"Seurauksena"

Arski-Patteri

Joskus huomaa tämän tapaisia lauseita: "sodan seurauksena muutamat suurvallat menettivät merkityksensä." Eikös ole kummallinen lause? Eivät kai suurvallat olleet sodan seuraus.

17

858

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei lauseessa tarkoiteta, että suurvallat olisivat sodan seurauskin, joskin todellisuudessa on niin, että suurvallat yleensä syntyvät sodista. "Ei parlamenttien päätöksillä, vaan verellä ja raudalla."

      Käytännössä sanasta "seurauksena" on tullut kirjasuomen postpositio. Ei tässä sinänsä ole mitään sen kummempaa kuin siinä, että sanasta "jäljessä" on tullut postpositio. Harvoinpa nykyisin moni kulkee sananmukaisesti jonkin jäljessä (siis esimerkiksi lumeen jääneessä jälkijonossa, jalanjäljissä, taivaltaen).

      On tietysti turhaa ja tarpeetonta käyttää ilmaisua "sodan seurauksena" silloin, kun "sodan takia" ajaisi saman asian. Kielenoppaiden vakioaiheistoa on sellaisen kielenkäytön paheksuminen. Ja mikäpä siinä, sopii niitä paheksua. Parempi olisi nauraa.

      Nykymaailmassa ivanauru - varsinkin aiheellinen - on paljon tehokkkaampi kielenohjailun väline kuin kirjalliset ohjeet saati suomen kielen lautakunnan päätökset.

      Eihän kukaan sano luonnollisessa puheessaan "hintojen nousun seurauksena" vaan "hintojen nousun takia" tai todennäköisemmin "koska hinnat nousi(vat)".

    • Mutilated corpse

      "As a consequence" on käännetty usein juuri "jonkun seurauksena".

      • Seurauksena-sanan käyttö postpositiona on paljon vanhempi ilmiö kuin yleinen englannin taito. Se on syntynyt ruotsin ilmaisun "som följd av" vastineeksi.


    • Erski-Petteri

      "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa."

      Luin tämmöisen virkkeen eräästä kirjasta. Ei kai kunta ollut myönnytys.

      • eräs utelias

        Miten perustelet, että se on virhe? Onko kyseessä vain oma mielipiteesi?

        Mielestäni kielenhuolto ja kielitiede ovat kaksi eria asiaa. Niiden välistä suhdetta voi verrata numismatiikan ja taloustieteen väliseen suhteeseen. Amatöörikielenhuoltajat keräilevät "ärsyttäviä ilmaisuja" tai "kielikukkasia" eri lähteistä ja valittavat niistä säälittävään sävyyn - ja siihen jäävät; miksi he eivät voi sen sijaan esittää perusteluja näkemyksilleen?

        Heidän valituksiaan on kyllä hauska välillä lukea, mutta ne eivät tietenkään epätieteellisinä kuulu keskusteluryhmään, joka on ryhmitelty tiede-sanan alle.

        Seurauksena (hehe) saattaa huomata, että hyvän ja selkeän ajattelun kirjallinen ilmaisu ei riipukaan kuin hyvin vähän ns. oikeellisesta kielestä. Normien mukaan huonolta vaikuttava kieli voikin ilmaista selkeää ajattelua ja olla sen takia kiinnostavaa. Vaikka krijoitusvirheiden ja virheellisesti muodostettujen lauseiden kanssa.

        Tämä on selvää jokaiselle, joka on joskus lukenut kirjaa tai muuta tekstiä oppiakseen siitä jotakin.

        Jään odottamaan osaavatko amatöörikielenhuoltajamme kertoa näkemyksistään mitään mielenkiintoista. Väitettä "nokkonen aiheuttaa ihottumaa" voi tutkia tieteellisesti eri näkökulmista. Voiko väitteitä "tämä kieli on huonoa" tai "tässä on virhe" tutkia millään tavalla? Näyttäkää toki miten.


      • Palstalainen
        eräs utelias kirjoitti:

        Miten perustelet, että se on virhe? Onko kyseessä vain oma mielipiteesi?

        Mielestäni kielenhuolto ja kielitiede ovat kaksi eria asiaa. Niiden välistä suhdetta voi verrata numismatiikan ja taloustieteen väliseen suhteeseen. Amatöörikielenhuoltajat keräilevät "ärsyttäviä ilmaisuja" tai "kielikukkasia" eri lähteistä ja valittavat niistä säälittävään sävyyn - ja siihen jäävät; miksi he eivät voi sen sijaan esittää perusteluja näkemyksilleen?

        Heidän valituksiaan on kyllä hauska välillä lukea, mutta ne eivät tietenkään epätieteellisinä kuulu keskusteluryhmään, joka on ryhmitelty tiede-sanan alle.

        Seurauksena (hehe) saattaa huomata, että hyvän ja selkeän ajattelun kirjallinen ilmaisu ei riipukaan kuin hyvin vähän ns. oikeellisesta kielestä. Normien mukaan huonolta vaikuttava kieli voikin ilmaista selkeää ajattelua ja olla sen takia kiinnostavaa. Vaikka krijoitusvirheiden ja virheellisesti muodostettujen lauseiden kanssa.

        Tämä on selvää jokaiselle, joka on joskus lukenut kirjaa tai muuta tekstiä oppiakseen siitä jotakin.

        Jään odottamaan osaavatko amatöörikielenhuoltajamme kertoa näkemyksistään mitään mielenkiintoista. Väitettä "nokkonen aiheuttaa ihottumaa" voi tutkia tieteellisesti eri näkökulmista. Voiko väitteitä "tämä kieli on huonoa" tai "tässä on virhe" tutkia millään tavalla? Näyttäkää toki miten.

        >mutta ne eivät tietenkään epätieteellisinä
        >kuulu keskusteluryhmään, joka on ryhmitelty
        >tiede-sanan alle

        Jos tältä palstalta karsittaisiin pois epätieteelliset puheenvuorot, niin mitä jäisi jäljelle?

        Palstahan löytyi aiemmin ryhmästä "Yhteiskunta" - joka oli jokseenkin yhtä onneton viitekehys täällä käytyjen keskustelujen valtavirtaa ajatellen!

        Olen kokenut tämän eräänlaiseksi viihde-/hupi-/terapiapalstaksi. Sellaisena tälle on jopa jonkinlainen tilaus olemassa.

        Jatketaan melskaamista! Turha tieteellinen pönäkkyys pois ja rimaa alemmas! Liika itsekritiikki on mielestäni pahempi asia kuin palstan näivettyminen verenvähyyteen.


      • Erski-Petteri
        eräs utelias kirjoitti:

        Miten perustelet, että se on virhe? Onko kyseessä vain oma mielipiteesi?

        Mielestäni kielenhuolto ja kielitiede ovat kaksi eria asiaa. Niiden välistä suhdetta voi verrata numismatiikan ja taloustieteen väliseen suhteeseen. Amatöörikielenhuoltajat keräilevät "ärsyttäviä ilmaisuja" tai "kielikukkasia" eri lähteistä ja valittavat niistä säälittävään sävyyn - ja siihen jäävät; miksi he eivät voi sen sijaan esittää perusteluja näkemyksilleen?

        Heidän valituksiaan on kyllä hauska välillä lukea, mutta ne eivät tietenkään epätieteellisinä kuulu keskusteluryhmään, joka on ryhmitelty tiede-sanan alle.

        Seurauksena (hehe) saattaa huomata, että hyvän ja selkeän ajattelun kirjallinen ilmaisu ei riipukaan kuin hyvin vähän ns. oikeellisesta kielestä. Normien mukaan huonolta vaikuttava kieli voikin ilmaista selkeää ajattelua ja olla sen takia kiinnostavaa. Vaikka krijoitusvirheiden ja virheellisesti muodostettujen lauseiden kanssa.

        Tämä on selvää jokaiselle, joka on joskus lukenut kirjaa tai muuta tekstiä oppiakseen siitä jotakin.

        Jään odottamaan osaavatko amatöörikielenhuoltajamme kertoa näkemyksistään mitään mielenkiintoista. Väitettä "nokkonen aiheuttaa ihottumaa" voi tutkia tieteellisesti eri näkökulmista. Voiko väitteitä "tämä kieli on huonoa" tai "tässä on virhe" tutkia millään tavalla? Näyttäkää toki miten.

        Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna).

        Esimerkeiksi:

        Matti etsi kirjaansa kyllästyneenä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (kyllästyneenä) viittaa lauseen subjektiin (Matti). Matti siis oli kyllästynyt.

        Kunnon ihmisenä en voi kertoa sitä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (ihmisenä) viittaa lauseen subjektipersoonaan (yksikön ensimmäinen persoona [minä]). Lauseen sanoja tai kirjoittaja siis on kunnon ihminen.

        Britit hallitsivat Uutta-Seelantia osana Australiaa.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (osana) viittaa lauseen objektiin (Uutta-Seelantia). Uusi-Seelanti siis oli osa Australiaa.

        Mutta esim. virkkeessä "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa" essiivimuoto (myönnytyksenä) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko virkkeeseen. Samanlainen virhe on esimerkiksi lauseessa "Sodan seurauksena muutamat suurvallat menettivät merkityksensä." Essiivimuoto (seurauksena) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko lauseeseen. Tietenkin seurauksena-muotoa voidaan käyttää myös oikein. Näin on esimerkiksi seuraavassa lauseessa:

        Maankohoamisen seurauksena syntyy uusia järviä.

        Siinä essiivimuoto (seurauksena) viittaa lauseen subjektiin (järviä). Uudet järvet siis ovat maankohoamisen seuraus.




        Oliko tarpeeksi tieteellinen selitys?


      • Erski-Petteri
        Erski-Petteri kirjoitti:

        Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna).

        Esimerkeiksi:

        Matti etsi kirjaansa kyllästyneenä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (kyllästyneenä) viittaa lauseen subjektiin (Matti). Matti siis oli kyllästynyt.

        Kunnon ihmisenä en voi kertoa sitä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (ihmisenä) viittaa lauseen subjektipersoonaan (yksikön ensimmäinen persoona [minä]). Lauseen sanoja tai kirjoittaja siis on kunnon ihminen.

        Britit hallitsivat Uutta-Seelantia osana Australiaa.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (osana) viittaa lauseen objektiin (Uutta-Seelantia). Uusi-Seelanti siis oli osa Australiaa.

        Mutta esim. virkkeessä "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa" essiivimuoto (myönnytyksenä) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko virkkeeseen. Samanlainen virhe on esimerkiksi lauseessa "Sodan seurauksena muutamat suurvallat menettivät merkityksensä." Essiivimuoto (seurauksena) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko lauseeseen. Tietenkin seurauksena-muotoa voidaan käyttää myös oikein. Näin on esimerkiksi seuraavassa lauseessa:

        Maankohoamisen seurauksena syntyy uusia järviä.

        Siinä essiivimuoto (seurauksena) viittaa lauseen subjektiin (järviä). Uudet järvet siis ovat maankohoamisen seuraus.




        Oliko tarpeeksi tieteellinen selitys?

        "Sodan seurauksena muutamat suurvallat menettivät merkityksensä."

        Korjaus: sodan vuoksi muutamat suurvallat menettivät merkityksensä.

        "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa."

        Korjaus: semmoisen myönnytyksen kunta kuitenkin teki, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa.


      • sama ilkiö
        Erski-Petteri kirjoitti:

        Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna).

        Esimerkeiksi:

        Matti etsi kirjaansa kyllästyneenä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (kyllästyneenä) viittaa lauseen subjektiin (Matti). Matti siis oli kyllästynyt.

        Kunnon ihmisenä en voi kertoa sitä.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (ihmisenä) viittaa lauseen subjektipersoonaan (yksikön ensimmäinen persoona [minä]). Lauseen sanoja tai kirjoittaja siis on kunnon ihminen.

        Britit hallitsivat Uutta-Seelantia osana Australiaa.

        Tässä lauseessa essiivimuoto (osana) viittaa lauseen objektiin (Uutta-Seelantia). Uusi-Seelanti siis oli osa Australiaa.

        Mutta esim. virkkeessä "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa" essiivimuoto (myönnytyksenä) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko virkkeeseen. Samanlainen virhe on esimerkiksi lauseessa "Sodan seurauksena muutamat suurvallat menettivät merkityksensä." Essiivimuoto (seurauksena) ei viittaa lauseen subjektiin tai objektiin vaan koko lauseeseen. Tietenkin seurauksena-muotoa voidaan käyttää myös oikein. Näin on esimerkiksi seuraavassa lauseessa:

        Maankohoamisen seurauksena syntyy uusia järviä.

        Siinä essiivimuoto (seurauksena) viittaa lauseen subjektiin (järviä). Uudet järvet siis ovat maankohoamisen seuraus.




        Oliko tarpeeksi tieteellinen selitys?

        Kysyt oliko vastaus tieteellinen? Ei se ole.

        Viittaat auktoriteettiin tällä tavalla:

        "Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna)."

        Lähdetiedot eivät ole riittäviä tämän tiedon varmistamiseen. Itse asiassa ne puuttuvat täysin. Lisäksi väite herättää heti epäilystä: Voin ymmärtää lauserakenteet, jotka rikkovat sitä vastaan. Esimerkeistä käyvät tässä säikeessä jo mainitut lauseet. Mielestäni ne ovat suomea, eivätkä esimerkiksi ketšuaa tai suahilia.

        Millä perusteella vika on lauseessa, eikä säännössä, kun näin tapahtuu?

        Minusta tuntuu, että on vain hyvä, etten lukenut lapsena kielioppaita ja muuta roskakirjallisuutta. Lukutaitoni on nyt paljon parempi kuin tiellä virheistä valittajilla, enkä yleensä kärsi oppitekoisessa mielessä huonosti kirjoitetusta tekstistä, jos sellaiseen törmään. Tuskin edes huomaan niitä kohtia mitä te nimittäisitte virheiksi, jos teksti on lukemisen arvoinen. (muita tekstejä en lue)

        Minulla ei ole valitettavasti juuri aikaa jatkaa tätä keskustelua. Koitan ehtiä kirjoittamana jonkin vastineen, mikäli löydät itse aikaa selittämään lyhyesti, miksi jokin kieliopin sääntö on oikea, ja miksi jokin toinen ei ole. Ja mieluiten myös sen, miten me tavalliset tallustajat voimme ymmärtää sen eron.


      • Andante
        sama ilkiö kirjoitti:

        Kysyt oliko vastaus tieteellinen? Ei se ole.

        Viittaat auktoriteettiin tällä tavalla:

        "Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna)."

        Lähdetiedot eivät ole riittäviä tämän tiedon varmistamiseen. Itse asiassa ne puuttuvat täysin. Lisäksi väite herättää heti epäilystä: Voin ymmärtää lauserakenteet, jotka rikkovat sitä vastaan. Esimerkeistä käyvät tässä säikeessä jo mainitut lauseet. Mielestäni ne ovat suomea, eivätkä esimerkiksi ketšuaa tai suahilia.

        Millä perusteella vika on lauseessa, eikä säännössä, kun näin tapahtuu?

        Minusta tuntuu, että on vain hyvä, etten lukenut lapsena kielioppaita ja muuta roskakirjallisuutta. Lukutaitoni on nyt paljon parempi kuin tiellä virheistä valittajilla, enkä yleensä kärsi oppitekoisessa mielessä huonosti kirjoitetusta tekstistä, jos sellaiseen törmään. Tuskin edes huomaan niitä kohtia mitä te nimittäisitte virheiksi, jos teksti on lukemisen arvoinen. (muita tekstejä en lue)

        Minulla ei ole valitettavasti juuri aikaa jatkaa tätä keskustelua. Koitan ehtiä kirjoittamana jonkin vastineen, mikäli löydät itse aikaa selittämään lyhyesti, miksi jokin kieliopin sääntö on oikea, ja miksi jokin toinen ei ole. Ja mieluiten myös sen, miten me tavalliset tallustajat voimme ymmärtää sen eron.

        Se kaipaa ehdottomasti kohennusta. Mitä sanoisi tutustuminen käsitteisiin "syntaksi" ja "kongruenssi". Ihan silleen käytännössä omaan tekstiin soveltaen.

        Jokainen hyvä kielenkäyttäjä pyrkii hallitsemaan nuo kielinuotiston perusasiat.


      • vaaditaan

        Muistan jossain kuulleeni tai jostain lukeneeni mainion kielenkäyttöön liittyvän ohjeen. Se meni pääpiirteissään näin: kielellisen viestin on hyvä olla siinä määrin kielen normien mukainen, ettei vastaanottajan huomio kiinnity viestin sisällön sijasta sen muotoon. Itse pyrin noudattamaan tätä (, vaikka "hyvä tahtoni" joutuu koetukselle niinku-ihmisten juttuja kuunnellessa, jolloin huomio väkisinkin kiinnittyy siihen, sanooko toinen "niinku" joka kolmantena vai neljäntenä sanana).

        Asiani ydin on se, että aloittajan mainitsemaa esimerkkiä tuskin kovin moni ymmärtää kuten aloittaja. Syntaktisesti voi toki olla kyseessä virhe, mutta ihmisten keskinäiseen viestintään vaaditaan kielen normien noudattamisen lisäksi myös hyvää tahtoa. Miten muuten kukaan "ymmärtäisi" häkkispuhetta? En minä ainakaan "näe Schumacheriani mun vierelläni" tai "tuijota mun lähtövalojani". On vain ymmärrettävä, että toinen ei tarkoita sä-passiivilla SUA, vaan yleispersoonaa.


      • Erski-Petteri
        sama ilkiö kirjoitti:

        Kysyt oliko vastaus tieteellinen? Ei se ole.

        Viittaat auktoriteettiin tällä tavalla:

        "Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna)."

        Lähdetiedot eivät ole riittäviä tämän tiedon varmistamiseen. Itse asiassa ne puuttuvat täysin. Lisäksi väite herättää heti epäilystä: Voin ymmärtää lauserakenteet, jotka rikkovat sitä vastaan. Esimerkeistä käyvät tässä säikeessä jo mainitut lauseet. Mielestäni ne ovat suomea, eivätkä esimerkiksi ketšuaa tai suahilia.

        Millä perusteella vika on lauseessa, eikä säännössä, kun näin tapahtuu?

        Minusta tuntuu, että on vain hyvä, etten lukenut lapsena kielioppaita ja muuta roskakirjallisuutta. Lukutaitoni on nyt paljon parempi kuin tiellä virheistä valittajilla, enkä yleensä kärsi oppitekoisessa mielessä huonosti kirjoitetusta tekstistä, jos sellaiseen törmään. Tuskin edes huomaan niitä kohtia mitä te nimittäisitte virheiksi, jos teksti on lukemisen arvoinen. (muita tekstejä en lue)

        Minulla ei ole valitettavasti juuri aikaa jatkaa tätä keskustelua. Koitan ehtiä kirjoittamana jonkin vastineen, mikäli löydät itse aikaa selittämään lyhyesti, miksi jokin kieliopin sääntö on oikea, ja miksi jokin toinen ei ole. Ja mieluiten myös sen, miten me tavalliset tallustajat voimme ymmärtää sen eron.

        A. Alhoniemi, O. Ikola, P. Rintala, L. Tuominen 1977. Nykysuomen käsikirja. [Veilin jöös] Weilin Göös, s. 28, 29.

        Ja vielä: kielioppaat eivät ole roskakirjallisuutta.


      • Työmies
        Erski-Petteri kirjoitti:

        A. Alhoniemi, O. Ikola, P. Rintala, L. Tuominen 1977. Nykysuomen käsikirja. [Veilin jöös] Weilin Göös, s. 28, 29.

        Ja vielä: kielioppaat eivät ole roskakirjallisuutta.

        Aivan! Kielioppaat ja kielen peruskielioppi ovat kirjoittajan työvälineitä siinä missä saha on metsurin työkalu. Analogioita riittää vaikka kuinka, vrt. muusikko ja instrumentti. Minä en ainakaan jaksa kuunnella kitaristia, joka soittaa nuotin vierestä.

        Kielioppi saa sanan, lauseet ja ajatuksen pysymään pystyssä tai kaatumaan juuri siitä kohtaa, mistä kirjoittaja haluaa. Yksinkertaista, rakas Watson.


      • Takametsien Mies
        sama ilkiö kirjoitti:

        Kysyt oliko vastaus tieteellinen? Ei se ole.

        Viittaat auktoriteettiin tällä tavalla:

        "Suomen kielen rakenteeseen kuuluu semmoinen sääntö, että essiivimuoto viittaa lauseen subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin (paitsi semmoisissa aikaa kuvaavissa muodoissa kuin esim. jouluna, uutenavuotena, huomenna)."

        Lähdetiedot eivät ole riittäviä tämän tiedon varmistamiseen. Itse asiassa ne puuttuvat täysin. Lisäksi väite herättää heti epäilystä: Voin ymmärtää lauserakenteet, jotka rikkovat sitä vastaan. Esimerkeistä käyvät tässä säikeessä jo mainitut lauseet. Mielestäni ne ovat suomea, eivätkä esimerkiksi ketšuaa tai suahilia.

        Millä perusteella vika on lauseessa, eikä säännössä, kun näin tapahtuu?

        Minusta tuntuu, että on vain hyvä, etten lukenut lapsena kielioppaita ja muuta roskakirjallisuutta. Lukutaitoni on nyt paljon parempi kuin tiellä virheistä valittajilla, enkä yleensä kärsi oppitekoisessa mielessä huonosti kirjoitetusta tekstistä, jos sellaiseen törmään. Tuskin edes huomaan niitä kohtia mitä te nimittäisitte virheiksi, jos teksti on lukemisen arvoinen. (muita tekstejä en lue)

        Minulla ei ole valitettavasti juuri aikaa jatkaa tätä keskustelua. Koitan ehtiä kirjoittamana jonkin vastineen, mikäli löydät itse aikaa selittämään lyhyesti, miksi jokin kieliopin sääntö on oikea, ja miksi jokin toinen ei ole. Ja mieluiten myös sen, miten me tavalliset tallustajat voimme ymmärtää sen eron.

        Suomen iso kielioppi (2004) huomauttaa ihan erikseen essiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin yhteydessä:

        "Ilmaus (jonkin) seurauksena on lauseen määritteenä toimiva postpositiorakenne: — yhtiö sulki lopulta Frank Williamsin puhelimen maksamattomien puhelinlaskujen seurauksena."

        Tätä kai voisi tulkita niin, että "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa." olisi tällä tavalla käytetty essiivirakenne, ja siis myös kieliopin tuntema käyttötapa.

        Kielioppihan ei tietenkään ota kantaa siihen, onko jokin ilmaisu väärä tai oikea.

        --


      • ärstynyt
        vaaditaan kirjoitti:

        Muistan jossain kuulleeni tai jostain lukeneeni mainion kielenkäyttöön liittyvän ohjeen. Se meni pääpiirteissään näin: kielellisen viestin on hyvä olla siinä määrin kielen normien mukainen, ettei vastaanottajan huomio kiinnity viestin sisällön sijasta sen muotoon. Itse pyrin noudattamaan tätä (, vaikka "hyvä tahtoni" joutuu koetukselle niinku-ihmisten juttuja kuunnellessa, jolloin huomio väkisinkin kiinnittyy siihen, sanooko toinen "niinku" joka kolmantena vai neljäntenä sanana).

        Asiani ydin on se, että aloittajan mainitsemaa esimerkkiä tuskin kovin moni ymmärtää kuten aloittaja. Syntaktisesti voi toki olla kyseessä virhe, mutta ihmisten keskinäiseen viestintään vaaditaan kielen normien noudattamisen lisäksi myös hyvää tahtoa. Miten muuten kukaan "ymmärtäisi" häkkispuhetta? En minä ainakaan "näe Schumacheriani mun vierelläni" tai "tuijota mun lähtövalojani". On vain ymmärrettävä, että toinen ei tarkoita sä-passiivilla SUA, vaan yleispersoonaa.

        On tainnut tuo "niinku-tauti" ärsyttää muitakin - jos tähän on uskominen:
        http://www.hattijahunen.com/niinku.htm

        --


      • Erski-Petteri
        Takametsien Mies kirjoitti:

        Suomen iso kielioppi (2004) huomauttaa ihan erikseen essiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin yhteydessä:

        "Ilmaus (jonkin) seurauksena on lauseen määritteenä toimiva postpositiorakenne: — yhtiö sulki lopulta Frank Williamsin puhelimen maksamattomien puhelinlaskujen seurauksena."

        Tätä kai voisi tulkita niin, että "Myönnytyksenä kunta kuitenkin katsoi, että kaupungin vuonna 1957 anoma maakaistale voitaisiin luovuttaa." olisi tällä tavalla käytetty essiivirakenne, ja siis myös kieliopin tuntema käyttötapa.

        Kielioppihan ei tietenkään ota kantaa siihen, onko jokin ilmaisu väärä tai oikea.

        --

        Viimeiset kunnolliset suomen kieliopit ilmestyivät 1990-luvun alkupuolella. Uudemmista on vain paperinkeräykseen, niin paljon virheellistä tietoa niissä on: seurauksena-muotoa saa niiden mukaan käyttää koko lauseen määritteenä, kahden partiitiivin päätteen lisääminen sanaan moni (montaa) on suorastaan ihailtavaa ja viive-sanaa saa taivuttaa astevaihtelusääntöjen vastaisesti "viiveen". Tässä vain muutama esimerkki.


      • Takametsien Mies
        Erski-Petteri kirjoitti:

        Viimeiset kunnolliset suomen kieliopit ilmestyivät 1990-luvun alkupuolella. Uudemmista on vain paperinkeräykseen, niin paljon virheellistä tietoa niissä on: seurauksena-muotoa saa niiden mukaan käyttää koko lauseen määritteenä, kahden partiitiivin päätteen lisääminen sanaan moni (montaa) on suorastaan ihailtavaa ja viive-sanaa saa taivuttaa astevaihtelusääntöjen vastaisesti "viiveen". Tässä vain muutama esimerkki.

        Sinä sitten otit ja luit huolimattomasti viestini?

        Minähän juuri totesin siinä, että kielioppi ei ota kantaa siihen, onko jokin ilmaisu väärä tai oikea. Kielioppi pelkästään kuvaa kielen käytäntöjä sellaisina kuin ne sen kirjoittamisaikana tunnetaan. Kielioppi EI OLE sääntökirja, joka kertoo miten pitää sanoa tai miten ei pidä sanoa.

        Sitä paitsi varoisin nimittämästä "roskakieliopiksi" suurteosta, joka on valmistunut Kotuksen ja Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen yhteistyön tuloksena.

        Tämä kielioppi ei ole kieliopas, siis oikeinkirjoitus- ja oikeakielisyysohjeita sisältävä teos, vaan se on nykykielen rakenteiden kuvaus. Tällaista kuvailevaa, oikeakielisyyteen puuttumatonta esitystä kutsutaan deskriptiiviseksi kieliopiksi.

        Minä en ainakaan kyllä rohkene leimata tällaista suurteosta "roskaksi"!

        --


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi

      Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.
      Maailman menoa
      117
      6319
    2. Lopeta jo pelleily, tiedän kyllä mitä yrität mies

      Et tule siinä onnistumaan. Tiedät kyllä, että tämä on just sulle. Sä et tule multa samaan minkäänlaista responssia, kosk
      Ikävä
      379
      6135
    3. Nuori lapualainen nainen tapettu Tampereella?

      Työ­matkalainen havahtui erikoiseen näkyyn hotellin käytävällä Tampereella – tämä kaikki epäillystä hotelli­surmasta tie
      Lapua
      69
      5930
    4. Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"

      sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni
      Maailman menoa
      344
      3962
    5. Lidl teki sen mistä puhuin jo vuosikymmen sitten

      Eli asiakkaat saavat nyt "skannata" ostoksensa keräilyvaiheessa omalla älypuhelimellaan, jolloin ei tarvitse mitään eril
      Maailman menoa
      145
      2365
    6. Ukraina, unohtui korona - Grönlanti, unohtu Ukraina

      Vinot silmät, unohtui Suomen valtiontalouden turmeleminen.
      Maailman menoa
      4
      2345
    7. Orpo pihalla kuin lumiukko

      Onneksi pääministerimme ei ole ulkopolitiikassa päättäjiemme kärki. Hänellä on täysin lapsellisia luuloja Trumpin ja USA
      Kansallinen Kokoomus
      119
      1403
    8. Onko täällä helmessä tapahtunut vakava rikos?

      Onko kuullut kukaan mitään.
      Haapavesi
      12
      1231
    9. Miten kauan sulla menisi

      Jos tulisit mun luo tänne nyt kahvinkeittoon?
      Ikävä
      185
      1077
    10. Miksi me oikein

      Rakastuttiin?
      Ikävä
      59
      887
    Aihe