Mihin on kadonnut kaikki se lämmin ja avoin ihmisten välinen kontakti?
Tuntuu, että kaikilla on kiire; ja kiire ihmissuhteissa on kaikkein pahinta.
Ei osata arvostaa toisessa niitä pieniä asioita, vaan vaaditaan paljon paljon enemmän.
Koskee sekä miehiä, että naisia.
Jos ja kun tapaa mukavan ihmisen; tuntuu että kaikki menee aluksi hyvin; sitten jossain vaiheessa huomaakin, että toinen ei olekaan avoin ja rehellinen sanoissaan.
Sitä vain kaikesta huolimatta uskoo ja luottaa siihen, että kun itse on avoin niin se toinenkin on; mutta niin vain ei ole.
Itse olen sinkku; tavallinen suomalainen nainen, pari vuotta päälle 40 :). En käy kapakoissa enkä baareissa, sillä yksin ei tule lähdettyä.
Niin, tiedän sen, että kukaanhan ei kotoa tule hakemaan, mutta voihan sen tavallisen toisen ihmisen löytää täältäkin :).
Sen vain olen huomannut, että paljon kirjoietaan itsestä sellaista mikä ei pidä paikkaansa; ja kun sille "sille" tielle lähdetään, ollaan kaukana todellisuudesta; johon kuuluu rehellisyys ja luottamus.
Tuntuu, että kaikilla on kiire; ja kiire ihmissuhteissa on kaikkein pahinta.
Ei osata arvostaa toisessa niitä pieniä asioita, vaan vaaditaan paljon paljon enemmän.
Koskee sekä miehiä, että naisia.
Jos ja kun tapaa mukavan ihmisen; tuntuu että kaikki menee aluksi hyvin; sitten jossain vaiheessa huomaakin, että toinen ei olekaan avoin ja rehellinen sanoissaan.
Sitä vain kaikesta huolimatta uskoo ja luottaa siihen, että kun itse on avoin niin se toinenkin on; mutta niin vain ei ole.
Itse olen sinkku; tavallinen suomalainen nainen, pari vuotta päälle 40 :). En käy kapakoissa enkä baareissa, sillä yksin ei tule lähdettyä.
Niin, tiedän sen, että kukaanhan ei kotoa tule hakemaan, mutta voihan sen tavallisen toisen ihmisen löytää täältäkin :).
Sen vain olen huomannut, että paljon kirjoietaan itsestä sellaista mikä ei pidä paikkaansa; ja kun sille "sille" tielle lähdetään, ollaan kaukana todellisuudesta; johon kuuluu rehellisyys ja luottamus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vai hölösuu ja epäempaattinen? Olen pitkään mietiskellyt tuota avoimuuden ja rehellisyyden mysteeriä, jota toistetaan täällä kuin jotain mantraa...
Toinen ihminen on sellainen kuin on! Ei heti ensisilmäyksellä eikä pitkiin aikoihin kannata paljastaa itsestään mitään kovin syvällistä eikä odottaa sitä toiseltakaan.
Ihmiset käyttäytyvät omien kokemustensa perusteella ja jos ne ovat huonohkoja niin ihmekös tuo, että pyritään tasoittelemaan ja salaamaankin sitä mitä todella ajattelee. Sehän on periaatteessa järkevää eikä väärin ollenkaan! "Totuuden torvi" taas voi tahtomattaan aiheuttaa erittäin kiusallisia ajatuksia ja tuntemuksia toisessa ihmisessä. Sehän ei suhdetta edistä. Mikään ei ole sen kuormittavampaa suhteessa kuin se, että toinen tietää tasan tarkasti mikä on rehellistä ja odottaa toisen ajattelevan tismalleen samoin.