Mussa jotain vikaa...?

Tämä saattaa kuulostaa turhalta valitukselta tai itsesääliltä, mutta tämä on juttu, joka ärsyttää mua: en ole koskaan seurustellut eikä musta oikeastaan ole kukaan koskaan ollut kiinnostunutkaan.
Ei kai mulla kauheaa hätää vielä ole, olen 15-vuotias eli tosi nuori vielä, tiedän itsekin. Mutta silti, omasta tuttavapiiristäni, johon kuuluu enimmäkseen muita samanikäisiä tyttöjä, ovat kaikki paitsi minä jo seurustelleet/seurustelevat parhaillaan...
Haluaisin todella paljon jo kokea millaista seurustelu on, ja väkisinkin tulee mieleen, että onko mussa kenties jotain vikaa kun en kenellekään kelpaa..?
En ole kaunotar, mutten hirviökään. Olen lyhyt, ihan normaalikroppainen tai ehkä enemmän vähän pyöreä, tummatukkainen ja tummasilmäinen. Tai enhän mä siihen usko, että kenenkään epäsuosio ois kiinni pelkästään ulkonäöstä; mun luonteessa on lähinnä sitten oltava se suurin vika.. Kuvailisin itseäni ujoksi, rauhalliseksi, filosofiseksi ja herkäksi, mutta tavallaan kuitenkin määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla on omat ehkä valtavirrasta poikkeavat mielipiteet ja jota monet pitävät hieman omalaatuisena. Olen itse miettinyt, että mahtaakohan se, etteivät pojat ole musta kiinnostuneita johtua siitä, että olen tosiaan ehkä hieman outo ja olen aina ollut henkisesti ikäistäni kypsempi, aikuisempi ja vakavempi, enkä ole koskaan oikein tuntenut kuuluvani joukkoon...
Sanokaa pojat, minkälaisista tytöistä te pidätte? Löytyykö teistä niitä, jotka voisivat kuvitella pitävänsä kaltaisistani tytöistä?
4502
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Älä tyttö-kulta hätäile. Vielä sinä ehdit seurustella ja tehdä vaikka mitä. Toisten tyttöjen "jutut" on luultavasti "yliammuttuja" ja osaksi näyttämistäkin; koska tuossa iässä muka jo pitää olla poikaystäväkin. Kun minä olin sinun ikäisesi, niin ajat olivat toiset. En kuitenkaan ole vielä kivikaudelta "vaan 45 vee". Vanha klisee; MUTTA OLET NUORI VAIN KERRAN: Kaikkea ei tarvitse kokea heti "tässä ja nyt". Luot nyt vasta perustusta elämällesi.

Äänestä

Varmaan ärsyttää kun meitä naispuolisia neuvojia riittää, kun odottaisit kuitenkin pojilta vastauksia...
Mutta kuitenkin tahtoisin sanoa, että eihän sitä seurustelua aloiteta seurustelemisen vuoksi, vaan ihastumisen. Ei kannata miettiä sitä, millaisista tytöistä ne pojat tykkää, ne tykkää kuka mistäkin. On fiksua odottaa oikeita tunteita, eikä rynnätä kokeilemaan huvikseen...
t:26v, joka seurusteli 18-vuotiaana ekan kerran

Äänestä

juu meitä miehiähän pelottaa semmoset naiset jotka yrittää kauheesti olla olevinaan. Josset nyt ihan tuppisuu ole niin kyllä sut joku jäbä pongaa jonain päivänä. Oot vaan oma ittes niin jäbä tietää mitä saa ettei pety.

Sussa ei oo mitään vikaa. Sitten kun oot 30-vuotias ja et oo kertaakaan seurustellut niin voit alkaa miettiä mahdollisia korjattavia piirteitä sinussa. Sekään ei tarkoita että sussa silloinkaan jotain vikaa sinänsä olis. Olethan täydellinen, Jumalan kuvaksi luotu. Nauti siitä että oot nuori ja vapaa, äläkä synkistä päiviäsi miettimällä että onko sussa jotain vikaa.

Mukavaa kevättä!

Äänestä
  • Kiitti kaikille vinkeistä ja lohdutuksesta!:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ERROR kirjoitti:

Tämä saattaa kuulostaa turhalta valitukselta tai itsesääliltä, mutta tämä on juttu, joka ärsyttää mua: en ole koskaan seurustellut eikä musta oikeastaan ole kukaan koskaan ollut kiinnostunutkaan.
Ei kai mulla kauheaa hätää vielä ole, olen 15-vuotias eli tosi nuori vielä, tiedän itsekin. Mutta silti, omasta tuttavapiiristäni, johon kuuluu enimmäkseen muita samanikäisiä tyttöjä, ovat kaikki paitsi minä jo seurustelleet/seurustelevat parhaillaan...
Haluaisin todella paljon jo kokea millaista seurustelu on, ja väkisinkin tulee mieleen, että onko mussa kenties jotain vikaa kun en kenellekään kelpaa..?
En ole kaunotar, mutten hirviökään. Olen lyhyt, ihan normaalikroppainen tai ehkä enemmän vähän pyöreä, tummatukkainen ja tummasilmäinen. Tai enhän mä siihen usko, että kenenkään epäsuosio ois kiinni pelkästään ulkonäöstä; mun luonteessa on lähinnä sitten oltava se suurin vika.. Kuvailisin itseäni ujoksi, rauhalliseksi, filosofiseksi ja herkäksi, mutta tavallaan kuitenkin määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla on omat ehkä valtavirrasta poikkeavat mielipiteet ja jota monet pitävät hieman omalaatuisena. Olen itse miettinyt, että mahtaakohan se, etteivät pojat ole musta kiinnostuneita johtua siitä, että olen tosiaan ehkä hieman outo ja olen aina ollut henkisesti ikäistäni kypsempi, aikuisempi ja vakavempi, enkä ole koskaan oikein tuntenut kuuluvani joukkoon...
Sanokaa pojat, minkälaisista tytöistä te pidätte? Löytyykö teistä niitä, jotka voisivat kuvitella pitävänsä kaltaisistani tytöistä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu