Forecan meteorologi: Koronaviruksella ja säällä erikoinen yhteys
Julkaistu: 13:39
Osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä.
FORECAN meteorologi Markus Mäntykannas kertoo, miten sää voi vaikuttaa koronavirukseen. Hän kertoo asiasta tuoreessa blogissaan.
– Sattumaa vai ei? Pahimmat koronaviruksen epidemia-alueet sijaitsevat leveysasteilla 30–50 °N, missä talven ja kevään ilmasto-olot ovat melko samanlaiset, Mäntykannas sanoo kirjoituksessaan.
Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä.
– Tutkimuksessa havaittiin, että virukset levisivät parhaiten, kun ilman lämpötila oli 5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus verrattain matala (20–35 %). Myös ultraviolettisäteilyn määrän todettiin vaikuttavan viruksen rakenteeseen ja tarttuvuuteen, hän kertoo blogissaan.
Lue lisää: Myös näin korona vaikuttaa: Venetsian kanaalit muuttuivat kristallin kirkkaiksi ja Kiinassa näkyy sininen taivas – katso kuvat
Tulos näyttäisi sopivan Kiinaan.
– Kiinan Wuhanissa (30 °N) epidemia lähti jylläämään alkuvuodesta. Mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä tammikuussa Wuhanin keskilämpötila on neljä astetta ja tammikuu on yksi vuoden vähäsateisimmista kuukausista. Ilman suhteellinen kosteus on Kiinan sisämaassa alhaisimmillaan juurikin talvikuukausina, Mäntykannas pohtii.
Epidemia on levinnyt samalla ilmastovyöhykkeellä.
– En ole virologian asiantuntija, enkä sellaista halua tässä yhteydessä esittääkään. Seuraava koronaviruksen (COVID-19) tarkastelu onkin tehty puhtaasti klimatologisiin tilastoihin nojaten, Mäntykannas korostaa.
Hän muistuttaa, että Kiina toimi koronaviruksen alkuna ja juurena.
– Epidemia levisi Aasiassa myös mm. Etelä-Koreaan ja myöhemmin Iraniin. Koronavirus lähti leviämään aluksi subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, johon suurin osa Kiinasta ja osa Iranistakin kuuluu. Viileä, vähäsateinen ja melko kuivakin talvi-ilmasto yhdistää ensimmäisiä epidemia-alueita.
Hän mainitsee mielenkiintoisena yksityiskohtana Japanin tilanteen.
– Olisi ehkä ollut odotettavissa, että koronavirus lähtee leviämään kulovalkean tavoin Tokion kaltaisessa tiheään asutussa metropolissa, mutta sen sijaan sairastuneita onkin ollut eniten Japanin pohjoisosassa Hokkaidon alueella. Saarivaltion etelä- ja pohjoisosan välillä on keskimäärin 10–15 asteen lämpötilaero talvikuukausina: Tokiossa helmikuun keskilämpötila on 10,4 astetta, Mäntykannas kertoo blogissaan.
– Jos koronaviruksen tarttuvuudella on jokin sääkorrelaatio, on odotettavissa, että epidemia-alueet hiipivät vähitellen kohti pohjoisempia leveysasteita – myöhemmin kenties myös eteläiselle pallonpuoliskolle heidän talviaikanaan, hän pohtii.
Mikä on säätilan osuus?
Meteorologialla voi olla vielä tärkeä osuus, sillä asiantuntijat ovat olleet skeptisiä sen suhteen, onko Kiina onnistunut taltuttamaan viruksen vai onko tartuntoja tulossa lisää niin sanotussa toisessa aallossa.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että esimerkiksi liian kovat eristämistoimenpiteet epidemian alussa voivat johtaa uusiin tartunta-aaltoihin myöhemmin.
Jos Suomessa olisi ollut tavallinen Suomen talvi ei Koronavirus olisi lainkaan levinnyt Suomeen ??
Julkaistu: 13:39
Osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä.
FORECAN meteorologi Markus Mäntykannas kertoo, miten sää voi vaikuttaa koronavirukseen. Hän kertoo asiasta tuoreessa blogissaan.
– Sattumaa vai ei? Pahimmat koronaviruksen epidemia-alueet sijaitsevat leveysasteilla 30–50 °N, missä talven ja kevään ilmasto-olot ovat melko samanlaiset, Mäntykannas sanoo kirjoituksessaan.
Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä.
– Tutkimuksessa havaittiin, että virukset levisivät parhaiten, kun ilman lämpötila oli 5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus verrattain matala (20–35 %). Myös ultraviolettisäteilyn määrän todettiin vaikuttavan viruksen rakenteeseen ja tarttuvuuteen, hän kertoo blogissaan.
Lue lisää: Myös näin korona vaikuttaa: Venetsian kanaalit muuttuivat kristallin kirkkaiksi ja Kiinassa näkyy sininen taivas – katso kuvat
Tulos näyttäisi sopivan Kiinaan.
– Kiinan Wuhanissa (30 °N) epidemia lähti jylläämään alkuvuodesta. Mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä tammikuussa Wuhanin keskilämpötila on neljä astetta ja tammikuu on yksi vuoden vähäsateisimmista kuukausista. Ilman suhteellinen kosteus on Kiinan sisämaassa alhaisimmillaan juurikin talvikuukausina, Mäntykannas pohtii.
Epidemia on levinnyt samalla ilmastovyöhykkeellä.
– En ole virologian asiantuntija, enkä sellaista halua tässä yhteydessä esittääkään. Seuraava koronaviruksen (COVID-19) tarkastelu onkin tehty puhtaasti klimatologisiin tilastoihin nojaten, Mäntykannas korostaa.
Hän muistuttaa, että Kiina toimi koronaviruksen alkuna ja juurena.
– Epidemia levisi Aasiassa myös mm. Etelä-Koreaan ja myöhemmin Iraniin. Koronavirus lähti leviämään aluksi subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, johon suurin osa Kiinasta ja osa Iranistakin kuuluu. Viileä, vähäsateinen ja melko kuivakin talvi-ilmasto yhdistää ensimmäisiä epidemia-alueita.
Hän mainitsee mielenkiintoisena yksityiskohtana Japanin tilanteen.
– Olisi ehkä ollut odotettavissa, että koronavirus lähtee leviämään kulovalkean tavoin Tokion kaltaisessa tiheään asutussa metropolissa, mutta sen sijaan sairastuneita onkin ollut eniten Japanin pohjoisosassa Hokkaidon alueella. Saarivaltion etelä- ja pohjoisosan välillä on keskimäärin 10–15 asteen lämpötilaero talvikuukausina: Tokiossa helmikuun keskilämpötila on 10,4 astetta, Mäntykannas kertoo blogissaan.
– Jos koronaviruksen tarttuvuudella on jokin sääkorrelaatio, on odotettavissa, että epidemia-alueet hiipivät vähitellen kohti pohjoisempia leveysasteita – myöhemmin kenties myös eteläiselle pallonpuoliskolle heidän talviaikanaan, hän pohtii.
Mikä on säätilan osuus?
Meteorologialla voi olla vielä tärkeä osuus, sillä asiantuntijat ovat olleet skeptisiä sen suhteen, onko Kiina onnistunut taltuttamaan viruksen vai onko tartuntoja tulossa lisää niin sanotussa toisessa aallossa.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että esimerkiksi liian kovat eristämistoimenpiteet epidemian alussa voivat johtaa uusiin tartunta-aaltoihin myöhemmin.
Jos Suomessa olisi ollut tavallinen Suomen talvi ei Koronavirus olisi lainkaan levinnyt Suomeen ??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.