Tämä saattaa kuulostaa turhalta valitukselta tai itsesääliltä, mutta tämä on juttu, joka ärsyttää mua: en ole koskaan seurustellut eikä musta oikeastaan ole kukaan koskaan ollut kiinnostunutkaan.
Ei kai mulla kauheaa hätää vielä ole, olen 15-vuotias eli tosi nuori vielä, tiedän itsekin. Mutta silti, omasta tuttavapiiristäni, johon kuuluu enimmäkseen muita samanikäisiä tyttöjä, ovat kaikki paitsi minä jo seurustelleet/seurustelevat parhaillaan...
Haluaisin todella paljon jo kokea millaista seurustelu on, ja väkisinkin tulee mieleen, että onko mussa kenties jotain vikaa kun en kenellekään kelpaa..?
En ole kaunotar, mutten hirviökään. Olen lyhyt, ihan normaalikroppainen tai ehkä enemmän vähän pyöreä, tummatukkainen ja tummasilmäinen. Tai enhän mä siihen usko, että kenenkään epäsuosio ois kiinni pelkästään ulkonäöstä; mun luonteessa on lähinnä sitten oltava se suurin vika.. Kuvailisin itseäni ujoksi, rauhalliseksi, filosofiseksi ja herkäksi, mutta tavallaan kuitenkin määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla on omat ehkä valtavirrasta poikkeavat mielipiteet ja jota monet pitävät hieman omalaatuisena. Olen itse miettinyt, että mahtaakohan se, etteivät pojat ole musta kiinnostuneita johtua siitä, että olen tosiaan ehkä hieman outo ja olen aina ollut henkisesti ikäistäni kypsempi, aikuisempi ja vakavempi, enkä ole koskaan oikein tuntenut kuuluvani joukkoon...
Sanokaa pojat, minkälaisista tytöistä te pidätte? Löytyykö teistä niitä, jotka voisivat kuvitella pitävänsä kaltaisistani tytöistä?
Ei kai mulla kauheaa hätää vielä ole, olen 15-vuotias eli tosi nuori vielä, tiedän itsekin. Mutta silti, omasta tuttavapiiristäni, johon kuuluu enimmäkseen muita samanikäisiä tyttöjä, ovat kaikki paitsi minä jo seurustelleet/seurustelevat parhaillaan...
Haluaisin todella paljon jo kokea millaista seurustelu on, ja väkisinkin tulee mieleen, että onko mussa kenties jotain vikaa kun en kenellekään kelpaa..?
En ole kaunotar, mutten hirviökään. Olen lyhyt, ihan normaalikroppainen tai ehkä enemmän vähän pyöreä, tummatukkainen ja tummasilmäinen. Tai enhän mä siihen usko, että kenenkään epäsuosio ois kiinni pelkästään ulkonäöstä; mun luonteessa on lähinnä sitten oltava se suurin vika.. Kuvailisin itseäni ujoksi, rauhalliseksi, filosofiseksi ja herkäksi, mutta tavallaan kuitenkin määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla on omat ehkä valtavirrasta poikkeavat mielipiteet ja jota monet pitävät hieman omalaatuisena. Olen itse miettinyt, että mahtaakohan se, etteivät pojat ole musta kiinnostuneita johtua siitä, että olen tosiaan ehkä hieman outo ja olen aina ollut henkisesti ikäistäni kypsempi, aikuisempi ja vakavempi, enkä ole koskaan oikein tuntenut kuuluvani joukkoon...
Sanokaa pojat, minkälaisista tytöistä te pidätte? Löytyykö teistä niitä, jotka voisivat kuvitella pitävänsä kaltaisistani tytöistä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ovat vielä kakaroita, ei ne ymmärrä vielä naistan/tyttöjen päälle mitään. Vasta yli 25 vuotiaat miehet alkaa tajuamaan, monesti sama pätee naisiinkin. ELi kun kasvaa ja aikuistuu, niin se ulkonäkö ei ole enää se pääasia. Olet vielä niin nuori, että älä edes vielä murehdi sitä löydätkä jonkun vai et. SItten kun olet 50v ja vielä sinkku, niin vasta sitten voit alkaa miettimään mikä mättää jos et muka ketään ole vielä löytänyt.
Sun iässä mä ajelin vaan mopolla ja vietin lapsuutta. Ei olis tullut mieleenkään murehtia löydänkä kivaa tyttöä vai en..niin ja en ole edelleenkään löytänyt, mutta en edelleenkään ota siitä mitään hirmuisia paineita.
Sinussa ei totisesti ole mitään vikaa, älä edes mieti asiaa siltä kantilta. Sulle ei vaan ole tullut kohdalle sitä jotain, jonka kanssa nappaisi.
Monet pojat on niin arkoja, että eivät uskalla juttusille, vaikka mieli tekisi. Siispä tee itse aloite, MUTTA älä ole liian hanakka.
Kaikkea hyvää sulle ja ikä hoitaa tämänkin pulman ennen pitkää, niin tylsää kuin se onkin kuulla.
Kuulepas tyttökulta, sussa ei ole todellakaan mitään vikaa. Se, että pystyy erottumaan massasta omilla mielipiteillään, on yks juttu, mitä arvostan suuresti. Toisaalta en ole 15-vuotias poju enkä ole 15 v tyttöjen perään. :)
Teini-iässä monella on sosiaalisia paineita "seukata", koska se kuuluu asiaan. Tai sitten ei. Ikävä kyllä, uskon että monet seurustelevat sen takia, ettei ne haluu olla yksin.
Kuten jo yllä todettu, ei kannata ottaa turhia paineita kumppanin etsimiseksi. Se oikea kävelee kyllä ennemmin tai myöhemmin vastaan ja korjaa sut parempaan talteen. Se, että osaat olla yksin vahvistaa sua entisestään ja opit tuntemaan ittes paremmin - sit kun sen seurustelun aika tulee, on se helpompaa, koska tiedät mitä haluut.
Kyllä mä luulen, että sulla vielä kävelee se oikea vastaan, en tosin lupaa että se tapahtuu ihan heti, mutta voin sanoa että aina kannattaa toivoa parasta. Itse olen 17, enkä vielä koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Itsekkin olen vielä nuori, ja minullakin on vielä aikaa seurustella sen oikean kanssa kun se oikea löytyy.
Vielä ei tosiaankaan kannata miettiä, että mikä sinussa on vikana. Sitä on vielä liian aikaista miettiä.
Joo kiitoksia kaikille jotka lohduttivat ja neuvoivat! Se piristi vähän synkkää mieltä:)
Mä olen lähes 18 ja mul oli sun ikäisenä täysin sama ongelma. Nyt ongelmana on se että miehiä on Liikaa. Joka ilta soi puhelin et "lähetkö treffeille" ja ne on melkeen toistensa niskassa siitä kuka mun kaa treffeille saa lähteä. En sit seurustele kenenkään kanssa, koska ihastuneet on kavereita enkä halua välejä rikki... sekavaa!! Eli vaihdetaan osia, ei tahdo olla suosittu :D.
Olen 26. Sinun ikäisenä tunsin oloni huonoksi, etten kelpais kenellekään. Olin väärässä. 17 ikäisenä poitsuja alkoi juosta ihan kiusaksi asti perässä, saati sitten täysi-ikäisyyden kynnyksellä, baareissa tms ei saanut olla hetkeäkään rauhassa. Sitten 22 v, aloin seurustella ja sitä kesti useampi vuosi. Sitten erottiin. Tuli se sama 15 vuotiaana koettu tunne, etten kelpaa kenellekään. Olin taas väärässä. Vähän yritin hakea seuraa ja heti löytyi innokkaita miehiä - taas liikaa. Nyt sitten seurustelen onnellisesti vaikken olisi sitä vielä vuosi sitten uskonut itsekään. Älä sinä nuori kaunis nainen masennu ja heitä kirvestä kaivoon. Pojat on vielä tuossa iässä nii nuoria, etteivät aina ymmärrä hyvän päälle. Sinä olet varmasti ihana ja rakastettava suloinen nuori nainen, jota jossakin odottaa se oikea. Omassa elämässäni olen sen huomannut, että hyvää kannattaa odottaa. Myös sinun. Ei kannata alkaa heti sen ensimmäisen vastaantulevan kanssa seukkaaman. itse tein sen virheen ja sen takia jouduin pakotettuna suostumaan seksiin ja se oli elämäni hirvein kokemus. Olisi pitänyt vaan odottaa ja katsella rauhassa, millaisia erilaisia miehiä maailmassa on. Vahingosta viisastuneena älysin odotella kunnollista miestä. Toivotan sinulle voimia ja iloa kevääseen ja älä lannistu. nauti nuoruudesta, keväästä ja auringon valosta, pidä itsestäsi hyvää huolta, urheile ja syö terveellisesti. Kyllä se sinullekin vielä oma kulta löytyy.