Menetin kauan ajat sitten parhaan sielunystävän kun hän kuoli pahanlaatuiseen syöpään. Näin vielä joskus hänestä unta. En nyt osaa ystävystyä enkä muista miten se syntyy.
Tai ystävän kanssa kolahti niinkuin sielunystävät yleensä (huom, en tarkoita sielunkumppania). Mutta kun joka kerta jutellessani puolituttavan kanssa en kokenut yhtään siitä että meillä olisi kolahtanut.
Neuvo, miten ystävyys onnistuisi parhaimmillaan ilman kolahtamista? Kiitos!
Tai ystävän kanssa kolahti niinkuin sielunystävät yleensä (huom, en tarkoita sielunkumppania). Mutta kun joka kerta jutellessani puolituttavan kanssa en kokenut yhtään siitä että meillä olisi kolahtanut.
Neuvo, miten ystävyys onnistuisi parhaimmillaan ilman kolahtamista? Kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ystävyys voi mun mielestä syntyä mitä erikoisemmista tapahtumista. Moni yhteissattuma kun osuu kohdalle odottamatta, siinä on myös yksi ystävyyden syttymisjuju.
Pitkän tuntemisajan uskotaan vaikuttavan ystävyyden kehittymiseen, mutta itse en ole samaa mieltä. Toisille ajan kesto tekee ystävyyden yleensä mahdolliseksi, kaikille ei se pitkä aika ole mikään takuu että pääsisi muodostumaan mitään normituttavuutta enempää.
Me ollaan niin eri muotista tehtyjä. Tunne ja kohtaamiset ovat sattumien summaa.
Kysyit neuvoa, en minä osaa sanoa ja ettet muista?
Huomannut kuinka miettii menetettyjä sielunystäviä elämän varrelta. Niinhän meistä tekee jokainen, niin uskon. Jään hetkeksi pohtimaan..lisäilen fiiliksen pohjalta myöhemmin.
Oletko käynyt meediolla juttelemassa tämän rajan toiselle puolelle astuneen ystäväsi kanssa?
Meedioiden tarjontaa epärehellisyyden nimissä tulee karttaa. Kansanperinne ei aina kohtaa oikealla tavalla.
Ystävä on ystävällinen aidosti. Samalla aaltopituudella.
Ylemmyydentunto tappaa suhteen.
Toinen ymmärtää jo puolesta sanasta.
Empaattinen suhtautuminen
Kuuntelee ja tukee. Ottaa kantaa tarvittaessa.
Luotettava joka tavalla.
Ystävän täytyy olla samanlainen tietyllä tavalla, mielipiteet suht yhteneväiset, mutta voivat olla eriäviäkin
Ystävään voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa. Läheinen suhde
Minä+ja+ydänystäväni+vielä+tänäkin+päivänä+tulimme+tutuiksi+15-+ja+16-vuotiaina,+minä+se+vanhempi.+Ja+alku+ei+todellakaan+ollut+ystävyyttä!
Minulla+oli+kaksi+kaveria+joiden+kanssa+vietimme+aikaa+kolmestaan,+ja+tämä+tyttö+ja+hänen+kaverinsa+olivat+meidän+"vihollisiamme",+en+edes+tiedä+miksi+mutta+nuorena+tulee+tehtyä+kaikenlaista+tyhmää+ja+lapsellista.
Haukuimme+toisiamme+ja+puhuimme+kaikenlaista+pahaa,+siis+noista+kahdesta+me+kolme,+ja+he+meistä.+En+muista+missä+vaiheessa+sitten+jouduin+puoli+vahingossa+tuon+tytön+kanssa+puheisiin,+ja+huomasimme+että+meillä+synkkasi+tosi+hyvin.+Siitä+se+alkoi,+meistä+tuli+erottamattomat!
Nyt+tuosta+on+jo+useita+vuosia+aikaa,+kumpikin+ollaan+siis+aikuisia,+olemme+naimisissa,+kummallakin+tyttö+ja+se+on+vielä+hassua+että+lapsemme+syntyivät+yhden++päivän+väliajoin!+Olimme+synnytysosastolla+yhtä+aikaa.+Saattaa+mennä+aikaa+ettemme+tapaa,+mutta+aina+kun+tapaamme+on+kuin+emme+olisi+erossa+olleetkaan.+Hän+on+ihminen+johon+voin+luottaa+100%+ja+hän+minuun.+Olemme+todelliset++ystävät.
Minulla+on+muitakin+ystäviä,+mutta+kukaan+ei+ole+hänen+veroisensa,+ei+lähellekään.
Yhden+hyvän+ystävän+tapasin+hiekkalaatikolla+tyttöni+kanssa,+ja+hänenkin+kanssaan+olemme+edelleen+ystävät.+Se+ei+vain+ole+niin+syvää+ystävyyttä+kuin+tämän+yhden.
Sitä+vain+synkkaa+jonkun+kanssa.+En+minä+ainakaan+osaa+sitä+selittää.+
Minulla+oli+myös+työkaveri+joka+oli+pian+eläkkeelle+jäämässä+ja+hän+oli+ystäväni+myös+vaikka+ikäeroa+oli+paljon.+Mahtava+ihminen.+Muutti+eläköidyttyään+Enontekiölle+missä+heillä+oli+kesäasunto+tai+siis+talo+jossa+lomailivat+ja+kun+pääsivät+vapaiksi+töistä+muuttivat+sinne+kokonaan.+Ystävyys+on+arvokas+asia+kun+oikean+ystävän+saa.+Sitä+pitää+vaalia.