Hei! Olen noin parikymppinen ja nyt seurustellut 3 vuotta. Tämä on ensimmäinen suhde. Minulla on ollut suunnilleen koko suhteen vähän haasteita ymmärtää kumppaniani ja on ollut kaikennäköisiä pelkoja, mutta olen ajatellut niiden johtuneen itsetunnostani. Ne vähenevät koko ajan ja tunnen rakkauden syvenevän.
Viime vuonna kun oli hyvin harmaata ja vähän masentavaa oloa, ja tuntui että poikaystävä nukkui paljon eikä käynyt koulua, niin mielessäni kävi, että mitä jos tänä yönä löytyisi joku joka saisi niin hyvän olon, että voisin seurustella. Ihan näin suoraan en ajatellut asiaa, mutta sellainen tunne että voisipa joku nyt olla minun lähellä ja tuntea oloni.
Löysin kuin löysin jonkun "hätääni", tai siltä se tuntui sillä hetkellä. Tämä siis tapahtui netissä. Olin muualla kuin kotonamme. Ensin hän huomasi että seurustelen, mutta kertoi ettei pysty lopettamaan juttelua, koska vaikutan niin hänen tyyppiseltä naiselta. Tilanne tuntui tosi absurdilta ja halusin nähdä, että miksi hän vaikuttaa niin kiinnostuneelta, voisinko olla jollekin tosiaan näin viehättävä? (kyse ei siis ole etteikö minun mies minua kehuisi, vaan hän kehuu usein ja paljon, sinä ajankohtana vain vähemmän). No hän jatkoi kehumista ja uskalsin laskea suojiani vähän enemmän.
Hän sanoi että haluaisi lähelleni ja minut syliinsä. Siinä jutellessa tunsin sellaista valtavaa lämpöä ja helpotusta "kaikkiin vaivoihini" ja kutkutusta että haluaisin myös samaa ja enemmänkin. Päädyimme juttelemaan melko tuhmia, ja sellaisia että voisinpa olla siellä hänen kanssaan. Tämä tuntui silti tosi väärältä, enkä tiedä miksi en lopettanut heti. Sitä jatkui koko yön. Seuraavana päivänä itkin kun mietin että jättäisin mieheni jonkun muun takia, koska se tuntui sillä hetkellä niin aidolta ja oikealta. Keskustelin ystävän kanssa ja hän vähän sanoi että kannattaa olla varovainen, varsinkin kun tämä toinen mies sanoi melko ilkeästi että hän olisi paljon parempi kuin poikaystäväni.
En edes paljon keskustellut siitä millainen poikaystäväni on, ainoastaan että hän oli masentuneen tuntuinen.
Samana päivänä oli edelleen sellainen kutku että haluan tosi paljon,mutta tajusin että haluamisen olivat todella pinnallisia, esim kun näin hänen puhuvan videoilla ja muutenkin tulevan enemmän esiin, tunsin vetovoiman vähenevän ja koko jutun tuntuvan vain himoon perustuvalta. Siinä vaiheessa myös tajusin, miten paljon joutuisin ehkä eristyksiin jos menisin sen henkilön mukaan. Koska hän oli melko mysteeri. Juuri se ettei hän oikein paljastanut mitä hän tismalleen minusta haluaa, ja miksi hän on jatkanut keskustelua vaikka tietää että kuulun toiselle. Minulla oli jotenkin vähän pakonomainen tarve ajatella seksiä ja seksuaalisia ajatuksia hänen kanssaan ja pistin ajatukset vain täysin poikki. Huomasin niissä että poikaystäväni tuli ajatuksiini ja tajusin että hän on se joka on panostanut minuun nämä vuodet ja tehnyt parhaansa, vaikkei hän olisi maailman taitavin seksissä. Miten edes tiesin että jos tämä uusi oli hyvä vai ei siinä.
Soitin poikaystävälle ja kerroin että olen jutellut tuhmia ja muutenkin mennyt vähän liian pitkälle. Hän suositteli että estän sen miehen ja että jutellaan sitten kun palaan niin paremmin. En tiennyt oliko se kovin viisasta, mutta ajattelin että hän halusi minun pääsevän kokonaan pois siitä henkilöstä, eikä minun siis tarvinnut hänen mielestään selitellä.
Estin vielä kun oli muutama avaamaton viesti ja ajattelin että ei ole oikein vastata enää yhteenkään viestiin tai katsoa niitä. Olin tosi helpottunut eikä minua harmittanut yhtään, halusin vain poikaystävän luo ja saamaan anteeksi (jos enää voisin). Luulin että pääsin helpolla pois tilanteesta ja koko henkilön voisi unohtaa mutta toisin oli...
Tämä henkilö kaivoi puhelinnumeroni esiin ja alkoi raivoamaan. Ensin hän sanoi minua idiootiksi ja sitten estin taas. Pian aloin saamaan tekstiviestejä ja ensimmäiseksi valitti sitä että kuinka raukkamaista on vain estää joka paikasta. Sitten tuli pidempiä ja loukkaavampia viestejä, kuulemma hän tietää mikä minä olen naisiani (leikin miehillä enkä koskaan ota vastuuta). Sitten hän ilmoitti kertovansa poikaystävälleni, ja kun hän oli sen tehnyt niin sanoi että toivottavasti minut jätettäisiin. Poikaystävä kertoi ettei välittänyt mitä sanottiin, sanoi että tärkeintä etten tekisi enää uudestaan. Luulin että nyt saataisiin olla ihan rauhassa ja jatkaa elämää. No kuitenkin jatkoi edelleen minun loukkaamista. Kuulemma minua ei jätetä koska minä hallitsen niin paljon poikaystävääni, eikä poikaystäväni tiedä omaa parastaan vaan kärsii vain minun kanssa. Hän sanoi että luultavasti poikaystävä jättää minut tai sitten teen poikaystäväni hulluksi. Kaikki ne viestit oli tarkoitettu mua satuttaviksi ja että ne ei koskaan lähtisi pois mun mielestä. Viikon ajan sain unihalvauksia koska pelotti niin paljon.
(JATKUU)
Viime vuonna kun oli hyvin harmaata ja vähän masentavaa oloa, ja tuntui että poikaystävä nukkui paljon eikä käynyt koulua, niin mielessäni kävi, että mitä jos tänä yönä löytyisi joku joka saisi niin hyvän olon, että voisin seurustella. Ihan näin suoraan en ajatellut asiaa, mutta sellainen tunne että voisipa joku nyt olla minun lähellä ja tuntea oloni.
Löysin kuin löysin jonkun "hätääni", tai siltä se tuntui sillä hetkellä. Tämä siis tapahtui netissä. Olin muualla kuin kotonamme. Ensin hän huomasi että seurustelen, mutta kertoi ettei pysty lopettamaan juttelua, koska vaikutan niin hänen tyyppiseltä naiselta. Tilanne tuntui tosi absurdilta ja halusin nähdä, että miksi hän vaikuttaa niin kiinnostuneelta, voisinko olla jollekin tosiaan näin viehättävä? (kyse ei siis ole etteikö minun mies minua kehuisi, vaan hän kehuu usein ja paljon, sinä ajankohtana vain vähemmän). No hän jatkoi kehumista ja uskalsin laskea suojiani vähän enemmän.
Hän sanoi että haluaisi lähelleni ja minut syliinsä. Siinä jutellessa tunsin sellaista valtavaa lämpöä ja helpotusta "kaikkiin vaivoihini" ja kutkutusta että haluaisin myös samaa ja enemmänkin. Päädyimme juttelemaan melko tuhmia, ja sellaisia että voisinpa olla siellä hänen kanssaan. Tämä tuntui silti tosi väärältä, enkä tiedä miksi en lopettanut heti. Sitä jatkui koko yön. Seuraavana päivänä itkin kun mietin että jättäisin mieheni jonkun muun takia, koska se tuntui sillä hetkellä niin aidolta ja oikealta. Keskustelin ystävän kanssa ja hän vähän sanoi että kannattaa olla varovainen, varsinkin kun tämä toinen mies sanoi melko ilkeästi että hän olisi paljon parempi kuin poikaystäväni.
En edes paljon keskustellut siitä millainen poikaystäväni on, ainoastaan että hän oli masentuneen tuntuinen.
Samana päivänä oli edelleen sellainen kutku että haluan tosi paljon,mutta tajusin että haluamisen olivat todella pinnallisia, esim kun näin hänen puhuvan videoilla ja muutenkin tulevan enemmän esiin, tunsin vetovoiman vähenevän ja koko jutun tuntuvan vain himoon perustuvalta. Siinä vaiheessa myös tajusin, miten paljon joutuisin ehkä eristyksiin jos menisin sen henkilön mukaan. Koska hän oli melko mysteeri. Juuri se ettei hän oikein paljastanut mitä hän tismalleen minusta haluaa, ja miksi hän on jatkanut keskustelua vaikka tietää että kuulun toiselle. Minulla oli jotenkin vähän pakonomainen tarve ajatella seksiä ja seksuaalisia ajatuksia hänen kanssaan ja pistin ajatukset vain täysin poikki. Huomasin niissä että poikaystäväni tuli ajatuksiini ja tajusin että hän on se joka on panostanut minuun nämä vuodet ja tehnyt parhaansa, vaikkei hän olisi maailman taitavin seksissä. Miten edes tiesin että jos tämä uusi oli hyvä vai ei siinä.
Soitin poikaystävälle ja kerroin että olen jutellut tuhmia ja muutenkin mennyt vähän liian pitkälle. Hän suositteli että estän sen miehen ja että jutellaan sitten kun palaan niin paremmin. En tiennyt oliko se kovin viisasta, mutta ajattelin että hän halusi minun pääsevän kokonaan pois siitä henkilöstä, eikä minun siis tarvinnut hänen mielestään selitellä.
Estin vielä kun oli muutama avaamaton viesti ja ajattelin että ei ole oikein vastata enää yhteenkään viestiin tai katsoa niitä. Olin tosi helpottunut eikä minua harmittanut yhtään, halusin vain poikaystävän luo ja saamaan anteeksi (jos enää voisin). Luulin että pääsin helpolla pois tilanteesta ja koko henkilön voisi unohtaa mutta toisin oli...
Tämä henkilö kaivoi puhelinnumeroni esiin ja alkoi raivoamaan. Ensin hän sanoi minua idiootiksi ja sitten estin taas. Pian aloin saamaan tekstiviestejä ja ensimmäiseksi valitti sitä että kuinka raukkamaista on vain estää joka paikasta. Sitten tuli pidempiä ja loukkaavampia viestejä, kuulemma hän tietää mikä minä olen naisiani (leikin miehillä enkä koskaan ota vastuuta). Sitten hän ilmoitti kertovansa poikaystävälleni, ja kun hän oli sen tehnyt niin sanoi että toivottavasti minut jätettäisiin. Poikaystävä kertoi ettei välittänyt mitä sanottiin, sanoi että tärkeintä etten tekisi enää uudestaan. Luulin että nyt saataisiin olla ihan rauhassa ja jatkaa elämää. No kuitenkin jatkoi edelleen minun loukkaamista. Kuulemma minua ei jätetä koska minä hallitsen niin paljon poikaystävääni, eikä poikaystäväni tiedä omaa parastaan vaan kärsii vain minun kanssa. Hän sanoi että luultavasti poikaystävä jättää minut tai sitten teen poikaystäväni hulluksi. Kaikki ne viestit oli tarkoitettu mua satuttaviksi ja että ne ei koskaan lähtisi pois mun mielestä. Viikon ajan sain unihalvauksia koska pelotti niin paljon.
(JATKUU)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vttu mikä hra. Sä et välitä kestään muusta kuin omasta hyvästä olostas. Sun poikaystäväs on kyllä melkonen tossu kun ei tollaseen reagoinut mitenkään. Pihalle tollanen narttu pitäis heittää sateeseen miettiimään tekojaan.
Kuitenkin jonkun ajan päästä olin ihan pyörällä päästä, että mitä jos hän olikin oikea, jos en olisikaan saanut estää. Nämä ajatukset olivat sellainen turva välillä jos tunsin itseni avuttomaksi. Käytin tilannetta joka tuotti avuttomuutta avuttomuuteni parantamiseen. En ymmärrä tunnettani lainkaan. Tai sitten jos teki mieli seksiä, ajatukset saattoi harhailla, mutta enimmäkseen sellaista "ei saa ajatella, tosi kiellettyä", ja se vain pahentui siitä omasta huomauttamisesta itselleni. Olen huomannut että se henkilö tulee mieleeni joko täysin kamalana ja pelottavana ihmisenä tai sitten minun oikeana sielunkumppanina. Olen hirveän hämmentynyt ja pelästynyt tästä. En saa onneksi enää viestejä. Minulla ei ole sinällään ikävä, mutta vaivaa vain tosi paljon, että miksi ne kehut ja se lämmin tunne tulee välillä mieleen. Mietin että olenkohan vain riippuvainen niistä kehuista? Halusinko vain että joku huomaa. En vain tiedä onko tunteilleni perustetta vai sivuutanko täysin kaikki ne inhottavat viestit. Tiedän että kaikilla on joskus huono päivä, mutta ne olivat sairaita ja kostonhimoisia. Tunnen kuin olisin velassa koska kerran se tunnelma oli toiveikas ja meillä meni juttu melko hyvin. Silti tiedän että minun piti mennä poikaystäväni luo, koska se on oikein ja reiluinta.
Tiedän myös kuinka pahasti tein, ei olisi pitänyt lainkaan jutella kenellekään sellaisia.
Vain poista tuon kuvatuksen infot kaikista some sivuistasi.
Laita puhelimeesi sen numero estoon.
Mikäli sen viestejä yhä livahtaa tietoosi niin poista ne avamattomana.
Tästv lähtien valitse hyvin tarkasti kenelle jaat aikaasi ja seuraasi. Niin somessa kuin reaalissakin.
Se kehu sua koska halus sun pöksyihis, simppeliä. Vittu että naiset voikin olla helppoja.
Poikaystäväsi vaikuttaa tosi hyvältä tyypiltä, joka ymmärtää ja tukee. Naiset vaan nuorena jättää tuollaiset, koska pitää niitä tylsinä, koska kaipaavat jännitystä niin kuin sinäkin kaipaat, eikä siinä ole mitään väärää. Sääli vaan hyviä kilttejä miehiä.
Tämä nettiystäväsi taas paljastui kusipääksi, mutta niin se vaan sinua edelleen kiehtoo. Täällä palstaslangila puhutaan, että naiset ihastuvat jännämiehiin , etkä sinä ole poikkeus.
Toisaalta olet siinä iässä, että minusta on turha vielä sitoutua, koska muut miehet vielä kiinnostavat.
No+siitä+en+tiedä,+onko+liian+aikaista+sitoutua,+ainakin+poikaystävä+haluaa+tosi+paljon+jatkaa+ja+haluan+huomata+hänen+panostuksensa+ja+tukensa+paremmin.+Ehkä+minä+en+halua+jättää,+koska+tiedän+arjen+olevan+parempaa+kuin+epävarmuus.+Ymmärrän+kyllä+myös+että+voi+olla+se+taipumus+ihastua,+mutta+haluan+käsitellä+asian+rauhassa+ja+jatkaa+ihan+tässä+suhteessa+niin+kauan+kuin+on+mahdollista.+Tottakai+silti+jos+tajuan+etten+ole+valmis,+niin+varmaan+on+oltava+yksin,+koska+tietenkin+ne+jotka+haluavat+ja+tuntevat+olevansa+valmiita+sitoutumaan+ansaitsevat+vierelleen+sellaisen+kumppanin.+Pitää+punnita+silti+hyvin+tarkkaan+mitä+valitsen,+koska+voi+hyvinkin+olla,+että+seurustelu+on+se+mikä+auttaa+minua+kasvamaan.+Yritän+pysyä+rehellisenä+itselleni,+mitä+sitten+päätänkään,+mutta+ei+siihen+100%+yksi+ihastuminen+riitä+vaan+täytyy+olla+muutakin+pielessä.
Kertomasi kuulostaa siltä, että olet jotenkin sisäisesti jämähtänyt tai seksuaalisesti ja tuo jännittävä ajatusten vaihto tuntemattoman kanssa toi sopivaa säpinää uinuvaan tilaasi. Eli kuulostaa ihan luonnolliselta.
Monimutkaista noista tilanteista tulee silloin kun lähtee hakemaan säpinää luomalla kontaktia johonkin parisuhteen ulkopuoliseen.
Riittäiskö jatkossa vaikka se että fantasioi jostain tyypistä...
Kuulostaa järkevältä selitykseltä. En todellakaan halua enää tuolla tavalla päästä pois hankalasta tilanteesta. Riittäisi se varmasti. Tuo asia ei ollut mikään suunniteltu juttu, ainoastaan juuri siitä sulkeutuneisuuden tunteesta, että osaisiko joku vastata siihen, mutta onhan se aina vain itsestäni kiinni. Vaikka ehkä se juttelu sai sellaisen olon että tälläisen henkilön olin vain tarvinnut, niin luultavasti se oli vain skämmi.