Nenonen tiesi: näin Summa ei olisi murtunut

Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.

Lue lisää

Plää plää plää.

Anonyymi kirjoitti:

Plää plää plää.

Sinulla jurttagermaanilla ne on viisaat kommentit. Oletko sinä oikeasti niin tyhmä kuin täällä esität?

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.

Lue lisää

"Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa."

Mutta kun niitä painopisteitä oli kesällä 1944 useita. Esim kesäkuun lopulla PSS-linjalla, Tienhaarassa, Talissa, Ihantalassa, Äyräpäässä/Vuosalmella ja Viipurinlahdella.

Sitten heinäkuun puolivälissä Vuosalmi/Äyräpäässä ja U-linjalla. Tässä vaiheessa painopisteet olivat pudonneet jo kahteen jolloin molempiin riitti asettaa lähes tämä 1patteristo /1pataljoona. Ei ollut kesäkuun lopulla.

Edelleen kesäkuussa 1944 Suomella oli 20 patteristoa liian vähän.

Anonyymi kirjoitti:

"Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa."

Mutta kun niitä painopisteitä oli kesällä 1944 useita. Esim kesäkuun lopulla PSS-linjalla, Tienhaarassa, Talissa, Ihantalassa, Äyräpäässä/Vuosalmella ja Viipurinlahdella.

Sitten heinäkuun puolivälissä Vuosalmi/Äyräpäässä ja U-linjalla. Tässä vaiheessa painopisteet olivat pudonneet jo kahteen jolloin molempiin riitti asettaa lähes tämä 1patteristo /1pataljoona. Ei ollut kesäkuun lopulla.

Edelleen kesäkuussa 1944 Suomella oli 20 patteristoa liian vähän.

Lue lisää

Tietysti niitä on useita, siksi sana painopisteitä oli monikossa. Kannaksella ei kolmea enempää yhtä aikaa jos Viipurinlahtikin lasketaan mukaan, Laatokan Karjalassa vain yksi koko aikana.

Suomalaisten tuolloinen tykistö riitti aika hyvin siinä tilanteessa, tietenkään ei olisi haitannut, jos olisi ollut enemmän.

Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.

Lue lisää

Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

Lue lisää

Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.

Anonyymi kirjoitti:

Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.

Lue lisää

Googlaa

Rautatiepatterin vastatykistötoiminta


Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä.

http://www.elisanet.fi/fmp/fmp_coast_railway_batteries.html

Vuodenvaihteesta 1939–40 Leningradin sotilaspiiri alkoi siirtää tykistövoimaa Itä-Kannakselta Länsi-Kannakselle, eli Summan tykistö jäi pahasti alakynteen ja tämän takia oli jatkuvasti

Taipaleessa olivat myös Laatokan rannikkotykistön yksiköt. Taipaleen lohkolla, jonka leveys oli noin 5 km, suomalaisilla oli noin 5–6 pataljoonaa ja 3,5 patteristoa neuvostoliittolaisten kahta divisioonaa, yhtä panssarivaunuprikaatia ja 18–21 patteristoa vastassa, 250 tuliasemaa Grendalilla, kun lasketaan krh mukaan.

Suomalaisten tykistöasemat olivat lyhyen kantamansa vuoksi jatkuvasti venäläisten ulottuvilla Summassa, mutta puna-armeijan huonon tiedustelun vuoksi hyvin naamioidut suomalaispatterit joutuivat harvoin tulituksen kohteeksi. Suomalaisten tykistön tilanteen tietäen venäläiset eivät viitsineet edes naamioida omia asemiaan.

Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.

Anonyymi kirjoitti:

Googlaa

Rautatiepatterin vastatykistötoiminta


Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä.

http://www.elisanet.fi/fmp/fmp_coast_railway_batteries.html

Vuodenvaihteesta 1939–40 Leningradin sotilaspiiri alkoi siirtää tykistövoimaa Itä-Kannakselta Länsi-Kannakselle, eli Summan tykistö jäi pahasti alakynteen ja tämän takia oli jatkuvasti

Taipaleessa olivat myös Laatokan rannikkotykistön yksiköt. Taipaleen lohkolla, jonka leveys oli noin 5 km, suomalaisilla oli noin 5–6 pataljoonaa ja 3,5 patteristoa neuvostoliittolaisten kahta divisioonaa, yhtä panssarivaunuprikaatia ja 18–21 patteristoa vastassa, 250 tuliasemaa Grendalilla, kun lasketaan krh mukaan.

Suomalaisten tykistöasemat olivat lyhyen kantamansa vuoksi jatkuvasti venäläisten ulottuvilla Summassa, mutta puna-armeijan huonon tiedustelun vuoksi hyvin naamioidut suomalaispatterit joutuivat harvoin tulituksen kohteeksi. Suomalaisten tykistön tilanteen tietäen venäläiset eivät viitsineet edes naamioida omia asemiaan.

Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.

Lue lisää

Todistat taas tyhmyytesi.

"Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä."

Rautatietykistö on tulenkäytöllisesti aivan eri asia kuin panssarijuna. Liikkumismenetelmä onsama.

Anonyymi kirjoitti:

Todistat taas tyhmyytesi.

"Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä."

Rautatietykistö on tulenkäytöllisesti aivan eri asia kuin panssarijuna. Liikkumismenetelmä onsama.

Lue lisää

Kun niissä oli linnoitustykkejä näemmä, liikkumismenetelmä toimii huonosti, mutta rannikkopaattien tykit ihan hienosti Taipaleessa.

Suorasuuntaukseen olivat tietenkin Boforsit, ei hullukaan olisi Canetia halunnut suuntailla, vaikka pervitiiniaatu olisi kuinka käskenyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

Lue lisää

Kuinka tällainenkin asia voi kääntyä vihapuheeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

Lue lisää

>>Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna.<<

Taipaleen rintama kesti rannikotykistön ansiosta. Siellä oli mm. Kaarnajoen patteri ja 152 mm Canet -tykit, jotka pystyivät ampumaan kaikkiin suuntiin.


http://www.sakkola.fi/historia/Suvannon-monta-roolia.htm

Näitä tehokkaampia puolustusasemia olivat Järisevänniemeen Laatokan rannalle ja Koverojan metsiin (Kaarnajoen patteri) rakennetut tykeillä varustetut linnakkeet, joissa rauhan aikana oli vain vähäinen vartiosto. Suvannon länsipäähän, Valkjärven rannalle oli perustettu vakituinen varuskunta-alue, jossa JP 4 oli Talvisodan alkaessa antamassa asevelvollisille sotilaskoulutusta. Kun sota sitten syttyi, osoittautui Suvanto väestöä pelastettaessa ratkaisevaksi tekijäksi, kuten sen aikaiset muistitiedot kertovat.

Anonyymi kirjoitti:

Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.

Lue lisää

Lykkäät pötyä!!

Anonyymi kirjoitti:

Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.

Lue lisää

Vladimir Grendal ampui Kollaan rintamalla pahimpina päivinä 35 000–40 000 kranaattia, suomalaisen tykistön päiväennätys oli 1300 kranaattia.

Eivät jääneet toimimattomiksi, vaan Talvisodassa saatujen kokemusten valossa päätettiin ottaa sarjavalmitukseen ja olivat käytössä seuraavan sodan alussa.

Tiedottaa pietari

Silläkin määrällä, millä tulivat, logistiikka naukui ja natisi. Eivätkä kaikki ehtineet mukaan alkuun.

Ainoastaan Kannaksella olisivat ehkä voineet keskittää jo aluksi enemmän väkeä, siellähän oli aika tiheä tieverkko. Mitä apua siitä olisi ollut, jos puolustajalla olisi ollut riittävä tulitiheys? Ei niin mitään.

Saksa myi Suomelle jopa romukuntoista sotasaalismateriaalia ja otti uuden hinnan.

Meillä ei ollut vaihtoehtoa,koska käytössä ei tuolloin ollut palstan jälkiviisaiden sotilasnerojen tasoisia asiantuntijoita.

"... USA lähetti nämä miehet aseineen ja 15 kilon tamineineen hinnalla 170 dollaria ...."

Dollarin kurssi oli 1$ oli hiukan yli 50 mk. 170 *50 $ = 8500 mk.

"Sitten oli rannikkotorjuntaan ilmeisesti kymmenkunta pataljoonaa sekä jokaisessa divisioonassa 1 erillinen pataljoona muttei tuosta millään saa 140 pataljoonaa kasaan. Liekö pioneeripataljoonat laskettu mukaan?"

Jos noita rannikkojoukkoja on noin paljon ollut niin kyllä tulee kasaan 140 pataljoonaa.

14 x 7 5 x 4 7 6 = 131 pelkästään divisioonilla, prikaateilla ja jääkäripataljoonilla. Miten laskettanee URR ja HRR? Niistä yhteensä tulee n. 3 000 miestä ja vastannee siis 3 pataljoonaa. Ja noiden päälle ne rannikkojoukot. Taisi olla myös heimopataljoonat ja oliko peräti jokin Päämajan alainen erillinen pataljoonakin jossain?

Summan tykistö oli muun Talvisodan tykistön lailla pääasiassa vanhaa venäläistäkalustoa I MS:n ajoilta.
Jonkin verran taisi ehtiä mukaan myös länsimaista myötätuntoa?

Anonyymi kirjoitti:

Summan tykistö oli muun Talvisodan tykistön lailla pääasiassa vanhaa venäläistäkalustoa I MS:n ajoilta.
Jonkin verran taisi ehtiä mukaan myös länsimaista myötätuntoa?

Lue lisää

Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut.

http://www.suomensotilas.fi/italia-lahjoitti-tykin-suomen-sotilas-90-vuotta-sitten/

Anonyymi kirjoitti:

Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut.

http://www.suomensotilas.fi/italia-lahjoitti-tykin-suomen-sotilas-90-vuotta-sitten/

Lue lisää

Nenonen toi USA:sta laivalastillisen I MS:n tykkejä,myös järeitä haupitseja. Hän tuli Suomeen sodan jo päätyttyä.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut.

http://www.suomensotilas.fi/italia-lahjoitti-tykin-suomen-sotilas-90-vuotta-sitten/

Lue lisää

"Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut."

Talvisodan alun tykistö oli venäläisten Suomeen itsenäistymisen jälkeen jättämää tykistöä.
Pääasiallinen tykki oli 75 K 02, joita oli 192 kpl eli lähes puolet tykistöstä, joukossa oli myös vähän raskaampaakin kalustoa. Löytyi myös samanlaisia 152 K 77 kanuunoita joita saatiin Ranskasta lahjoituksina. Näissä lahjoitus tykeissä oli se etu venäläisiin verrattuna, että niissä tuli ammukset mukana.
Vanhoihin tykkeihin oli tehty parannuksia 1920 ja 1930 luvulla esim. joustolavetti, jos puuttui tykistä, lukkoja modernisoitiin nopeammiksi ja yksinkertaisemmiksi ja lavetteja paranneltiin.

Talvisodan ongelma ei niinkään ollut tykkien määrä vaan ammusten ja sytyttimien määrä ja niiden oman valmistuksen hitaus n. 2500 ammusta/päivä. Ammusmäärä kylläkin hiukan kasvoi sodan myötä, kun opittiin tavoilla mutta laadukkaita sytyttimiä, jotka toimivat luotettavasti kovassa pakkasessa tuotettiin nihkeästi.

Anonyymi kirjoitti:

"Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut."

Talvisodan alun tykistö oli venäläisten Suomeen itsenäistymisen jälkeen jättämää tykistöä.
Pääasiallinen tykki oli 75 K 02, joita oli 192 kpl eli lähes puolet tykistöstä, joukossa oli myös vähän raskaampaakin kalustoa. Löytyi myös samanlaisia 152 K 77 kanuunoita joita saatiin Ranskasta lahjoituksina. Näissä lahjoitus tykeissä oli se etu venäläisiin verrattuna, että niissä tuli ammukset mukana.
Vanhoihin tykkeihin oli tehty parannuksia 1920 ja 1930 luvulla esim. joustolavetti, jos puuttui tykistä, lukkoja modernisoitiin nopeammiksi ja yksinkertaisemmiksi ja lavetteja paranneltiin.

Talvisodan ongelma ei niinkään ollut tykkien määrä vaan ammusten ja sytyttimien määrä ja niiden oman valmistuksen hitaus n. 2500 ammusta/päivä. Ammusmäärä kylläkin hiukan kasvoi sodan myötä, kun opittiin tavoilla mutta laadukkaita sytyttimiä, jotka toimivat luotettavasti kovassa pakkasessa tuotettiin nihkeästi.

Lue lisää

Korjaan 75 K 02 pitää olla 76 K 02.

Puna-armeijan 1939-40 oli pääasiassa varsin heikkolaatuista kevyttä T-26 kamaa (paino 9.6 tonnia) ja keskitetyllä kovalla tykistötulella nämä kevyet vaunut rikkoutuivat aika helposti. Täysosuma tuhosi vaunun.

Kaikesta panssarihypestä huolimatta kenttätykistö oli yhä maasodan kuningas 1939-45. Voimakas tykistö pysäytti panssarihyökkäykset. Lisäksi talvisodassa VVS oli tasollisesti selvästi kehnompi kuin se oli 1941-45. it-patteri, jopa jaos patteristoa kohden ja hyvä naamiointi suojasivat tykistöyksikköjä. Materiaaliakuljetukset yöllä voitiin tehdä täysin suojassa.

Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.

Anonyymi kirjoitti:

Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.

Lue lisää

Kyllä sotilaat linnoittamisen osasivat. Kyse oli rahasta. Kaikki piti tehdä mahdollisimman halvalla.
Vasta juuri sodan alla saatiin työhön vauhtia vapaaehtoisella voimalla.Sitä täydennettiin YH:n aikana.

Pääasema ei ollut maanomistajista kiinni, vaan Summan pussinperä muodostui linnoittamista johtaneiden pioneerikomentajien esityksestä Pääesikunnan päätöksellä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sotilaat linnoittamisen osasivat. Kyse oli rahasta. Kaikki piti tehdä mahdollisimman halvalla.
Vasta juuri sodan alla saatiin työhön vauhtia vapaaehtoisella voimalla.Sitä täydennettiin YH:n aikana.

Pääasema ei ollut maanomistajista kiinni, vaan Summan pussinperä muodostui linnoittamista johtaneiden pioneerikomentajien esityksestä Pääesikunnan päätöksellä.

Lue lisää

Eivät aina osanneet, Mannerheim-linjalla oli korsuja, joiden kulkuaukko oli vihollisen tulen alla. Taisi olla Taipaleessa. Kuvausten mukaan asemissa olleet kärsivät sen takia melkoisia tappioita.

Summan betonilinnoitteet vaikuttavat olleen ihan asialliset.

Kustannuksia tuli myös vanhanaikaisen tekniikan käyttämisestä. Vasta Talvisodan jälkeen kehitettiin ns imubetonimenetelmä, joka nopeutti työtä ja väheni työvoimatarvetta huomattavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.

Lue lisää

"Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, "

Tutustu Suomen linnoitamisen historiaan sieltä löytyy suunnitellut bunkkerit ja niiden ampumasektorit!
Suunnitelmissa oli Summankin rakentaa Poppiuksen ja Miljoonan väliin ja sivulle taakse bunkkerieita mutta niitä ei ehditty valmistaa.
Etummaiset asemat ampuivat "sivutulta" viistosti eteen ampumasektorinsa mukaan ja niiden ampuma-aukkojen suojana oli ampumalinjan mukainen viistosti eteenpäin madaltuva betoni suoja, joka esti vihollisen suoran tykkitule ampuma-aukkoihin. Bunkkerit suojasivat toisiaan ampumalla toistensa eteen täydentäen tulella toisiaan.

Kyllä suomalaiset osasivat linnoittaa siinä kun muutkin armeijat.

Kyllä käytännön maksimi henkilöstönkin osalta oli tuo kesän -44 tilanne eli jotain 85 patteristoa. Kalusto olisi pitänyt olla modernimpaa ja kauaskantoisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä käytännön maksimi henkilöstönkin osalta oli tuo kesän -44 tilanne eli jotain 85 patteristoa. Kalusto olisi pitänyt olla modernimpaa ja kauaskantoisempaa.

Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.

"Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa."

Höpö höpö. Asia oli ihan päinvastoin. Puolustusvoimilla oli lähes 3 000 erityyppistä kenttätykkiä joista osa tosin ikäloppuja. Mutta jos miehiä olisi riittänyt kyllä patteristojakin olisi perustettu. Koulutetusta tykistöväestä oli pulaa ja lisäksi tämä lisäys olisi kysynyt myös melkoista logistista ponnistelua. Lisäksi myös ammustuotantoa olisi pitänyt pystyä lisäämään samassa suhteessa. Ammustuotannossa oli se ongelma että sodan lopussa tuotettiin liikaa 75-76 mm ammuksia. 152 mm ampumatarvikkeissa oli noin 40% vajaus kesän 1944 torjuntataistelujen aikana, mutta se johtuu siitä, että vuonna 1943 ostettiin 12 patteriston tykit Saksasta. Ne olivat mallia 152H/37 ja 138, jotka saksalaiset olivat saaneet sotasaaliiksi itärintamalla. Tämän kaliberin ammusten tuotanto saatiin käyntiin vasta vuoden 1944 alusta eikä varastoja saatu normien mukaisiksi kesään 1944 mennessä. Jatkosodan aikana oli suurista ammuspuristimista kova puute.

Anonyymi kirjoitti:

Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.

Hölynpölyä.

Kotiuttaminen ei koskenut kenttätykistössä kuin ikäluokkia 1897-1902.
Sodan alussa oli 77 ktpstoa ja kuusi linnpstoa. Sodan lopussa oli patteristoja 86. Kokonaisvahvuus oli noin 51 000.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Kotiuttaminen ei koskenut kenttätykistössä kuin ikäluokkia 1897-1902.
Sodan alussa oli 77 ktpstoa ja kuusi linnpstoa. Sodan lopussa oli patteristoja 86. Kokonaisvahvuus oli noin 51 000.

Lue lisää

"Hölynpölyä"

Sitähän sinulla aina.

Tykkimiehiä olisi koska tahansa voitu kouluttaa kotiutettujen joukosta, se homma kun ei vaadi mitään erityisominaisuuksia. Vaatimukset ovat pienemmät kuin jalkaväkitaistelijalla, jota kotiutetut olivat.

Jatkosodan alussa tykistöön, pioneereihin ja viestimiehiksi siirrettiin ja pikakoulutettiin miehiä, jotka aikoinaan varusmiehinä palvellessaan olivat saaneet jonkin muun koulutuksen. Tämä siksi, että tykistöä, pioneereja ja viestiyksiköitä lisättiin Talvisodan kokemusten perusteella eikä näihin aselajeihin varusmieskoulutuksen saaneita ollut tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Hölynpölyä"

Sitähän sinulla aina.

Tykkimiehiä olisi koska tahansa voitu kouluttaa kotiutettujen joukosta, se homma kun ei vaadi mitään erityisominaisuuksia. Vaatimukset ovat pienemmät kuin jalkaväkitaistelijalla, jota kotiutetut olivat.

Jatkosodan alussa tykistöön, pioneereihin ja viestimiehiksi siirrettiin ja pikakoulutettiin miehiä, jotka aikoinaan varusmiehinä palvellessaan olivat saaneet jonkin muun koulutuksen. Tämä siksi, että tykistöä, pioneereja ja viestiyksiköitä lisättiin Talvisodan kokemusten perusteella eikä näihin aselajeihin varusmieskoulutuksen saaneita ollut tarpeeksi.

Lue lisää

Jatkat hölynpölyä. Ole kiitollinen,kun valeesi oiotaan.

Jalkaväen vanhemmat ikäluokat kotiutettiin eniten kärsineinä. Vain idootti voi 80 vuotta jälkikäteen esittää heidän kouluttamistaan kenttätykistöön,josta kotiutettiin vain vanhimmat ikäluokat.

Tykistöön otettiin talvella 1944 D-miehiä neljän uuden patteriston tarve.Lisäksi erä 1926 syntyneitä määrättiin kenttätykistöön. Linnoituspatteristoja muutettiin kenttätykistöksi.

Eräs aiemmin toimeenpantu tehostus oli rykmentien 3. patteriston muuttaminenraskaaksi. Näin kaikki divisioonat saivat orgaanisen raskaan patteriston. Osallahan se jo oli "ylimääräisenä".

Kummallista kyllä haluttiin ostaa hyökkäysaseita, vaikka valmistauduttiin puolustussotaan. Sitähän ne Blenheimitkin olivat. Niiden merkitys kummassakin sodassa oli vähäinen. Vickersien avulla vallattiin Petroskoi ja Karhumäki todennäköisesti pienemmin tappioin kuin olisi tapahtunut ilman niitä. Mutta jos Talvisodassa olisi pärjätty paremmin, ei noita kaupunkeja olisi tarvinnut lähteä valtaamaan eikä ehkä koko Jatkosotaa olisi edes käyty (Saksa toki olisi hyökännyt NL:oon omilta suunniltaan).

Varsinkin panssareista tulee mieleen, että ehkä niitä ostettiin myös sisäistä turvallisuutta varten. Punakapina alkoi Helsingistä ja panssarivaunujen sijoituspaikka oli ensin Santahamina, sitten Hämeenlinnan seutu. Sellaisia paikkoja joista käsin myös päärata pystyttiin pitämään auki tarvittaessa. Tietenkin saattoi olla myös kyse valmistautumisesta torjumaan Helsingin kaappaaminen mereltä käsin. Mikäli vihollinen olisi tullut voimalla ja saanut jalansijan, oli tehokas vastaisku voima ulottuvilla.

Blenheimien punnat olisi voitu käyttää tykistöön, mutta muusta on vaikeampi sanoa. Maan puolustamisessa pitää varautua useampaan tilanteeseen, joista sitten vain yksi yleensä toteutuu. Panssarivaunut pääkaupungin suojana olisivat jossain tilanteessa saattaneet olla tarpeen. Yhteen aikaan oli tapana haukkua panssarilaivoja. Ne oli suunniteltu rannikon puolustamiseen saariston suojissa ja maihinnousu oli todellinen uhka. Oli silkkaa tuuria, että ensimmäinen sota käytiin talvella, jolloin meren jää esti vihollisen laivasto-operaatiot ja että toisessa koitoksessa pystyimme vahvan liittolaisen avulla sulkemaan koko vastustajan laivaston Suomenlahden pohjukkaan. Ei kukaan voinut etukäteen laskea sellaisten varaan, vaan piti varautua rannikon puolustamiseen. Sukellusveneet ovat arveluttavampi juttu. Ne olisivat saattaneet tuottaa merkittäviä tappioita maihinnousijoille, tai sitten eivät, jos he olisivat suojautuneet kunnolla. Sukellusveneet olivat aika kalliita ja torpedoveneet olisivat olleet ehkä kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Pommituskalustoksi olisi ehdottomasti pitänyt hankkia syöksypommittajia. Niitä olisi voitu tehokkaasti käyttää pistemaaleihin ja rautateiden katkaisuihin sekä merimaaleja vastaan. Tuuloksen maihinnousu on hyvä esimerkki tilanteesta, jonka syntymisen kunnollisella hävittäjäsuojalla varustettu syöksypommittajaosasto olisi voinut luultavasti kokonaan estää.

Se on sitten tietenkin asia erikseen, että syöksypommittajia olisi ollut vaikeampi saada ja tuskin olisivat tulleet ainakaan halvemmiksi. Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, mutta ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina. Suomi otti tässä mallia valtavirrasta, ei Saksasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kummallista kyllä haluttiin ostaa hyökkäysaseita, vaikka valmistauduttiin puolustussotaan. Sitähän ne Blenheimitkin olivat. Niiden merkitys kummassakin sodassa oli vähäinen. Vickersien avulla vallattiin Petroskoi ja Karhumäki todennäköisesti pienemmin tappioin kuin olisi tapahtunut ilman niitä. Mutta jos Talvisodassa olisi pärjätty paremmin, ei noita kaupunkeja olisi tarvinnut lähteä valtaamaan eikä ehkä koko Jatkosotaa olisi edes käyty (Saksa toki olisi hyökännyt NL:oon omilta suunniltaan).

Varsinkin panssareista tulee mieleen, että ehkä niitä ostettiin myös sisäistä turvallisuutta varten. Punakapina alkoi Helsingistä ja panssarivaunujen sijoituspaikka oli ensin Santahamina, sitten Hämeenlinnan seutu. Sellaisia paikkoja joista käsin myös päärata pystyttiin pitämään auki tarvittaessa. Tietenkin saattoi olla myös kyse valmistautumisesta torjumaan Helsingin kaappaaminen mereltä käsin. Mikäli vihollinen olisi tullut voimalla ja saanut jalansijan, oli tehokas vastaisku voima ulottuvilla.

Blenheimien punnat olisi voitu käyttää tykistöön, mutta muusta on vaikeampi sanoa. Maan puolustamisessa pitää varautua useampaan tilanteeseen, joista sitten vain yksi yleensä toteutuu. Panssarivaunut pääkaupungin suojana olisivat jossain tilanteessa saattaneet olla tarpeen. Yhteen aikaan oli tapana haukkua panssarilaivoja. Ne oli suunniteltu rannikon puolustamiseen saariston suojissa ja maihinnousu oli todellinen uhka. Oli silkkaa tuuria, että ensimmäinen sota käytiin talvella, jolloin meren jää esti vihollisen laivasto-operaatiot ja että toisessa koitoksessa pystyimme vahvan liittolaisen avulla sulkemaan koko vastustajan laivaston Suomenlahden pohjukkaan. Ei kukaan voinut etukäteen laskea sellaisten varaan, vaan piti varautua rannikon puolustamiseen. Sukellusveneet ovat arveluttavampi juttu. Ne olisivat saattaneet tuottaa merkittäviä tappioita maihinnousijoille, tai sitten eivät, jos he olisivat suojautuneet kunnolla. Sukellusveneet olivat aika kalliita ja torpedoveneet olisivat olleet ehkä kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Pommituskalustoksi olisi ehdottomasti pitänyt hankkia syöksypommittajia. Niitä olisi voitu tehokkaasti käyttää pistemaaleihin ja rautateiden katkaisuihin sekä merimaaleja vastaan. Tuuloksen maihinnousu on hyvä esimerkki tilanteesta, jonka syntymisen kunnollisella hävittäjäsuojalla varustettu syöksypommittajaosasto olisi voinut luultavasti kokonaan estää.

Se on sitten tietenkin asia erikseen, että syöksypommittajia olisi ollut vaikeampi saada ja tuskin olisivat tulleet ainakaan halvemmiksi. Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, mutta ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina. Suomi otti tässä mallia valtavirrasta, ei Saksasta.

Lue lisää

p.o.

Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, muut ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina.

"Jatkosodan lopussa oli käytöstä poistumassa oleville 7S mm tykeille varastossa vielä"

Miten hemmetissä onnistuit tekemään tuollaisen kirjoitusvirheen? S-kirjain ei ole näppäimistöllä lähelläkään 5:sta ja tuo piti vielä kirjoittaa shiftin kanssa?

Yksikköjen ilmoituksen perusteella tykistöammuksia on kulutettu 490,000-495,000. Tähän liittyy myös viholliselta vallatut ja ammutut ym. Heittimistö kulutti 300,000 ammusta kaikki keveitä.

"Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola"

Tuolla joku haukkui ammattiupseerit kouluttamattomiksi ja tyhmiksi.. kuinkahan paljon arkkiatreja ja filosofian tohtoreita niissä reserviläisissä nykyään on?

"Itseasiassa Nenonen ei oikeastaan tiennyt"

Ei tosiaankaan. Hän oli kokoTalvisodan USA:ssa kalustonhankintamatkalla.

Muutenkaan etulinjan tiedot harvoin päätyivät Päämajan aselajikomentajien pöydille aivan tuoreina. Ne tulivat tilanneilmoitusten mukana monen portaan kautta ja olivat siis yleensä ainakin puolivuorokautta vanhoja.

"Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.

Lue lisää

Jätit vain mainitsematta, että Veltjensin toimitukset oltaisiin estetty 100 % varmuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Jätit vain mainitsematta, että Veltjensin toimitukset oltaisiin estetty 100 % varmuudella.

Miksi olisi kesällä estetty, silloin ei vielä ollut voimassa MR -sopimus?

Anonyymi kirjoitti:

"Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.

Lue lisää

Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen ,siis kk pesäkkeiden havaitsemiseen oli muutamia kenttä kiikareita ,mutta kranaatti kiväärit puuttui kokonaisuudessaan - raahautua nyt kasapanoksella pesäkkeelle ,siis 1/10 onnistumismahdollisuudet, jos sitäkään - sanoisin pahin laiminlyönti aseistuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi kesällä estetty, silloin ei vielä ollut voimassa MR -sopimus?

Ribbentropp ja Hitler päättivät jo keväällä 1939 aloittaa neuvottelut paktista ja sen luonnos oli valmis jo toukokuun lopulla. Lisäksi saksalaisten aseet olivat muita huomattavasti kalliimpia.

Anonyymi kirjoitti:

Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen ,siis kk pesäkkeiden havaitsemiseen oli muutamia kenttä kiikareita ,mutta kranaatti kiväärit puuttui kokonaisuudessaan - raahautua nyt kasapanoksella pesäkkeelle ,siis 1/10 onnistumismahdollisuudet, jos sitäkään - sanoisin pahin laiminlyönti aseistuksessa.

Lue lisää

"Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen"

Höpö höpö.

Tappioista noin 90% tuli (tykistön) kranaatin sirpaleista.

Tykitkin painavat alkaen 5 tn kple, sellaisen hajoaminen edellyttää 100 kg pommin täysosumaa, muuten se vain pomppaa ilmaan ja tippuu takaisin paikalleen.

Ajatusleikkinä, jos olisi Summassa olleet nämä meidän uudet moukarit, niin olisiko punikkiarmeija hyytynyt jo lähtöasemiinsa.tai edes päässyt sinnekään?
Kevennettyä#

Anonyymi kirjoitti:

Ajatusleikkinä, jos olisi Summassa olleet nämä meidän uudet moukarit, niin olisiko punikkiarmeija hyytynyt jo lähtöasemiinsa.tai edes päässyt sinnekään?
Kevennettyä#

Eihän Stalin olisi uskaltanut edes hyökätä, vaan olisi luovuttanut Itä-Karjalan anteeksipyyntönä.
Samaa miettii nyt Putin. Kun tiedetään Suomen muu varustautuminen ja liittoutuminen länteen.
Siksihän stallarit hankintoja vastustavat ja vaativat pysymistä vanhojssa neuvostokaluissa väittäen sen parantavan puolustuskykyä.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän Stalin olisi uskaltanut edes hyökätä, vaan olisi luovuttanut Itä-Karjalan anteeksipyyntönä.
Samaa miettii nyt Putin. Kun tiedetään Suomen muu varustautuminen ja liittoutuminen länteen.
Siksihän stallarit hankintoja vastustavat ja vaativat pysymistä vanhojssa neuvostokaluissa väittäen sen parantavan puolustuskykyä.

Lue lisää

Tosiasiana Heinrichs ja Öhqvist kertoivat Moskovaan lähtevälle Paasikivelle, että Kannaksella rintama kestää enää viikon. Viipurin ja Kotkan välinen tie oli jo NL:n hallussa. Leningradista Oranienbaumista pääsi linnuntietä Kotkaan.

".Armeija olisi kokenut verilöylyn pahimmasta päästä"

Kyllä. Vuoden 1941 tykistöllä ja panssarintorjunta-aseistuksella Summa ei olisi koskaan murtunut.

Se aseistus oli kaikki olemassa 1939, mitään uutta ei siinä välissä keksitty. Ainoa mitä tehtiin, oli, että alettiin valmistaa ja hankkia, lopultakin.

Hitaasti ja myöhässä kuten koronaviruksen kanssa, suomalaiskansalliseen tyyliin. Paniikkia ja epäskeptisyyttä välttäen, totta kai.

Anonyymi kirjoitti:

".Armeija olisi kokenut verilöylyn pahimmasta päästä"

Kyllä. Vuoden 1941 tykistöllä ja panssarintorjunta-aseistuksella Summa ei olisi koskaan murtunut.

Se aseistus oli kaikki olemassa 1939, mitään uutta ei siinä välissä keksitty. Ainoa mitä tehtiin, oli, että alettiin valmistaa ja hankkia, lopultakin.

Hitaasti ja myöhässä kuten koronaviruksen kanssa, suomalaiskansalliseen tyyliin. Paniikkia ja epäskeptisyyttä välttäen, totta kai.

Lue lisää

Summan kranaatit tuhlattiin Kuhmossa kun m-heim niin kovasti halusi kilistelemään kenraalivangin kanssa ja puhumaan ryssää.

Anonyymi kirjoitti:

Summan kranaatit tuhlattiin Kuhmossa kun m-heim niin kovasti halusi kilistelemään kenraalivangin kanssa ja puhumaan ryssää.

Taas yksi pötypuheiden toistelija.
Niitä on enemmän kuin r-ssiäTalvisodassa.

Riippuu patteristosta.

Hölynpölyä.

Nenosen kehitystyön ansiosta Suomen kenttätykistö oli kalusto-ja ammuspulasta sekä heikoista viestivälineistä huolimatta korkealla tasolla.
Yhtenä välineenä oli vuosittainen Perkjärven leiri,jolla koulutus hiottiin huippuunsa.

Tuliyksikkönä oli patteristo, joilla jopa rauhan ajan tykistösuojeluskunnat harjoittelivat,kun muualla tuliyksikkönä oli pitkään patteri.

Materiaalihankinnoista ei määrännyt Nenonen, eikä asevoimat yleensäkään,vaan eduskunta hallituksen esityksistä..

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Nenosen kehitystyön ansiosta Suomen kenttätykistö oli kalusto-ja ammuspulasta sekä heikoista viestivälineistä huolimatta korkealla tasolla.
Yhtenä välineenä oli vuosittainen Perkjärven leiri,jolla koulutus hiottiin huippuunsa.

Tuliyksikkönä oli patteristo, joilla jopa rauhan ajan tykistösuojeluskunnat harjoittelivat,kun muualla tuliyksikkönä oli pitkään patteri.

Materiaalihankinnoista ei määrännyt Nenonen, eikä asevoimat yleensäkään,vaan eduskunta hallituksen esityksistä..

Lue lisää

Tämä typerä kestovesipää taas. Kenttätykistön osuus talvisodan alkuvaiheen taistelujen tukemisessa jäi aika vähäiseksi ja tuloksiltaan melko merkityksettömäksi. Syynä siihen oli kenttätykistön vähäinen määrä. Tykkejä oli vain noin kaksi pataljoonaa kohden

Anonyymi kirjoitti:

Tämä typerä kestovesipää taas. Kenttätykistön osuus talvisodan alkuvaiheen taistelujen tukemisessa jäi aika vähäiseksi ja tuloksiltaan melko merkityksettömäksi. Syynä siihen oli kenttätykistön vähäinen määrä. Tykkejä oli vain noin kaksi pataljoonaa kohden

Lue lisää

Typerää pötyä.

Kenttätykistö oli organisoitu rykmenteiksi. Tykkejä oli painopistesuunnissa enemmän ja sivustoilla vähemmän.
Tykistö kykeni nopeisiin ja keskitettyihin tulenavauksiin,joskin ammuspula alkoi vaivata ankarasti, samoin heikot sytyttimet.. Tärkeät torjunnat kyettiin aina ampumaan.
Ilman tykistöä ei puolustus olisi kestänyt lainkaan.

Esimerkiksi Summan puolustusta tuki kuusi patteristoa eli kaksi rykmenttiä.

Anonyymi kirjoitti:

Typerää pötyä.

Kenttätykistö oli organisoitu rykmenteiksi. Tykkejä oli painopistesuunnissa enemmän ja sivustoilla vähemmän.
Tykistö kykeni nopeisiin ja keskitettyihin tulenavauksiin,joskin ammuspula alkoi vaivata ankarasti, samoin heikot sytyttimet.. Tärkeät torjunnat kyettiin aina ampumaan.
Ilman tykistöä ei puolustus olisi kestänyt lainkaan.

Esimerkiksi Summan puolustusta tuki kuusi patteristoa eli kaksi rykmenttiä.

Lue lisää

Käytännössä tulta käytettiin talvisodassa lähinnä pattereittain, on eri asia kuin oppikirjojen organisaatiokaaviot.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä tulta käytettiin talvisodassa lähinnä pattereittain, on eri asia kuin oppikirjojen organisaatiokaaviot.

Kenzu Nenosen ulenjohtokortti olisi myös mahdollistanut keskitetyn tulenkäytön, koska tulenjohtajan ei enää tarvinnut tietää tulipatterin paikkaa. Tuliyksiköiden ja ampumatarvikkeiden
vähäisyyden vuoksi ja tulenjohtajien sitoutuessa oman patterinsa tulen johta-
miseen suurin osa tulitehtävistä toteutettiin kuitenkin pattereittain.

Anonyymi kirjoitti:

Kenzu Nenosen ulenjohtokortti olisi myös mahdollistanut keskitetyn tulenkäytön, koska tulenjohtajan ei enää tarvinnut tietää tulipatterin paikkaa. Tuliyksiköiden ja ampumatarvikkeiden
vähäisyyden vuoksi ja tulenjohtajien sitoutuessa oman patterinsa tulen johta-
miseen suurin osa tulitehtävistä toteutettiin kuitenkin pattereittain.

Lue lisää

Kenttätykistön tuliyksikkö oli patteristo jo ennen sotia.
Mikään ei tietenkään estänyt tulittamista pattereittain maalin ja ammustilanteen mukaan.

Käytännön ongelmana oli, että tulenjohtaja joutui laskemaan ampuma-arvot.
Kun tasotyöt siirtyivät tuliasemaan,oli se suuri helpotus myös tulen keskittämiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kenttätykistön tuliyksikkö oli patteristo jo ennen sotia.
Mikään ei tietenkään estänyt tulittamista pattereittain maalin ja ammustilanteen mukaan.

Käytännön ongelmana oli, että tulenjohtaja joutui laskemaan ampuma-arvot.
Kun tasotyöt siirtyivät tuliasemaan,oli se suuri helpotus myös tulen keskittämiselle.

Lue lisää

Tulenjohtajan on täysin mahdotonta laskea ampuma-arvoja, koska patteristoissa tykit olivat erilaisia. Olisi pitänyt olla vain yhdenlaisia tykkejä. Japanin tykistö oli ainut, jolla oli liikkuva tykistö maailmansotien välissä, koska heidän tykistönsä tulenjohto oli karttapohjainen.

Tulipatterien ampumasuunta määritettiin tulenjohtokortilla, mikä ei ollut ongelma. Nenonen taas ammutti tarkistuslaukauksia, jotka merkittiin tasolle ja laskettiin tulenjohtajan tähystyspaikka tarkemmin. Vaarana oli, että joku oma ryhmä saa niskaansa pituuskorjaamattoman haarukoinnin.

Anonyymi kirjoitti:

Tulenjohtajan on täysin mahdotonta laskea ampuma-arvoja, koska patteristoissa tykit olivat erilaisia. Olisi pitänyt olla vain yhdenlaisia tykkejä. Japanin tykistö oli ainut, jolla oli liikkuva tykistö maailmansotien välissä, koska heidän tykistönsä tulenjohto oli karttapohjainen.

Tulipatterien ampumasuunta määritettiin tulenjohtokortilla, mikä ei ollut ongelma. Nenonen taas ammutti tarkistuslaukauksia, jotka merkittiin tasolle ja laskettiin tulenjohtajan tähystyspaikka tarkemmin. Vaarana oli, että joku oma ryhmä saa niskaansa pituuskorjaamattoman haarukoinnin.

Lue lisää

Tulenjohtajat käyttivät tulenjohtokorttia,kunnes käyttöön tuli sittemmin korjausympyränä tunnettu apuväline,jolla tulitoimintaa voitiin suuresti nopeuttaa ja nimenomaan tuliyksikköjen tulta keskittää nopeasti.

Palstan kirjoittelu on tavanomaisen asiantuntematonta.

Anonyymi kirjoitti:

Tulenjohtajat käyttivät tulenjohtokorttia,kunnes käyttöön tuli sittemmin korjausympyränä tunnettu apuväline,jolla tulitoimintaa voitiin suuresti nopeuttaa ja nimenomaan tuliyksikköjen tulta keskittää nopeasti.

Palstan kirjoittelu on tavanomaisen asiantuntematonta.

Lue lisää

TULIASEMASSA SITÄ KÄYTETTIIN TOLLO.

"Tulenjohtajat käyttivät ... tavanomaisen asiantuntematonta."

Nenonen palveli tsaarin armeijassa kenttätykistössä 1903-1906 ja linnoitus/rannikkotykistössä 1909-17.
Hän ei ollut koskaan rintamatehtävissä.

Talvisodan aikana hän oli ostamassa kalustoa USA:ssa.

Lopettakaa asiantuntemattomat höpinät.

Anonyymi kirjoitti:

Nenonen palveli tsaarin armeijassa kenttätykistössä 1903-1906 ja linnoitus/rannikkotykistössä 1909-17.
Hän ei ollut koskaan rintamatehtävissä.

Talvisodan aikana hän oli ostamassa kalustoa USA:ssa.

Lopettakaa asiantuntemattomat höpinät.

Lue lisää

Tuolloin Japanin keisarillisen armeijan tykistö rökitti suurpattereillaan ja 36 tykin patteristoillaan venäläisiä, kun nämä pitivät tykistöreserviään liian takana, Nenosen opit ovat suurelta osin japanilaisilta apinoituja, näillä oli liikkuvat tulenjohtueet radioilla..

Anonyymi kirjoitti:

Tuolloin Japanin keisarillisen armeijan tykistö rökitti suurpattereillaan ja 36 tykin patteristoillaan venäläisiä, kun nämä pitivät tykistöreserviään liian takana, Nenosen opit ovat suurelta osin japanilaisilta apinoituja, näillä oli liikkuvat tulenjohtueet radioilla..

Lue lisää

Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.

Anonyymi kirjoitti:

Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että hänen ei olisi pitänyt sotkea operatiivisiin sotatoimiin lainkaan, vaan jättää ne järjestelmällisemmille. Haitallista oli päätyä sekapatteristojen käyttöön, mikä johti pienimuotoiseen tulenkäyttöön vaarallisen pienillä kantamilla.

Anonyymi kirjoitti:

Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.

Lue lisää

Hehe,Nenosesta kerrotaan,että hän oli kommentoinut matematiikan ylioppilastutkintoa sanomalla,että suurin työ oli kirjoittaa kysymykset vastauspaperille.Vastaukset olivat hänelle itsestäänselviä..

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että hänen ei olisi pitänyt sotkea operatiivisiin sotatoimiin lainkaan, vaan jättää ne järjestelmällisemmille. Haitallista oli päätyä sekapatteristojen käyttöön, mikä johti pienimuotoiseen tulenkäyttöön vaarallisen pienillä kantamilla.

Lue lisää

Sekapatteristot olivat seuraus kalustopulasta.
Niistä luovuttiin kiireesti.

Ei Nenonen puuttunut operatiivisiin sotatoimiin lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hehe,Nenosesta kerrotaan,että hän oli kommentoinut matematiikan ylioppilastutkintoa sanomalla,että suurin työ oli kirjoittaa kysymykset vastauspaperille.Vastaukset olivat hänelle itsestäänselviä..

Lue lisää

Nenonen ei koskaan suorittanut ylioppilastutkintoa,vaan siirtyi 11-vuotiaana Haminan Kadettkouluun ja sieltä Pietariin Mihailovskin Tykistökouluun,josta valmistui upseeriksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sekapatteristot olivat seuraus kalustopulasta.
Niistä luovuttiin kiireesti.

Ei Nenonen puuttunut operatiivisiin sotatoimiin lainkaan.

Operatiivisen tulenkäytön tehtäviä olivat vastatykistötoiminta ja
vastavalmistelutehtävät, jotka jäivät Nenosen aikana hyvin vähälle.

Anonyymi kirjoitti:

Operatiivisen tulenkäytön tehtäviä olivat vastatykistötoiminta ja
vastavalmistelutehtävät, jotka jäivät Nenosen aikana hyvin vähälle.

Eivät jääneet. Vastuu niistä oli tykistökomentajilla,ei enimmäkseen Päämajassa istuvalla Nenosella.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät jääneet. Vastuu niistä oli tykistökomentajilla,ei enimmäkseen Päämajassa istuvalla Nenosella.

Nenosen toiminta kenttätykistön kehittämiseksi sai todellisen alkupotkun1921 Ranskassa järjestetyillä korkeiden tykistöupseerien kursseilla.
Siellä käytiin läpi maailmansodan kokemukset ja kehitettiin suuntaviivoja jatkoa varten.

Seurauksina oli mm.siirtyminen patteristoon tuliyksikkönä,sekä luopuminen paljastavasta hakuammunnasta täydellisesti valmisteltuun tulen käyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Nenosen toiminta kenttätykistön kehittämiseksi sai todellisen alkupotkun1921 Ranskassa järjestetyillä korkeiden tykistöupseerien kursseilla.
Siellä käytiin läpi maailmansodan kokemukset ja kehitettiin suuntaviivoja jatkoa varten.

Seurauksina oli mm.siirtyminen patteristoon tuliyksikkönä,sekä luopuminen paljastavasta hakuammunnasta täydellisesti valmisteltuun tulen käyttöön.

Lue lisää

Nenosen opeista oli seurauksena mm. Valkeasaaren raskaiden tykkien menetykset, nykyään toimitaan täysin päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Nenosen opeista oli seurauksena mm. Valkeasaaren raskaiden tykkien menetykset, nykyään toimitaan täysin päinvastoin.

Hölynpölyä.

10.D menetti lähes koko tykistönsä,koska valjakot ja vetäjät oli lähetetty VT-asemaan linnoitustöihinvielä 10.6. aamua.Diviioonan johto oli täysin nukuksissa.Niin myös IV AKE.

Yksi patteristo pelastui,koska komentaja piti valjakot tuliasemissa.

Nenosella ei ollut operatiivista käskyvaltaa rintamajoukkojen tykistöön.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

10.D menetti lähes koko tykistönsä,koska valjakot ja vetäjät oli lähetetty VT-asemaan linnoitustöihinvielä 10.6. aamua.Diviioonan johto oli täysin nukuksissa.Niin myös IV AKE.

Yksi patteristo pelastui,koska komentaja piti valjakot tuliasemissa.

Nenosella ei ollut operatiivista käskyvaltaa rintamajoukkojen tykistöön.

Lue lisää

Luultavasti et koskaan tule ymmärtämään syy-seurauussuhteita siitä, että Nenosen ensimmäisenä ajama asia oli, että tuliasemia ei siirretä lainkaan jv:n ryhmityksen muuttuessa, mikä on täydellinen virhearvio. Hän ei siis ymmärtänyt taktiikasta mitään, mikä oli tärkeintä WW1 opeista irtauduttaessa. Tähän lisätään keskiraskaiden panssarien liikkuvuuden ja tulivoiman kasvu, sekä lentävä tykistö, ei hyvää päivää, mikä ääliö.

Anonyymi kirjoitti:

Luultavasti et koskaan tule ymmärtämään syy-seurauussuhteita siitä, että Nenosen ensimmäisenä ajama asia oli, että tuliasemia ei siirretä lainkaan jv:n ryhmityksen muuttuessa, mikä on täydellinen virhearvio. Hän ei siis ymmärtänyt taktiikasta mitään, mikä oli tärkeintä WW1 opeista irtauduttaessa. Tähän lisätään keskiraskaiden panssarien liikkuvuuden ja tulivoiman kasvu, sekä lentävä tykistö, ei hyvää päivää, mikä ääliö.

Lue lisää

Taas täydellistä hölynpöyä!

USA:ssa ollut Nenonen ei ollut missään tekemisissä Summan kestämisen kanssa.
Eikä se tykistöstä riippunut. Hyökkääjä murjoi läpi tappioista piittaamatta.

"Nenosen olisi pitänyt tottakai järjestää nenäpäivä Suomen tykistön aseman kohentamiseksi."

Suomalainen tykistöhän järjesti neukuille nenäpäivät Tali -Ihantalassa ja Vieljärvellä.

Nenonen oli tiedemies ja suuri tykistömme kehittäjä.

Operatiivinen johto oli yhtymien tykistöpäälliköillä.
Lukuunottamatta alkurynnistystä Kannaksella he olivat tehtäviensä tasalla.

Anonyymi kirjoitti:

Nenonen oli tiedemies ja suuri tykistömme kehittäjä.

Operatiivinen johto oli yhtymien tykistöpäälliköillä.
Lukuunottamatta alkurynnistystä Kannaksella he olivat tehtäviensä tasalla.

Lue lisää

Vastavalmisteluun piti käyttää koko tykistöä, se oli operatiivista tulenkäyttöä, sillä ennalta ehkäistiin vihollisen hyökkäystä. Nenonenko ei kiinnittänyt tähän huomiota, olipa pölkkypää. Vastavalmistelun tarkoituksena on lamauttaa vihollisen taisteluun ryhmittyvät joukot ja tulitukiaseet, ennen kuin ne vaikuttavat omien joukkojemme ryhmittymiseen.
Nenonen itse: "Mikä on meidän tykis~mme t:ehtävä? Se on nykyaikaisen suur-
hyökkäyksen torjunta. On nopeasti pystyttävä keskittämään parikym-
mentä patteristoa".

Nenonen ja Kenttätykistörykmentin johto tarkastivat ammuntojen kulkua, ehkä Nenonen oli kahvilla, kun ammuttiin, eikä ottanut kantaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vastavalmisteluun piti käyttää koko tykistöä, se oli operatiivista tulenkäyttöä, sillä ennalta ehkäistiin vihollisen hyökkäystä. Nenonenko ei kiinnittänyt tähän huomiota, olipa pölkkypää. Vastavalmistelun tarkoituksena on lamauttaa vihollisen taisteluun ryhmittyvät joukot ja tulitukiaseet, ennen kuin ne vaikuttavat omien joukkojemme ryhmittymiseen.
Nenonen itse: "Mikä on meidän tykis~mme t:ehtävä? Se on nykyaikaisen suur-
hyökkäyksen torjunta. On nopeasti pystyttävä keskittämään parikym-
mentä patteristoa".

Nenonen ja Kenttätykistörykmentin johto tarkastivat ammuntojen kulkua, ehkä Nenonen oli kahvilla, kun ammuttiin, eikä ottanut kantaa.

Lue lisää

Eipä ole idiootilla asiasta käsitystä.

Nenonen loi kenttätykistöllemme operatiivisen, koulutuksellisen ja materiaalisen perustan.

Rintamajoukkojen tykistö oli tykistöpäälliköiden ja komentajien vastuulla.
He johtivat sitä Nenosen muotoilemien ja kouluttamien periaatteiden mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole idiootilla asiasta käsitystä.

Nenonen loi kenttätykistöllemme operatiivisen, koulutuksellisen ja materiaalisen perustan.

Rintamajoukkojen tykistö oli tykistöpäälliköiden ja komentajien vastuulla.
He johtivat sitä Nenosen muotoilemien ja kouluttamien periaatteiden mukaisesti.

Lue lisää

Kenraali Airo johti jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia.

Anonyymi kirjoitti:

Kenraali Airo johti jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia.

Heikko ymmärrys taas.

Tykistön johto vastasi tykistön operatiivisesta toiminnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Heikko ymmärrys taas.

Tykistön johto vastasi tykistön operatiivisesta toiminnasta.

Tykistön johto väkätti heppamajoitusmestarille vastaan.

Nenonen palveli Tallinnassa nuorena upseerina,ei kadettina.

Ilmakuvauksen kehittämisen hän aloitti everstinä ja tykistön tarkastajana 1920.

Anonyymi kirjoitti:

Nenonen palveli Tallinnassa nuorena upseerina,ei kadettina.

Ilmakuvauksen kehittämisen hän aloitti everstinä ja tykistön tarkastajana 1920.

Ilmakuvat vain katosivat hevonpersiiseen.

"Nenonen kokeili nuorena kadettina Tallinassa ensimmäisen kerran kameran käyttöä kartoituksessa. Hän kiinnitti itselaukaisevan kameran ilmapalloon ja kuvasi sillä kaupunkia."
Ilmapallo ei nouse ilmaan. Tipahtaa maahan jos siihen kiinnittää kameran tai jonkin muun esineen.

Anonyymi kirjoitti:

"Nenonen kokeili nuorena kadettina Tallinassa ensimmäisen kerran kameran käyttöä kartoituksessa. Hän kiinnitti itselaukaisevan kameran ilmapalloon ja kuvasi sillä kaupunkia."
Ilmapallo ei nouse ilmaan. Tipahtaa maahan jos siihen kiinnittää kameran tai jonkin muun esineen.

Lue lisää

Nenonen oli niin nero, että kyllä nousi!

Suurin tyhmyri olet sinä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin tyhmyri olet sinä.

Jokainen tykistön tulenkäyttöön perehtynyt tietää,että ainoa oikea käyttöperiaate on tulen keskittäminen painopistesuuntaan.
Näin on Suomessakin aina menetelty.

Sitä opetti myös Nenonen.

Teidän tasoanne kuvaa,ettei yksikään sitä tajua.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen tykistön tulenkäyttöön perehtynyt tietää,että ainoa oikea käyttöperiaate on tulen keskittäminen painopistesuuntaan.
Näin on Suomessakin aina menetelty.

Sitä opetti myös Nenonen.

Teidän tasoanne kuvaa,ettei yksikään sitä tajua.

Lue lisää

Eniten Nenonen työskenteli tykistön modernisoinnin ja materiaalippuutteiden parissa, jonka saksalaiset sitten jatkosodan aikana hoitivat kuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

Eniten Nenonen työskenteli tykistön modernisoinnin ja materiaalippuutteiden parissa, jonka saksalaiset sitten jatkosodan aikana hoitivat kuntoon.

Nenonen kehitti tykistön tulenkäytön keskittämistä eli tarkan tulen perusteisiin kuuluvaa viesti-ja mittaustoimintaa sekä tulenkeskittämistä.Sitähän oli jo aiirtyminen perustuliyksikkönä patteristoon ja sitten usean patteriston tulen nopeaan keskittämiseen.

Pahin ongelma oli onneton radiokalusto.