f26f7ef688a

Tuossa se on kirjoitettu juuri niinkuin homma on ollut. Vilpillisiä touhua ja hemmot korottaa maksuja vanhusten hoitopaikoissa.

Kun selailee hallinto-oikeuden päätöksiä, niin välttämättä huomaa, että kunnalla olisi ollut tahtoa rahoittaa tätä yhtiötä vielä monilla miljoonilla euroilla maailman tappiin, mutta onneksi kunnalta loppuivat keinot, kun holding-yhtiöstä tuli lopullinen laintulkinta. Jos rahoitus olisi jatkunut vielä muutaman vuoden, niin kuitenkin väärin rakennettu hökötys olisi romahtanut ja kunnan liikkumavara olisi ollut sen jälkeen kuin hiirellä hiirennakissa kun viritys laukeaa ja lyö tiukasti niskaan. Kuntaa olisi otettu hännästä kiinni ja kiikutettu ja heitetty menemään.

Valtuutettuja viedään kun litranmittaa jos ei oo järkeä paikalla. Yhteenlaskutaito riittää!

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy tarjoaa käyttöösi nopean ja toimintavarman tietoliikenneyhteyden.

Tilaa liittymä kotiin, mökille, taloyhtiöön, yritykselle - missä vain laajakaistayhteyttä tarvitaan!

Verkkoyhtiö ei tule tarjoamaan yhtään mitään kunnes nämä sotkut on selvitetty. Mistä vielä löytyy K-S Valokuituverkoille uskollisia uusia asiakkaita? Eiköhän tämä ollut tässä.

Oli muka ehdollinen päätös: Mikäli kaikki 12 kuntaa ei lähde, Multian kunta varaa itselleen tilaisuuden ... tehdä uudet päätökset.
-Mitähän virkaa oli ehdolla kun vain 4 kuntaa lähti mukaan Multian lisäksi ja kunta allekirjoitti sopimukset ilman uutta pohdintaa? Hyvää päivää!

No mutta kokiko Janne Kinnunen 200000 euron laajakaista tukiesityksellään höperöt. Olikohan hän etukäteen sopinut tuollaisesta tukirahasta Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n johdon kanssa, ohi velkasaneerauksen?

Lainaus

VIITASAAREN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA9/20201(31)
Viitasaaren kaupunginvaltuusto
Aika 7.12.2020 klo 17:00 - 19:53
Paikka, Viitasaaren kaupungintalo, valtuustosali

Valtuutettu Jussi Kananen esitti, että sivulta 29 talouden tasapainottamiseksi poistetaan tekstistä 200 000 euron määräraha valokuituverkon avustuksesta.
Valtuutettu Pirjo Grönholm-Paananen ilmoitti kannattavansa Jussi Kanasen
esitystä perustellen hankkeen toteuttamismahdollisuutta olemattoman pienenä tällä hetkellä, vaikka laajakaista Viitasaarelle tarvitaan.

Valtuutettu Seppo Ijäs ilmoitti kannattavansa myös Jussi Kanasen esitystä
200 000 euron määrärahan poistamisesta.

Valtuutettu Ilpo Manninen ilmoitti kannattavansa Jussi Kanasen esitystä
200 000 euron poistamisesta

Puheenjohtaja teki äänestysesityksen siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen tekemää esitystä, äänestävät "jaa" ja että ne, jotka kannattavat Jussi Kanasen tekemää esitystä, äänestävät "ei".
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kymmenen (10) "jaa"-ääntä ja kuusitoista (16) "ei"-ääntä, yksi poissa

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Viitasaaren kaupungin vuoden 2021 talousarvion, palvelusopimuksen ja taloussuunnitelman vuosille 2022 -2023 sillä muutoksella, että 200 000 euron määräraha valokuituverkon rakentamiseen liittyvästä avustuksesta poistetaan

https://viitasaari.fi/wp-content/uploads/2020/12/Valtuuston-ptk07122020.pdf

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (2619754-2) liikevaihto oli - euroa 2019 ja työllisti - henkilöä. Liiketoiminnan tappio oli -0,2 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -. Yhtiön omavaraisuusaste oli -507 %.