Nenonen tiesi: näin Summa ei olisi murtunut

Anonyymi

Määrätyt asiat ovat hyvin yksinkertaisia myös sodassa. Suomen armeijassa oli yksi mies ja hänen kouluttama kourallinen matemaattisesti ajattelevia upseereita upseereita jotka tajusivat tämän asian: mikä tahansa armeija, hönkii se miten tahansa, pysähtyy jos puolustajalla on 1:1 tasapaino.

Jos on puolustavaa pataljoonaa kohden patteristo tykistöä jolla aina tarvittaessa ammuksia ja 1/2 niistä raskaita niin tyssää hyökkääjä. Sen osoitti jatkosota.

Nenosta olisi pitänyt kuunnella. Edullisia tykkejä olisi ollut saatavilla 1920- ja 1930-luvulla. Ammuksia 2 miljoonaa niin Kremlin nöyryytys olisi ollut totaalinen.

142

2513

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vain USA taisi päästä tuohon II maailmansodan loppupuolella. Muut jäivät yleensä 0.5-0.65 patteristoon jokaista jvpataljoonaa kohden. Käytännössä Suomi taisi päästä tähän vain U-linjan taistelussa. Tai oikeastaan se toteutui myös selvästi 3.Prikaatin lohkolla syyskuun puolivälissä 1942. Kyse oli kuitenkin vain paikallisesta 4 päivän taistelusta.

      • Anonyymi

        Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.

        Plää plää plää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Plää plää plää.

        Sinulla jurttagermaanilla ne on viisaat kommentit. Oletko sinä oikeasti niin tyhmä kuin täällä esität?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa. Suomi olisi voinut aloittaa oman tykki- ja ammustuotantonsa jo paljon ennen sotaa, jolloin se osa varustautumista ei olisi rasittanut ulkomaankauppaa niin paljon. Sehän olisi 1930-luvun lamassa ollut hyvä keino työllistää.

        "Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa."

        Mutta kun niitä painopisteitä oli kesällä 1944 useita. Esim kesäkuun lopulla PSS-linjalla, Tienhaarassa, Talissa, Ihantalassa, Äyräpäässä/Vuosalmella ja Viipurinlahdella.

        Sitten heinäkuun puolivälissä Vuosalmi/Äyräpäässä ja U-linjalla. Tässä vaiheessa painopisteet olivat pudonneet jo kahteen jolloin molempiin riitti asettaa lähes tämä 1patteristo /1pataljoona. Ei ollut kesäkuun lopulla.

        Edelleen kesäkuussa 1944 Suomella oli 20 patteristoa liian vähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eihän tuota tarvitakaan kuin painopistesuunnissa."

        Mutta kun niitä painopisteitä oli kesällä 1944 useita. Esim kesäkuun lopulla PSS-linjalla, Tienhaarassa, Talissa, Ihantalassa, Äyräpäässä/Vuosalmella ja Viipurinlahdella.

        Sitten heinäkuun puolivälissä Vuosalmi/Äyräpäässä ja U-linjalla. Tässä vaiheessa painopisteet olivat pudonneet jo kahteen jolloin molempiin riitti asettaa lähes tämä 1patteristo /1pataljoona. Ei ollut kesäkuun lopulla.

        Edelleen kesäkuussa 1944 Suomella oli 20 patteristoa liian vähän.

        Tietysti niitä on useita, siksi sana painopisteitä oli monikossa. Kannaksella ei kolmea enempää yhtä aikaa jos Viipurinlahtikin lasketaan mukaan, Laatokan Karjalassa vain yksi koko aikana.

        Suomalaisten tuolloinen tykistö riitti aika hyvin siinä tilanteessa, tietenkään ei olisi haitannut, jos olisi ollut enemmän.


    • Anonyymi

      Nenonen ehdotti vuonna 1924 hankittavaksi aina yksi raskas patteristo vuosittain ammukksineen ensimmäisen maailmansodan tykistö ja ammusvarastoista. Hankittuun patteristoon koulutettaisiin miehistö vuoden aikana.
      Sodan jälkeen Euroopassa oli valtavat varastot aseita ja ammuksia ja niitä sai edeulliseen hintaan.
      Näin Suomella olisi ollut 15 raskasta patteristoa 1930 luvun lopussa eikä vuosittainen rasitus valtion talaouteen olisi ollut kovin suuri.

    • Anonyymi

      Patteristoja ei missään vaiheessa talvisotaa ollut enempää kuin 40 mutta pataljoonien määrä taisi olla erilliset ja rannikko ml noin 120. Patteristojen kaliberi oli hyvin voimakkaasti painottunut 75-76 mm. Missä ikinään raskas patteristo ampui siellä vihollinen pysähtyi.

      Kenttätykistö kun ei edes vanhene kehityksessä kuten ps - ja ilmavoimien kalusto. Kalustoa Britanniasta, Ranskasta, Usasta ja Saksasta olisi ollut saatavilla paljon edulliseen hintaan vuosina 1922-1935.

    • Anonyymi

      Olipa viisas mies. Miksi Nenonen sitten laittoi tykistönsä painopisteen Kollaalle, ei ne Kollaalta voi Summaan ampua.

      • Anonyymi

        Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

        Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

        Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

        Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

        Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

        Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

        Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

        Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

        Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.

        Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

        Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

        Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

        Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

        Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

        Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

        Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

        Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

        Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
        Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

        Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

        Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

        Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
        Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

        Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

        Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.

        Googlaa

        Rautatiepatterin vastatykistötoiminta


        Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä.

        http://www.elisanet.fi/fmp/fmp_coast_railway_batteries.html

        Vuodenvaihteesta 1939–40 Leningradin sotilaspiiri alkoi siirtää tykistövoimaa Itä-Kannakselta Länsi-Kannakselle, eli Summan tykistö jäi pahasti alakynteen ja tämän takia oli jatkuvasti

        Taipaleessa olivat myös Laatokan rannikkotykistön yksiköt. Taipaleen lohkolla, jonka leveys oli noin 5 km, suomalaisilla oli noin 5–6 pataljoonaa ja 3,5 patteristoa neuvostoliittolaisten kahta divisioonaa, yhtä panssarivaunuprikaatia ja 18–21 patteristoa vastassa, 250 tuliasemaa Grendalilla, kun lasketaan krh mukaan.

        Suomalaisten tykistöasemat olivat lyhyen kantamansa vuoksi jatkuvasti venäläisten ulottuvilla Summassa, mutta puna-armeijan huonon tiedustelun vuoksi hyvin naamioidut suomalaispatterit joutuivat harvoin tulituksen kohteeksi. Suomalaisten tykistön tilanteen tietäen venäläiset eivät viitsineet edes naamioida omia asemiaan.

        Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Googlaa

        Rautatiepatterin vastatykistötoiminta


        Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä.

        http://www.elisanet.fi/fmp/fmp_coast_railway_batteries.html

        Vuodenvaihteesta 1939–40 Leningradin sotilaspiiri alkoi siirtää tykistövoimaa Itä-Kannakselta Länsi-Kannakselle, eli Summan tykistö jäi pahasti alakynteen ja tämän takia oli jatkuvasti

        Taipaleessa olivat myös Laatokan rannikkotykistön yksiköt. Taipaleen lohkolla, jonka leveys oli noin 5 km, suomalaisilla oli noin 5–6 pataljoonaa ja 3,5 patteristoa neuvostoliittolaisten kahta divisioonaa, yhtä panssarivaunuprikaatia ja 18–21 patteristoa vastassa, 250 tuliasemaa Grendalilla, kun lasketaan krh mukaan.

        Suomalaisten tykistöasemat olivat lyhyen kantamansa vuoksi jatkuvasti venäläisten ulottuvilla Summassa, mutta puna-armeijan huonon tiedustelun vuoksi hyvin naamioidut suomalaispatterit joutuivat harvoin tulituksen kohteeksi. Suomalaisten tykistön tilanteen tietäen venäläiset eivät viitsineet edes naamioida omia asemiaan.

        Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.

        Todistat taas tyhmyytesi.

        "Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä."

        Rautatietykistö on tulenkäytöllisesti aivan eri asia kuin panssarijuna. Liikkumismenetelmä onsama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todistat taas tyhmyytesi.

        "Rautatietykistöä, vaikea kuvitella, että niitä olisi suorasuuntaukseen edes voitu viedä."

        Rautatietykistö on tulenkäytöllisesti aivan eri asia kuin panssarijuna. Liikkumismenetelmä onsama.

        Kun niissä oli linnoitustykkejä näemmä, liikkumismenetelmä toimii huonosti, mutta rannikkopaattien tykit ihan hienosti Taipaleessa.

        Suorasuuntaukseen olivat tietenkin Boforsit, ei hullukaan olisi Canetia halunnut suuntailla, vaikka pervitiiniaatu olisi kuinka käskenyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

        Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

        Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

        Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

        Kuinka tällainenkin asia voi kääntyä vihapuheeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako tyhmyyttään alleviivata joka viestissä, luulin että sait psykiatriltasi elämänohjeita jo.

        Summassa oli 4,7 tykkiä, runsas patteri pataljoonaa kohden. Tykistö Summassa ei pystynyt estämään vihollisen tykistön toimintaa.

        Tammikuun lopulla 1940 molemmat panssarijunat olivat haastamassa Grendalin patteristoja Kollaalla.

        Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna. Vastavalmistelut tuottivat tuloksia. Puna-armeijan elävän voiman tappioista valtaosa aiheutui suomalaisten tykistötulesta, ja myös tykistötulessa tuhoutuneiden panssarivaunujen lukumäärä oli jopa viisi panssarivaunua päivässä. Suomalaisen tykistön vastavalmistelutuli oli Taipaleen edullisissa olosuhteissa tehokkaampaa kuin esimerkiksi Summassa.

        >>Taipaleessa tykkejä oli 7–8 pataljoonaa kohden, siis lähes kaksinkertaisesti Summaan verrattuna.<<

        Taipaleen rintama kesti rannikotykistön ansiosta. Siellä oli mm. Kaarnajoen patteri ja 152 mm Canet -tykit, jotka pystyivät ampumaan kaikkiin suuntiin.


        http://www.sakkola.fi/historia/Suvannon-monta-roolia.htm

        Näitä tehokkaampia puolustusasemia olivat Järisevänniemeen Laatokan rannalle ja Koverojan metsiin (Kaarnajoen patteri) rakennetut tykeillä varustetut linnakkeet, joissa rauhan aikana oli vain vähäinen vartiosto. Suvannon länsipäähän, Valkjärven rannalle oli perustettu vakituinen varuskunta-alue, jossa JP 4 oli Talvisodan alkaessa antamassa asevelvollisille sotilaskoulutusta. Kun sota sitten syttyi, osoittautui Suvanto väestöä pelastettaessa ratkaisevaksi tekijäksi, kuten sen aikaiset muistitiedot kertovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenraali Nenonen oli Talvisodan aikana USA:ssa aseostoissa.

        Päämajan tykistöpäällikkönä toimi kenraalimajuri Svanström.

        Kollaalla oli kaksi kevyttä patteristoa, Summassa kaksi raskasta ja neljä kevyttä. Siis kolminkertainen määrä.Tuliteho noin viisinkertainen.

        Seon totta, että Kollaalta ei voi ampua Summaan.

        Muuten onnistuitkin lykkäämään silkkaa pötyä.

        Lykkäät pötyä!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kumosin typerät väitteesi, mutta työnnät vain uusia.

        Suomalainen tykistö ei missään kyennyt estämään vastapuolen tykistön toimintaa.
        Summan kahdella raskaalla patteristolla oli siihen mahdollisuus kantaman ja ammustilanteen puitteissa.

        Panssarijunat pystyivät vain suora-ammuntaan Ne oli lähinnä muinaismuistoja. Vastustajan tykistön kannalta ne olivat merkityksettömiä. Tosin herkullisia maaleja.

        Jos Suomen tykistö oli Taipaleessa tehokkaampaa kuin Summassa, niin silloinhan sinä sokeana kananakin olet löytänyt jyvän, jota nokkia.

        Vladimir Grendal ampui Kollaan rintamalla pahimpina päivinä 35 000–40 000 kranaattia, suomalaisen tykistön päiväennätys oli 1300 kranaattia.


    • Anonyymi

      Nietjärven heinäkuun 1944 torjuntataistelun perusteella päädyttiin sellaiseen laskelmaan,että vaikka tykistöä ei kaikkein kiivaimmissa taisteluvaiheissa riittänyt kuin torjuntoihin, keskimäärin 11⁄2 patteristoa rintamakilometrille on riittävä vihollisen torjuntaan, jos ampumatarviketäydennys saadaan hoidettua. Talvisodan tapauksessa 10 km painopistesuunnalle keskitetty puolustajan oma tykistö esim 8 patteristoa armeijakunnan ja ylijohdon 7 patteristoa olisi pystynyt varmuudella estämään läpimurtoyritykset. Todennäköisemmin talviolosuhteissa ei olisi tarvittu edes 15 patteristoa tähän torjuntaan varsinkin jos 6-7 niistä olisi ollut raskasta. Talvisodan eräs hämmästyttävin asia oli miten vauhkoja puna-armeijan sotilaat olivat heti jos saivat vastaansa suomalaisten tykistötulta.

    • Anonyymi

      Historian jälkiviisastelu on aina kiinnostavaa. Todennäköisesti puolustusmäärärahojen suuntaaminen tykistöön ja jättämällä vaikka ne panssarilaivat rakentamatta olisi tuottanut paremman tuloksen talvisodassa.

      Asesuunnittelija Lahdella oli myös valmiina panssarintorjuntakivääri, joka olisi puhkaissut useimmat NL:n talvisodan panssarit. Sitä ei vain ollut kuin pari kappaletta ja nekin taisivat jäädä toimimattomksi varastorasvan jäätyessä. Sata tuollaista kivääriä olisi tehnyt pahaa jälkeä vihollisen mekanisoidussa armeijassa.

      • Anonyymi

        Eivät jääneet toimimattomiksi, vaan Talvisodassa saatujen kokemusten valossa päätettiin ottaa sarjavalmitukseen ja olivat käytössä seuraavan sodan alussa.


    • Anonyymi

      Jos Suomi olisi varustautunutparemmin olisi Stalin tullut isommalla porukalla heti aluksi

      • Anonyymi

        Tiedottaa pietari


      • Anonyymi

        Silläkin määrällä, millä tulivat, logistiikka naukui ja natisi. Eivätkä kaikki ehtineet mukaan alkuun.

        Ainoastaan Kannaksella olisivat ehkä voineet keskittää jo aluksi enemmän väkeä, siellähän oli aika tiheä tieverkko. Mitä apua siitä olisi ollut, jos puolustajalla olisi ollut riittävä tulitiheys? Ei niin mitään.


    • Anonyymi

      Ei olisi hyökännyt ollenkaan. NL lopetti Suomen ahdistelunkin Moskovan rauhansopimuksen jälkeen 1940-41 vasta huhtikuussa 1941.

      Suomi teki kiistatta joitakin vääriä priorisointeja puolustuspolitiikassa 1920- ja 1930-luvuilla. I maailmansodan jälkeen suurvalloille jäi ylimääräistä kalustoa jota pyrkivät jo varastointikustannusten takia myymään halvalla pois. Tykkikalustoa olisi ollut silloin saatavilla alle puoleenhintaan siitä mitä se sitten oli 1930-luvun puolivälin jälkeen,

      puhumattakaan vuodesta 1939. Tykki joka on huollettu ei vanhene 40 vuodessakaan.

      Ammuksia olisi voitu alkaa valmistamaan vaikka talouspoliittisen suhdannepolitiikan nimikkeellä vuodesta 1929 lähtien. Ei olisi tarvittu kuin 30 000 ammuksen kuukausituotanto. Samoin keveitä heittimiä, jotka olivat vain 1/20 kevyen kenttätykin hinnasta olisi hyvin halvalla voitu hankkia jokaiselle pataljoonalla ja vielä armeijakuntien alaisiin yhtymiinkin. 1 000 kevyen heittimen hinta oli ollut vain 2 miljoonaa smk:ta. 105 mm saksalaishaupitsin hinnaksi ilmoitettu 40 000 Suomen markkaa. Mutta vastaavan kaliberin käytettyjä tykkejä olisi saanut 10 000 -20 000 markalla kpl.

      Paljonkohan Suomi maksoi Saksalle tämän saamista sotasaalistykeistä Ranskasta ja itärintamalta?

      • Anonyymi

        Saksa myi Suomelle jopa romukuntoista sotasaalismateriaalia ja otti uuden hinnan.

        Meillä ei ollut vaihtoehtoa,koska käytössä ei tuolloin ollut palstan jälkiviisaiden sotilasnerojen tasoisia asiantuntijoita.


    • Anonyymi

      Kiväärimiehen kaikki varusteet maksoivat tuskin enempää kuin 5 000 markkaa. ainakin USA lähetti nämä miehet aseineen ja 15 kilon tamineineen hinnalla 170 dollaria ja suomalaisten tamineet lienevät olleet puolta halvemmat.

      • Anonyymi

        "... USA lähetti nämä miehet aseineen ja 15 kilon tamineineen hinnalla 170 dollaria ...."

        Dollarin kurssi oli 1$ oli hiukan yli 50 mk. 170 *50 $ = 8500 mk.


    • Anonyymi

      Suomi aloitti talvisodan kenttäarmeijalla jolla oli kenttätykkejä 30.11.39:

      75 mm: 8 kpl
      76 mm: 294 kpl
      107 mm: 14 kpl
      122 mm: 68 kpl
      150 mm: 12 kpl
      152 mm: 20 kpl

      yht............416 kenttätykkiä


      Talvisodan päättyessä 13.3.40 kenttäarmeijan rintamajoukoilla oli:

      75 mm: 56 kpl
      76 mm: 314 kpl
      105 mm: 16 kpl
      107 mm: 4 kpl
      114 mm: 24 kpl
      120 mm: 12 kpl
      122 mm: 84 kpl
      150 mm: 12 kpl
      152 mm: 32 kpl
      210 mm: 3 kpl

      yht..... ...569 kenttätykkiä

      Keskimäärin tykkejä oli 485-490 kpl joilla ammuttiin keskimäärin 1 000 laukausta per tykki.

      Talvisodan alkaessa kenttäarmeijan rintamajoukoilla oli 360 kevyttä kranaatinheitintä. Talvisodan päättyessä keveitä heittimiä oli 788. Raskaita ei yhtään koko sodan aikana.

    • Anonyymi

      Suomalainen kenttätykistä ampui Krivin taistelussa Maaselän Kannaksella neljässä päivässä ( 15.-18.9.42):

      155 H.............1,551 (45 kg)
      152 H............ 2,315 (41 kg)
      152 /45-0.........269 (49 kg)
      122 H..............1,945 (22 kg)
      120 K..............1,684 (20 kg)
      120 K....................35 (20 kg)
      90 K................ 2,430 (11 kg)
      76 K................ 8,089 2,371= 10,460 (6,3 kg)

      Ammuksien keskipaino ~16.8 kg eli 34% keskimäärin raskaampia ammuksia mitä puna-armeijan kenttätykistö ampui vuonna 1944. Kesällä 1944 suomalaisen kenttätykistön ampumien ammusten koko oli vieläkin suurempi kun 105 tykkien osuus nousi samoin kuin muiden raskaitten ja 75-76 mm tykkien osuus oli laskenut.

    • Anonyymi

      Tosiaankin vasta USA vuoden 1945 alussa ensimmäisenä ja ainoana pääsi tähän Nenosen ideaalitavoitteeseen patteristo pataljoonaa kohden. Suomella oli kesällä 1944 86-87 patteristoa mutta pataljoonamääräksi on seitetty 140 jota minä tosin en ymmärrä koska armeijalla oli tosiasiassa 28 rykmenttiä, 5 jv-prikaatia (a 4 pat), 2 ratsuväkirykmenttiä, 7 jääkäripataljoonaa ja 6 rajajääkäripataljoonaa. Sitten oli rannikkotorjuntaan ilmeisesti kymmenkunta pataljoonaa sekä jokaisessa divisioonassa 1 erillinen pataljoona muttei tuosta millään saa 140 pataljoonaa kasaan. Liekö pioneeripataljoonat laskettu mukaan?

      • Anonyymi

        "Sitten oli rannikkotorjuntaan ilmeisesti kymmenkunta pataljoonaa sekä jokaisessa divisioonassa 1 erillinen pataljoona muttei tuosta millään saa 140 pataljoonaa kasaan. Liekö pioneeripataljoonat laskettu mukaan?"

        Jos noita rannikkojoukkoja on noin paljon ollut niin kyllä tulee kasaan 140 pataljoonaa.

        14 x 7 5 x 4 7 6 = 131 pelkästään divisioonilla, prikaateilla ja jääkäripataljoonilla. Miten laskettanee URR ja HRR? Niistä yhteensä tulee n. 3 000 miestä ja vastannee siis 3 pataljoonaa. Ja noiden päälle ne rannikkojoukot. Taisi olla myös heimopataljoonat ja oliko peräti jokin Päämajan alainen erillinen pataljoonakin jossain?


    • Anonyymi

      Summassa oli liian vähän Boforsin tykkejä, Nenosen tykit olivat hakusessa.

      • Anonyymi

        Summan tykistö oli muun Talvisodan tykistön lailla pääasiassa vanhaa venäläistäkalustoa I MS:n ajoilta.
        Jonkin verran taisi ehtiä mukaan myös länsimaista myötätuntoa?


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut.

        http://www.suomensotilas.fi/italia-lahjoitti-tykin-suomen-sotilas-90-vuotta-sitten/

        "Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut."

        Talvisodan alun tykistö oli venäläisten Suomeen itsenäistymisen jälkeen jättämää tykistöä.
        Pääasiallinen tykki oli 75 K 02, joita oli 192 kpl eli lähes puolet tykistöstä, joukossa oli myös vähän raskaampaakin kalustoa. Löytyi myös samanlaisia 152 K 77 kanuunoita joita saatiin Ranskasta lahjoituksina. Näissä lahjoitus tykeissä oli se etu venäläisiin verrattuna, että niissä tuli ammukset mukana.
        Vanhoihin tykkeihin oli tehty parannuksia 1920 ja 1930 luvulla esim. joustolavetti, jos puuttui tykistä, lukkoja modernisoitiin nopeammiksi ja yksinkertaisemmiksi ja lavetteja paranneltiin.

        Talvisodan ongelma ei niinkään ollut tykkien määrä vaan ammusten ja sytyttimien määrä ja niiden oman valmistuksen hitaus n. 2500 ammusta/päivä. Ammusmäärä kylläkin hiukan kasvoi sodan myötä, kun opittiin tavoilla mutta laadukkaita sytyttimiä, jotka toimivat luotettavasti kovassa pakkasessa tuotettiin nihkeästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se oli Nenosen hankkimaa, mutta kaikkea ei hänkään saanut."

        Talvisodan alun tykistö oli venäläisten Suomeen itsenäistymisen jälkeen jättämää tykistöä.
        Pääasiallinen tykki oli 75 K 02, joita oli 192 kpl eli lähes puolet tykistöstä, joukossa oli myös vähän raskaampaakin kalustoa. Löytyi myös samanlaisia 152 K 77 kanuunoita joita saatiin Ranskasta lahjoituksina. Näissä lahjoitus tykeissä oli se etu venäläisiin verrattuna, että niissä tuli ammukset mukana.
        Vanhoihin tykkeihin oli tehty parannuksia 1920 ja 1930 luvulla esim. joustolavetti, jos puuttui tykistä, lukkoja modernisoitiin nopeammiksi ja yksinkertaisemmiksi ja lavetteja paranneltiin.

        Talvisodan ongelma ei niinkään ollut tykkien määrä vaan ammusten ja sytyttimien määrä ja niiden oman valmistuksen hitaus n. 2500 ammusta/päivä. Ammusmäärä kylläkin hiukan kasvoi sodan myötä, kun opittiin tavoilla mutta laadukkaita sytyttimiä, jotka toimivat luotettavasti kovassa pakkasessa tuotettiin nihkeästi.

        Korjaan 75 K 02 pitää olla 76 K 02.


    • Anonyymi

      Hassu keskustelu, että tykkejä oli liian vähän.

      Jos olisi ollut panssarivaunuja ja sotilaita enemmän kuin vastustajalla, Suomi olisi voinut hyökätä ja saavuttaa muutamassa kuukaudessa Moskovan. Neuvostoliitto olisi antautunut ehdoitta ja rauha olisi palannut maahan.

      Halutaanko spekuloida vielä lisää?

      • Anonyymi

        Puna-armeijan 1939-40 oli pääasiassa varsin heikkolaatuista kevyttä T-26 kamaa (paino 9.6 tonnia) ja keskitetyllä kovalla tykistötulella nämä kevyet vaunut rikkoutuivat aika helposti. Täysosuma tuhosi vaunun.

        Kaikesta panssarihypestä huolimatta kenttätykistö oli yhä maasodan kuningas 1939-45. Voimakas tykistö pysäytti panssarihyökkäykset. Lisäksi talvisodassa VVS oli tasollisesti selvästi kehnompi kuin se oli 1941-45. it-patteri, jopa jaos patteristoa kohden ja hyvä naamiointi suojasivat tykistöyksikköjä. Materiaaliakuljetukset yöllä voitiin tehdä täysin suojassa.


    • Anonyymi

      Jatkosodan loppuvaiheessa heinäkuussa tehtiin päätös ostaa etupäässä raskasta kenttätykistökalustoa Saksasta (sotasaalistykkejä) 57 patteristoa. Jos kauppa olisi ehtinyt toteutua olisi Nenosen tavoite lopulta toteutunut. Samalla oli tehty päätös ajaa alas 76 K tykkien käyttö.

      Tässäkin oli ongelmia sillä Suomen ammustuotanto tuotti koko ajan liikaa 76 mm tykin ammuksia. Sodan päätyttyä niitä jäi varastoon noin 900 000. Sen sijaan eräissä raskaissa ammuksissa oli 40% vajauksia.

    • Anonyymi

      Se historia ja varustelu asia oli kummallista, kun paljon rahaa tuhlattiin esim.. panssarilaivoihin, jotka sitten itse upotettiin ajamalla omiin miinoituksiin...
      Tykistö ja kuorma-autot, kranaatin heittimet, ravinto,,huolto , jne, olisi ollu paljoo parempi sijoitus... - tämä näin jälkiviisaana....

      Ja nykytilaan vertaan, kun hankitaan kalliita lentokoneita, yms kallista,, ja sitten mahd kriisissä meinaa määrä,, ja hajautus, ja soppajonot, ..
      Ja noin ennen kriisiä jo meinaisi esim. vakavan massa-työttömyyden poisto, ja kalliin haitta-maahanmuuton pientämnien,, yms... käytännön yhteikunna ongelmat.
      Vallan ottaneesta ahneesta keinottelusta ja korrutiosta tulisi siirtyä työntekoon ja reiluun tulon-ja työnjakoon!! Se tervehdyttää yhteiskuntaa. On hyvää varustautumista eri kriiseihin.

    • Anonyymi

      Panssarintorjuntaan olisi pitänyt panostaa. Tukikohtien ampuma-aukkojen eteen ajetut vaunut tukkivat ampumasektorin.

      • Anonyymi

        Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

        Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

        Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.

        Kyllä sotilaat linnoittamisen osasivat. Kyse oli rahasta. Kaikki piti tehdä mahdollisimman halvalla.
        Vasta juuri sodan alla saatiin työhön vauhtia vapaaehtoisella voimalla.Sitä täydennettiin YH:n aikana.

        Pääasema ei ollut maanomistajista kiinni, vaan Summan pussinperä muodostui linnoittamista johtaneiden pioneerikomentajien esityksestä Pääesikunnan päätöksellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sotilaat linnoittamisen osasivat. Kyse oli rahasta. Kaikki piti tehdä mahdollisimman halvalla.
        Vasta juuri sodan alla saatiin työhön vauhtia vapaaehtoisella voimalla.Sitä täydennettiin YH:n aikana.

        Pääasema ei ollut maanomistajista kiinni, vaan Summan pussinperä muodostui linnoittamista johtaneiden pioneerikomentajien esityksestä Pääesikunnan päätöksellä.

        Eivät aina osanneet, Mannerheim-linjalla oli korsuja, joiden kulkuaukko oli vihollisen tulen alla. Taisi olla Taipaleessa. Kuvausten mukaan asemissa olleet kärsivät sen takia melkoisia tappioita.

        Summan betonilinnoitteet vaikuttavat olleen ihan asialliset.

        Kustannuksia tuli myös vanhanaikaisen tekniikan käyttämisestä. Vasta Talvisodan jälkeen kehitettiin ns imubetonimenetelmä, joka nopeutti työtä ja väheni työvoimatarvetta huomattavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linnoitteissa olisi pitänyt olla myös pst-aseistus. Oma krh olisi pitänyt ampua peitto betonirakenteiden päälle vihollisen päästyä asemiin.

        Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, että aina taaemmat pystyvät lakaisemaan tulella edessä olevien päällykset. Suomalaisilla oli vain yhdessä linjassa ja sitäkin tämä muka ahkeruudestaan tunnettu kansakunta rakensi vuosikymmeniä. Tosin kyllä ongelmana oli maan saaminen omistajilta, sen takia tietääkseni Summan kohdalle se pussinperä muodostuikin.

        "Oikeaoppisessa puolustusasemassa olisi ollut betonikorsuja lomittain syvyyteen porrastettuna siten, "

        Tutustu Suomen linnoitamisen historiaan sieltä löytyy suunnitellut bunkkerit ja niiden ampumasektorit!
        Suunnitelmissa oli Summankin rakentaa Poppiuksen ja Miljoonan väliin ja sivulle taakse bunkkerieita mutta niitä ei ehditty valmistaa.
        Etummaiset asemat ampuivat "sivutulta" viistosti eteen ampumasektorinsa mukaan ja niiden ampuma-aukkojen suojana oli ampumalinjan mukainen viistosti eteenpäin madaltuva betoni suoja, joka esti vihollisen suoran tykkitule ampuma-aukkoihin. Bunkkerit suojasivat toisiaan ampumalla toistensa eteen täydentäen tulella toisiaan.

        Kyllä suomalaiset osasivat linnoittaa siinä kun muutkin armeijat.


    • Anonyymi

      Pelkkä tykkien määrä ei vielä luo tilannetta että olisi jv-pataljoonaa kohden tykistöpatteristo. Siihen tarvitaan myös koulutettua henkilöistöä. Realistinen maksimi olisi ollut Suomelle reilu 100 patteristoa. Lisäksi olisi tarvittu vetokalustoa eteenkin raskaille 150-155 mm haupitseille.

      • Anonyymi

        Kyllä käytännön maksimi henkilöstönkin osalta oli tuo kesän -44 tilanne eli jotain 85 patteristoa. Kalusto olisi pitänyt olla modernimpaa ja kauaskantoisempaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä käytännön maksimi henkilöstönkin osalta oli tuo kesän -44 tilanne eli jotain 85 patteristoa. Kalusto olisi pitänyt olla modernimpaa ja kauaskantoisempaa.

        Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.

        "Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa."

        Höpö höpö. Asia oli ihan päinvastoin. Puolustusvoimilla oli lähes 3 000 erityyppistä kenttätykkiä joista osa tosin ikäloppuja. Mutta jos miehiä olisi riittänyt kyllä patteristojakin olisi perustettu. Koulutetusta tykistöväestä oli pulaa ja lisäksi tämä lisäys olisi kysynyt myös melkoista logistista ponnistelua. Lisäksi myös ammustuotantoa olisi pitänyt pystyä lisäämään samassa suhteessa. Ammustuotannossa oli se ongelma että sodan lopussa tuotettiin liikaa 75-76 mm ammuksia. 152 mm ampumatarvikkeissa oli noin 40% vajaus kesän 1944 torjuntataistelujen aikana, mutta se johtuu siitä, että vuonna 1943 ostettiin 12 patteriston tykit Saksasta. Ne olivat mallia 152H/37 ja 138, jotka saksalaiset olivat saaneet sotasaaliiksi itärintamalla. Tämän kaliberin ammusten tuotanto saatiin käyntiin vasta vuoden 1944 alusta eikä varastoja saatu normien mukaisiksi kesään 1944 mennessä. Jatkosodan aikana oli suurista ammuspuristimista kova puute.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kesällä 1944 ei ollut palveluksessa sitä määrää kuin 1941. Aivan varmasti tykkimiehiä olisi riittänyt, jos vain olisi ollut kalustoa.

        Hölynpölyä.

        Kotiuttaminen ei koskenut kenttätykistössä kuin ikäluokkia 1897-1902.
        Sodan alussa oli 77 ktpstoa ja kuusi linnpstoa. Sodan lopussa oli patteristoja 86. Kokonaisvahvuus oli noin 51 000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Kotiuttaminen ei koskenut kenttätykistössä kuin ikäluokkia 1897-1902.
        Sodan alussa oli 77 ktpstoa ja kuusi linnpstoa. Sodan lopussa oli patteristoja 86. Kokonaisvahvuus oli noin 51 000.

        "Hölynpölyä"

        Sitähän sinulla aina.

        Tykkimiehiä olisi koska tahansa voitu kouluttaa kotiutettujen joukosta, se homma kun ei vaadi mitään erityisominaisuuksia. Vaatimukset ovat pienemmät kuin jalkaväkitaistelijalla, jota kotiutetut olivat.

        Jatkosodan alussa tykistöön, pioneereihin ja viestimiehiksi siirrettiin ja pikakoulutettiin miehiä, jotka aikoinaan varusmiehinä palvellessaan olivat saaneet jonkin muun koulutuksen. Tämä siksi, että tykistöä, pioneereja ja viestiyksiköitä lisättiin Talvisodan kokemusten perusteella eikä näihin aselajeihin varusmieskoulutuksen saaneita ollut tarpeeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hölynpölyä"

        Sitähän sinulla aina.

        Tykkimiehiä olisi koska tahansa voitu kouluttaa kotiutettujen joukosta, se homma kun ei vaadi mitään erityisominaisuuksia. Vaatimukset ovat pienemmät kuin jalkaväkitaistelijalla, jota kotiutetut olivat.

        Jatkosodan alussa tykistöön, pioneereihin ja viestimiehiksi siirrettiin ja pikakoulutettiin miehiä, jotka aikoinaan varusmiehinä palvellessaan olivat saaneet jonkin muun koulutuksen. Tämä siksi, että tykistöä, pioneereja ja viestiyksiköitä lisättiin Talvisodan kokemusten perusteella eikä näihin aselajeihin varusmieskoulutuksen saaneita ollut tarpeeksi.

        Jatkat hölynpölyä. Ole kiitollinen,kun valeesi oiotaan.

        Jalkaväen vanhemmat ikäluokat kotiutettiin eniten kärsineinä. Vain idootti voi 80 vuotta jälkikäteen esittää heidän kouluttamistaan kenttätykistöön,josta kotiutettiin vain vanhimmat ikäluokat.

        Tykistöön otettiin talvella 1944 D-miehiä neljän uuden patteriston tarve.Lisäksi erä 1926 syntyneitä määrättiin kenttätykistöön. Linnoituspatteristoja muutettiin kenttätykistöksi.

        Eräs aiemmin toimeenpantu tehostus oli rykmentien 3. patteriston muuttaminenraskaaksi. Näin kaikki divisioonat saivat orgaanisen raskaan patteriston. Osallahan se jo oli "ylimääräisenä".


    • Anonyymi

      Panssarikalusto vanheni 1930-luvulla kehityksen myötä mutta vastaavaa vanhenemistä ei läheskään niin paljon ollut tykistössä. Näin ollen satsaus ostamalla esim. 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa kehitettyjä kenttätykejä olisi ollut parempi sijoitus kuin jokin viheliäinen Vickers-vaunu. Lentokoneissa vanheneminen oli vielä ilmiselvempää.

      Ammukset jotka valmistettu vaikkapa 1928-1938 olisivat kuivassa varastotilassa säilyneet talvisodan käyttöä varten. 1 miljoonaa kranaattia ja oikeissa suhteissa kalustoon nähden olisi pitänyt olla vaatimus.

      • Anonyymi

        Kummallista kyllä haluttiin ostaa hyökkäysaseita, vaikka valmistauduttiin puolustussotaan. Sitähän ne Blenheimitkin olivat. Niiden merkitys kummassakin sodassa oli vähäinen. Vickersien avulla vallattiin Petroskoi ja Karhumäki todennäköisesti pienemmin tappioin kuin olisi tapahtunut ilman niitä. Mutta jos Talvisodassa olisi pärjätty paremmin, ei noita kaupunkeja olisi tarvinnut lähteä valtaamaan eikä ehkä koko Jatkosotaa olisi edes käyty (Saksa toki olisi hyökännyt NL:oon omilta suunniltaan).

        Varsinkin panssareista tulee mieleen, että ehkä niitä ostettiin myös sisäistä turvallisuutta varten. Punakapina alkoi Helsingistä ja panssarivaunujen sijoituspaikka oli ensin Santahamina, sitten Hämeenlinnan seutu. Sellaisia paikkoja joista käsin myös päärata pystyttiin pitämään auki tarvittaessa. Tietenkin saattoi olla myös kyse valmistautumisesta torjumaan Helsingin kaappaaminen mereltä käsin. Mikäli vihollinen olisi tullut voimalla ja saanut jalansijan, oli tehokas vastaisku voima ulottuvilla.

        Blenheimien punnat olisi voitu käyttää tykistöön, mutta muusta on vaikeampi sanoa. Maan puolustamisessa pitää varautua useampaan tilanteeseen, joista sitten vain yksi yleensä toteutuu. Panssarivaunut pääkaupungin suojana olisivat jossain tilanteessa saattaneet olla tarpeen. Yhteen aikaan oli tapana haukkua panssarilaivoja. Ne oli suunniteltu rannikon puolustamiseen saariston suojissa ja maihinnousu oli todellinen uhka. Oli silkkaa tuuria, että ensimmäinen sota käytiin talvella, jolloin meren jää esti vihollisen laivasto-operaatiot ja että toisessa koitoksessa pystyimme vahvan liittolaisen avulla sulkemaan koko vastustajan laivaston Suomenlahden pohjukkaan. Ei kukaan voinut etukäteen laskea sellaisten varaan, vaan piti varautua rannikon puolustamiseen. Sukellusveneet ovat arveluttavampi juttu. Ne olisivat saattaneet tuottaa merkittäviä tappioita maihinnousijoille, tai sitten eivät, jos he olisivat suojautuneet kunnolla. Sukellusveneet olivat aika kalliita ja torpedoveneet olisivat olleet ehkä kustannustehokkaampi vaihtoehto.

        Pommituskalustoksi olisi ehdottomasti pitänyt hankkia syöksypommittajia. Niitä olisi voitu tehokkaasti käyttää pistemaaleihin ja rautateiden katkaisuihin sekä merimaaleja vastaan. Tuuloksen maihinnousu on hyvä esimerkki tilanteesta, jonka syntymisen kunnollisella hävittäjäsuojalla varustettu syöksypommittajaosasto olisi voinut luultavasti kokonaan estää.

        Se on sitten tietenkin asia erikseen, että syöksypommittajia olisi ollut vaikeampi saada ja tuskin olisivat tulleet ainakaan halvemmiksi. Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, mutta ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina. Suomi otti tässä mallia valtavirrasta, ei Saksasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kummallista kyllä haluttiin ostaa hyökkäysaseita, vaikka valmistauduttiin puolustussotaan. Sitähän ne Blenheimitkin olivat. Niiden merkitys kummassakin sodassa oli vähäinen. Vickersien avulla vallattiin Petroskoi ja Karhumäki todennäköisesti pienemmin tappioin kuin olisi tapahtunut ilman niitä. Mutta jos Talvisodassa olisi pärjätty paremmin, ei noita kaupunkeja olisi tarvinnut lähteä valtaamaan eikä ehkä koko Jatkosotaa olisi edes käyty (Saksa toki olisi hyökännyt NL:oon omilta suunniltaan).

        Varsinkin panssareista tulee mieleen, että ehkä niitä ostettiin myös sisäistä turvallisuutta varten. Punakapina alkoi Helsingistä ja panssarivaunujen sijoituspaikka oli ensin Santahamina, sitten Hämeenlinnan seutu. Sellaisia paikkoja joista käsin myös päärata pystyttiin pitämään auki tarvittaessa. Tietenkin saattoi olla myös kyse valmistautumisesta torjumaan Helsingin kaappaaminen mereltä käsin. Mikäli vihollinen olisi tullut voimalla ja saanut jalansijan, oli tehokas vastaisku voima ulottuvilla.

        Blenheimien punnat olisi voitu käyttää tykistöön, mutta muusta on vaikeampi sanoa. Maan puolustamisessa pitää varautua useampaan tilanteeseen, joista sitten vain yksi yleensä toteutuu. Panssarivaunut pääkaupungin suojana olisivat jossain tilanteessa saattaneet olla tarpeen. Yhteen aikaan oli tapana haukkua panssarilaivoja. Ne oli suunniteltu rannikon puolustamiseen saariston suojissa ja maihinnousu oli todellinen uhka. Oli silkkaa tuuria, että ensimmäinen sota käytiin talvella, jolloin meren jää esti vihollisen laivasto-operaatiot ja että toisessa koitoksessa pystyimme vahvan liittolaisen avulla sulkemaan koko vastustajan laivaston Suomenlahden pohjukkaan. Ei kukaan voinut etukäteen laskea sellaisten varaan, vaan piti varautua rannikon puolustamiseen. Sukellusveneet ovat arveluttavampi juttu. Ne olisivat saattaneet tuottaa merkittäviä tappioita maihinnousijoille, tai sitten eivät, jos he olisivat suojautuneet kunnolla. Sukellusveneet olivat aika kalliita ja torpedoveneet olisivat olleet ehkä kustannustehokkaampi vaihtoehto.

        Pommituskalustoksi olisi ehdottomasti pitänyt hankkia syöksypommittajia. Niitä olisi voitu tehokkaasti käyttää pistemaaleihin ja rautateiden katkaisuihin sekä merimaaleja vastaan. Tuuloksen maihinnousu on hyvä esimerkki tilanteesta, jonka syntymisen kunnollisella hävittäjäsuojalla varustettu syöksypommittajaosasto olisi voinut luultavasti kokonaan estää.

        Se on sitten tietenkin asia erikseen, että syöksypommittajia olisi ollut vaikeampi saada ja tuskin olisivat tulleet ainakaan halvemmiksi. Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, mutta ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina. Suomi otti tässä mallia valtavirrasta, ei Saksasta.

        p.o.

        Mutta enpä tiedä, kyseltiinkö edes, saksalaiset niihin tuolloin uskoivat, muut ajattelivat niitä lähinnä lentotukialuksille pitäen niitä maalta toiminnassa toisarvoisina.


    • Anonyymi

      Talvisodan päättyessä ylivoimaisesti eniten käytettyjen 76 K tykkien ammuksia oli varastossa noin 100,000, joka vastasi reilua 1/4 talvisodan aikana käytetystä määrästä. ja 152 mm tykkien noin alle 10,000. Jatkosodan alkaessa 76 K ammuksia noin 900,000 ja 152 mm noin 20,000. Sen sijaan esim. kesäkuun alussa 1944 näitä 152 mm ammuksia oli varastossa noin 180,000 ja 76 K ammuksia noin 1,250,000.

      Ammusten määrä ei ollut lopussa mutta varastot olivat uhkaavasti vähenemässä. Niitä olisi riittänyt ehkä kuukaudeksi.

    • Anonyymi

      Jatkosodan lopussa oli käytöstä poistumassa oleville 7S mm tykeille varastossa vielä
      260 000 ja 76 mm tykeille 870 000 laukausta. Siinä vaiheessa rintamajoukoilla oli 75 mm tykkejä enää 60 eli ammuksia olisi ollut peräti yli 4 300 per tykki. 76 mm tykkejä oli rintamajoukoilla 230 ja tykkiä kohti lähes 3 800 ammusta. Uudemmille ja lisääntymässä oleville 105 mm tykeille varastossa oli 320 000 ja
      152 mm tykeille 190 000 laukausta. Rintamajoukoilla oli 188 kpl 105 mm tykkejä joten tykkiä kohden ammuksia oli 1 700. Raskaita 152 mm tykkejä oli 164 eli ammuksia tykkiä kohden noin 1 160 ammusta.

      Suomalaiset valmistivat loppuvaiheessa liikaa 75 mm ammuksia ja selvästi myös liian paljon 76 mm ammuksia. Ilmatorjunta- ja pst-ammusten tuotannossa oli joidenkin poistumassa olevien aseiden ammustuotanto vielä pahemmin vinoutunut.

      • Anonyymi

        "Jatkosodan lopussa oli käytöstä poistumassa oleville 7S mm tykeille varastossa vielä"

        Miten hemmetissä onnistuit tekemään tuollaisen kirjoitusvirheen? S-kirjain ei ole näppäimistöllä lähelläkään 5:sta ja tuo piti vielä kirjoittaa shiftin kanssa?


    • Anonyymi

      Tällaistakin tekstiä löytyy Martti V Terän kirjasta:

      Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962, sivut 130-141:

      Tällä sivulla hän arvioi Niukkasen lukemia ja osin kumoaa ne!


      Sodan kokemuksen perusteellä voidaan pitää varmana, että annettaessa tälle tykkimäärälle esim. VAIN NOIN 1/2 tuliannosta eli 50 laukausta tykkiä kohti käyttöön päivittäin, rintamamme Kannaksella olisi kestänyt, Summasta ei olisi tarvinnut vetäytyä pois. Tällainen kulutus olisi kuitenkin merkinnyt keskimäärin noin 20 000 laukauksen tarvetta päivittäin, jolloin koko näiden tykkien käytössä oleva ampumatarvikevarastomme olisi maaliskuun alussa tyhjentynyt olemattomiin 4-5 päivässä!
      Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä.

      Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä 271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta. Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään!

      • Anonyymi

        Yksikköjen ilmoituksen perusteella tykistöammuksia on kulutettu 490,000-495,000. Tähän liittyy myös viholliselta vallatut ja ammutut ym. Heittimistö kulutti 300,000 ammusta kaikki keveitä.


    • Anonyymi

      Talvisodan aikana kenttätykistö tosin hieman kasvoi ja muiden kuin 75-76 millisten määrä rintamajoukoilla lähes tuplaantui: sodan syttyessä 104 kpl, sodan päättyessä 13.3.40 niitä oli 199.

      Hämmästyttävää mikäli todellakin näin voittopuolisesti kevyellä kalustolla ja vain 490,000 tykin ammuksella ja 300,000 kevyellä krh-ammuksella kyettiin aiheuttamaan 40% puna-armeijan miestappioista eli yli 120,000 miestä pois pelistä. Neuvostotutkimuksen mukaan 45% tappioista olisi tullut kivärikaliberisten aseiden ja konepistoolien luodeista, siis noin 140,000 miehen tappiot.

    • Anonyymi

      Kenttätykkien hintoja:
      105 mm leFH 18 (Suomessa nimikkeellä 105 H 33) haupitsi: 16,400 RM
      150 mm sFH 18 (Suomessa nimikkeellä 150 H/40) haupitsi: 40,400 RM

      Jos tavoitteeksi asetetaan kenttätykistö jossa 1/3 olisi näitä raskaampia 150 mm ja 2/3 näitä 105 mm:n tykkejä muodostuisi keskihinnaksi 24,400 RM:ää eli noin 490,000 Suomen silloista markkaa. Patteriston hinta oli siten hieman kalliimpi kuin yksi StuG III rynnäkkötykki joista Suomi kuulemma joutui pulittamaan Saksalle 5 miljoonaa Suomen markkaa kappale.

    • Anonyymi

      Pavel Petrovin julkaisemat tiedot vuonna 2013 jossa Venäjällä olevasta neuvostoliittolaisista menehtyneiden sotilaiden ja rajavartioiden tietokannasta oli löydetty nimet 167,976 tslvisodassa kuolleesta sotilaasta ovat uskottavin tähänastinen tutkimustieto neuvostotappioista. Se myös vahvistaa sen että NL:n kokonaistappiot sodan luonne huomioiden ovat nousseet vähintäin 330,000 ja todennäköisesti sen yli. Suomalaisten kokonaistappioista (68,000), kuolleita (26,100) on ollut yli 38%. Neuvostoliiton tappioista kuolleiden osuus huonon evakuoinnin ja ankarien olosuhteiden takia on ollut noin 45%. Tällöin kokonaistappiot ovat nousseet 370,000.

    • Anonyymi

      "Ammuksen valmistuksessa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: ammuskuoriaihion
      valmistus, sen koneistus, johtorenkaan kiinnitys ja laborointi eli täyttö räjähdysai-
      neella. Tykistön ammusaihioiden valmistuksen tulisi kestokyvyn ja edullisen sirpaloitumisen takia tapahtua puristamalla. Puristuskapasiteetin pienuudesta johtuen jouduttiin turvautumaan myös poraukseen, jolloin valmistusaika piteni, raaka-ainehukka suureni ja saatiin huonommin sirpaloituvia ammuksia.

      Kenttätykistön ammuskuoria valmistettiin sotiemme aikana puristamalla 4,096
      milj ja poraamalla 1,517 milj eli yhteensä 5,613 milj kpl. Puristamalla valmistettiin
      aihioita 6 tehtaalla ja poraamalla 24 tehtaalla. Poraamalla valmistettiin miltei yksinomaan 75 ja 76 mm ammuksia. Koneistus tapahtui 26 tehtaalla. Lataamoja oli
      toiminnassa. Johtorenkaat valmistettiin 105 mm kaliberiin asti kupariputkesta, suurempiin ammuksiin kuparikiskosta. Kenttätykistön hylsyjä valmisti Sorsakosken tehdas yhteensä 494 280 kpl ja tykistönalleja 5 laitosta yhteensä 6 714 608 kpl. Kenttätykistön ammuksia varten valmistettiin panoksia 13 lataamossa yhteensä
      4 985 351 kpl. Sytyttimien valmistusta käsitellään erillisessä luvussa. Tässä yhteydessä todettakoon vain, että tykistön sytyttimiä valmistettiin sotien aikana yhteensä 6 126 424 kpl."

      AMPUMATARVIKKEET SOTIEN 1939-1945
      AIKANA SUOMESSA
      Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola

      • Anonyymi

        "Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola"

        Tuolla joku haukkui ammattiupseerit kouluttamattomiksi ja tyhmiksi.. kuinkahan paljon arkkiatreja ja filosofian tohtoreita niissä reserviläisissä nykyään on?


    • Anonyymi

      Kiväärinpatruunoiden ja konepistoolien patruunoiden määrät olivat hyvät talvisodan aikana. Sodan alussa kiväärinpatruunoita oli peräti 150 miljoonaa ja talvisodan päättyessä yhä 120 miljoonaa. Konepistoolien patruunoita oli varastossa koko sodan ajan 25 miljoonaa eli kovasta käytöstä (asetta kohden) huolimatta määrä ei laskenut yhtään.

      Jatkosodan alkaessa kivääripatruunoita oli 215 miljoonaa ja kp:n patruunoita n. 33 miljoonaa. Hyökkäyskesänä kp-patruunoiden määrä tosin laski alle 20 miljoonan mutta nousi sitten nopeasti vuoden 1941 lopussa 65 miljoonaan ja syksyllä 1943 kp-patruunoita ensi kerran oli yli 100 miljoonaa. Varastonormit saavutettiin vasta 1942 kp-patruunoissa. Sen jälkeen määrä ei koskaan laskenutkaan alle 100 miljoonan ja jatkosodan päätyttyä niitä oli 120 miljoonaa. Kiväärinpatruunoita syyskuussa 1944 oli 140 miljoonaa.

    • Anonyymi

      Kenttätykistön laukaukseen kuuluvat seuraavat komponentit: ammus, sytytin, panos, yleensä hylsy ja pohjanalli. Ammuksen valmistuksessa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: ammuskuoriaihion valmistus, sen koneistus, johtorenkaan kiinnitys ja laborointi eli täyttö räjähdysaineella.

      Tykistön ammusaihioiden valmistuksen tulisi kestokyvyn ja edullisen sirpaloitumisen takia tapahtua puristamalla. Puristuskapasiteetin pienuudesta johtuen jouduttiin turvautumaan myös poraukseen, jolloin valmistusaika piteni, raaka-ainehukka suureni ja saatiin huonommin sirpaloituvia ammuksia.

    • Anonyymi

      Kenttätykistön ammuskuoria valmistettiin sotiemme aikana puristamalla 4,096,000 ja poraamalla 1,517,000 eli yhteensä 5,613,000. Näistä lukemista voidaan päätellä että valmistetuista 27% oli valmistettu siten ettei niiden sirpaloitumisvaikutus ollut paras mahdollinen. Tätä puristuskapasiteettiongelmaa saattoi ajoittain olla myös joillakin suurvalloilla. Poraamalla valmistettiin miltei yksinomaan 75 ja 76 mm ammuksia mikä tavallaan vain lisäsi räjähdystehon eroa 105 - 155 mm ammuksiin verrattuna.

      *****Stieglitz*****

    • Anonyymi

      Itseasiassa Nenonen ei oikeastaan tiennyt, koska venäläisten tykkituli oli niin voikmakasta, että ne pari tulenjohtoryhmää jotka siellä oli joutuivat jättämään asemat, paikalla oli 4 kranaatinheitintä näiden kuuluisien linnakkeiden takana, lisäksi oli 21 Maximia ja 6 pst-tykkiä hyökkäyksen alla. Tykistöä oli taaempana olevien Raskas Patteristo 1:n ja 2:n muodossa ja ainakin Miljoonabunkkerissa oli tulenjohtaja. Pst-tykit tuhoutuivat.

      • Anonyymi

        "Itseasiassa Nenonen ei oikeastaan tiennyt"

        Ei tosiaankaan. Hän oli kokoTalvisodan USA:ssa kalustonhankintamatkalla.

        Muutenkaan etulinjan tiedot harvoin päätyivät Päämajan aselajikomentajien pöydille aivan tuoreina. Ne tulivat tilanneilmoitusten mukana monen portaan kautta ja olivat siis yleensä ainakin puolivuorokautta vanhoja.


    • Anonyymi

      Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan.

      • Anonyymi

        "Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

        Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

        Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
        Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
        Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

        Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

        Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
        Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
        Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.

        Jätit vain mainitsematta, että Veltjensin toimitukset oltaisiin estetty 100 % varmuudella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jätit vain mainitsematta, että Veltjensin toimitukset oltaisiin estetty 100 % varmuudella.

        Miksi olisi kesällä estetty, silloin ei vielä ollut voimassa MR -sopimus?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olisihan sitä tykkeihin 30- luvulla rahaa ollutkin, mutta kun puolet puolustusmäärärahoista meni järjettömään laivasto-ohjelmaan."

        Taas tätä samaa pas*a, laivasto-ohjelma ajoittuu enemmän 20 luvun puolelle ja 30 vaihteeseen. Suomella olis ollut aikaa melkein kymmenen vuotta laittaa tykistönsö kuntoon.

        Ironista on, että Joseph Veltjens saapui Suomeen kesällä 1939 ja tarjosi Suomelle tykkejä ja niiden ammuksia nopealla aikataululla. Suomalaiset olivat keälomalla ja lisäksi pitivät Veltjensiä epämääräisenä asekauppiaana ja natsi Saksan edustajana eikä olleet oikein kiinnostuneita. Martti Terä sanoo kiinnostuksen puutetta hienovaraisesti "virastokankeudeksi".
        Suomella oli silloin mahdollisuus hankkia esim. uusia 150 mm, 105 mm haupitseja, ja 37 mm panssarintorjuntatykkejä ja niiden ammukset muutaman kuukauden aikataululla.
        Vasta Lokakuussa Puolan sodan jälkeen Suomi heräsi ja neuvotteli 150 mm ja 105 mm haupitsi kaupat mutta sota ennätti väliin eikä aseet ehtineet sotaan mukaan.

        Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen ,siis kk pesäkkeiden havaitsemiseen oli muutamia kenttä kiikareita ,mutta kranaatti kiväärit puuttui kokonaisuudessaan - raahautua nyt kasapanoksella pesäkkeelle ,siis 1/10 onnistumismahdollisuudet, jos sitäkään - sanoisin pahin laiminlyönti aseistuksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olisi kesällä estetty, silloin ei vielä ollut voimassa MR -sopimus?

        Ribbentropp ja Hitler päättivät jo keväällä 1939 aloittaa neuvottelut paktista ja sen luonnos oli valmis jo toukokuun lopulla. Lisäksi saksalaisten aseet olivat muita huomattavasti kalliimpia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen ,siis kk pesäkkeiden havaitsemiseen oli muutamia kenttä kiikareita ,mutta kranaatti kiväärit puuttui kokonaisuudessaan - raahautua nyt kasapanoksella pesäkkeelle ,siis 1/10 onnistumismahdollisuudet, jos sitäkään - sanoisin pahin laiminlyönti aseistuksessa.

        "Puolet rintamalla kaatui kk-tuleen"

        Höpö höpö.

        Tappioista noin 90% tuli (tykistön) kranaatin sirpaleista.


    • Anonyymi

      Kyllä ei riittänyt että vain painopisesuunnalla oli 1:1 tilanne. Kokonaistilanne olisi pitänyt olla tämä. Tai ainakin niin että Armeijakunnalla oli tykistöreservi siirtää nopeasti painopisteeseen. Divisioona jolla oli 7 pataljoonaa tarvitsi vähintäin 5 patteristoa ja 2-3 divisioonan armeijakunnalla olisi hyvä olla 4-5 patteriston reservi.

      Suomalaisilla oli hyvä tilanne kesällä 1944 koska neuvostotykistö oli 70%:sti kevyttä ja altis vastatykistötoiminnalle. Kun painopistesuunnalle kuten Äyräpäähän saatiin keskitettyä yli 20 patteristoa saatiin rintamakilometria kohteen erittäin voimakas tulivoima. Reservi joka tuli Itä-Karjalasta säästyi menettämästä raskasta kalustoaan ja Kannaksen tappiot kuitattiin varastossa olleista tykeistä. Lopulta patteristomäärä putosi vain yhdellä ja logistinen ketju lyheni. Ammuskulutus oli kova 9.6-17.7 mutta pienintäkään pelkoa talvisodan ahdingosta ei ollut ja patteristojen komentajat olivat tyytyväisiä siihen että ammusvirta oli ehtymätön.

      Kannaksen ja Laatokan Karjalan yleispiirre oli se että neuvostojoukot mitä pitemmälle taistelut kehittyivät eivät pystyneet pitämään ammuskulutustaan korkeana. Tali-Ihantalassa ammuttujen ammuksien lukumäärissä vain parinkymmen prosenti etu mutta hävisivät tonneilla mitattuna. Puna-armeija hävisi lopulta tykistötaistelut selvästi. Ja kun jv-pataljoonat vain 200-300 miehen vahvuisia ei läpimurroille edellytyksiä.

    • Anonyymi

      1 patteristo per 1 jv-pataljoona. Ja yksi it-patteri per 1 patteristo. Siinä oli nyrkkisääntö joka rintamajoukoilla olisi pitänyt olla. Ilmatorjunnan osalta joukko-osastojen suojaaminen ei vain riittänyt kun piti suojata varikot, liikennesolmukohdat, panssariyhtymät, satamat, kriittiset sillat jne... Saksalla oli itärintamalla vuoden 1943 lopulla 6,200 kevyttä it- ja 1,850 raskasta it-tykkiä. Se tekee divisioonaa kohden 45 ilmatorjuntatykkiä.

      Tässä suhteessa suomalaisten it-kalusto oli todella vähäistä jopa kesällä 1944. Kenttäarmeijalla käytössä kaikkiaan keskimäärin:

      20 mm it-tykkejä: 215
      37-40 mm: 103
      75-76 mm: 10

      Suomen armeija koostui 14 jv-divisioonasta, panssaridivisioonasta, ratsuväkiprikaatista sekä 5 jv-prikaatista. Muut joukko-osastot (rannikkopuolustajat sekä rajajääkärit) muodostivat yhtä divisioonaa vastaavat joukot. Eli joukkojen määrä voidaan arvioida 19 noin 13,000 miestä vastaavaa divisioonaa. Näin divisioonaa kohden olisi ollut vain mitättömät
      16-17 kevyttä kenttätykkiä eikä yhtään raskasta. Saksalaisilla siis 2½ kertaa enemmän ilmatorjuntaa. Raskaat tykit huomioiden voidaan puhua hyvinkin 5 kertaa voimakkaammasta ilmatorjuntapotentiaalista.

      Suurin ihmetyksen aihe tämän jälkeen on se miten VVS ja VVS-KBF ei kyennyt tuhoamaan suomalaista kenttätykistöä enemmän. Tappiot johtuivat pääasiassa siitä että raskaille tykeille ei ollut saatavilla vetokalustoa, osa suomalaisten omien töppäilyjen takia. Mutta VKT-linjalla VVS ei onnistunut iskemään tykistökeskittymiä vastaan tehokkaasti. Oma tuttu alue, metsä, maasto ja muut tekijät tasoittivat epäsuhtaa. Muuten katastrofi olisi ollut ilmeinen. Jos VVS olisi kyennyt dramaattisesti vaikuttamaan suomalaisten tykistötoimintaan olisi puolustus murtunut.

      • Anonyymi

        Tykitkin painavat alkaen 5 tn kple, sellaisen hajoaminen edellyttää 100 kg pommin täysosumaa, muuten se vain pomppaa ilmaan ja tippuu takaisin paikalleen.


    • Anonyymi

      Summan lohkon kahdella suomalaiselle divisioonalla tukenaan 17-18 patteristoa tykistöä josta puolet raskaita niin ryssä taatusti ei olisi tullut siitä läpi. Jo talvisodassa suomalainen tykistötuli oli tarkempaa ja tehokkaampaa kuin ryssän. 490 000 kranaatilla joista 400 000 oli keveitä 300 000 kevyellä krh-kranaatilla tuotettiin viholliselle kuitenkin arviolta 130 000 miehen tappiot. Kuvitellappa tupla määrä ammuksia ja raskaitten osuus 40-50% ja krh:lla noin 30% niin kaavamaisesti hyökännyt 7.Armeija olisi kokenut verilöylyn pahimmasta päästä.

      • Anonyymi

        Ajatusleikkinä, jos olisi Summassa olleet nämä meidän uudet moukarit, niin olisiko punikkiarmeija hyytynyt jo lähtöasemiinsa.tai edes päässyt sinnekään?
        Kevennettyä#


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatusleikkinä, jos olisi Summassa olleet nämä meidän uudet moukarit, niin olisiko punikkiarmeija hyytynyt jo lähtöasemiinsa.tai edes päässyt sinnekään?
        Kevennettyä#

        Eihän Stalin olisi uskaltanut edes hyökätä, vaan olisi luovuttanut Itä-Karjalan anteeksipyyntönä.
        Samaa miettii nyt Putin. Kun tiedetään Suomen muu varustautuminen ja liittoutuminen länteen.
        Siksihän stallarit hankintoja vastustavat ja vaativat pysymistä vanhojssa neuvostokaluissa väittäen sen parantavan puolustuskykyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän Stalin olisi uskaltanut edes hyökätä, vaan olisi luovuttanut Itä-Karjalan anteeksipyyntönä.
        Samaa miettii nyt Putin. Kun tiedetään Suomen muu varustautuminen ja liittoutuminen länteen.
        Siksihän stallarit hankintoja vastustavat ja vaativat pysymistä vanhojssa neuvostokaluissa väittäen sen parantavan puolustuskykyä.

        Tosiasiana Heinrichs ja Öhqvist kertoivat Moskovaan lähtevälle Paasikivelle, että Kannaksella rintama kestää enää viikon. Viipurin ja Kotkan välinen tie oli jo NL:n hallussa. Leningradista Oranienbaumista pääsi linnuntietä Kotkaan.


      • Anonyymi

        ".Armeija olisi kokenut verilöylyn pahimmasta päästä"

        Kyllä. Vuoden 1941 tykistöllä ja panssarintorjunta-aseistuksella Summa ei olisi koskaan murtunut.

        Se aseistus oli kaikki olemassa 1939, mitään uutta ei siinä välissä keksitty. Ainoa mitä tehtiin, oli, että alettiin valmistaa ja hankkia, lopultakin.

        Hitaasti ja myöhässä kuten koronaviruksen kanssa, suomalaiskansalliseen tyyliin. Paniikkia ja epäskeptisyyttä välttäen, totta kai.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ".Armeija olisi kokenut verilöylyn pahimmasta päästä"

        Kyllä. Vuoden 1941 tykistöllä ja panssarintorjunta-aseistuksella Summa ei olisi koskaan murtunut.

        Se aseistus oli kaikki olemassa 1939, mitään uutta ei siinä välissä keksitty. Ainoa mitä tehtiin, oli, että alettiin valmistaa ja hankkia, lopultakin.

        Hitaasti ja myöhässä kuten koronaviruksen kanssa, suomalaiskansalliseen tyyliin. Paniikkia ja epäskeptisyyttä välttäen, totta kai.

        Summan kranaatit tuhlattiin Kuhmossa kun m-heim niin kovasti halusi kilistelemään kenraalivangin kanssa ja puhumaan ryssää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Summan kranaatit tuhlattiin Kuhmossa kun m-heim niin kovasti halusi kilistelemään kenraalivangin kanssa ja puhumaan ryssää.

        Taas yksi pötypuheiden toistelija.
        Niitä on enemmän kuin r-ssiäTalvisodassa.


    • Anonyymi

      Paljonko ja minkälaisia tykkejä on patteristo ?

      • Anonyymi

        Riippuu patteristosta.


    • Anonyymi

      Talvisodassa ammuttiin pelkillä pattereilla ja Nenonen ei ollut tykistön taktiikasta perillä, vaan koeammutti tykkejä pilkkua viilaamalla, jos hän olisi hankkinut samaa ammusta käyttäviä patteristoja, tilanne olisi ollut yhtä hyvä kuin suurvaltojen tykistöissä ja keskittynyt tulenjohtoon lentokoneista käsin.

      • Anonyymi

        Hölynpölyä.

        Nenosen kehitystyön ansiosta Suomen kenttätykistö oli kalusto-ja ammuspulasta sekä heikoista viestivälineistä huolimatta korkealla tasolla.
        Yhtenä välineenä oli vuosittainen Perkjärven leiri,jolla koulutus hiottiin huippuunsa.

        Tuliyksikkönä oli patteristo, joilla jopa rauhan ajan tykistösuojeluskunnat harjoittelivat,kun muualla tuliyksikkönä oli pitkään patteri.

        Materiaalihankinnoista ei määrännyt Nenonen, eikä asevoimat yleensäkään,vaan eduskunta hallituksen esityksistä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Nenosen kehitystyön ansiosta Suomen kenttätykistö oli kalusto-ja ammuspulasta sekä heikoista viestivälineistä huolimatta korkealla tasolla.
        Yhtenä välineenä oli vuosittainen Perkjärven leiri,jolla koulutus hiottiin huippuunsa.

        Tuliyksikkönä oli patteristo, joilla jopa rauhan ajan tykistösuojeluskunnat harjoittelivat,kun muualla tuliyksikkönä oli pitkään patteri.

        Materiaalihankinnoista ei määrännyt Nenonen, eikä asevoimat yleensäkään,vaan eduskunta hallituksen esityksistä..

        Tämä typerä kestovesipää taas. Kenttätykistön osuus talvisodan alkuvaiheen taistelujen tukemisessa jäi aika vähäiseksi ja tuloksiltaan melko merkityksettömäksi. Syynä siihen oli kenttätykistön vähäinen määrä. Tykkejä oli vain noin kaksi pataljoonaa kohden


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä typerä kestovesipää taas. Kenttätykistön osuus talvisodan alkuvaiheen taistelujen tukemisessa jäi aika vähäiseksi ja tuloksiltaan melko merkityksettömäksi. Syynä siihen oli kenttätykistön vähäinen määrä. Tykkejä oli vain noin kaksi pataljoonaa kohden

        Typerää pötyä.

        Kenttätykistö oli organisoitu rykmenteiksi. Tykkejä oli painopistesuunnissa enemmän ja sivustoilla vähemmän.
        Tykistö kykeni nopeisiin ja keskitettyihin tulenavauksiin,joskin ammuspula alkoi vaivata ankarasti, samoin heikot sytyttimet.. Tärkeät torjunnat kyettiin aina ampumaan.
        Ilman tykistöä ei puolustus olisi kestänyt lainkaan.

        Esimerkiksi Summan puolustusta tuki kuusi patteristoa eli kaksi rykmenttiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Typerää pötyä.

        Kenttätykistö oli organisoitu rykmenteiksi. Tykkejä oli painopistesuunnissa enemmän ja sivustoilla vähemmän.
        Tykistö kykeni nopeisiin ja keskitettyihin tulenavauksiin,joskin ammuspula alkoi vaivata ankarasti, samoin heikot sytyttimet.. Tärkeät torjunnat kyettiin aina ampumaan.
        Ilman tykistöä ei puolustus olisi kestänyt lainkaan.

        Esimerkiksi Summan puolustusta tuki kuusi patteristoa eli kaksi rykmenttiä.

        Käytännössä tulta käytettiin talvisodassa lähinnä pattereittain, on eri asia kuin oppikirjojen organisaatiokaaviot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytännössä tulta käytettiin talvisodassa lähinnä pattereittain, on eri asia kuin oppikirjojen organisaatiokaaviot.

        Kenzu Nenosen ulenjohtokortti olisi myös mahdollistanut keskitetyn tulenkäytön, koska tulenjohtajan ei enää tarvinnut tietää tulipatterin paikkaa. Tuliyksiköiden ja ampumatarvikkeiden
        vähäisyyden vuoksi ja tulenjohtajien sitoutuessa oman patterinsa tulen johta-
        miseen suurin osa tulitehtävistä toteutettiin kuitenkin pattereittain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenzu Nenosen ulenjohtokortti olisi myös mahdollistanut keskitetyn tulenkäytön, koska tulenjohtajan ei enää tarvinnut tietää tulipatterin paikkaa. Tuliyksiköiden ja ampumatarvikkeiden
        vähäisyyden vuoksi ja tulenjohtajien sitoutuessa oman patterinsa tulen johta-
        miseen suurin osa tulitehtävistä toteutettiin kuitenkin pattereittain.

        Kenttätykistön tuliyksikkö oli patteristo jo ennen sotia.
        Mikään ei tietenkään estänyt tulittamista pattereittain maalin ja ammustilanteen mukaan.

        Käytännön ongelmana oli, että tulenjohtaja joutui laskemaan ampuma-arvot.
        Kun tasotyöt siirtyivät tuliasemaan,oli se suuri helpotus myös tulen keskittämiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenttätykistön tuliyksikkö oli patteristo jo ennen sotia.
        Mikään ei tietenkään estänyt tulittamista pattereittain maalin ja ammustilanteen mukaan.

        Käytännön ongelmana oli, että tulenjohtaja joutui laskemaan ampuma-arvot.
        Kun tasotyöt siirtyivät tuliasemaan,oli se suuri helpotus myös tulen keskittämiselle.

        Tulenjohtajan on täysin mahdotonta laskea ampuma-arvoja, koska patteristoissa tykit olivat erilaisia. Olisi pitänyt olla vain yhdenlaisia tykkejä. Japanin tykistö oli ainut, jolla oli liikkuva tykistö maailmansotien välissä, koska heidän tykistönsä tulenjohto oli karttapohjainen.

        Tulipatterien ampumasuunta määritettiin tulenjohtokortilla, mikä ei ollut ongelma. Nenonen taas ammutti tarkistuslaukauksia, jotka merkittiin tasolle ja laskettiin tulenjohtajan tähystyspaikka tarkemmin. Vaarana oli, että joku oma ryhmä saa niskaansa pituuskorjaamattoman haarukoinnin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulenjohtajan on täysin mahdotonta laskea ampuma-arvoja, koska patteristoissa tykit olivat erilaisia. Olisi pitänyt olla vain yhdenlaisia tykkejä. Japanin tykistö oli ainut, jolla oli liikkuva tykistö maailmansotien välissä, koska heidän tykistönsä tulenjohto oli karttapohjainen.

        Tulipatterien ampumasuunta määritettiin tulenjohtokortilla, mikä ei ollut ongelma. Nenonen taas ammutti tarkistuslaukauksia, jotka merkittiin tasolle ja laskettiin tulenjohtajan tähystyspaikka tarkemmin. Vaarana oli, että joku oma ryhmä saa niskaansa pituuskorjaamattoman haarukoinnin.

        Tulenjohtajat käyttivät tulenjohtokorttia,kunnes käyttöön tuli sittemmin korjausympyränä tunnettu apuväline,jolla tulitoimintaa voitiin suuresti nopeuttaa ja nimenomaan tuliyksikköjen tulta keskittää nopeasti.

        Palstan kirjoittelu on tavanomaisen asiantuntematonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulenjohtajat käyttivät tulenjohtokorttia,kunnes käyttöön tuli sittemmin korjausympyränä tunnettu apuväline,jolla tulitoimintaa voitiin suuresti nopeuttaa ja nimenomaan tuliyksikköjen tulta keskittää nopeasti.

        Palstan kirjoittelu on tavanomaisen asiantuntematonta.

        TULIASEMASSA SITÄ KÄYTETTIIN TOLLO.

        "Tulenjohtajat käyttivät ... tavanomaisen asiantuntematonta."


    • Anonyymi

      Ja nyt tulisi kuunnella minua, kun sanon, että nelinumeroiset, ei ykkösellä alkavat määrät risteilyohjuksia ja lennokkeja Suomelle NYT, niin pystymme suojaamaan oman alueemme kohtuullisen pienin tappion ja vaurioin iskemällä vihollisen kaukovaikutteiseen tulivoimaan ja jos siellä on ryhmityksiä, niiden logistiikkaan ja ehkä menestyksen varmistamiseksi myös ilmatorjuntaan.

      Tulivoimalla taistelut ratkaistaan ja sota voitetaan vihollisen selustassa.

      On turha tapattaa omia, vaikka silläkin tavalla voitettaisiin, vielä turhempaa antaa vihollisen tulivoiman antaa tappaa, varsinkin siviilejä. Parempi polttaa rahaa, vaikka kuinka suuret kasat, kuin antaa vihollisen polttaa rakennuksia, ihmisiä ja ajoneuvoja.

      Jenkkien periaate toisessa maailmansodassa oli, että menköön materiaalia ihan miten paljon tahansa ja maksakoon se mitä hyvänsä, kunhan vain omaa verta säästyy.

      Se on edelleen ainoa terve ja järkevä periaate. Rahoistaan huolissaan olevat veroparatiisioligarkit ja muut Pesoset, jotka rähinän alkaessa joka tapauksessa pakenevat maasta jättäen jälkeensä vain kuraisen vanan, saavat maksaa veroissaan jos velka ei kelpaa. Mutta sellaisia seteliselkärankaisia ei tule kuunnella silloin kun kyseessä ovat tärkeät asiat, ei vain nappikauppa, jota he leikkivät aikansa kuluksi.

    • Anonyymi

      Nenonen oli Venäjällä oppinut, että tykistö on reservi puolustusta varten, Summaa saarrettiin T28 tankeilla, mitkä olivat jo hautojen päällä ja bunkkerien kyljissä. Boforsin piiskat olivat loppuneet.

      • Anonyymi

        Nenonen palveli tsaarin armeijassa kenttätykistössä 1903-1906 ja linnoitus/rannikkotykistössä 1909-17.
        Hän ei ollut koskaan rintamatehtävissä.

        Talvisodan aikana hän oli ostamassa kalustoa USA:ssa.

        Lopettakaa asiantuntemattomat höpinät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nenonen palveli tsaarin armeijassa kenttätykistössä 1903-1906 ja linnoitus/rannikkotykistössä 1909-17.
        Hän ei ollut koskaan rintamatehtävissä.

        Talvisodan aikana hän oli ostamassa kalustoa USA:ssa.

        Lopettakaa asiantuntemattomat höpinät.

        Tuolloin Japanin keisarillisen armeijan tykistö rökitti suurpattereillaan ja 36 tykin patteristoillaan venäläisiä, kun nämä pitivät tykistöreserviään liian takana, Nenosen opit ovat suurelta osin japanilaisilta apinoituja, näillä oli liikkuvat tulenjohtueet radioilla..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolloin Japanin keisarillisen armeijan tykistö rökitti suurpattereillaan ja 36 tykin patteristoillaan venäläisiä, kun nämä pitivät tykistöreserviään liian takana, Nenosen opit ovat suurelta osin japanilaisilta apinoituja, näillä oli liikkuvat tulenjohtueet radioilla..

        Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
        Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
        Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.

        Olet oikeassa siinä, että hänen ei olisi pitänyt sotkea operatiivisiin sotatoimiin lainkaan, vaan jättää ne järjestelmällisemmille. Haitallista oli päätyä sekapatteristojen käyttöön, mikä johti pienimuotoiseen tulenkäyttöön vaarallisen pienillä kantamilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Japanin sodasa Nenonen oli ailuutnantti ja jaoksen johtaja. Hän ei ehtinyt mukaan sotatoimiin.Jo silloin tuli esiin,ettei hänen paikkansa ollut rintamalla,vaan matemaattisisa tehtävissä.
        Hän oli tiedemies ja matemaattinen nero.

        Hehe,Nenosesta kerrotaan,että hän oli kommentoinut matematiikan ylioppilastutkintoa sanomalla,että suurin työ oli kirjoittaa kysymykset vastauspaperille.Vastaukset olivat hänelle itsestäänselviä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oikeassa siinä, että hänen ei olisi pitänyt sotkea operatiivisiin sotatoimiin lainkaan, vaan jättää ne järjestelmällisemmille. Haitallista oli päätyä sekapatteristojen käyttöön, mikä johti pienimuotoiseen tulenkäyttöön vaarallisen pienillä kantamilla.

        Sekapatteristot olivat seuraus kalustopulasta.
        Niistä luovuttiin kiireesti.

        Ei Nenonen puuttunut operatiivisiin sotatoimiin lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehe,Nenosesta kerrotaan,että hän oli kommentoinut matematiikan ylioppilastutkintoa sanomalla,että suurin työ oli kirjoittaa kysymykset vastauspaperille.Vastaukset olivat hänelle itsestäänselviä..

        Nenonen ei koskaan suorittanut ylioppilastutkintoa,vaan siirtyi 11-vuotiaana Haminan Kadettkouluun ja sieltä Pietariin Mihailovskin Tykistökouluun,josta valmistui upseeriksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekapatteristot olivat seuraus kalustopulasta.
        Niistä luovuttiin kiireesti.

        Ei Nenonen puuttunut operatiivisiin sotatoimiin lainkaan.

        Operatiivisen tulenkäytön tehtäviä olivat vastatykistötoiminta ja
        vastavalmistelutehtävät, jotka jäivät Nenosen aikana hyvin vähälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Operatiivisen tulenkäytön tehtäviä olivat vastatykistötoiminta ja
        vastavalmistelutehtävät, jotka jäivät Nenosen aikana hyvin vähälle.

        Eivät jääneet. Vastuu niistä oli tykistökomentajilla,ei enimmäkseen Päämajassa istuvalla Nenosella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät jääneet. Vastuu niistä oli tykistökomentajilla,ei enimmäkseen Päämajassa istuvalla Nenosella.

        Nenosen toiminta kenttätykistön kehittämiseksi sai todellisen alkupotkun1921 Ranskassa järjestetyillä korkeiden tykistöupseerien kursseilla.
        Siellä käytiin läpi maailmansodan kokemukset ja kehitettiin suuntaviivoja jatkoa varten.

        Seurauksina oli mm.siirtyminen patteristoon tuliyksikkönä,sekä luopuminen paljastavasta hakuammunnasta täydellisesti valmisteltuun tulen käyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nenosen toiminta kenttätykistön kehittämiseksi sai todellisen alkupotkun1921 Ranskassa järjestetyillä korkeiden tykistöupseerien kursseilla.
        Siellä käytiin läpi maailmansodan kokemukset ja kehitettiin suuntaviivoja jatkoa varten.

        Seurauksina oli mm.siirtyminen patteristoon tuliyksikkönä,sekä luopuminen paljastavasta hakuammunnasta täydellisesti valmisteltuun tulen käyttöön.

        Nenosen opeista oli seurauksena mm. Valkeasaaren raskaiden tykkien menetykset, nykyään toimitaan täysin päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nenosen opeista oli seurauksena mm. Valkeasaaren raskaiden tykkien menetykset, nykyään toimitaan täysin päinvastoin.

        Hölynpölyä.

        10.D menetti lähes koko tykistönsä,koska valjakot ja vetäjät oli lähetetty VT-asemaan linnoitustöihinvielä 10.6. aamua.Diviioonan johto oli täysin nukuksissa.Niin myös IV AKE.

        Yksi patteristo pelastui,koska komentaja piti valjakot tuliasemissa.

        Nenosella ei ollut operatiivista käskyvaltaa rintamajoukkojen tykistöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        10.D menetti lähes koko tykistönsä,koska valjakot ja vetäjät oli lähetetty VT-asemaan linnoitustöihinvielä 10.6. aamua.Diviioonan johto oli täysin nukuksissa.Niin myös IV AKE.

        Yksi patteristo pelastui,koska komentaja piti valjakot tuliasemissa.

        Nenosella ei ollut operatiivista käskyvaltaa rintamajoukkojen tykistöön.

        Luultavasti et koskaan tule ymmärtämään syy-seurauussuhteita siitä, että Nenosen ensimmäisenä ajama asia oli, että tuliasemia ei siirretä lainkaan jv:n ryhmityksen muuttuessa, mikä on täydellinen virhearvio. Hän ei siis ymmärtänyt taktiikasta mitään, mikä oli tärkeintä WW1 opeista irtauduttaessa. Tähän lisätään keskiraskaiden panssarien liikkuvuuden ja tulivoiman kasvu, sekä lentävä tykistö, ei hyvää päivää, mikä ääliö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luultavasti et koskaan tule ymmärtämään syy-seurauussuhteita siitä, että Nenosen ensimmäisenä ajama asia oli, että tuliasemia ei siirretä lainkaan jv:n ryhmityksen muuttuessa, mikä on täydellinen virhearvio. Hän ei siis ymmärtänyt taktiikasta mitään, mikä oli tärkeintä WW1 opeista irtauduttaessa. Tähän lisätään keskiraskaiden panssarien liikkuvuuden ja tulivoiman kasvu, sekä lentävä tykistö, ei hyvää päivää, mikä ääliö.

        Taas täydellistä hölynpöyä!


    • Anonyymi

      Aloitus on pikkasen lapsellinen. Mikä tahansa linja kestää kunhan puolustaja on vaan riittävän vahva. Ei Summa tai Nenonen ole mikään erikoistapaus.

      • Anonyymi

        USA:ssa ollut Nenonen ei ollut missään tekemisissä Summan kestämisen kanssa.
        Eikä se tykistöstä riippunut. Hyökkääjä murjoi läpi tappioista piittaamatta.


    • Anonyymi

      Nenonen oli varmaankin pätevä tykkimies mutta markkinointi ei ollut hänen vahvuutensa. Nenosen olisi pitänyt tottakai järjestää nenäpäivä Suomen tykistön aseman kohentamiseksi.

      • Anonyymi

        "Nenosen olisi pitänyt tottakai järjestää nenäpäivä Suomen tykistön aseman kohentamiseksi."

        Suomalainen tykistöhän järjesti neukuille nenäpäivät Tali -Ihantalassa ja Vieljärvellä.


      • Anonyymi

        Nenonen oli tiedemies ja suuri tykistömme kehittäjä.

        Operatiivinen johto oli yhtymien tykistöpäälliköillä.
        Lukuunottamatta alkurynnistystä Kannaksella he olivat tehtäviensä tasalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nenonen oli tiedemies ja suuri tykistömme kehittäjä.

        Operatiivinen johto oli yhtymien tykistöpäälliköillä.
        Lukuunottamatta alkurynnistystä Kannaksella he olivat tehtäviensä tasalla.

        Vastavalmisteluun piti käyttää koko tykistöä, se oli operatiivista tulenkäyttöä, sillä ennalta ehkäistiin vihollisen hyökkäystä. Nenonenko ei kiinnittänyt tähän huomiota, olipa pölkkypää. Vastavalmistelun tarkoituksena on lamauttaa vihollisen taisteluun ryhmittyvät joukot ja tulitukiaseet, ennen kuin ne vaikuttavat omien joukkojemme ryhmittymiseen.
        Nenonen itse: "Mikä on meidän tykis~mme t:ehtävä? Se on nykyaikaisen suur-
        hyökkäyksen torjunta. On nopeasti pystyttävä keskittämään parikym-
        mentä patteristoa".

        Nenonen ja Kenttätykistörykmentin johto tarkastivat ammuntojen kulkua, ehkä Nenonen oli kahvilla, kun ammuttiin, eikä ottanut kantaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastavalmisteluun piti käyttää koko tykistöä, se oli operatiivista tulenkäyttöä, sillä ennalta ehkäistiin vihollisen hyökkäystä. Nenonenko ei kiinnittänyt tähän huomiota, olipa pölkkypää. Vastavalmistelun tarkoituksena on lamauttaa vihollisen taisteluun ryhmittyvät joukot ja tulitukiaseet, ennen kuin ne vaikuttavat omien joukkojemme ryhmittymiseen.
        Nenonen itse: "Mikä on meidän tykis~mme t:ehtävä? Se on nykyaikaisen suur-
        hyökkäyksen torjunta. On nopeasti pystyttävä keskittämään parikym-
        mentä patteristoa".

        Nenonen ja Kenttätykistörykmentin johto tarkastivat ammuntojen kulkua, ehkä Nenonen oli kahvilla, kun ammuttiin, eikä ottanut kantaa.

        Eipä ole idiootilla asiasta käsitystä.

        Nenonen loi kenttätykistöllemme operatiivisen, koulutuksellisen ja materiaalisen perustan.

        Rintamajoukkojen tykistö oli tykistöpäälliköiden ja komentajien vastuulla.
        He johtivat sitä Nenosen muotoilemien ja kouluttamien periaatteiden mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä ole idiootilla asiasta käsitystä.

        Nenonen loi kenttätykistöllemme operatiivisen, koulutuksellisen ja materiaalisen perustan.

        Rintamajoukkojen tykistö oli tykistöpäälliköiden ja komentajien vastuulla.
        He johtivat sitä Nenosen muotoilemien ja kouluttamien periaatteiden mukaisesti.

        Kenraali Airo johti jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenraali Airo johti jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia.

        Heikko ymmärrys taas.

        Tykistön johto vastasi tykistön operatiivisesta toiminnasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heikko ymmärrys taas.

        Tykistön johto vastasi tykistön operatiivisesta toiminnasta.

        Tykistön johto väkätti heppamajoitusmestarille vastaan.


    • Anonyymi

      Nenonen kokeili nuorena kadettina Tallinassa ensimmäisen kerran kameran käyttöä kartoituksessa. Hän kiinnitti itselaukaisevan kameran ilmapalloon ja kuvasi sillä kaupunkia.
      Hän oli myös ensimmäisiä, joka tutki ja käytti ilmakuvausta karttojen valmistukseen opetti myös muita upseereja topografian saloihin.

      • Anonyymi

        Nenonen palveli Tallinnassa nuorena upseerina,ei kadettina.

        Ilmakuvauksen kehittämisen hän aloitti everstinä ja tykistön tarkastajana 1920.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nenonen palveli Tallinnassa nuorena upseerina,ei kadettina.

        Ilmakuvauksen kehittämisen hän aloitti everstinä ja tykistön tarkastajana 1920.

        Ilmakuvat vain katosivat hevonpersiiseen.


      • Anonyymi

        "Nenonen kokeili nuorena kadettina Tallinassa ensimmäisen kerran kameran käyttöä kartoituksessa. Hän kiinnitti itselaukaisevan kameran ilmapalloon ja kuvasi sillä kaupunkia."
        Ilmapallo ei nouse ilmaan. Tipahtaa maahan jos siihen kiinnittää kameran tai jonkin muun esineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nenonen kokeili nuorena kadettina Tallinassa ensimmäisen kerran kameran käyttöä kartoituksessa. Hän kiinnitti itselaukaisevan kameran ilmapalloon ja kuvasi sillä kaupunkia."
        Ilmapallo ei nouse ilmaan. Tipahtaa maahan jos siihen kiinnittää kameran tai jonkin muun esineen.

        Nenonen oli niin nero, että kyllä nousi!


    • Anonyymi

      Summa summarum, totesi Nenänen.

    • Anonyymi

      "Nenonen tiesi: näin Summa ei olisi murtunut"

      Kaikenlaista höpötystä, Nenonen ei tiennyt asista mitään mutta oli muuten pätevä mies alallaan.

    • Anonyymi

      Mielenkiintoinen keskustelu tämä tykistön roolista taistelukentällä. Nyt erittäin ajankohtainen Ukrainan sodan johdosta. Siellä tykistö, kranaatinheittimet ja rakettitulistus on sodankäynnin selkäranka. Ilmavoimien osuus on ollut yllättävä pieni. Samoin panssarien käyttö on kompastunut tehokkaisiin torjuntaaseisiin. Ukrainan sodassa tykistö on se, joka eniten aiheuttaa miestappioita. Tykistöä on pidetty jo vanhanaikaisena komponenttina taistelukentillä, mutta nykyinen sota Ukrainassa on todistanut täysin päinvastaista kehitystä.

    • Anonyymi

      Nenosen toivetta oli talvisodassa mahdoton toteuttaa, koska raskaita pattereita ei olisi pystytty huoltamaan. Ei ollut riittävästi edes pst-tykkejä, eikä osattu valmistaa kranaatteihin sytyttimiä.

    • Anonyymi

      Tyhmästä aloituksesta seuraa tyhmä keskustelu,jota käyvät asiantuntemattomat tyhmyrit.
      Näin aina.
      Ei muuta.

      • Anonyymi

        Suurin tyhmyri olet sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin tyhmyri olet sinä.

        Jokainen tykistön tulenkäyttöön perehtynyt tietää,että ainoa oikea käyttöperiaate on tulen keskittäminen painopistesuuntaan.
        Näin on Suomessakin aina menetelty.

        Sitä opetti myös Nenonen.

        Teidän tasoanne kuvaa,ettei yksikään sitä tajua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tykistön tulenkäyttöön perehtynyt tietää,että ainoa oikea käyttöperiaate on tulen keskittäminen painopistesuuntaan.
        Näin on Suomessakin aina menetelty.

        Sitä opetti myös Nenonen.

        Teidän tasoanne kuvaa,ettei yksikään sitä tajua.

        Eniten Nenonen työskenteli tykistön modernisoinnin ja materiaalippuutteiden parissa, jonka saksalaiset sitten jatkosodan aikana hoitivat kuntoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eniten Nenonen työskenteli tykistön modernisoinnin ja materiaalippuutteiden parissa, jonka saksalaiset sitten jatkosodan aikana hoitivat kuntoon.

        Nenonen kehitti tykistön tulenkäytön keskittämistä eli tarkan tulen perusteisiin kuuluvaa viesti-ja mittaustoimintaa sekä tulenkeskittämistä.Sitähän oli jo aiirtyminen perustuliyksikkönä patteristoon ja sitten usean patteriston tulen nopeaan keskittämiseen.

        Pahin ongelma oli onneton radiokalusto.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      30
      2836
    2. paras asia kaivatussasi?

      ❤️‍🔥
      Ikävä
      143
      2696
    3. Vihaan sua todella paljon.

      Tiedoksi vaan 🙃
      Ikävä
      137
      2227
    4. Syitä välttelyyn

      En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?
      Ikävä
      116
      2153
    5. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      13
      1910
    6. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      178
      1450
    7. Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu

      Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu
      Ikävä
      31
      1246
    8. Miksi kaivattunne

      ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo
      Ikävä
      95
      1214
    9. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      89
      1182
    10. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      38
      1138
    Aihe